mua pelottaa ihan hirveesti etten jaksa huolehtia tästä tulevasta vauvasta..mietin vaan että kun mulla on välillä hoidossa koiria ja en jaksais oikeen niitäkään hoitaa ja oma marsu on ja sekin on jäänyt vähän ilman hoivaamista..hampaat irvessä aina ruokin sitä..siitä on tullu ku pakkopullaa!!voiko siinä vaiheessa tulla sellanen hoivaamis tarve ku lapsi syntyy, vai mikskä sitä kutsutaa..mun poikaystävä ainakin sanoi kun keskusteltiin sen kanssa tästä niin että kun saan vaan vauvelin syliin niin en jätä sitä hetkekskään mutta onko näin??ei olisi liian myöhäistä aborttiin vielä mutta toisaalta en sitä halua kun poikaystävälläni on niin kova vauvakuume!!kysyisinkin että onko joku muukin kokenut näin??en halua olla huono äiti..mikään ei oo niin pelottavaa kun olla huono äiti..kiitos!
pelottaa..
tuleva huono äiti?
131440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos yhtään epäröit niin älä missään nimessä hanki lasta nyt! Sanoit että poikaystävälläsi on vauvakuume, ok. Mutta ethän sä voi ajatella noin että kun toisella on vauvakuume niin on se lapsi sitten tehtävä!! EI EI! Lapsi tarvitsee hoitoa, rakkautta ja lasta ei voi jättää hoitamatta.
On varmasti aika yleistä että kun oman lapsen saa syliinsä niin hoivaamistarve kasvaa. Käykö näin kaikille äideille, sitä ei voi varmaksi sanoa.
En halua pelotella, mutta myös siihen täytyy varautua, että lapsi ei olekaan täysin terve. Tutkimuksiinhan äideillä on mahdollisuus. Ja se kaikkein tärkein: sinä olet puolisosi kanssa vastuussa uudesta ihmisestä täysi-ikäisyyteen saakka! Joskus jopa elinikäisesti. Eli keskustele poikaystäväsi kanssa asian hyvistä ja "huonoista" puolista. Oletteko valmiita perustamaan perheen? Toivotan teille kaikkea hyvää!
Turhaa pelottelua tuollainen!!! kyllä sitä olisi silloin ennen kuin lasta alkaa tekemään niin pitänyt miettiä ne hyvät ja "huonot" puolet, jos se lapsi on alkunsa saanut niin kyllä minusta ihmsiä pitää kannustaa eikä pelotella, koska normaaliin raskauteen kuuluu kaikenmaailman pelot!!! Alkuperäiselle: pelot kuuluvat raskauteen ja se kertoo siitä että ne äidin vaistot alkavat heräilemään :)
Mun viestissä ei ollut mitään pelottelua! Jokainen on yksilö ja ei kenestäkään meistä voi sanoa mitään varmaksi! Sinä et ole näköjään koskaan tavannut äitiä, joka ei jäksa lapsiaan hoitaa!? Minä tunnen äidin joka ei jaksa lapsiaan hoitaa ja siinä KÄRSII LAPSET! Jokaisella lapsella täytyy olla oikeus vanhempiin jotka hoitaa! Ymmärrän myös sen että tulevaa äitiä pitää kannustaa ja toki kannustan, mutta äidillä on se vastuu kuitenkin loppujenlopuksi! Ja hänen on se tiedostettava!
Jos hiemankaan epäröit niin älä missään nimessä tee aborttia...sitä tulet katumaan varmasti enempi kuin sitä että lapsen pitäisit!!
pelot kuuluvat normaaliin äityteen kasvamiseen!! tuo osoittaa sinun olevan jo hyvä äiti, että mietit asioita ja tiedät ne... Sulla on monta kuukauttaa aikaa kasvaa siihen äitiyteen ja siihen liittyy kaikenmaailman pelot... Mekin yritimme lasta toista vuotta ja vauvan pitäisi syntyä nyt n. 9viikon päästä niin kyllä tässä on kaiken maaailman pelot vallannut mielen aina mennen tullen... mutta se kuuluu tähän äitiyteen kasvamiseen... Monelle tulee alkuvaiheessa pelko kun on raskaana, että olenkohan hyvä äiti jne. se on normaalia =) Usko minun sanoneeni!!!!
Tsemppiä, paras äiti sinä olet lapsellesi :)
jos tuolla kannalla olet, niin eiköhän olisi ollut parempi huolehtia paremmin ehkäisystä!!! et tarvitse edes marsua!!!
Älä murhedi, varmasti usealla on jäänyt lemmikkien hoito hieman laiskalle, mutta ei se ole sama asia kuin äityis. Pelot ovat enemmän kuin nromaaleja, ne kertovat siitä ,että olet fiksu ja kasvat lapsen kehityksen myötä. Lapsi on ihanin asia mikä kohdallesi koskaan tulee, pelottaa nyt ja varmasti myöhemminkin. Ei kukaan osaa lapsenhoitoa itsestään, se tulee opetella ja tulevan lapsesi myötä sinusta tulee varmasti mitä ihanin ja paras äiti. Puhu poikaystävälle peloistasi, ehkä se helpottaa. Aborttia en menisi tekemään, mutta sinähän sen päätät. Onnea valitsemallesi tielle.
Ääliö ei ole se, joka on tarpeeksi rohkea tunnustamaan heikkoutensa ja virheensä reilusti, mielestäni enemmän ääliö on se joka hyökkää heti kimppuun ja haukkuu pystyyn!
Karseaa käyttäytymistä tuollainen epäkunnioittava kommentointi totta vieköön, kun toinen päättää avautua ongelmissaan tänne ja yksi haukkuu päälle kuin olisi varaakin olla toista kohtaan noin epäkohtelias. Tuskin kellään on, näin on nimittäin asiat. Vanhemmuus on sen verran vaativa asia, ettei se syyttelyistä parane koskaan.
Myötätunto ymmärrys tuki ja lempeämielinen huumori ovat oikeita avaimia ihmismäiselle elämälle. Tietämättömät, kärsimättömät ja taitamattomat ne toisia haukkuu.
tuollaisia ajatuksia risteilee varmasti aika monenkin äidin päässä, se on ihan normaalia. Tosin kyllä vähän ihmettelen motiiviasi tehdä lapsi pelkästään siksi että poikaystävälläsi on vauvakuume, kyllähän lapsia tulisi suunnitella ihan yksissätuumin eikä pelkästään toisen halun vuoksi!
Sitäkin ihmettelen miksi otat koiria hoitoon jos et halua tai jaksa niitä hoitaa..?! Ja luovu hyvä ihminen siitä marsustasi, ei lemmikkieläimenkään pitäminen/hoitaminen saa olla pakkopullaa puhumattakaan siitä että se jätetään ilman hoivaa, oli kysymyksessä mikä eläin tahansa!
Vauvanhoito on vähän eri juttu, omaa lastaan oppii rakastamaan (yleensä, onhan niitä poikkeuksiakin!) niin että vauvan hyvinvointi menee kaiken muun edelle eikä sitä ajattele koskaan etten nyt ehkä jaksakaan ruokkia tai vaihtaa vaippaa, ne hommat TEKEE vaikka mikä olisi, mikäli ei tosiaankin ole välinpitämätön ja tunnevammainen ihminen.
Kyllä minä luulen että sinusta tulee ihan hyvä äiti vaikka nyt epäröitkin ja pelkäät vähän kaikkea äitiyteen liittyvää. Raskaus ja äitiys yleensäkin on kokonaisuutena melkoinen kasvuprosessi, tulet sen vielä huomaamaan! Onnea tulevalle perheelle!
Mulla oli samanlaisia ajatuksia raskauden aikana ja ihan alussa kun vauva syntyi. Tuntui että apuva, miten sitä jaksaa ja osaa hoitaa sitä nyyttiä. En pitänyt itseäni kovin äitityyppinä. Mutta äitiyteen sitä kasvetaan pikkuhiljaa raskauden ja vauvan syntymän jälkeen. Mulle oli ainakin tosi tärkeetä aikaa olla sektion jälkeen sairaalassa. Sen viikon aikana opin hoitamaan ja imettämään vauvaa. Se teki hyvää itsetunnolle kun huomasin että minähän osaankin olla äiti. Ei sitä äitiydestä kannata ottaa hirveitä paineita. Hyviä ja huonoja päiviä tulee aina vauvan kanssa. Se on joskus raskasta, mutta ei ole käynyt mielessäkään että olisin huono äiti. En usko että sinäkään olet. Sinun pitää vain uskoa itseesi että onnistut. Tuleva vauva kyllä opettaa uuden elämän rytmin.
taisin kirjoittaa hieman epäselvästi kun sain niin monenlaista palautetta..niin korjaampa nyt hieman textiäni..elikkä me kyllä käytämme joka yhdynnässä kondoomia!!ja sitten että koirat jotka käyvät välillä hoidossa on siskoni koiria ja hän ei halua viedä niitä kalliisiin koiranhoito paikkoihin ja se on ihan ymmärrettävää..ja sitten että kyllä mä lapsista tykkään..on ihana nähä kun pieni lapsi leikkii jne..mutta mua vaivaa vaan tämmönen väsymys..johtunee varmaan sitten raskaudesta..mutta noitten viestien perusteella aion pitää lapseni ja hoitaa sitä maailman parhaiten!!!hyvä äiti musta tulee!!ehkä paras ;)..kiitos vastauksistanne!!
Tarvitsit siis vaan pienoista kannustuspotkua takalistoon, eikös vaan?;)
Tuo väsymys voi tosiaankin johtua raskaudesta, itse olin kolmatta odottaessani kuolemanväsynyt lähes koko ajan ja se ei ollut mukavaa kenellekään, joten tiedän tunteesi. Vauvan synntyttyä virtaa on taas riittänyt alkuaikojen yöherätyksenkin aikoina joten kyllä se siitä!
Kiva kuulla =) kyllä se siitä.. väsymys kuuluu myöskin raskauteen... kyllä susta hyvä äiti tulee usko pois :) ja saat varautua siihen että kun pääset edellisestä "pelosta" niin joku muu asia tuleen mieleen, mutta sekin sitten aina menee ohi, kai sitä käy jotakin prosessia itsensä kanssa läpi =)
mutta sitten se vielä mahtavalta tuntuukin kun näkee ultrassa sen oman pienen vauvan, joka siellä hyppelee ja sulle vilkuttaa...