Lisää sähkökapasiteettireserviä!

Suomen sähköverkosta ei riitä pian virtaa kaikille – teollisia investointeja joudutaan lykkäämään vuosilla

Sähköverkkoyhtiöt ovat joutuneet lykkäämään verkkoinvestointeja, vaikka sähkön kysyntä kasvaa ennätystahtia. Sähköverkon kapasiteettipula rajoittaa jo sähköautojen latausverkoston laajentamista.

Pohjois-Savossa Joroisissa otetaan käyttöön suuri akusto Faastin pian avautuvan latausaseman yhteydessä. Akusto varmistaa sähkön riittävyyden, vaikka useita ajoneuvoja olisi samanaikaisesti latautumassa.

Kuuntele juttu6:42
Juttu tiivistettynä

Joroisiin rakennetaan Faastin startup-yrityksen uudenlainen latausasema, jonka yhteydessä on oma akusto.

Sähköliittymien toimitusaikojen pidentyminen hidastaa nopeiden ajoneuvojen latausasemien rakentamista, mikä huolestuttaa alan toimijoita.

Raskaan liikenteen tarvitsema suuri latausteho voi aiheuttaa haasteita sähköverkolle ja edellyttää valintoja sähkön käytössä etenkin pääteiden varsilla.
Jakeluverkkojen kapasiteetti ei enää riitä palvelemaan kaupunkien kasvavaa sähkön kysyntää, mikä voi viivästyttää uusien teollisuuslaitosten rakentamista.
Tämä on toimittajan tarkastama, tekoälyn tuottama tiivistelmä.

Varkauden eteläpuolella Joroisissa otetaan lokakuussa käyttöön startup-yritys Faastin ajoneuvojen ultranopea latausasema, jonka erikoisuus on latauskentän laidalle rakennettu suuri akusto.

Akuston ansiosta paikalle ei tarvitse rakentaa suurimman kulutuspiikin mukaan mitoitettua sähköliittymää. Osa autojen latauksesta tapahtuu akuston avulla.

– Liiketoiminnan tulolähteinä on sähköautojen teholataus ja osallistuminen Fingridin kantaverkon reservimarkkinoille. Lisäksi sähköä voidaan myydä sähkömarkkinoille, kun pörssisähkö on kallista, sanoo operatiivinen johtaja Heikki Hintikka Faast Point Assets oy:stä.

Liikenne, lämmitys ja teollisuus sähköistyvät sellaista vauhtia, että sähköverkko ei enää riitä kaikkialla välittämään sähköä kuluttajille niin paljon, kuin pitäisi.

Energiaviraston uusien laskentasääntöjen takia useat verkkoyhtiöt ovat lykänneet verkkoinvestointeja. Sen seurauksena suuremman tehon mahdollistavien keskijänniteverkon sähköliittymien toimitusajat ovat venyneet jopa vuoteen, kun aiemmin liittymän on saanut parissa kuukaudessa.

Ilman nopeaa sähköliittymää ei voida rakentaa nopean latauksen mahdollistavia ajoneuvojen latausasemia.

Johtaja Risto Karppinen Neste Markkinoinnista ennakoi, että Suomessa tulevat yleistymään latauspuistot, joissa voi olla useiden operaattoreiden latausasemia.

– Jos toimitusajat pidentyvät, se vaikuttaa hankkeiden toteuttamiseen. Ne voivat viivästyä tai siirtyä kokonaan, harmittelee johtaja Risto Karppinen Neste Markkinoinnista.

Pimeneekö taajama jotta sähkörekan voi ladata

Varsinkin raskaan liikenteen käyttöön tarkoitetut uudet latausasemat tulevat olemaan haaste sähkön jakeluverkolle. Suomen päästä päähän kulkeva sähkörekka ei voi pysähtyä tuntikausiksi lataamaan akkuja, vaan sen on tapahduttava kuljettajan kahvitauon aikana.

Silloin tarvitaan valtavaa, yli tuhannen kilowatin lataustehoa. Sillä lataisi samanaikaisesti seitsemää sähköautoa 150 kilowatin suurteholatausasemalla.

Ensimmäinen raskaiden ajoneuvojen suurteholatauspiste on otettu käyttöön valtatie 3:n varrella sijaitsevalla Nesteen asemalla Janakkalassa. Latausteho on rajoitettu 400 kilowattiin.

Erityisesti pääteiden varsilla jakeluverkkoa on vahvistettava, jotta vihreä siirtymä voitaisiin toteuttaa myös käytännössä. Se tarkoittaa uusia sähkölinjoja, sähköasemia ja isoja muuntajia.

Muutoin joudutaan tilanteeseen, jossa on valittava, ladataanko rekkoja vai katkaistaanko sähköt lähitienoolta.

Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo, että raskaan liikenteen latauspisteet tulevat olemaan ongelma haja-asutusalueen jakeluverkolle.
– Varsinkin Etelä-Suomessa kulutus kasvaa nopeasti ja on riski, että ajoittain pitää miettiä kuka saa käyttää sähköä ja milloin, sanoo asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sähkönjakeluyhtiö Carunasta.

Kaikki eivät pysty tulevaisuudessa käyttämään sähköä silloin kun se on halpaa.

Joensuuhun suunniteltavia investointeja joudutaan lykkäämään, kunnes sähkön siirtoverkkoja saadaan paremmiksi.

Vihreän vedyn valmistaminen on sähkösyöppö

Sähköverkon kapasiteetin rajat ovat tulossa vastaan myös useissa kaupungeissa.

Esimerkiksi Joensuun Iiksenvaaraan tuleva vihreän vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantolaitoksen tehontarve on 50 megawattia, josta sähköverkosta saadaan 40 megawattia.

Vetylaitoksesta tulee suurin sähkönkuluttaja Joensuun alueella. Se tarvitsee peräti 40 prosenttia koko Joensuun kaupunkialueen sähköverkossa käytettävissä olevasta 100 megawatin tehosta.

Tuotannon odotetaan käynnistyvän vuonna 2027. Muita sähköä runsaasti kuluttavia teollisuuslaitoksia ei voida perustaa Joensuuhun useaan vuoteen, koska sähkö ei riitä.

Sähkön kapasiteettipulaan on luvassa helpotusta aikaisintaan vuonna 2031, jolloin Pohjois-Karjalaan valmistuu uusia siirtoyhteyksiä.

https://yle.fi/a/74-20113864