Onko täällä ketään suurperheellistä. Antakaa ohjeita miten jaksatte arjessa lasten kanssa. Onko milloinkaan omaa aikaa, vai täytyykö odottaa vain kiltisti eläkeikää. Ei miellä ole kuin kahdeksan. Onhan sitä ennenvanhaankin ollut suurperheitä ja äitien on vain ollut pakko jaksaa. Olenko minä itsekäs, vaan en tahtois enää jaksaa ja vauva ilmoittelee olemassaolostaan. En ole kyllästynyt elämään. Haluaisin jaksaa, mutta mielialat vaihtelee tässä tilassa. Tottakait saan apua ylhäältä, mutta miten voisin olla kunnon äiti, kun ei kasvatustyö ole aivan kaikkein helpointa, onneksi mies auttaa. Kertokaa pieniä jippoja.
Suurperheiden äideille
Sisko
352318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Meillä on myös suurperhe.
Yhdeksän lasta. Ja välillä on todellakin tehnyt mieli jättää mies ja lapset kotiin ja lähteä vaikka teltan kanssa hetkeksi pois!
Mutta eipä se ole niin yksinkertaista!
Varsinkaan, kun mies käy töissä ympäripäiväisesti.
tyttö 17
tyttö 16
poika 10
poika ja tyttö 9
poika 7
tyttö 5
tyttö 3
poika 2
tyttö 3kk.
Meillä on siis oikea tyttövalta.
Vanhimmilla tytöillä on kauhea murrosikä menossa ja välillä se raastaa hermoja pahemman päälle.
Onneksi suurin osa lapsista on päivisin koulussa, mutta onhan niitä vielä neljä kotona. Varsinkin, kun viisi ja kolme vuotiaat tytöt ovat juuri siinä Minä itte- iässä ja kaksi vuotias poika on niin villi, että hyvä jos verhot pysyy ikkunassa.
Olen oppinut vuosien varrella, että omaa aikaa on pakko saada. Muuten ei jaksa ja se vaikuttaa jo lastenkin mielialaan jos on itse kovin väsynyt ja ärtynyt koko ajan.
Nyt kun tulee kesä, on helpompaa, kun lapset on paljon ulkona. Mutta sadepäivät on yhtä tuskaa.
Ei voi siivota,jos on kymmenen lasta jaloissa pyörimässä jatkuvasti.
Vanhimmista lapsista kannattaa ottaa kaikki irti!
Kyllä kymmenen ikäinen pystyy jo pari tuntia olla pari-kolme vuotiaan kanssa kotona.
Ja kannattaa varsinkin iltaisin laittaa pienempiä lapsia ajoissa nukkumaan, ja silloin ottaa itse rennosti.
Ja meillä kun vanhimmat on koulussa, mies töissä ja 3,2-vuotiaat ja vauva päiväunilla, laitan viisi-vuotiaankin iltapäiväkerhoon, saan itse nukkua tai lukea hyvää kirjaa ihan omalla ajallani.
Se on sitä äidin omaa laatuaikaa.
Nyt kun tulee äitienpäivä, mieheni lähtee yhdeksän vanhimman kanssa vanhempiensa luo päivällä ja jään nuorimman kanssa kahden!
Siitä neli-viisi tuntisesta tulen nauttimaan sydämeni pohjasta!
Jaksamista!
Et kai sä nyt ihan eläkeikään aijo odotella?? Laitat vaan penskas hoitoon ja ota ilta rennosti!! Minuolla on tulossa kuudes lapsi ja olen pärjännyt mainiosti "silloin tällöin" hauskaa pidellen mieheni ja ystävieni kanssa!!! (joilla on myös aika ison moinen perhe!!) Mutta voi sit pitää sitä hauskaa kyllä muutenkin kuin yhden illan!!! Kyllä ne pärjää illan ilman sinuakin!!! Vie vaikka iso vanhempien luokse!! Kai nekin haluavat nähdä lapsen lapsiaan!!! Tai ainakin meillä päin mieheni´ja minun vanhempani ottavat lapset oikein mielellään! Ja myös monet naapurinikin!!! Joten ei muuta kun laitat lapset hoitoon ja menet pitämään hauskaa!!!! (jos ei muuta niin kai se sun mieheskin vois yhen illan itekseen hoitaa lapsia!) jos ei palautteeni auttanut niin olisi kannattanut harkita enne kun aloit vääntää niitä penskoja!!!
mulla on nyt 7lasta ja ikää itselläni on 26vuotta:
tytöt9v
tyttö4v
poika3v
poika 1.5v
pojat2kk
Eivätkä ole menoa hiljentäneet. Joka viikonloppu
käyn ystävieni ja miehenikin kanssa baarissa.
Entinen mieheni (9vuotiaiden kaksostyttöjen isä)
ottaa joskus koko lapsilauman hoitoon, sitten mieheni vanhemmat ottavat mielellään lapsiani hoitoon..sitten on talossamme asuva tyttö jolle
maksan sen verran kun hän pyytää.. ja onhan noita ystäviä, kummeja yms. joilla ei vaikka ole omia lapsia niin hekin ottavat lapsiani hoitoon..
joten hoito paikoista ei pulaa ole.
Onhan tuota omaa aikaa sitten muutenkin kun viikonloppuisin juhliessa.. kuten arkipäivisin kaksostytöt ovat koulussa.. sitten loput ovat päiväkodissa paitsi tietenkin nuorimmaiset kaksospojat ovat kotona kanssani..(kun laitan pojat nukkumaan niin minulle jää omaa aikaa hieman) No sitten kun haen muut lapseni koulusta ja päiväkodista niin kotiin päästyään isommat lapset leikkivät pienempien kanssa..
Joten kyllä minulla on omaa aikaa ihan riittävästi, eikä ole valittamista!!
Miksi ihmeessä olet tehnyt noin ison lauman lapsia, jos baarissa pitää juosta joka viikonloppu?? Eihän lapset kohta tiedä, kuka heidän äitinsä on, kun aina ovat eri paikoissa hoidossa! Järkeä päähän, hyvä ihminen, eivät lapset ole mitään pussukoita, joita heitellään aina eri paikkoihin; johan tuossa menossa perusturvallisuus kärsii!
enköhän minä päätä itse omista menoistani..
lapset näkevät minua arkisin 20tuntia päivässä.. joten onko liikaa vaadittu jos viikonloput vietän
ilman lapsia?? lapseni ovat yleensä aina isovanhempien luona hoidossa(silloin kun ovat) ja joskus harvoin kun heille ei sovi..(eli n. 6kertaa vuodessa) on tuossa listassa muutamia vaihtoehtoja jonne lapseni saan!!!
juuri tälläkin hetkellä mieheni vanhemmat ovat tulossa meille päin.. ja minä lähden baariin pitämään hauskaa!!! kyllä minä lapsistani pidän, mutta en jaksaisi heidän kanssaan jos en edes
kerran viikossa pääse jonnekkin(esim. baariin)
ilman heitä! ymmärtäisit varmasti jos sinulla olisi omia.. mutta eipä taida olla!
Sen verran minäkin kommentoin tätä keskustelua, että kyllähän nuorella ihmisellä pitää olla muutakin ajateltavaa kuin lapset. Nuorena kannattaa ottaa kaikki ilo irti ja vaikka lapsiakin olisi, niin ei se sitä tarkoita ettei voisi esim. kerran viikossa käydä ulkona tuulettumassa ja hauskaa pitämässä!
Niin minäkin teen/tein silloinkin kun omat lapset olivat pieniä ja ihan heistä on kunnollisia kansalaisia.. ja terveitä tulleet!( Lapseni ovat nyt 15,16 ja 19 vuotiaita poikia)
Kokemuksesta tiedän, että minä ainakin väsyin, jos en päässyt jonnekkin välillä ilman lapsia. Sitten jaksoin taas leikkiä ja olla lasteni kanssa! Pahempihan se lapsille on jos äiti on äkäinen ja väsynyt, kun ei ole sitä omaa aikaa saanut tarpeeksi. Ja sitten mielestäni oli aika röyhkeää kysyä että miksi olet noin ison lapsilauman HANKKINUT..jne. sen takia jos äidilläkin on elämä muualla kun 4:n seinän sisällä pyykkiä pesten, ruokaa laittaen ja lapsia hoitaen!
Lapsia ei HANKITA niitä saadaan! Kyseisellä
henkilöllä ei todellakaan taida olla kokemusta lapsista, kun noin ankarasti tuomitsee toisen
(kun äiti uskaltaa viettää muutakin elämää)
Kyllä vain on mullakin kolme omaa lasta, ja he ovat olleet muiden hoidossa ehkä noin kymmenen kertaa 12 vuoden aikana. Isovanhemmat asuvat niin kaukana ja ovat muutenkin etäisiä, että heistä ei ole ollut koskaan apua lastenhoidossa. Olen sitä mieltä, että joka viikko ei tarvitse mennä ravintolaan. Onhan omaa aikaa yöllä, kun lapset nukkuvat. Itse valvon aina vähintään puoleen yöhön, ja lapset (nuorin 3v) menevät yleensä viimeistään klo 22 nukkumaan. Jos menen kavereiden kanssa joskus baariin, jää mieheni kotiin lasten kanssa. En tarvitse ulkopuolisia vahteja.
"lapset näkevät minua arkisin 20tuntia päivässä.."
Aikaisemmassa viestissäsi kerroit, että isot lapset ovat koulussa ja muut, paitsi pienimmät, päiväkodissa. Mistä se tuo 20 tuntia muodostuu, jos on totta, mitä kerroit aikaisemmin? Vai lasketko lasten nukkumisajankin "sinun näkemisajaksi"?
Sitä paitsi lapsille ei riitä se, että he näkevät vanhempiaan/äitiään, vaan lapset haluavat myös leikkiä ja olla vanhempiensa kanssa.
Vaikutat vielä kovin kypsymättömältä äidiksi.
niin lapseni ovat 4-5 tuntia koulussa ja päiväkodissa joten eikös 24-4 ole 20 tuntia?
kyllä lasken nukkumaajankin! Ja joka päivä minä lasteni kanssa leikin ja myös lasten isä leikkii lasten kanssa ihan PÄIVITTÄIN.
No jokainenhan hoitaa lapsiaan niin kuin haluaa..
sinä omalla tyylilläsi ja minä näin(eikä heille mitään traumoja ole jäänyt) Meillä isovanhemmat asuvat ihan kilometrin säteellä ja muutenkin he ovat todella läheisiä. Omaa aikaako yölllä?
Siis meillä mennään yhtä aikaa lasten kanssa nukkumaan (siinä klo22) siitä pidemmälle en jaksaisi valvoa, kun herään jo aikaisin aamulla
(jopa klo5) ylös ja yöt joudun heräämään
parin tunnin välein. Kyllä meidän lapset pärjäävät aivan mainiosti yhden lauantai-illlan viikossa isovanhempien kanssa 18-2:n asti ilman minua.(lapset tykkäävät hirveästi kun mummo ja pappa tulee meillä käymään kerran viikossa..pysyypähän välit lastenlapsiin hyvinä) Enkä todellakaan tunne minkäänlaisia omantunnon tuskia jos itsekkin kerran viikossa lähden viettämään muutakin elämää..
että lapset on millon missäkin ja äiti paarissa tai jossain muualla kun pitäis..mutta toivon että soli vaan väärinymmärrys
että miksi niitä lapsia noin paljon pitää olla muiden hoidossa ja jokaviikonloppu? kun on jo sun kanssa jopa noinkin paljon viikossa
haloo..solet niiden ÄITI
etkä mikää ... vaan hoitaja...ai sä "pidät lapsistasi"..pidän mäkin lapsista ja omani on kaikki kaikessa.ja juuri siksi haluan ne hoitaa ihan itse enkä työntää naapureilla tai kumminkaimoille päästäkseni paariin
jotenkin tuntuu että nuoruuttasi ajat takaa vielä.lasten kustannuksella.pienet on vielä tosi pieniä, älä laske tunteja kuinka paljon olet ollut heidän kanssaan.ei niitä saa laskea.olet ne saanut iloksesi toivottavasti, nauti lapsistasi.perusturvallisuus on lapsen a ja o.
No se nyt vaan on näin meillä, enkä sitä tässä kellekkään perustele! (asiahan ei tietääkseni kuulu teille) Minä saan käydä juhlimassa sen verran kun itse haluan.. ja se on tälläkertaa joka lauantai. Sanokaa vaan aivan vapaasti huonoksi äidiksi tms.. jos se teitä helpottaa, mutta minä hoidan lapseni omalla tavallani ja te
omilla tavoillanne! En ole tässä mitään kasvatus vinkkejä pyytänyt keneltäkään, vaan alunperin viestini tarkoitus oli antaa esimerkkejä hoitopaikoista tälle SISKOlle.. että jos tuosta joukosta löytyisi jotain! (en tarkoittanut todellakaan että omat lapseni olisivat nuo kaikki paikat läpi kiertäneet, kuten kummit ja kaverit..) Ei todellakaan.. kyllä se on yleensä ollut lasten mummo tai isä jotka heitä hoitaa ja TOSI harvoin joku muu!
Kyllä minusta tuo Marikakin saa hoitaa lapsiaan kuinka itse sen parhaaksi näkee! Koska kyllä minullakin on pari lasta ja minä ainakin annan vaimoni pitää hauskaa viikonloppuisin jos haluaa ja en minä nyt sitä voisi kieltää ettenkö minäkin joitakin viikonloppuiltoja olisi hyvien ystävieni kanssa! Sitä paitsi jos tuo lasten hoito on niin vaikeaa siskolle niin olisit miettinyt ennen kun niitä lapsia teet! On siihen naimiseen ehkäisyt keksitty! Joten mä ehdottaisin et jos joku tolle siskolle haluaa antaa sitä palautetta niin sit antaa. Mutta ei tässä nyt kuitenkaan tarvii alkaa tota Marikaa vainoamaan! Enkä mä kyl usko et te kaikki jotka haukutte tota marikaa niin hoitaisitte joka päivä lapsianne 24h vuorokaudes! Kaippa tekin ootte joskus vähän erossa lapsistanne! Joten miettikää vähän mitä työ tuutte tänne kirjottelemaan toisista!!!
Mitäs väärin käsitystä siinä on jos Marika ei ole joka lauantai ilta kotona hoitamassa lapsiaan?! Mietippä olisitko itse joka päivä hoitamassa pentujas 24h vuorokaudes??!! Koittappa vähän ite miettii jos sulla olis tollanen "lapsilauma" kun Siskolla!! Empä usko et se sinäkään olisit yhtään parempi äiti kun Marikakaan!!
ole lapsistani erossa ollut enkä haluakkaan olla..että näin meillä.
ja tämäkin on minun tyylini hoitaa lapsiani, katson että olen heille tärkein ja en edes halua käydä missään.
en silti kärsi, enkä ole mikään mökkihöperö..lapset kulkevat siellä missä minäkin, kapakoita en tarvitse
kai ollut marikan äiditaidoista kyse...hän on paras lapsilleen, kuten sinäkin ja minäkin omilleni
häh häh vaan itellesi..
juuri sen takia kai se oma äiti tai isä on paras hoitaja..ja kyllä meitä on jotka viihdymme lastemme kanssa ..jopa sen 24 tuntia, kun kerran yötkin tässä lasketaan..tosin en omien lasten kanssa oloa laske missään tunneissa..meillä ei sellasesta ees puhuta..näistä nautitaan täysin rinnoin ja se ei ole kii ettei pääse...pääsen niin paljon kun haluan..JOS haluan.
Siitähän kysymyksestäni sikisi juttua kivasti. Muttei liene kovin rakentavaa riidellä siitä kuka voisi hoitaa muksuja, jotta itse pääsisi ravintolaan. Meillä ei ole mahdollista hommata kuin maksullista lastenhoitoapua ja isäntä ei siihen oikein lämpene. Tuttuja ja sukulaisia ei ole niin, että voisi käyttää "hyväksi".
Henkilökohtaisesti en harrasta ollenkaan näitä ravintolailtoja. Enkä siis kaipaa viikonlopun"lystinpitoa". Haluaisin kyllä olla mieheni kanssa joskus kahden ja vierailla haluaisin, mutta eipä niitä kyläpaikkojakaan liiemälti ole. Jotenkin tuntuu, ettei tästä pääsisikään (ehkä olen liian sidoksissa näihin omiin ympyröihin) tuntuu, että pärjätäänkö täällä ilman minua. Täytyis jo vähitellen oppia etten ole maailman napa. Tämä kyllä auttaa, kun saa tähän naputella omia asioita. Kiitti, olenkin jo vähän noussut masennuksensuosta, näköjään. Kiitti kommenteista. Kirjoitelkaa vielä miten oma pinna kestää arjessa, varsinkin jos lapset on kovin riitaisia. Minä vaivun joskus lasten tasolle, surkeeta, joskus menee tosi hienosti.
Missä päin asut? Voisin auttaa sinua joskus lastenhoidossa, jos asut pääkaupunkiseudulla. Itse asun Itä-Helsingissä kolmen lapseni ja mieheni kanssa. Onneksi omat lapseni eivät ole kovin riitaisia, ja ikäeroakin on silleen sopivasti, että kaksi isompaa osaa pitää silmällä pienintä tarvittaessa.
Unohdin ihan toivottaa HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE! Itse sain tänään kahvit ja sämpylät yöpöydälle sekä Menneisyyden Vankien cd:n! Sitten käytiin koko perheen voimalla kävelyllä rannassa. Nyt mies vatkasi kermavaahdon ja pisti kahvin tulemaan, joten mukava päivä on ollut, toivottavasti teillä muillakin!
Lestadiolaiset, opetelkaa käyttämään ehkäisyä.
Kiitti Sanna alttiudestasi auttaa, mutta tuskinpa lähtisit tänne 500 kilometrinpäähän yhdenillan avuksi. Että se siitä. Oli se ihan kiva äitikkäpäivä. Esikoinen teki extempore sellaisen runon minulle, että tuli ihan tippasilmään.
Leizille. Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Henkilökohtaisesti en ole se minkä mainitsit. Käytin kapseleita seitsemän vuotta ja nyt tuntui, että haluamme iltatähden vielä kun ikä sen suinkin sallii.
Voinhan paljastaa senkin, ettei ne kaikki muksut ole omia (vain neljä) vaan sijaislapsia. Ja tottakai muutkin ihmiset voi rakastaa lapsia ja hankkia niitä suurpeheelliseksi asti, ei kyseessä tarvi olla lestadiolainen. Että silleen. Täytyneekin kääntyä keskustelemaan palstoille missä jutustelee sijaisvanhemmat, eipä ole tullut aiemmin mieleen.
Lastenkasvatushan on lähes kaikille arkipäivää, että jatkakaa vaan täälläkin esim. siitä pohtimista, jos toinen väittää että "tuo antoi tämän lelun mulle omaksi" ja toinen väittää kivenkovaa ettei ole antanut. Niin riitahan siitä. Mutta ehkä se on niin pieni asia, ettei aikuisen siihen tarvis mennä tuomariksi. JNE JNE.
No eikös sun pitänyt vaan ettiä täältä vinkkejä niiden sun pentujen hoitoon? Mut ei! Säkin taidat alkaa vaan haukkuu tota Marikaa.. Sitäpaitsi kyllä mun vanhemmat ottais ainakin ilo mielin lapsen lapsensa kylään ja tulee jopa itse kysymään että millon taas tultais..Eikä meidän tarvitse sitä mitenkään hyväksi käyttää! Enkä mä usko et toi marikakaan ihan hyväx käyttää vanhempiaan! Ei se edes tullut sanomaan tänne kun mielipiteensä.. ja heti alko tää marikan haukkuminen lastensa hoidosta!! Eikä teillä ole mitään varaa tulla tänne Marikaa haukkumaan! Kyllä mä ainakin uskon että se osaa hoitaa lapsiaan hyvin ja varmastikkin hänen lapsensakkin ovat samaa mieltä! Miettikääpä te jotka nyt luette tätä, että osaatteko tekään ihan täydellisesti hoitaa lapsianne? Eli antakaa jo hyvät ihmiset ton Marikan olla!!
No mä olen ihan samaa mieltä kun Kirsi tosta Marikan asiasta. Antakaa vaan vinkkinne siskolle, mutta antakaa Marikan hoitaa lapsensa miten itse tykkää!!! Jos teitä niin vaivaa ne lapset niin pitikö ne vääntää siihen tielle? Varsinkin sä Sisko? Oliko ihan härkevää vääntää niin iso pentulauma? JA nyt sitten pyytää täällä tuntemattomilta apua kun et meinaa jaksaa olla niitten pentujes kanssa!! Korstsut ja muutkin ehkäsyt on keksitty! Eli koittappa vähän miettii ite asioitas!
No kyllä minusta Sisko voisi pitää yhden illanlapsiaan vaikka vanhempiensa luona, ei se nyt ihan hyväksi käyttöä ole! Tai miksi ei voisi olla vaikka päiväsaikaan käydä jossain jos ei koko ajan jaksa hoitaa ja katsoa lapsiaan. Sinulla näyttää olevan noita isompiankin lapsia.. aikö ne voisi välillä auttaa sinua pienempien lasten hoidossa? No mutta tee mitä itse parhaaksi näet. Silti on turhaa haukkua Marikaa tästä asiasta! Jos hän ei hoida lapsiaan aivan samalla menetelmällä kuin te.
T:Mia!
marika (vai oliko ken ties) marika marika osaa ite marika puhua.
pentuja ja pentuja..olisiko sun lapsille sopiva nimi penska tai pentu tms. mitä sä tässä vaahtoat..siskolla pentuja ja marikalla tai sulla lapsia..
olet sinäkin siinä oikea pyhmiys.katsos peiliin joskus.mikä sä olet tässä tuomiota jakamaan.
En ymmärrä sinua. Miksi teillä on niitä sijaislapsia, jollei sinulla ole voimia heidän kasvattamisekseen? Se on tietenkin hienoa työtä, mutta, ei mitenkään pakollista.
Olen lestadiolainen ja minulla on 18 lasta. Ne ovat Jumalan lahja meidän perheeseen, emmekä me sano lasten saamista "hankinnaksi". Ne tulevat lahjana, ja otamme lahjan vastaan. Kaikilla näillä minunkin lapsillani on oikeus elää, enkä minä mitään ehkäisyjä halua. Koska itsekkin olen saanut syntyä maailmaan, annan siihen myös mahdollisuuden lapsilleni. Jumala on heidät tänne luonut. Ei se luomistyö ole vielä loppunut, vaan koko ajan jatkuu. Jumala on luonut suuren perheemme, ja olemme siitä onnellisia.
Minulla on 18 lastenlastakin ja pienten kanssa on hauska leikkiä ja temmeltää. Alkaisi elämä tuntumaan tylsältä, jos ei olisi pieniä tähtiä loistamassa arjessa.
Minulla on:
Tyttö 30
tyttö 28
tyttö 26
tyttö 25
tyttö 22
poika ja tyttö 20
poika ja poika 19
poika 16
tyttö 14
poika 12
poika 10
tyttö 8
poika 6
poika 5
tyttö ja tyttö 3.Siinä vasta onkin hulinaa ja huisketta, mutta siihen on tottunut. Isommat hoitelevat pienempiä ja kotonakaan ei enää asu kuin 9 lasta. 7 vanhinta lasta on naimisissa ja niillä lapsia yhteensä sen 18. Omat pienemmät lapseni käyvät usein heillä kylässä ereissä kaupungeissa. On mukava kun aina on jotai tuttuja, vaikka minne muuttaisi. Helppo tutustua lapsien ja sukulaisten kautta muihinkin paikkakuntalaisiin. Mekin olemme vasta muuttaneet uuteen, hieman pienempään taloon. Entinen alkoi jo pelottaa, kun oli liian iso.
Nuorimmat kakoset ovat identtisiä ja niitten kanssa riittääkin touhuamista, kun ovat niin kovia temppuilemaan ja pelleilemään. Minäkään en heitä toisistaan erota. Ostan aina Amandalle punaisia vaatteita ja Olivialle keltaisia, mutta tytöt pukeutuvat itse ja vaihtelevat vaatteita. Aika taitavia.. Myös 19 vuotiaat pojat ovat identtisiä, mutta Andreaksella on palohaava poskessa, kun steariinia kerran räiskähti hänen poskeensa, kun veljensä kanssa pienenä leikkivät kynttilöillä. Siitä olen ne erottanut.
Aluksi ajattelin, ettei meille tule kuin tyttöjä vain, kun oli 5 tyttöä ennenkuin syntyi kaksoset. Siinäkin tyttö syntyi ennemmin. Onneksi silti on ollut aikaa tulla vielä liuta poikiakin ja lasten kanssa on hauska matkustella ja jutella ja iltaa viettää. Olavikin lähti vasta eskariin... Ihanaa kun on noita lapsia ja niitten kanssa on niin hauska temmeltää. On tekemistä, vaikka joskus tuntuukin ettei jaksa, mutta on myös lapsia, jotka lohduttavat, kun menee huonosti. Isäkin on ollut innolla mukana auttamassa, ja onneksi on mennyt ohi sekin aika, että oli vielä kotona vauvoja. Niitä kun piti täysipäiväisesti hoitaa. Ja yksi koliikki vauvakin oli, mutta sekin meni sillä, kun isommat sisarukset olivat mukana auttamassa minua. Ja onneksi on viisi isointa tyttöä ollut kotona aina auttamassa minua. Yksikin asuu ihan naapurissa ja käy meillä siivoomassa ja tiskaamassa ja ikkuinoita pesemässä. Ja minä autan häntä hoitamaan hänen muutamaa lastaan. Meillä pojat innokkaasti leikkaavat nurmikkoa ja tekevät kotitöitä ja saa aina vähän palkkaa.
Minun ei tartte nykyään laittaa tikkuakaan ristiin siivousten tekemiseen. Lapset sen tekevät. Kiitos siitä heille!
Älkää edes ehdottako mitään pillereitä tai abortteja. Nämä ihanat Jumalan lahjat haluamme omasta tahdostamme ottaa vastaan. Siinä teille vähän tekstiä.
Hauskaa kevättä kaikille! JA antoisaa loppurutistusta koulussa kaikille koulussa käyville! Koittakaahan jaksella! Mekin olemme tavallisia ihmisiä, vaikka meillä onkin erilaiset tavat ja tottumukset ja vaikka ajattelemmekin erillä tavalla. Mutta Aurinkoisia päiviä teille!!
Kiitos kirjoituksesta, joka sai hyvälle mielelle. Itselläni on vain kaksi lasta 4 v ja 2 v, mutta minulla on 6 veljeä ja mielelläni omillekin lapsilleni soisin paljon sisaruksia. Taitaa kuitenkin käydä niin, että ihan suurperhettä meille ei tule, sillä odotus ja ensimmäiset vauvakuukaudet verottavat sen verran voimia. Ihana, että löytyy ihmisiä, jotka huolehtivat siitä, että meilläkin on aikanaan hoitajia. Lapset ovat investointi tulevaisuuteen. Ennen vanhaan ne olivat henkilökohtainen vanhuudenturva, mutta tänä päivänä meidän kaikkien yhteinen vanhuudenturvamme.
Jaksamista kaikille äideille ja isille. Ja pariterapeutin sanoin: tarvitsemme perheen aikaa, vanhempien yhteistä aikaa ja omaa aikaa.
Miten kävisi, jos kaikki maailman ihmiset ajattelisivat kuten te? Kukaan ei käyttäisi ehkäisyä, koska kaikki alkunsa saavat olisivat jumalan lahjoja? Ei niitä kukaan muu luo kuin te itse.
hahahahahahahahahhaha..... toihan oli hyvä juttu!!!!
En ymmärrä miten ketään voi vaivata että meillä on paljon lapsia! Sisarukset ja lapset ovat Jumalan lahjoja, kaikille niitä ei anneta vaikka kuinka haluaisi!
Meillä on 8 lasta (ei mun mielestä ees kovin paljon) enkä yhtäkään sisaruksistani antaisi pois. Tuntuisi tosi oudolta jos meillä olisi esim. vain kaksi lasta.
Itse olen valmis myös tulevaisuudessa ottamaan lapsia vastaan niin paljon kuin niitä annetaan.
Kyllä niitä voimiakin siihen annetaan!
Kysynpä vielä kerran, että mitähän tapahtuisi, jos kaikki maailman ihmiset lisääntyisivät noin vastuuntunnottomasti kuin teidänlaillanne ajattelevat?
Palasinpa katsomaan mitä täällä on vielä jutusteltu. Pyysin pieniä jippoja arkipäivän rutiineihin. Löysinkin hyvän kirjan josta on ollut paljon apua. Luepa sinäkin Keijo Tahkokallion: Myönteinen ajattelu lastenkasvatuksessa.
Älkää hei morkatko toisinajattelijoita. Kaikillahan on oikeus (onneksi vielä) Suomenmaassa ajatella ja toimia niinkuin "parhaaksi" katsoo. Kaikki ihmettely ja kiitos niille superäideille, jotka jaksaa paimentaa suuren pesueen.
Meidän superpesue (lue edelliset juttuni) vaan tahtoo viedä minun voimavarani. Tämä on meille työ ja elämäntapa. Mieheni haluaa tehdä täysipäiväisesti tätä työtä ja rakastan miestäni, joten haluan jaksaa hänen tähden. Kyllä minä aina välillä jaksankin ihan hyvin, mutta luonnollisesti on päiviä että tuntuu ettei jaksa (varsinkin nyt kun odotan meidän kuopustamme). Iloista linnunlaulun täyttämää kesää kaikille hyper- ja superäideille ja kaikille muillekin.