Suomen sähköverkosta ei riitä pian virtaa kaikille – teollisia investointeja joudutaan lykkäämään vuosilla
Sähköverkkoyhtiöt ovat joutuneet lykkäämään verkkoinvestointeja, vaikka sähkön kysyntä kasvaa ennätystahtia. Sähköverkon kapasiteettipula rajoittaa jo sähköautojen latausverkoston laajentamista.
Pohjois-Savossa Joroisissa otetaan käyttöön suuri akusto Faastin pian avautuvan latausaseman yhteydessä. Akusto varmistaa sähkön riittävyyden, vaikka useita ajoneuvoja olisi samanaikaisesti latautumassa.
Kuuntele juttu6:42
Juttu tiivistettynä
Joroisiin rakennetaan Faastin startup-yrityksen uudenlainen latausasema, jonka yhteydessä on oma akusto.
Sähköliittymien toimitusaikojen pidentyminen hidastaa nopeiden ajoneuvojen latausasemien rakentamista, mikä huolestuttaa alan toimijoita.
Raskaan liikenteen tarvitsema suuri latausteho voi aiheuttaa haasteita sähköverkolle ja edellyttää valintoja sähkön käytössä etenkin pääteiden varsilla.
Jakeluverkkojen kapasiteetti ei enää riitä palvelemaan kaupunkien kasvavaa sähkön kysyntää, mikä voi viivästyttää uusien teollisuuslaitosten rakentamista.
Tämä on toimittajan tarkastama, tekoälyn tuottama tiivistelmä.
Varkauden eteläpuolella Joroisissa otetaan lokakuussa käyttöön startup-yritys Faastin ajoneuvojen ultranopea latausasema, jonka erikoisuus on latauskentän laidalle rakennettu suuri akusto.
Akuston ansiosta paikalle ei tarvitse rakentaa suurimman kulutuspiikin mukaan mitoitettua sähköliittymää. Osa autojen latauksesta tapahtuu akuston avulla.
– Liiketoiminnan tulolähteinä on sähköautojen teholataus ja osallistuminen Fingridin kantaverkon reservimarkkinoille. Lisäksi sähköä voidaan myydä sähkömarkkinoille, kun pörssisähkö on kallista, sanoo operatiivinen johtaja Heikki Hintikka Faast Point Assets oy:stä.
Liikenne, lämmitys ja teollisuus sähköistyvät sellaista vauhtia, että sähköverkko ei enää riitä kaikkialla välittämään sähköä kuluttajille niin paljon, kuin pitäisi.
Energiaviraston uusien laskentasääntöjen takia useat verkkoyhtiöt ovat lykänneet verkkoinvestointeja. Sen seurauksena suuremman tehon mahdollistavien keskijänniteverkon sähköliittymien toimitusajat ovat venyneet jopa vuoteen, kun aiemmin liittymän on saanut parissa kuukaudessa.
Ilman nopeaa sähköliittymää ei voida rakentaa nopean latauksen mahdollistavia ajoneuvojen latausasemia.
Johtaja Risto Karppinen Neste Markkinoinnista ennakoi, että Suomessa tulevat yleistymään latauspuistot, joissa voi olla useiden operaattoreiden latausasemia.
– Jos toimitusajat pidentyvät, se vaikuttaa hankkeiden toteuttamiseen. Ne voivat viivästyä tai siirtyä kokonaan, harmittelee johtaja Risto Karppinen Neste Markkinoinnista.
Pimeneekö taajama jotta sähkörekan voi ladata
Varsinkin raskaan liikenteen käyttöön tarkoitetut uudet latausasemat tulevat olemaan haaste sähkön jakeluverkolle. Suomen päästä päähän kulkeva sähkörekka ei voi pysähtyä tuntikausiksi lataamaan akkuja, vaan sen on tapahduttava kuljettajan kahvitauon aikana.
Silloin tarvitaan valtavaa, yli tuhannen kilowatin lataustehoa. Sillä lataisi samanaikaisesti seitsemää sähköautoa 150 kilowatin suurteholatausasemalla.
Ensimmäinen raskaiden ajoneuvojen suurteholatauspiste on otettu käyttöön valtatie 3:n varrella sijaitsevalla Nesteen asemalla Janakkalassa. Latausteho on rajoitettu 400 kilowattiin.
Erityisesti pääteiden varsilla jakeluverkkoa on vahvistettava, jotta vihreä siirtymä voitaisiin toteuttaa myös käytännössä. Se tarkoittaa uusia sähkölinjoja, sähköasemia ja isoja muuntajia.
Muutoin joudutaan tilanteeseen, jossa on valittava, ladataanko rekkoja vai katkaistaanko sähköt lähitienoolta.
Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo, että raskaan liikenteen latauspisteet tulevat olemaan ongelma haja-asutusalueen jakeluverkolle.
– Varsinkin Etelä-Suomessa kulutus kasvaa nopeasti ja on riski, että ajoittain pitää miettiä kuka saa käyttää sähköä ja milloin, sanoo asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sähkönjakeluyhtiö Carunasta.
Kaikki eivät pysty tulevaisuudessa käyttämään sähköä silloin kun se on halpaa.
Joensuuhun suunniteltavia investointeja joudutaan lykkäämään, kunnes sähkön siirtoverkkoja saadaan paremmiksi.
Vihreän vedyn valmistaminen on sähkösyöppö
Sähköverkon kapasiteetin rajat ovat tulossa vastaan myös useissa kaupungeissa.
Esimerkiksi Joensuun Iiksenvaaraan tuleva vihreän vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantolaitoksen tehontarve on 50 megawattia, josta sähköverkosta saadaan 40 megawattia.
Vetylaitoksesta tulee suurin sähkönkuluttaja Joensuun alueella. Se tarvitsee peräti 40 prosenttia koko Joensuun kaupunkialueen sähköverkossa käytettävissä olevasta 100 megawatin tehosta.
Tuotannon odotetaan käynnistyvän vuonna 2027. Muita sähköä runsaasti kuluttavia teollisuuslaitoksia ei voida perustaa Joensuuhun useaan vuoteen, koska sähkö ei riitä.
Sähkön kapasiteettipulaan on luvassa helpotusta aikaisintaan vuonna 2031, jolloin Pohjois-Karjalaan valmistuu uusia siirtoyhteyksiä.
https://yle.fi/a/74-20113864
Sähköverkkoyhtiöt ovat joutuneet lykkäämään verkkoinvestointeja, vaikka sähkön kysyntä kasvaa ennätystahtia. Sähköverkon kapasiteettipula rajoittaa jo sähköautojen latausverkoston laajentamista.
Pohjois-Savossa Joroisissa otetaan käyttöön suuri akusto Faastin pian avautuvan latausaseman yhteydessä. Akusto varmistaa sähkön riittävyyden, vaikka useita ajoneuvoja olisi samanaikaisesti latautumassa.
Kuuntele juttu6:42
Juttu tiivistettynä
Joroisiin rakennetaan Faastin startup-yrityksen uudenlainen latausasema, jonka yhteydessä on oma akusto.
Sähköliittymien toimitusaikojen pidentyminen hidastaa nopeiden ajoneuvojen latausasemien rakentamista, mikä huolestuttaa alan toimijoita.
Raskaan liikenteen tarvitsema suuri latausteho voi aiheuttaa haasteita sähköverkolle ja edellyttää valintoja sähkön käytössä etenkin pääteiden varsilla.
Jakeluverkkojen kapasiteetti ei enää riitä palvelemaan kaupunkien kasvavaa sähkön kysyntää, mikä voi viivästyttää uusien teollisuuslaitosten rakentamista.
Tämä on toimittajan tarkastama, tekoälyn tuottama tiivistelmä.
Varkauden eteläpuolella Joroisissa otetaan lokakuussa käyttöön startup-yritys Faastin ajoneuvojen ultranopea latausasema, jonka erikoisuus on latauskentän laidalle rakennettu suuri akusto.
Akuston ansiosta paikalle ei tarvitse rakentaa suurimman kulutuspiikin mukaan mitoitettua sähköliittymää. Osa autojen latauksesta tapahtuu akuston avulla.
– Liiketoiminnan tulolähteinä on sähköautojen teholataus ja osallistuminen Fingridin kantaverkon reservimarkkinoille. Lisäksi sähköä voidaan myydä sähkömarkkinoille, kun pörssisähkö on kallista, sanoo operatiivinen johtaja Heikki Hintikka Faast Point Assets oy:stä.
Liikenne, lämmitys ja teollisuus sähköistyvät sellaista vauhtia, että sähköverkko ei enää riitä kaikkialla välittämään sähköä kuluttajille niin paljon, kuin pitäisi.
Energiaviraston uusien laskentasääntöjen takia useat verkkoyhtiöt ovat lykänneet verkkoinvestointeja. Sen seurauksena suuremman tehon mahdollistavien keskijänniteverkon sähköliittymien toimitusajat ovat venyneet jopa vuoteen, kun aiemmin liittymän on saanut parissa kuukaudessa.
Ilman nopeaa sähköliittymää ei voida rakentaa nopean latauksen mahdollistavia ajoneuvojen latausasemia.
Johtaja Risto Karppinen Neste Markkinoinnista ennakoi, että Suomessa tulevat yleistymään latauspuistot, joissa voi olla useiden operaattoreiden latausasemia.
– Jos toimitusajat pidentyvät, se vaikuttaa hankkeiden toteuttamiseen. Ne voivat viivästyä tai siirtyä kokonaan, harmittelee johtaja Risto Karppinen Neste Markkinoinnista.
Pimeneekö taajama jotta sähkörekan voi ladata
Varsinkin raskaan liikenteen käyttöön tarkoitetut uudet latausasemat tulevat olemaan haaste sähkön jakeluverkolle. Suomen päästä päähän kulkeva sähkörekka ei voi pysähtyä tuntikausiksi lataamaan akkuja, vaan sen on tapahduttava kuljettajan kahvitauon aikana.
Silloin tarvitaan valtavaa, yli tuhannen kilowatin lataustehoa. Sillä lataisi samanaikaisesti seitsemää sähköautoa 150 kilowatin suurteholatausasemalla.
Ensimmäinen raskaiden ajoneuvojen suurteholatauspiste on otettu käyttöön valtatie 3:n varrella sijaitsevalla Nesteen asemalla Janakkalassa. Latausteho on rajoitettu 400 kilowattiin.
Erityisesti pääteiden varsilla jakeluverkkoa on vahvistettava, jotta vihreä siirtymä voitaisiin toteuttaa myös käytännössä. Se tarkoittaa uusia sähkölinjoja, sähköasemia ja isoja muuntajia.
Muutoin joudutaan tilanteeseen, jossa on valittava, ladataanko rekkoja vai katkaistaanko sähköt lähitienoolta.
Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo, että raskaan liikenteen latauspisteet tulevat olemaan ongelma haja-asutusalueen jakeluverkolle.
– Varsinkin Etelä-Suomessa kulutus kasvaa nopeasti ja on riski, että ajoittain pitää miettiä kuka saa käyttää sähköä ja milloin, sanoo asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sähkönjakeluyhtiö Carunasta.
Kaikki eivät pysty tulevaisuudessa käyttämään sähköä silloin kun se on halpaa.
Joensuuhun suunniteltavia investointeja joudutaan lykkäämään, kunnes sähkön siirtoverkkoja saadaan paremmiksi.
Vihreän vedyn valmistaminen on sähkösyöppö
Sähköverkon kapasiteetin rajat ovat tulossa vastaan myös useissa kaupungeissa.
Esimerkiksi Joensuun Iiksenvaaraan tuleva vihreän vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantolaitoksen tehontarve on 50 megawattia, josta sähköverkosta saadaan 40 megawattia.
Vetylaitoksesta tulee suurin sähkönkuluttaja Joensuun alueella. Se tarvitsee peräti 40 prosenttia koko Joensuun kaupunkialueen sähköverkossa käytettävissä olevasta 100 megawatin tehosta.
Tuotannon odotetaan käynnistyvän vuonna 2027. Muita sähköä runsaasti kuluttavia teollisuuslaitoksia ei voida perustaa Joensuuhun useaan vuoteen, koska sähkö ei riitä.
Sähkön kapasiteettipulaan on luvassa helpotusta aikaisintaan vuonna 2031, jolloin Pohjois-Karjalaan valmistuu uusia siirtoyhteyksiä.
https://yle.fi/a/74-20113864
Vastaukset 17
Vanhimmat
3K = Kontteja kaikille kulmille
Suomi tarvitsee energiaintensiivistä teollisuutta. Siksi on saatava voimakas sähköenergiastrategia.
’murkinat’
Voi voi, kun juuri ennätin ostaa täyssähköauton!
Meilläkin persut vastustavat siirtolijoja.
Linjoihin kunnon jöötiä kaapelia ei lopu niin sähkö!
Sähköreservikapasiteetin lisääminen on välietappina matkalla energiaomavaraisuuteen.
’murkinat’
Älytöntä pelottelua
Parhaat sijoittajat saivat 50% tuoton sijoittamilleen rahoille.
Onko sinusta 50 prossan tuotto vähän? Ei muuta kun myllyjä lisää.
Ei enää tule niin isoja tuottoja. Eli nyt rakennettavat myllyt eivät saa tukia.
Tällä hetkellä tuulivoiman tuottama sähkö noin 1600 mw kapasiteetti 7800 mw.
Tässä tulee se ongelma kun tulee aurinkovoimalat plus tuulivoimaa miten saadaan linjat riittämään.
Ja tänään oli juuri Lappeenrannan yliopiston tutkimus siitä, että pitää saada muuta energiaa kuin tätä sattumanvara energiaa.
Vuoden loppuun tuulivoiman kapasiteetti noin 10000 mw. Eli rupeaa olemaan riittävä.
En ole varma miten akkuihin varastointi onnistuu eli ainakin pakkasella auton akku tahtoo tyhjentyä. Vai rakennetaanko lämpimät hallit akuille? (Tosin nekin kuluttaa sähköä) , vetyhomma ei nyt ole ihan helppo juttu.
Eli rakennetaanko nämä kaunistamaan Suomen maata?
Tuulimyllyjen pätkittäinen sattumasähkö vaatii viisinkertaisesti suuremmat sähkölinjat, kuin mitä tuulimyllyt keskimäärin tuottavat sähköä!
Paksumpaa kaapelia ! Tarviiko sitä roikottaa ilmassa.? Putkeen vaan !
Sähkötuolin vuokraan tehtävää varten
On aika
Kädet ristiin edes yksi Saatana lähtisi siilosta ja hoitaisi hommansa
Onko liikaa pyydetty?
Jotain hyvää kuitenkin, jos ajaa sähköauto olla, niin nyt on käytännössä fossiili vapaata sähköä.
Päästöttömän sähkön tuotannon osuus Suomessa on nyt 94 % kokonaistuotannosta ( vuoden 2023 luku). Alla listaus, miten siihen on päästy.
Sähkön tuotanto,hiilidioksidipäästöt:
• 2,5 Mt vuonna 2023*
• 4,1 Mt vuonna 2022
• 4,7 Mt vuonna 2021
• 6,9 Mt vuonna 2015
• 19 Mt vuonna 2010
https://energia.fi/tiedotteet/sahkovuosi-2023-puhdas-sahkontuotanto-kasvoi-paastot-ja-hinnat-romahtivat/
Ja kun tuonti sähkö on Norjan ja Ruotsin vesivoimaa sekä ruotsin ydinvoimaa. Hyvin on saatu öljyn ja kivihiilen tuontia vähennettyä.
Ja sähköpatterireserviä tarvitoon kans et pysyu torpat lämpöösenä