Miltäs koe tuntui? Ekaa kertaa olin hakemassa, odotin paljon vaikeampaa. Tuntui, että aika perusasioista oli kysymykset tehty, eikä mitään kieroiluja missään ollut...Ei edes yhtään aukkotehtävää eikä monivalintaa. Eli tuntuma on, että jos perusasiat oli hallussa meni koe varmaan hyvin. Mahtaakohan pisteraja nousta korkeaksi? Itsellä koe meni paremmin kuin olin odottanut, mutta ainakin valmennuskurssien mallivastaukset olivat paljon täydellisimpiä kuin minun. Eurooppaoikeus jäi vähemmälle lukemiselle ja sen kyllä kokeessa huomasi, en hitto soikoon muistanut niitä välittömän vaikutuksen juttuja ollenkaan. Hissa taas tuntui helpommalta. Joten summa summarum - pahasti pelkään, että ensi vuonna kolkutellaan oikiksen ovia uudelleen.
Toisaalta kyllä helpottaa ettei tarvii enää miettiä mitäköhän kokeessa kysytään. Siis ainakaan tänä kesänä enää...
Toisaalta kyllä helpottaa ettei tarvii enää miettiä mitäköhän kokeessa kysytään. Siis ainakaan tänä kesänä enää...
Vastaukset 112
Vanhimmat
Minusta jotkut kysymykset eivät olleet hyvin ilmaistu, kuten esim. Raition suomalainen A Ranskassa. Tiesin kyllä ne oikeudet siinä pykälässä, mutta "edellytykset" - en käsittänyt mitä haettiin. Kirjoitin, että edellytyksenä on EU:n kansallaisuus ja voimassa olevaoleskelulupa.
Sittenvähän epäselväksi jäivät minulle vahinkokorvaukseen liittyvät kysymykset. En kaikissa oikein ymmärtänyt mitä haettiin, vaikkapa olen yliopistolla jo suorittanut velvoiteoikeuden. Eli asiaa omasta mielestä ymmärtän, mutten hyvin nyt mitä haettiin kaikissa kysymyksissä.
Kommunistilait jäivät minulta nappisanaisiksi.
Mikä velvoitteessa vaikea? Mulle vaikein oli ehkä työoikeuden tehtävä. Vasta jälkikäteen tajusin mitä siihen olis pitänyt vastata.
Huomasinko oikein, että siinä työsopimuksessa oli sovittu lomaa 3 päivää/ lomanmääräytymisVUOSI. Yritettiin harhauttaa.
Minusta työoikeus oli helppoa.
Työehtosopimusta oli sovellettava ja sen ehtoja. Vuosiloma määräytyi lain mukaisesti kuten siinä tessissä sanottiin.
Mä unohdin työaikalain siitä kokonaan, en tajua miten pystyin- paniikki ja kiire, mut turha itkee jälkikäteen, vaikka harmittaakin kun unohtu laittaa vaikka osas. Ei harmittais niin jos olis ollu silleen ettei olis tienny tai muistanu oikeeta vastausta..
Mihin se työaikalaki?
siihen?
Mitkä olivat ne "edellytykset" ja mikä oli se sovellettava oikeusohje?
Ajattelin, että olis pitäny laittaa, että pakottavia TAL:n säännöksiä jaksotyöstä jne. on noudatettava. Kaameeta lukea näitä juttuja kun tajuu vielä enemmän, että mitä on menny pieleen. Kokeen jälkeen tuntu, että oli kaikkensa tehnyt, mutta pikkuhiljaa alkaa mieli muuttua, mutta ei kai kellään muullakaan voi mitenkään täydellisesti mennä.. :)
Vastasin edellytysten olevan
eu-maan kansalaisuus
työn tekeminen
ja oleskelulupa.
B-kohdassa kyllä mietin kauan mitä 8,5 pisteen arvoista siihen voisi vastata. Enkä tiedä tuliko olleenkaan tarpeeksi asiaa. Kirjoitin "ordre public" -tyyppisistä rajoituksista. Ja totesin, ettei sellaisia kyllä tässä tapauksessa ole.
Mietin jälkikäteen oisko siinä pitänyt vielä käydä läpi julkisen sektorin tarjoamien tiettyjen töiden "rajoitukset", mutta kyllä menee kummalliseksi, jos niitä vaadittiin. Eihän ne liittyneet tapaukseen? Vaikka toisaalta sillä sairaalatyöllä saatettiin viitata siihen, ettei kaikki julkisen sektorin työt ole toisen eu-maan kansalaiselle "sallittuja".
yleensä ei tarvitse enemmän kirjoittaa kun kysytään, koska monta asiaa voidaan selittää lisäksi.:)
En kirjoittanut "työn tekemistä", koska sitä pykälää voidaan soveltaa silloinkin kun ollaan vielä työnhaussa.
Ne rajoitukset olivat: kansanterveys, yleinen turvallisuus ja rikollisuus.
Eli vaaran täytyi olla tosi vakaa jotta voidaisiin maasta poista.
Luulen, että tuo sairaala-ajtukset ovat turhia ja niitä ei olisi täytynyt ottaa huomioon.
Kysymys oli siinä, että vvoidaanko rattijuoppumuksen perusteella maasta ulos lähettää ja vastaus on yksinkertaisesti "ei", koska se ei ole niin vakaava vaara maalle.
ei millään niin "arvokas" vastaus!
Toivottavasti olisit oikeassa, mutta pahoin pelkään että miinusta tulee kun kyllähän se lähde on työaikalakikin. Toisaalta sitten olisihan voinut alkaa laittamaan muitakin lakeja joita on sovellettava.. Olisitpa oikeessa, sitä TALia olen nimittäin pari päivää itkenyt, säälittävää ;).
Minulta kans jäi tuo työaikalaki, mutta myös työsopimuslaki. Olis varmaan pitäny todeta, ettei siinä ole säännöksiä palkasta ja sen määräytymisen perusteista. Tehtävässä kun kysyttiin vain tiettyjä työsuhteessa noud. ehtoja ja niiden säännöstyslähteitä. Eli palkka, työaika, vuosiloma. Ei siinä tarvitse kovin montaa lakia mainita..
tietyistä asioista toisin kuin laissa on määritelty. Jos TES:ssä on ehdot palkasta, työajasta ja lomasta, niitä on noudatettava. TT ja TA voivat sopia keskenään paremmista ehdoista kuin laissa tai työehtosopimuksessa on minimitasoisesti määritelty.
Tässä tapauksessa oli sovittu TT:lle huonommista ehdoista. TES tuli sovellettavaksi ja TES:n ehdot olivat myös lain vaatimusten mukaisia.
Ei yleensä tarvitse oikiksen tenteissä enemmän tarjota asoita kun kysytään. Jos tilaa jää, voi ylimääräistä lisätä.
Ei minusta kannattanut ruveta TSL ja TAL:a vielä selittämään.:)
Eka ainakin ei ollut minulla täydellinen.
Kolmas edellytys olisi täytynyt todennäköisesti olla, että on mennyt työtä hakemaan tai on jo töissä - silloin sovelletaan sitä EY39.
Mutta toisessa kerroin, että rikollisuuden on oltava vakaava ja vaarana maalle. On otettava huomioon suhteellisuusperiaate. Sairaudet on esimerkiksi syyfilis ja tuberkoloosi. Jos ne todetaan jo maassa, ei enää voida pois lähettää.
Siitä on kirjassa enemmän.
En tiedä, onko oikeusohjeella tarkoitettu jotakin muuta?
Hope u r right. Noi tehtävät tulee tietty sinällään ratkottua oikein just noin. Mä en ite tiedä tota vastauspolitiikkaa, mut pelkään vain että olis pitänyt sanoa, miksei pakottavia säännöksiä esmes palkoista noudatettu. Eli ois vaan todennut ettei tällaisia säännöksiä laissa ole! Jos normikollisiota ratkoo etusijajärjestyksen perusteella, tulisi kuitenkin tälleen perustella "poikkeamat" siitä. En tiä.
ja työehtosopimuslakia piti vissiin kanssa vähän mainostaa? ;)
-sammy
Toi kolmas ed. oli työn tekeminen sen oikeudellisesta muodosta riippumatta, sen tuli olla todellista ja tehokasta ynnä vielä taustalla taloudelliset motiivit. Se että artikla soveltuu myös työn hakemiseen ei ole relevantti kyseisen tapauksen suhteen, koska tyyppi oli jo töissä, ei enää hakemassa sitä.
Olen suorittanut jo eu-aineopinnot sekä vielä lisäksi muita opintoja oikiksen puolella.
Eiköhän ne edellytykset olleet a) EU-kansalaisuus, b) työn tekeminen työsuhteessa ja c) työn tekeminen YKSITYISELLE (yksityinen sairaala muistaakseni). Toi vika oli IHMO vaikein tietää. Artiklassa toisaalta sanotaan suoraan ettei se sovellu julkishallinnon palvelussuhteisiin.
entäs se oleskelulupa?
EY 39:
1. Turvataan TYÖNTEKIJÖIDEN (= EU-kansalaisuus & työsuhteisuus) vapaa liikkuvuus yhteisössä.
4. Tämän artiklan määräykset eivät koske julkishallinnon palvelussuhteita. ("yksityisessä sairaalassa")
Oleskeluluvasta ei taas perustamissopimuksessa (EY 39) sanota mitään muuta kuin tämä: "(työntekijöillä on oikeus) oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi tämän valtion kotimaisten työntekijöiden työsuhdetta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti."
Jos tehtävän laatijat ovat tulkinneet toisin, kysymys ei ole enää eurooppaoikeudellinen. Oleskelulupahan on kansallinen käytäntö, käsittääkseni se on esim. Briteissä opiskelijoilta kokonaan poistettukin.
Hei,
Kyllä oli todella helpot! Odotin paljon soveltavampia tehtäviä.
Pisteraja varmasti nousee, kun noin peruskysymyksiä kysyttiin. Eli vaikka oma suoritus tuntuu menneen hyvin, ei sisäänpääsy ole vielä varmaa.
Jännitellään tuloksia:)
Koe oli helppo ja tarkoittaa sitä, että raja nousee takuulla yli 60 pisteen. Kummallista, että kokeesta ei osata tehdä "keskivaikeaa".
Mitä siinä EU-tehtävässä sitten edellytettiin niillä "kolmella edellytyksellä". Itse ymmärsin myös, että juuri kansalaisuutta, työn tekemistä ja oleskelulupaa.
Mikä oli mielestänne vaikein tehtävä?
ole.
Tarkoittiko hän yleistä järejstystä, kansanterveyttä ja rikollisuutta? - niitä sain ainakin 3 kpl EY39-pykälästä.
Mitä hän haki sillä oikeusohjeella sen tehtävän loppussa?
Voi olla, että kun on näennäisesti helppo, niin arvostelu on tod. tiukka, eli mallivastauksissa odotetaan enemmän selitystä kuin mitä on kysymyksessä suoraan kysytty.
ollut tuo koe.
Jotkut kysymykset olivat epäselvästi esitetty!
Uskotteko, että useammanlaiset vastaukset hyväksytään, esim. velvoitteessa tai valtiosäännössä jos on selittänyt oikein, mutta toiset on selittäny myös oikein, mutta eri asiat. Eli siis onkohan mallivastauksissa sellasia vaihtoehtoisia pisteitä, että täydet vois saada vaikka jotain puuttus, jos joku toinen fakta "korvais" puuttuvan vai hyväksytääänköhän vain "yksi totuus"?
pisteet kerätään niistä juttuista jotka menivät oikein.
meill oli pykälän preppauskokeissa ainakin eri vaihtoehtoja vastauksiksi riippuen siitä olitko esmes vaikka tulkinnut jonkun asian "asialliseksi ja painavaksi" tai et.
mut oikeusohjeet (säännöt, lait) piti aina olla lähes sanast sanaan sadistisesti oikein.
niinpä sini! mä odotin ihan jotain esseesulkeisia, mutta sitten loppukoe olikin helpompaa mallia. mun koesalista lähti tosi moni jo heti ovien avauduttua pois. toivottavasti näitä luovuttajia oli muillakin paljon....yups, only thinking of my own arse ;)
käviks suurin osa pykälän kurssin?! hyvä, että ainaskin meikäläisen premi-kokeessa oli sama kyssä ku pääsykokees oikeushissasta. muuten olis jääny ritarihuonejärjestys yms uupumaan lapusta.
saisivat julkistaa jo mallivastaukset. ei tätä kärvistelyy kestä ;)
Eka eli työoikeuden tehtävä kaikessa simppeliydessään. Osasin ratkoa sen oikein, mutta spekuloin nyt koko ajan, mitä siihen olis vielä pitänyt lisäillä ja sepustaa..tuntuu vaan et hirveesti jäi peraattees puuttumaan ja toisaalta taas pois ei jääny mitään relevanttia.
Ja viime vuonna kuului olleen kokonaisarvostelu esseevastausten suhteen. Kaveri vertasi omaansa mallivastaukseen ja luuli saavansa vain 3 pistettä(kolme samaa/samaa tarkoittavaa lausetta). Saikin sitte lopulta 9. Tänä vuonna tosin ainakin kommunistilait tais olla aika tarkkaan rajattu aihe, joten en usko, että vastaavaa tapahtuis nyt ainakaan samassa laajuudessa.
mist nä tiedät mitä oikeassa vastauksessa oli? onko jossain jo jotain esi-spekulatiivista mallivastausta tarjolla?! =)
-sammy
jees näin kuului olleen. mä meinasin noita 'anna perusteltu oikeudellinen arvioisi' tehtäviä, että niissä kuulemma piti faktat olla oikein ja just ne samat, kuin mitä herra kluuvissa tahtoi. ettei pojoo tullu, vaikka osaskin kertoa viking linen lähtöajat, vaikka ne olis ollu kuinka oikein.
No mä en käyny mitään kursseja mut ostin pykälältä oikeustapaustehtäviä (95egeä).. ois varmaan ollu hyötyä tosta sun premistäs, noi kommarilait ja niiden säätäminen tuli nimittäin hieman yllärinä kun taas gramota mun mielestä tyypillisenä esseetehtävänä oli meikäläisen "kymppitärppi". Eli klaarasin mäkin mm. Ruottin lait vpj 1617 ja rhj 1723 (just in case) ja kaiken muunkin kirjasta luin joten saas näkee.
joo katoin yo-lehdestä, että viimes vuonna ei ketään päässyt ilman valmennuskurssia sisään. tosi hyvä business noille niitä järjestäville tahoille. eka kirjat, vajaa €200, sitten valmennus about €500 ja sitten vielä vastaustekniikkaa €200. toivottavasti kunnian kukko laulaa ens kuussa. muuten voi tulla suru puseroon!
-sammy
kaikki päässeet olivat käyneet valmennuskurssin, mutta se ei tarkoita sitä että kyseinen kurssi olisi käyty kyseisenä keväänä. itsekin olen käynyt valmennuskeskuksen valmennuskurssin pari vuotta sitten ja siellä kerrottiin ettei kurssinsuoritusvuosi ole välttämättä kyseinen kevät vaan kysytään vain onko yleensä käynyt joskus valmennuskurssin.
oikeassa olet siinä että bisnes on menestyvä, itse jätin kuitenkin menemättä valmennuskurssille tänä keväänä, uskon että kyllä se riittää jos osaa kirjat tarpeeksi hyvin ja vastaustekniikka on hallussa. silti taitaa jäädä ulkopuolelle tälläkertaa=(
tsemppiä kaikille odotukseen, miten tätä jännitystä muuten kestää????
emmäkään tiä, ehkä joku lääkikseen päässy vois kirjoittaa meidän hermoille jotain diapamei?! =)
Toi YO-lehti kattoi ilm. Hkiin pyrkineet.? Pyrin viime vuonna Hgin YO:oon Vaasaan ensimmäistä kertaa ja ilman valmennuskursseja ja pääsin sisään. Tämä tapahtui tosin olennaisesti normaalia myöhemmän aikataulun mukaan. Silloin kiintiössä Vaasaan oli pisteen verran vaikeampi sisäänpääsy kuin Hkiin. Oik.tdk on kuit sama.
Oikikseen ei pääse ilman valmennuskurssia
Ilman valmennuskurssia on lähes mahdoton päästä Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Syksyllä 2004 aloittaneista opiskelijoista jokainen kävi valmennuskurssin.
Jokainen syksyllä 2004 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen hyväksytystä 203 opiskelijasta kävi valmennuskurssin edellisenä keväänä. Tieto perustuu Ylioppilaslehden selvitykseen, jossa kysyttiin valmennuskurssijärjestäjiltä, kuinka moni heidän kursseiltaan sai opiskelupaikan Helsingin yliopistossa. Lukemassa piilee pieni virhemahdollisuus, jos joku on käynyt samana keväänä kahden eri järjestäjän valmennuskurssit.
http://www.ylioppilaslehti.fi/2005/050128/oikikseen rahalla.html
että ei pääse, etenkään ilman pykälän kurssia, kun kerran siellä tiedetään etukäteen pääsykokeiden kysymykset...ja kysytään loppukokeissa samat kysymykset. Ja annetaan "hyvät tärpit".
Niinpä, mikä tämä Tallinnan dogailu oikeen on? Ja miten voi "sattua" just samat kyssät? Oliko ne muotoiltukin tismalleen samalla tavalla? Saiskos valaehtoisen todistuksen ;)
asiaa, mutta en tiedä viitsinkö.
Pykälän kokeissa tosiaan on ollut samat kysymykset. Gramota saattoi olla sanasta sanaan sama ja toinenkin kysymys suht.sama, vähän yksinkertaisimmein muotoiltuna.
Vai mitä pykälän kursseilla olleet?
Ja näitä myös jankattiin ja jankattiin kertauspäivillä!
mä kyll uskon sinisin silmin, että ne jannut, kun on opettanu siellä 5-9v osaa bongailla niitä tärkeitä juttuja sieltä kirjoista. se meidän maikka teki jotain tohtorin tutkielmaa siitä samasta kirjan aiheesta, niin luulis sen tietävän mikä on oleellista. vai kuin?
-sammy
Opiskelin ensin Bachelor of Law-tutkinnon Englannissa ja pääsin töihin oikeusministeriöön Suomeen. Myöhemmin hain sitten Suomeen opiskelemaan lisää ja pääsin sisään ilman valmennuskurssiakin. Eli vaikka kurssi on varmasti hyödyllinen ei se elinehto ole jos on pohjaa alalle.
ihanaa siis minullakin on mahdollisuus
valintakoesivuille ovat ilmestyneet
Tässä linkki kysymyksiin:
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/valintakokeet/2005/valintakoekysymykset.pdf
Hyvin meni kaikki muut kuusi, mutta sen ekan kanssa rupesin säheltämään jotain ihan omaa sitten, jätin sen vikaksi ja pää oli jo ihan sekaisin siinä vaiheessa.. pitikö siinä ruveta pohtimaan yleissitovuutta?
Monet olivat vastanneet suoraan, että työnantajan tulee noudattaa sitä SHR:n ja PAM:n sopimusta, mutta eihän sitä tiedetä, onko ko. sopimuksessa poistettu velvollisuus noudattaa sitä niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ko. sopimukseen ole sidottuja.. Poks.
Mutta siis ensi vuonna uudestaan, ei taida riittää vaikka olisivat muut 6 tehtävää menneet kuinka hyvin.
että pitiko tehtävässä mielestäsi kertoa vuosiloman määräytymisestä tarkemmin? Vaiko vain todeta, että sitä noudatetaan.
että vuosilomalain mukaan vuosilomanmääräytymisvuodelta tulee hänelle 2,5 päivää.
eli siellä ei ollut sitä rajoitusta ja myös mainitsin että tuo puuttuu TES:istä, toisin sanoen sitä tulee soveltaa myös järjestäytymättömien työsuhteissa.
Ainakin valmennuskurssilla korostettiin, että jos ei ole mainittu niin turha lähteä arvailemaan että "jos olisi sellainen ja sellainen ehto tai tapaus, niin sitten kävisi niin tai näin". Eli toivottavasti olet oikeassa, koska mullakin se unohtu että voidaan poiketa.
Kirjassa taisi olla jotain siihen suuntaan, että TA:n tulee noudattaa TES:a myös niiden TT:n työsuhteissa, jotka eivät ole sidottuja itse tähän sopimukseen, ellei tätä velvollisuutta ole ERIKSEEN poistettu. Kys. TES:n soveltamisalamääräyksessä näin ei oltu tehty.
Itseäni ihmetytti työsopimuksen ehto vuosilomasta, jota kertyy 3päivää/lomanmääräytymisVUOSI. Tämä on ehdottomasti vuosilomalain mukaista ankarampi ehto. Olikohan tuo lipsahtanut vahingossa tehtävään ja tarkoitettu oikeasti lmkuukautta?
Itellä koe meni muuten ns. hyvin, helppo kun oli, mutta mokasin sitten velvoitteen kyssärin ulkoistamiseen liittyen. Muistin/hokasin reklamaation ja ennakoitavuuden vasta kotimatkalla joten pari pojoa "ilmatteeks" pois.. Jännäks menee.
luulen, että se oli tarkoitettu hämäykseksi. Joku kokelas olisi voinut ajatella, että kolmen päivän ehto on parempi kuin vuosilomalain, joten sitä täytyy noudattaa, kun on kerran sovittu. ymmärtääkseni kokeet luetaan kyllä melko tarkkaan etukäteen juuri tuollaisten virheiden välttämiseksi.
TAi sitten on tietysti pieni mahdollisuus, että se oli laatijoiden vahinko, jolloin siinäkäään tapauksessa tarkastajat eivät voi rokottaa siitä, että kokelas on ottanut vastaukseen vuosilomalain.
Olisko ulkoistamistehtävässä pitänyt puida reklamaatiotakin? Ei kai. Eikö riittänyt että ulkoistaja vastaa ulkoistetuista tuotteistaan samalla tavoin kuin omista tuotteistaan. Vastuuta rajoittavia ehtoja voidaan käyttää ja tärkeää onkin ettei sitoudu sopimuskumppaniaan kohtaan tiukempiin ehtoihin kuin ulkoistusfirmaa kohtaan.
Vai mitä muut kirjoititte??
on omaa firmaa kohtaan, tarkoitin sanoa.
Kaisa hyvä, laitoin tismalleen samat asiat kuin juuri mainitsit. En tarkkaan muista tehtävää, mutta kyse taisi olla väljemmin riskinhallintakeinoista liittyen suoritusapulaisten toimintaan. Joten mielestäni olisi pitänyt lisäksi lisätä: Silloin kun apulaisen häiriöt sopimuksen täyttämisessä uhkaavat omien sopimusvelvoitteiden täyttämistä ja siten joutumista suoritusvaatimusten kohteeksi, on syytä huolehtia todisteellisesti reklamaatiosta. Samoin on syytä toimeksiantajan informoida, jos apulaisten esim. alihankkijan suoritus on tarpeen omien velvoitteiden tayttämiselle kolmatta kohtaan(vain ennakoitavat vahingot korvataan). Nämä olisivat kyllä mahtuneet tehtävään, kun käyttöi annettuja lyhenteitä (A,U,S).
eli työnantaja halusi sivuuttaa pakollisia lain- sekä työehtosopimuksen säännöksiä kuten yleensä työelämässä.
Miksi tuo "reklamaatio"?
Eikö sähkölaitteet kuuluu ankaraan vastuun piiriin ja tuota vastuuta ei pysty ohittamaan minkälaisia ennakkoivilla ehdoilla, pelk. täytyisi ottaa vastuuvakuutus mahdollisten vahinkojen varalle sekä mahdollisten vahinkojen kustannukset voi pulverisoida etukäteen hintoihin.
Se kuuluu ankaran vastuun piiriin ja sitä vastuuta ei voi rajoittaa minkälaisilla vastuunrajoitusehdoilla sopimuksessa etukäteen!!!
Se mistä met Kaisan kanssa puhutaan on toi kutos kymysyksen a-kohta, jossa puhutaan ulkoistamisesta eikä sähkölaitteista mitään. Sähkis on kyl mul reilassa. Mut eiks vastuuta voida rajoittaa muita elinkeinonharjoittajia kohtaan esinevahinkojen kohdalla eli silloin kun vastuu syntyy jälleenmyyjälle esmes irtaimen kaupan säännösten perusteella? Tuotevastuuvakuutuksesta ei tarvinnut mainita sanaakaan kun kysyttiin nimenomaan vastuunrajoitusehtoja.
Ja Kaisa, kun ite katoin ton kysymyksen asettelun uudestaan, niin siinä kysyttiin SOPIMUSTEKNISIÄ keinoja. Voipi olla ettei reklamaatiota ja infoa omista intresseistä(erityistietoon perustuva ennakoitavuus)ois tarvittukkaan. Hope so. What do you think?
Se oli kyl peräti viiden pisteen tehtävä...ja noi em. on kuitenkin sopimusoikeudellisia keinoja. IIIK.
Paitsi että taidat olla oikeessa sen seiskatehtävän osalta..sä joka kirjotit sähkölaitteista. Niiden aih. sähkövahingoista asetettu lainsäädännössä ankaravastuu..shit. Ja kolme pojoa tostakin.
ettei tarvinnut noita jälkimmäisiä mainita ulkoistamistehtävässä.
Olikohan se sähkölaite vaan hämäys..? Kirjassa ainakin sanotaan että "eräät sähkölaitteiden aiheuttamat sähkövahingot", eli ei ilmeisestikään kaikki. Tiedä sitten.. tostakin voi kyllä tulla valituksia ;).
Se tyyppi oli muuten ollu alle 12kk töissä, joten lomaa vaan 2 päivää. Mut en tiedä vaaditaanko sitten sitä, vai riittääkö "vuosilomalain mukaisesti".
Kiitos Omppu! Todellakin, siellä seisoo tuo tärkeä "eräät". Eli taisin just saada pari pojoa takaisin.
Mutta mitä tulee tohon vuosilomaan, tyyppi oli tehnyt työsopimuksen, muttei sanottu milloin. Siitä sai kuvan, että se olis tehty vastikkain, mut suoraan ei sanottu. Joten mun mielestä piti sanoa tyyliin "riippuen työsuhteen kestosta joko 2 tai 2,5 arkipäivää vuosilomaa.."
Siinä se luki työsopimuksessa, että toukokuu 2005.
Jos Pekka on tehnyt työsopimuksen toukokuussa 2005, hänelle ei kyllä tule yhtään lomapäivää tälle kesälle. :)
Enkä usko, että tuota siinä haettiinkaan. Testattiin ilmeisesti vain sitä, että tajuaako ihmiset, että vuosilomalakia (ei työsopimuksen ehtoa) on SITTEN noudatettava, kun se tulee ajankohtaiseksi, eli tod.näk keväällä 2006.
mä en kirjoittanut ankarasta vastuusta. meni ehkä nollille.
Olin hieman hukassa. kirjoitin lopulta ettei ennakkoon sovitut vastuuta rajoittavat ehdot ovat mitättömiä..
Mitä omppu kirjoitit?
Itse laitoin, että ensin kaksi päivää per täysi lomanmäär.kk ja työsuhteen kestettyä vuoden niin siitä eteenpäin 2,5.
mitä kirjoititte?
mä en yhdistänyt sitä ankaraan vastuuseen.
olin hukassa ja kirjoitin lopulta, että ennakkoon sovitut vastuuta rajoittavat ehdot ovat mitättömiä...
huh.
Mitä omppu itse kirjoitit?
Eli jos sanoo riippuen työsuhteen kestosta ei o väärin, koska ei tiiä kuin kauan tyyppi tulee oleen saman ta:n työssä.. ellei edellytetty sitten tarkempaa tapaukseen soveltamista just ku sanoit. Kummatkin on kyllä edullisempia ku 3pv/v, joten luulis ettei mun "mokasta" sakoteta. Jou.
mä kirjotin kans, että ennen vahinkoo vastuuta rajoittavat tsoppariehdot on mitättömii..mutten kyll ankarasta vastuusta lainkaan. olis pitänyt kyll tosi pienellä kirjottaa, jos olis pitänyt saada jotain muuta mahtuu siihen!
...mut jos ollut työsuhteessa alle vuoden ansaitaan vain kaksi vuosilomapäivää kuukaudessa, kun on ollu 14 työpäivää.
kirjoittelitteko mitään siitä, että shr ja pam tekee keskenään os sidotun tesin ja sitten ärrä on pelkästään sidottuna pakotettu noudattaan sitä norm sitovana tesinä? mä muistaakseni kirjoitin vielä varmuuden vuoksi mitä meinaa yleissitova tessi niine vahvistuslautakuntineen :D
mut meinaaks, että 7a tehtävään piti jutella ankarasta vastuusta? kyssä oli, että
Minkälaiset ovat AB Oy:n oikeudelliset mahdollisuudet rajoittaa
olennaisesti vastuutaan laitteesta sen puutteellisen turvallisuuden vuoksi
henkilöille tai muulle omaisuudelle aiheutuvista vahingoista jakelusopimuksiin
liitettävin vastuunrajoitusehdoin?
tuotteen turvapuutteen aiheuttama vahinko -> tuotevastuulain alle -> valmistajan vastuuta ensisijaisesti -> ei voida sopparilla etukäteen vähentää.
mut, ett jos piti ankaraa vastuuta tähän johonkin väliin syöttää, niin sit meni mulla kyllä metsään! ;(
-sammy
Kts. Sammy toi Ompun ja jurrijuristin kommentti. Kirjassa ei sanota, että kaikki sähkölaitteiden aih. vahingot kuuluisivat ankaran vastuun piiriin. Toisin sanoen vastuuta voi rajoittaa elinkeinonharjoittajien välillä esinevahinkojen osalta (eivät kuulu Tuotevastuulain alaan). Tiedä sitten olisiko pitänyt mainita termi ankaravastuu kuluttajien ja hlövahinkojen osalta Tuotevastuulain tapauksissa.
että sähkölaitteet kuuluvat ankaraan vahinkoon. Niitä ei voi välttä etukäteen ja sopia ettei niitä vahinkoja korvata.
Siinä on pelkästään vastuuvahinkokorvaus mahdollinen sekä mahdollinen vahinkokorvaus voidaan pulverisoida hintoihin.
En ruvennut enää muuta miettimään, koska jos on sähkölaite ja ihmisvaara sekä vaara omaisuudelle - se on yksinkertaisesti ANKARA VAHINKO!
ovat aina ankaraa vahinkoa
Mut missä kirjassa noin sanotaan..että KAIKKI sähkölaitteiden aih. vahingot olis ankaran vastuun piirissä. Pääsykoekirja on hakijan Raamattu, ei sais ulkopuolelta, esim. omasta päästä, ottaa mitään oikeusohjeita.
Ts. tiettyjä esinevahinkoja voi ton kirjan perusteella rajata vastuun ulkopuolelle sopimusehdoin. Näin ei voisi tehdä TuotevastuuL:n tuotevastuutapauksissa eikä sellaisten sähkövahinkojen osalta, joita koskee pääsykoekirjan maininta, että eräät sähkölaitteiden aih. sähkövahingot ovat ankaran vastuun piirissä.
Noita muita riskinhallintakeinoja ei pitäs välttämäti mainita, ku kysyttiin nimenomaan vastuun rajoittamista jakelusopimuksin (pulverisointia mahd. lukuunottamatta).
oon henkka sun kans samaa mieltä. kysyttiin, että miten voidaan rajoittaa vastuuta muita jakeluportaan yrityksiä kohtaan. ja siihen ankara vastuu ei ole mikään ratkaisu..ehkä asiassa vallitsee ankara vastuu, mutta ei sen avulla vastuuta voida rajoittaa.
sitä, että mitään vastuuvakuutuksia tai pulverisointeja ei varmaan ois tarvinnu mainita, ku siin kysyttiin vrehtoja. Sori, tiedän etten ole aina niitä selväsanaisimpia:)
minä kirjotin ankarasta vastuusta, eli ei voi rajoittaa sopimusteknisesti ja sitten vielä että voi perustaa tytäryhtiön (osakeyhtiön) niin saa riskiä pienemmäksi.... menikö metsään
Kyllä tossa kysymyksessä taidettiin hakea sitä yhtä lausetta siitä tuotevastuulain kohdasta, missä puhuttiin vastuunrajoittamisesta. "Tuotevastuulain mukaan kaikki vahingonkärsijän oikeutta korvaukseen rajoittava sopiminen ennen vahingon aiheutumista on vahingonkärsijää sitomatonta."
Eli tuo viimeinen kysymys, koskien kauppalakia ja välittömiä vahinkoja?
Itse sanoin, että ns. kontrollivastuun perusteella voidaisiin tuomita korvamaan. Se tarkoittaa sitä, että vastuu kattaa kaiken sen minkä pystyy kontrolloimaan
mä myös. mainitsin myös ne kolme vastuusta vapauttavaa estettä. Kai se niin kuului mennä.
Ja vielä sen perusteella kuinka helpolta/vaikealta tuntui antakaa pisterajaveikkauksia. Tiedän että hölmöä, eikä voi ennustaa, mutta jos esim. on pyrkinyt ennenkin voi olla ainakin tuntumaa, että mitä saattas tulla.. Apua, ei jaksaä jännittää :)
raja tulee olemaan n. 60p. Itse en tule pääsemään sisään ;(
Pahoin pelkään myös että korkeeksi nousee, muttei ehkä ihan noin korkeeksi. Olisko 55. Voi olla, että arvostelu on sitten tosi tiukkaa.
Et voi arvata tota kyllä. Vaikka vaikutti susta helpolta, ei se tarkoita sitä että pisteitä saisi helposti. Hyvä itsellesi, jos MUISTIT kirjan kohdat täysin ulkoa, sillä tarkkuutta nimenomaan vaaditaan. Varmasti moni OSASI noi kysytyt asiat, mutta se ei kyllä taida riittää.
MOI!
Kun pyydettiin ne kolme Francovich-tapauksen jälkeen vahvistettua periaatetta, niin laititteko alkuperäiset kolme vai myöhemmällä oikeuskäytänöllä vahvistetut kolme?!
Mä tajusin, että "tapauksen jälkeen" meinas todellakin, että JÄLKEEN, mutt kaverit ehti jo teilata sen teorian... %)
-sammy
Eikö jälkeen tarkoita että jälkeen..ei siis kysytty Franckovich-tapauksen perusteluissa mainittuja.
eikö se käynyt selvästi ilmi? mä kirjoitin ne.
Kysymys oli:
Vuonna 1991 julkaistussa Francovich-tapauksessa katsottiin, että yksityinen henkilö voi
tietyin edellytyksin nostaa vahingonkorvauskanteen kansallisessa tuomioistuimessa
jäsenvaltiota vastaan, jos se on rikkonut jäsenyysvelvoitteitaan.
Mitkä ovat Francovich-oikeuskäytännössä Francovich-tapauksen jälkeen vahvistuneet
jäsenvaltion vahingonkorvausvelvollisuuden edellytykset?
---> Toisaalta jos ajattelee asian siten, että päätös on annettu vuonna 1990 ja julkaisuhetki määrää niiden voimaantulon, vois ehkä ajatella,että ne tapauksen yhteydessä annetut periaatteet ovat vahvistuneet käyttöön tapauksen jälkeen vuonna 1991.
Kirjassa selostetaan ensin Francovich-tapaus ja sitten todetaan: EY-ti on MYÖHEMMÄLLÄ OIKEUSKÄYTÄNNÖLLÄÄN täsmentänyt kriteeteitä...eli ikäänkuin erotuksena Francovich-ok:sta. Ja kysymyksessä kuitenkin kysyttiin Francovich oikeuskäytännöSSÄ tapauksen jälkeen vahvistuneita edellytyksiä.
ja eikun ranteet auki vaan =)
Kyl nyt tuntuu että vaaka kallistuis esittämääsi suuntaan.
Pirulliset kysymykset ovat ihan ok, mutta tällaiset näin tulkinnanvaraiset ja kyseenalaisella tavalla harhaanjohtavat alkaa jo vituttaa..
Musta toi kysymyksen verbi VAHVISTUA on hieman tulkinnanvarainen, kun ite tulkitsin että EY-tuomioistuin vahvisti edellytykset tapauksen perusteluissa ja säännöt TULEVAT VOIMAAN sitten myöhemmin. Onko kirjassa käytetty kys. termiä vastaavassa asiayhteydessä? Kirjassa kyllä mainitaan, että EY-ti vahvisti myöh. oikeuskäytännöllään...tuosta tuo kusetus ja sumutus..
Kantsis ihan järkeillä tollaset, miksi ne kysyisi vanhentuneita normeja? Tietysti siinä kysyttiin niitä Brasserie du Pecheur etc.
Kyllä kirjassa käytettiin just tota termiä. EYT:n ratkaisut on suoraan sovellettavaa oikeutta, ne tulee voimaan kun ne julkaistaan.
Ne tulevat voimaan kyllä. Mutta onko kirjassa maininta, että ne vahvistuvat, kun ne julkaistaan EY:n virallisessa lehdessä. Ei mun tietääkseni. Kysymyksessä on käytetty verbiä vahvistua voimaantulon sijaan harhaanjohtavalla tavalla. Olin siis kiinnostunut tuosta vahvistua-verbistä..
Näin minä asiaa tulkitsin: EY-tuomioistuin vahvisti käytännön myöhemmällä oikeuskäytännöllään. Kysymys tosin oli niin erikoisesti ilmaistu että sitä on vaikeaa tulkita. Asiaa mietittyäni päädyin kuitenkin itse siihen että "vahvistua" liittyy juuri myöhempään oikeuskäytäntöön. EY-tuomioistuinhan selkiytti asiaa myöhemmin ja tämä taas oli omiaan vahvistamaan oikeuskäytäntöä.
Mielestäni virallisella lehdellä ei ole tämä asian kanssa mitään tekemistä eikä se liittynyt asiaan kirjassakaan jos nyt oikein muistan(myönnän tosin etten ole vilkaissut kirjaan sitten koepäivän). Kuitenkin ajatus siitä, että vahvistuminen liittyisi viralliseen lehteen kuulostaa ainakin minun korvaani aivan epäloogiselta.
"Yhteisöjen tuomioistuin ei anna pelkkää lausuntoa, vaan tuomion tai perustellun määräyksen. Tulkintaratkaisu sitoo ennakkoratkaisua pyytänyttä kansallista tuomioistuinta. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio sitoo samalla tavoin muita kansallisia tuomioistuimia, jotka käsittelevät samaa ongelmaa." --> "Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistaan ilmoitus, jossa mainitaan muun muassa asianosaiset ja ennakkoratkaisukysymyksen sisältö."
Siispä vahvistaminen tarkoittaa Raition kielenkäytössä EYT:n tulkintakannanottoa em. tavalla. "Vahvistaminen" ei ole virallinen eurooppaoikeudellinen termi. Raitio olisi yhtä hyvin voinut sanoa, että EYT TOTESI Brasserie du Pecheur & Factortame III -tapauksessa nuo kriteerit.
...mutta minkä takia valintakoekysymyksen laatija olisi maininnut sen Francovich-tapauksen silloin, jos sitä ei oltaisi kysytty? Eiväthän ne jälkimmäiset periaatteet ole käytännössä missään yhteydessä siihen Francovich-caseen. Kyllä noiden kysymysten tulee olla mahdollisimman selkeitä, sillä perusteella ne jälkimmäiset periaatteet eivät liity millään tavalla kysyttyyn asiaan.
Muistelisin, että olis mainittu kirjassa, että päätökset vahvistuvat käytäntöön, kun ne on ey:n virallisessa lehdessä mainittu. Voimaantulo on tietty eri asia, mutta niitä ei voida soveltaa, ennenkuin tieto niistä on asianosaisilla. Tämä tarkoittaa virallisessa lehden julkaisua.
Vaikka ne ei toisaalta liitykään francovich-tapaukeseen? Siitä vois ehkä käyttää nimitystä brasserie? -tapaus? Vaikea sanoa.
puidaan nyt sitäkin sitten. oliko vaikeuksia tilan suhteen? Mulle riitti mainiosti, siksi jäi vaivaamaan unohtuiko jotain.
mulle riitti hyvin..molemmat kyssät olivat siis ollu jo harjoituskoekyssinä ja piti vaan yrittää muistaa, että mitä kaikkea niis oli...
oli se hyvä, että meidän maikka oli käynyt kyssänlaatijan kans tallinas dogaas =) kertoi hän..
TM pykälästä?
varmasti juuri se. aika kyseenalaista sinänsä...
voi ei...
en ennättänyt tehdä koetta kunnolla ja siksi tarkistaminen jäi viimeiseen 10 min... eli en ennättänyt tarkistaa ollenkaan...
Tarkoittaa että en osannut vastata niin hyvin ja nopeasti kun piti (normaalisti olen muita nopeampi vastaamaan ja siksi varmaan hidastelin.
Ei olisi pitännyt katsoa tätä keskustelua täällä, olen ollut ihan maassa... muuten meni hyvin, mutta mokasin tuon viimeisenkin kysymyksen....selitin tuottamusvastuusta vaikka se oli ihan selvästi välittömistä vahingoista (siinähän luki niiiinnnnnnnnn) ja kontrollista... tiesin vastauksen 100% mutta kirjoitin pari riviä myöhempäää tekstiä, tuli paniikki ja kiire, eli nolla eikä neljä pistettä, että olen tyhmä.... kuka lohduttaisi
No jos muuten meni hyvin, niin ei se vikan tehtävän mokaaminen välttämättä kaada koko koetta! Ja kyllä ne tarkastajatkin on ihan inhimillisiä niiden pisteiden jakamisessaan... :)
Se oli 4 pojoo, vielä 66 tulossa muista :).