ymmärtämään enkä hyväksymään elämääni yhtään sellaista ihmistä, joka ei ymmärrä syy-seuraussyhteen merkitystä. Eksmieheni oli juuri sellainen. Hän ei ymmärtänyt vuorovaikutuksen merkitystä ja kun olisin halunnut keskustella hänen kanssaan siitä, miksi koen ettei suhde toimi hyvin, johtuen tietyistä syistä hänen käyttäytymiseensä liittyen. Hän ei edes pystynyt keskustelemaan, vaan joka kerta hän toisti kuin jotain mantraa, että hänen mielestään kaikkin on hyvin ja vasta siinä vaiheessa hän sanoi, että nyt on asiat huonosti, kun en halunnut enää seksiä hänen kanssaan. Eli hänen näkökulmasta minä olin syyllinen tilanteen huonontumiseen. Sitä ei vaan mitenkään voinut käsittää, miten itselle tärkeä ihminen ei kyennyt minkäänlaiseen normaaliin vuorovaikutukseen, ei tunteiden näyttämistä, ei halaamista, ei mitään tarvetta keskustella parisuhteeseen liittyvistä asioista. Minä olin aina se joka tein noin! Eron jälkeen päätin, ettei elämääni enää koskaan tule samanlaista miestä, kuin hän on. Jos ihminen ei ymmärrä, miksi en halua edes kaveriksi samanlaista kuin eksäni oli, niin se on hänen ongelmansa! Mieluummin olen aina yksin, kuin sellaisen henkilön kaveri, joka saa minut voimaan huonosti toimimattomalla vuorovaikutuksellaan! Eli jos huomaan että henkilön vuorovaikutuksessa on selviä puutteita, en vaan enää jaksa ymmärtää sellaista henkilöä, koska kärsin kauan sellaisen ihmisen toiminnasta parisuhteessani!
En enää suostu
Anonyymi-ap
14278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tästä kiihkeästä kirjelmästäsi tuli m i e s mieleen se, että voi olla jokseenkin tyypillistä että ero tulee toiselle osapuolelle ihan puskista, eikä mitään ennakkovaroitusta ole tullut, minkä olisi voinut rekisteröidä esim viimeisen puolen vuoden aikana.
Hyvä kirjoitus jotkut ihmiset ovat introverttejä eivät osaa, eikä pysty kunnolla ilmaisemaan tunteitaan mutta ilmaisevat ne kyllä omalla tavallaan. Joskus voi olla tunnetrauma jo syntynyt lapsuudessa. Mene ja tiedä.
Kauanko ehdit tällaisessa suhteessa olemaan, kunnes tämän huomasit? Utelias mies kyselee, samalla kuin ihmettelee, että mitkä ovat ne seikat, joilla naiset valitsee mies ystäviä itselleen? Alku jännityksen jollain tavalla ymmärrän, mut oletan, että tässä ei sellaisesta ollut enää kysymys?
Sinun kysymyspatteriston klangi itseltä itsellesi on mies aika kiihkeä.
Hyvä kysymys kauanko ehdit olla toimimattomassa suhteessa vai oliko niitä jo monia ennen tuota eksääsi.? Ja haetko ”ystäviä ”työkavereistasi. ?
Tässä taitaa jo joku muu yli-älykkö haastatella rollimiestä kuin hän itse
Luulitko saavasi varatusta itsellesi uuden ”ystävän
” ?
No en varmasti, en sotkeennu työkavereihin tai edes ajattele niistä sillä tavalla.
Vieläkin yrität tyrkyttää tätä narratiiviasi jokaiseen mahdolliseen asiayhteyteen
Oikeat kaverit on aina lisä ei miinus.
Niinpä niin, koetko sinä olevasi tämän miehen ns ystävä, joka ymmärtää ja tukee?
No enpä usko että kukaan minun kaveri täällä kirjoittaa.
Se kuulostaa jo terveeltä eheytymiseltä se. Sitten et varmaankaan kuvittele, että tämä mies on mikään etäisempi tuttava
Kuka ihme on ajatellut että olisin siitä kiinnostunut töissä? Platonisesti ystävällinen, sellaiset kiinnostukset olleet exässä tai nyxässä.