Kerran lähestyttiin Paraisten porttia niin kovaa että köli tuli vasta myöhemmin satamaan. Minä oli kipparina sellainen napoleoni hattu poikittain päässä ja siinä oli hirveä tuulen vastustus, eikä aimokaan siitä tykännyt kun sillä oli vaan lippis.
Huusin "Kaikki miehet kannelle", aimo työnsi tuhdissa humalassa päänsä ruuman luukusta, katseli ympärilleen ja kysyi että ketkä kaikki ai mää vai?
Komensin perä mies aimon reivaamaan, niin se tollo alkoi tanssimaan villiä ja kuumaa tanssia ja lauloi haloo hesan reiviluolaa... Ite oli struumattava halssi ja takiloitava märssy kori raaka purjeeseen. Pyysin aimoa ottamaan suuntiman ja pian hän laittoikin huonomman silmän kiinni ja tähtäsi horisonttia etupeukaloa ja pikkurilliä pitkin todeten että peukalo on isompi sormi kuin pikkurilli.
Paraisten satamaan kun meri pelastus sitten meidät hinasi niin aimo ryntäsi vessaan. Vartin päästä radio puhelimesta kuului aimon äänellä hätä viesti deimei, deimei, deimei, aimo täällä jumissa ovi ei aukea. Meripelastuksen kaveri lähti siitä vielä sitten vapauttamaan aimoa vessasta työkalut mukanaan. Ovi aukesi kuitenkin ihan normaalisti ja siellä silmät ja nenä punaisina aimo kiitteli halauksella ja yritti vielä suudellakin. Tutkittiin sitä ovea niin kävi ilmi että aimo oli yrittänyt sarana puolelta ulos, kun meillä koti huusissa se on niin päin nurin perin ja kahvakin lattia rajassa, kun aimo luku asennus ohjeen väärin päin... meinasin tulla hulluksi...
Meri leijonat vesillä kuin ilvekset
12
249
Vastaukset
- Anonyymi
Oliko vanavesitankissa säädetty vanaveden muodostamisen suuttimet täysille? Meinaan, että tuolla säädöllä saa nopeutta lisättyä jopa 3 - 4 knotsia.
- Anonyymi
Kummelin kiertäjäkö se siellä pamisee?
Possonderin ikioma keksintö tuo vanavesitankki. Jos Possokka tarkoittaa potkurin akselikulman muuttamista painolastilla esimerkiksi silloin kun laivassa ei ole rahtia, niin se on eri asia.
Säädettäviä trimmilevyjä käytetään joskus huviveneissä jotta halutussa nopeudessa potkuriakselin kulma olisi optimaalinen.
Moniin uusiin isompiin purjeveneisiin tuli potkurin sijaan samankaltainen voimantuotto kuin Jet Skissä eli sisämoottori pumppaa vettä kääntyvästä suuttimesta (tai useammista) ulos.
En ole asiantuntija että mitä etua on potkuriin verrattuna, mutta äänettömiä ne lähestulkoon on mitä olen nähnyt ja jättövana on olematon.
Isoilla aurinkopaneleilla varustettuja sähkömoottoriavusteisia moottoripursia on jo liikenteessä. Myös valtamerialuksissa on valtavia sähkömoottoreita, joihin dieselmoottorit toimivat vain sähkövoimaloina.
2010 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kummelin kiertäjäkö se siellä pamisee?
Possonderin ikioma keksintö tuo vanavesitankki. Jos Possokka tarkoittaa potkurin akselikulman muuttamista painolastilla esimerkiksi silloin kun laivassa ei ole rahtia, niin se on eri asia.
Säädettäviä trimmilevyjä käytetään joskus huviveneissä jotta halutussa nopeudessa potkuriakselin kulma olisi optimaalinen.
Moniin uusiin isompiin purjeveneisiin tuli potkurin sijaan samankaltainen voimantuotto kuin Jet Skissä eli sisämoottori pumppaa vettä kääntyvästä suuttimesta (tai useammista) ulos.
En ole asiantuntija että mitä etua on potkuriin verrattuna, mutta äänettömiä ne lähestulkoon on mitä olen nähnyt ja jättövana on olematon.
Isoilla aurinkopaneleilla varustettuja sähkömoottoriavusteisia moottoripursia on jo liikenteessä. Myös valtamerialuksissa on valtavia sähkömoottoreita, joihin dieselmoottorit toimivat vain sähkövoimaloina.
2010Kyllä tuo vanavesitankin suuttimien optimaalinen säätö on paljon tehokkampi kuin nuo yllä kerrotut viritelmät. Säädöllä saadaan alus nousemaan melkoiseen plaaniin ja näin sen pohjan ja veden kosketuspinta on erinomaisen pieni ja kitka pienenee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä tuo vanavesitankin suuttimien optimaalinen säätö on paljon tehokkampi kuin nuo yllä kerrotut viritelmät. Säädöllä saadaan alus nousemaan melkoiseen plaaniin ja näin sen pohjan ja veden kosketuspinta on erinomaisen pieni ja kitka pienenee.
Tuossa keksinnössäsi on vaan pieni ongelma sillä ei ole olemassa termiä "vanvesitankki" eikä "vanavesitankin suuttimet".
Ajatus siitä on jo nurinkurinen, sillä vesitankki painaisi veneelle lisää syväystä, eikä suinkaan kevennä venettä, eikä "suuttimista" tuleva vedenpaine riitä nostamaan alusta "melkoiseen plaaniin"
Koko juttu on täyttä Possoa eli hölynpölyä, Havukka-ahon ajattelijan omia ajatuksia.
Pienemmissä nykyaikaisissa paateissa / jenkkiveneissä joiden tarvitsee nousta plaaniin päästäkseen sopivaan matkanopeuteen, on potkurikulma trimmattavissa ohjaamosta ja se tapahtuu automatiikalla nykyään.
Sitten on vielä olemassa säätölapapotkureita joissa potkurin lapakulmia voi muuttaa kesken ajon vaikka pakille saakka, jolloin se on tehokas jarru.
Kerropas että missä veneissä / laivoissa tätä mainitsemaasi keksintöä käytetään ja millainen moottori sitä painetta tuottaa?
2010 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa keksinnössäsi on vaan pieni ongelma sillä ei ole olemassa termiä "vanvesitankki" eikä "vanavesitankin suuttimet".
Ajatus siitä on jo nurinkurinen, sillä vesitankki painaisi veneelle lisää syväystä, eikä suinkaan kevennä venettä, eikä "suuttimista" tuleva vedenpaine riitä nostamaan alusta "melkoiseen plaaniin"
Koko juttu on täyttä Possoa eli hölynpölyä, Havukka-ahon ajattelijan omia ajatuksia.
Pienemmissä nykyaikaisissa paateissa / jenkkiveneissä joiden tarvitsee nousta plaaniin päästäkseen sopivaan matkanopeuteen, on potkurikulma trimmattavissa ohjaamosta ja se tapahtuu automatiikalla nykyään.
Sitten on vielä olemassa säätölapapotkureita joissa potkurin lapakulmia voi muuttaa kesken ajon vaikka pakille saakka, jolloin se on tehokas jarru.
Kerropas että missä veneissä / laivoissa tätä mainitsemaasi keksintöä käytetään ja millainen moottori sitä painetta tuottaa?
2010Niin ja kyllä se isokin jenkkivene plaaniin nousee kun annettaan tarpeeksi tehoa ilman säätöäkin, mutta polttoainetaloudellisuuden vuoksi on hyvä että se tapahtuu nopeasti.
Ainoa mitä joutui pelkäämään pienveneväylillä oli nuo jenkkirotiskot. Sellainen 50 jalkainen paatti kun vaatii vauhtia jotta se nousee plaaniin niin ne oli pienillä väylillä varsinaisia monstereita.
Tuottaa yli metrisen terävän aallon joka on vastaantuleville tai ohitettaville pikkuveneille jo erittäin vittumainen asia. Edes rahtilavoista tai ruotsinlaivoista ei tule sellaista aaltoa, koska niissä on se keula muotoiltu estämään suuren aallon muodostumisen.
Ensin joudut väistämään sitä jyrää joka tulee kohti kenties 40 solmua ja sitten joutuu lähtemään sitä aaltoa pakoon ottaakseen sen vastaan vähiten ikävässä kulmassa.
Siinä jos sattuu olemaan ruoanlaitto menossa niin bon apetit ne on lattialla. Oikeat veneilijät eivät pidä näitä Räikkösten ja Selänteen veneitä missään arvossa. Satamassa niissä on kiva istua sohvalla, mutta ei muuten.
Merenkäynnissä ne pitää hirveää ryskettä ja pauketta ja polttoainetta saattaa kulua 400 litraa tunnissa. Aivan leluja.
Tunnen kaverin (asuu Pattayalla) joka on ollut kipparina Räikkösellä ja ajanutkin jokusen isomman tuontijahdin Suomeen. Hän sitä sanoi että noiden paattien ongelma on että on ajettava joko kuoleman tylsän hiljaa tai sitten hengenvaarallisen kovaa.
Räikkönen osti ensimmäisen jenkkipaattinsa 4,5 miljoonalla eurolla, oli kerran sen kyydissä viikonlopun ja se myytiin kahden vuoden päästä 2,5 miljoonalla eurolla.
Viikonlopun veneilylle tuli siis hintaa 2,0 miljoonaa euroa plus satamapaikat, nostot, kuljetukset ja vakuutukset. Kerran se ajoi karille Porvoon edustalla ja sitten se olikin loppukesän telakalla.
2010 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja kyllä se isokin jenkkivene plaaniin nousee kun annettaan tarpeeksi tehoa ilman säätöäkin, mutta polttoainetaloudellisuuden vuoksi on hyvä että se tapahtuu nopeasti.
Ainoa mitä joutui pelkäämään pienveneväylillä oli nuo jenkkirotiskot. Sellainen 50 jalkainen paatti kun vaatii vauhtia jotta se nousee plaaniin niin ne oli pienillä väylillä varsinaisia monstereita.
Tuottaa yli metrisen terävän aallon joka on vastaantuleville tai ohitettaville pikkuveneille jo erittäin vittumainen asia. Edes rahtilavoista tai ruotsinlaivoista ei tule sellaista aaltoa, koska niissä on se keula muotoiltu estämään suuren aallon muodostumisen.
Ensin joudut väistämään sitä jyrää joka tulee kohti kenties 40 solmua ja sitten joutuu lähtemään sitä aaltoa pakoon ottaakseen sen vastaan vähiten ikävässä kulmassa.
Siinä jos sattuu olemaan ruoanlaitto menossa niin bon apetit ne on lattialla. Oikeat veneilijät eivät pidä näitä Räikkösten ja Selänteen veneitä missään arvossa. Satamassa niissä on kiva istua sohvalla, mutta ei muuten.
Merenkäynnissä ne pitää hirveää ryskettä ja pauketta ja polttoainetta saattaa kulua 400 litraa tunnissa. Aivan leluja.
Tunnen kaverin (asuu Pattayalla) joka on ollut kipparina Räikkösellä ja ajanutkin jokusen isomman tuontijahdin Suomeen. Hän sitä sanoi että noiden paattien ongelma on että on ajettava joko kuoleman tylsän hiljaa tai sitten hengenvaarallisen kovaa.
Räikkönen osti ensimmäisen jenkkipaattinsa 4,5 miljoonalla eurolla, oli kerran sen kyydissä viikonlopun ja se myytiin kahden vuoden päästä 2,5 miljoonalla eurolla.
Viikonlopun veneilylle tuli siis hintaa 2,0 miljoonaa euroa plus satamapaikat, nostot, kuljetukset ja vakuutukset. Kerran se ajoi karille Porvoon edustalla ja sitten se olikin loppukesän telakalla.
2010Miljonäärillä on kova tarve ilmaista itseään, toistuvasti, satujen kautta, tunteakseen olevansa jotakin, muuten kuin ei ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä tuo vanavesitankin suuttimien optimaalinen säätö on paljon tehokkampi kuin nuo yllä kerrotut viritelmät. Säädöllä saadaan alus nousemaan melkoiseen plaaniin ja näin sen pohjan ja veden kosketuspinta on erinomaisen pieni ja kitka pienenee.
Suuttimien säädön lisäksi oivallinen konsti on käyttää eskimoiden kikkaa eli botskin pohja käsitellään hylkeen rasvalla. Näin kitka pienenee ja vauhti kiihtyy niin suureksi, että sen hillitsemiseksi pitää käyttää ajoankkuria.
Kyllä lähtee!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suuttimien säädön lisäksi oivallinen konsti on käyttää eskimoiden kikkaa eli botskin pohja käsitellään hylkeen rasvalla. Näin kitka pienenee ja vauhti kiihtyy niin suureksi, että sen hillitsemiseksi pitää käyttää ajoankkuria.
Kyllä lähtee!!Joo ja sitten kun laittaa taikurinhatun päähän ja sanoo "tuuli tuule porpeli porplata potato puhku voimasi näytä" niin tulee viisi umpisolmua lisää vauhtia.
Pasasen veneilytiedot on yhdistelmä pienen lapsen mielikuvitusta ja valitut palat venelehtiä väärin muistettuna. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja kyllä se isokin jenkkivene plaaniin nousee kun annettaan tarpeeksi tehoa ilman säätöäkin, mutta polttoainetaloudellisuuden vuoksi on hyvä että se tapahtuu nopeasti.
Ainoa mitä joutui pelkäämään pienveneväylillä oli nuo jenkkirotiskot. Sellainen 50 jalkainen paatti kun vaatii vauhtia jotta se nousee plaaniin niin ne oli pienillä väylillä varsinaisia monstereita.
Tuottaa yli metrisen terävän aallon joka on vastaantuleville tai ohitettaville pikkuveneille jo erittäin vittumainen asia. Edes rahtilavoista tai ruotsinlaivoista ei tule sellaista aaltoa, koska niissä on se keula muotoiltu estämään suuren aallon muodostumisen.
Ensin joudut väistämään sitä jyrää joka tulee kohti kenties 40 solmua ja sitten joutuu lähtemään sitä aaltoa pakoon ottaakseen sen vastaan vähiten ikävässä kulmassa.
Siinä jos sattuu olemaan ruoanlaitto menossa niin bon apetit ne on lattialla. Oikeat veneilijät eivät pidä näitä Räikkösten ja Selänteen veneitä missään arvossa. Satamassa niissä on kiva istua sohvalla, mutta ei muuten.
Merenkäynnissä ne pitää hirveää ryskettä ja pauketta ja polttoainetta saattaa kulua 400 litraa tunnissa. Aivan leluja.
Tunnen kaverin (asuu Pattayalla) joka on ollut kipparina Räikkösellä ja ajanutkin jokusen isomman tuontijahdin Suomeen. Hän sitä sanoi että noiden paattien ongelma on että on ajettava joko kuoleman tylsän hiljaa tai sitten hengenvaarallisen kovaa.
Räikkönen osti ensimmäisen jenkkipaattinsa 4,5 miljoonalla eurolla, oli kerran sen kyydissä viikonlopun ja se myytiin kahden vuoden päästä 2,5 miljoonalla eurolla.
Viikonlopun veneilylle tuli siis hintaa 2,0 miljoonaa euroa plus satamapaikat, nostot, kuljetukset ja vakuutukset. Kerran se ajoi karille Porvoon edustalla ja sitten se olikin loppukesän telakalla.
2010Pelkkää asiaa kirjoitit taas, Kymppi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja kyllä se isokin jenkkivene plaaniin nousee kun annettaan tarpeeksi tehoa ilman säätöäkin, mutta polttoainetaloudellisuuden vuoksi on hyvä että se tapahtuu nopeasti.
Ainoa mitä joutui pelkäämään pienveneväylillä oli nuo jenkkirotiskot. Sellainen 50 jalkainen paatti kun vaatii vauhtia jotta se nousee plaaniin niin ne oli pienillä väylillä varsinaisia monstereita.
Tuottaa yli metrisen terävän aallon joka on vastaantuleville tai ohitettaville pikkuveneille jo erittäin vittumainen asia. Edes rahtilavoista tai ruotsinlaivoista ei tule sellaista aaltoa, koska niissä on se keula muotoiltu estämään suuren aallon muodostumisen.
Ensin joudut väistämään sitä jyrää joka tulee kohti kenties 40 solmua ja sitten joutuu lähtemään sitä aaltoa pakoon ottaakseen sen vastaan vähiten ikävässä kulmassa.
Siinä jos sattuu olemaan ruoanlaitto menossa niin bon apetit ne on lattialla. Oikeat veneilijät eivät pidä näitä Räikkösten ja Selänteen veneitä missään arvossa. Satamassa niissä on kiva istua sohvalla, mutta ei muuten.
Merenkäynnissä ne pitää hirveää ryskettä ja pauketta ja polttoainetta saattaa kulua 400 litraa tunnissa. Aivan leluja.
Tunnen kaverin (asuu Pattayalla) joka on ollut kipparina Räikkösellä ja ajanutkin jokusen isomman tuontijahdin Suomeen. Hän sitä sanoi että noiden paattien ongelma on että on ajettava joko kuoleman tylsän hiljaa tai sitten hengenvaarallisen kovaa.
Räikkönen osti ensimmäisen jenkkipaattinsa 4,5 miljoonalla eurolla, oli kerran sen kyydissä viikonlopun ja se myytiin kahden vuoden päästä 2,5 miljoonalla eurolla.
Viikonlopun veneilylle tuli siis hintaa 2,0 miljoonaa euroa plus satamapaikat, nostot, kuljetukset ja vakuutukset. Kerran se ajoi karille Porvoon edustalla ja sitten se olikin loppukesän telakalla.
2010Millasta narua teitillä on springi?
- Anonyymi
Tässä on paras muistoni.Kikkelis-kokkelis sanoi Pippelis-Puppelis ja sitten mentiin yhdessä mukkelis makkelis.
Oltiin aimon kanssa tulossa himaan seitsemältä mereltä jahdilla ja aimo oli ratissa ryypänny kaksi päivää putkeen ilman silmäystäkään unta. Aimoa oli alkanut kakittaa ja se lähti kannelle potan ja sanoma lehden kanssa. Se olikin sitten pelkkä pieru ja aimo lähti tulemaan takaisin tyhjä potta päässä, päätti hauskuuttaa minua ja tuli viereeni lusikkaan ja kysyi että arvaa kumpi tässä on potta päässä, Senssu vai aimo?
Mietin vähän aikaa ja arvasin että aimo se siinä koska mä tässä. Aimolla valui ripulia naamaa pitkin, se ei ollutkaan kuiva pieru kumminkaan.
Kysyin aimolta että kuka on ratissa kun sä tulit tänne mun viereen ja koneet hurisee täysillä? Aimo vastasi että mä luulin että sä oot. Sanoin sille että mä oon tässä sun vieressä ripuli naama! Samantien jahti pomppasi ilmaan ja kuului hirveä rysäys.
Jahti osui suureen kummeliin, joka olisi pitänyt kiertää meren puolelta.
Potta meni törmäyksessä niin syvälle aimon päähän että palokunta irrotti sen rälläkällä.
Minut pelasti lääkäreiden mukaan se että kaikki vammat tulivat pään alueelle, eikä törmäys voima kohdistunut tärkeille elimille. Aimo koetti valehdella vakuutus yhtiölle että se oli hirvi kolari.... no eihän ne uskoneet. Minä meistä viksumpana kokeilin vielä porokolaria mutta ei sekään mennyt läpi. Veri kokeessa aimolta paljastui että sen veressä oli 24% koti viiniä, 15% kiljua, 18% pontikkaa ja 30% korvikkeita.13% oli vertakin joukossa ja homoglobiini pahasti koholla.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sannan kirja USA:n bestseller!
"Congratulations to Sanna Marin's HOPE IN ACTION, officially a USA TODAY bestseller!" Kertoo Scribner. Mitäs persut tä20411863- 298208
Metsäalan rikolliset
Jokohan alkaa vähitellen kaatua kulissit näillä ihmiskauppaa harjoittavilla firmoilla.586266Ruotsalaistoimittaja: "Sanna Marinin saunominen saa minut häpeämään"
Sanna Marinin kirja saa täyslaidallisen ruotsalaislehti Expressenissä perjantaina julkaistussa kolumnissa.....voi itku..1725194- 514948
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai484500Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1164408- 1183890
- 813383
- 511907