Näilläkin palstoilla on käyty monet keskustelut tarkastuksen pakollisuudesta ja sakotuskäytännöstä.
Kaiken keskellä on unohtunut peruskysymys: onko sammuttimien tarkastus tarpeellista ja hyödyllistä ? Vastaaminen edellyttäisi tietoa siitä, kuinka suuri suuri osa tarkastetuista on (aiheellisesti) hylätty. Tämän tiedon selville saaminen onkin sitten hankala juttu - elleivät tarkastajat joudu jonnekin raportoimaan tarkastusmääriä ja -tuloksia.
nkohan tämä tieto jostain saatavissa ? Mikä on käytännön kokemuksenne hylkyjen määrästä ?
P.S. Varsinainen peruskysymyshän on: kuinka paljon pakollinen tarkastuskäytäntö on vähentänyt venepaloista aiheutuneiden henkilö- ja omaisuusvahinkojen määrää suhteessa veneilyn määrään.
Kaiken keskellä on unohtunut peruskysymys: onko sammuttimien tarkastus tarpeellista ja hyödyllistä ? Vastaaminen edellyttäisi tietoa siitä, kuinka suuri suuri osa tarkastetuista on (aiheellisesti) hylätty. Tämän tiedon selville saaminen onkin sitten hankala juttu - elleivät tarkastajat joudu jonnekin raportoimaan tarkastusmääriä ja -tuloksia.
nkohan tämä tieto jostain saatavissa ? Mikä on käytännön kokemuksenne hylkyjen määrästä ?
P.S. Varsinainen peruskysymyshän on: kuinka paljon pakollinen tarkastuskäytäntö on vähentänyt venepaloista aiheutuneiden henkilö- ja omaisuusvahinkojen määrää suhteessa veneilyn määrään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Logiikka ei kulje tässä ihan noin. Jos olet seurannut , mitä tarkastaja tekee, niin kaksi työvaihetta siinä ainakin on. Ensinnäkin tarkastavat, että sammuttimessa on vielä paineet ja toiseksi, ettei jauhe ole paakkuuntunut.
Jauhe saattaa paakkuuntua kuulemma jo alle vuodessa, jos on riittävä tärinä. Ralliautoissa on kuulemma ollut tuollaisia tapauksia. Tarkastuksessa siis myös pidetään yllä sammuttimen toimintakuntoa laittamalla jauhe liikeeseen.
kun näitä maksullisia tarkituksia tuodaan niin ei kohta kellään ole varaa lähteä irti laiturista. Onneksi joukossa on vielä ihmisiä joilta ei ole kaikki järki päästä lähtenyt. Nykyään ollaan "hyvällä asialla" joka asiassa, ja tuntuu että naisia on joka paikassa vaikuttamassa kun holhotaan niin perhanasti.
Kiitos tarkennuksesta.
Kysymys olisikin pitänyt asettaa seuraavasti: kuinka suuri on niiden tarkastetuksessa havaittujen sammuttimien osuus, jotka tositilanteessa eivät olisi toimineet kunnolla.
Peruskysymys on edelleenkin sama: kuinka paljon henkilö- ja aineellisia vahinkoja on saatu vähennetyksi tarkastustoiminnalla ?
Ja sitten vielä jatkokysymys: Mitä voi/kannattaa sammuttimen omistaja tehdä estääkseen jauheen paakkuuntumisen tai hajottaakseen paakkuuntumat ?
Tarkastuksassa sammuttimen pohjaa hakataan kumivasaralla, jotta seinämiin mahdollisesti tarttunut sammutinaina irtoaa. Samalla sitä ravistetaan.
Paras säilytysasento on lappeillaan, jolloin jauhe ei painu pohjalle ja veneen keinunta pitää jauhetta liikkeellä.
Typerää edes keskustella sammuttimien tarkastuksista sillä vene palo on nopea sieltä ei kävellä pois niin kuin autosta jos on sammutin niin palon sattuessa sen varmasti olettaisi toimivan,jos on vene on varmasti 7,00 euroa taskussa tai sitten pitää myydä vene
Viranomaiset määräävät kovin helposti
toimenpiteitä, joilla periaatteessa voi olla turvallisuutta lisäävä merkitys. Tällaisten "direktiivien" hyödyllisyys voi kuitenkin käytännössä sortua johonkin pikkujuttuun, jota pykälänikkarit eivät kirjoituspöytiensä ääressä osaa ottaa huomioon.
Asoiden kehittämiseen pitäisi aina kuulua seuranta, jossa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia ja ideoidaan kokemuksen perusteella parannuskohteita - joissain tapauksissa jopa perutaan tai oleellisesti muutetaan aikaisempia ohjeita ja määräyksiä. Tällaisia kokemuksia ja tilannetietoa oikeastaan perään kyselyilläni.
Ilman seurantaa on helppo tuudittautua hyväuskoisesti siihen, että asiat ovat kunnossa, vaikka todellisuudessa ei mitään kehitystä olisi tapahtunutkaan.
Olisiko esim. venepalojen sammutuksessa apua siitä, että sammuttimien säilytys, käsittely ja käyttötaito olisivat nykyistä paremmalla tolalla ?
Mitä ideoita näiden suhteen voidaan kehittää ? Entä palojen ehkäisykeinot ?
Jokaikisen sammuttimen nimi, tyyppi ja sarjanumero kirjataan ylös tarkastuksen yhteydessä. Nämä tiedot kulkeutuvat sitten aikaa myöten maahantuojille sekä viranomaisille. Eli kyllä viranomaisilta löytyy tilastotietoa hylkäysmääristä. Lisäksi vakuutusyhtiöt ovat kiinnostuneita sammuttimesta mikäli se huollettuna ja tarkistettuna ei ole hätätilanteessa toiminut. Tarrassa on tarkastaneen liikkeen yhteystiedot, ja listoilta täytyy löytyä vastaavat tiedot.
Itselleni on käynyt kaksi kertaa 15 vuoden aikana niin että sammutin on hylätty.
Molemmilla kerroilla olen saanut takuuseen uuden sammuttimen.
Eka kerralla oli kumiletku haurastuntu/halkeillut 2 vuotta vanhasta sammuttimesta. Nykyään esimerkiksi GLORIA sammuttimissa ei enää ole ollenkaan ko. haurastuvaa letkua! Tuotekehityksen tulos suuresta vikatiheydestä johtuen.
Toisella kertaa sammuttimessa ei ollut painetta ollenkaan. Maahantuojan tarkastuksessa todettiin hiushalkeama maalipinnan alla kolme vuotta vanhassa sammuttimessa.
Kuten sanoin sain molemmilla kerroilla kustannuksitta uuden sammuttimen.
En haluaisi joutua tilanteeseen jossa sammutin ei toimi tarvittaessa. Veneessäni on kaksi sammutinta enkä katso sitä liioitteluksi 9 metrin matkaveneessä.
Tärkein sammutusväline on kuitenkin suuri ja paksu lasihuopa ! Välttäähän ne kaupoissa myytävätkin.