Ensinnäkin soittotaito pitää olla hyvä, osaat ottaa instrumentillasi biisin haltuun muutaman kuuntelukerran jälkeen tai lapuista. Kannattaa panostaa ensinmainittuun tapaan.
Laulutaito, hyvä tai edes kohtalainen, on aina valttikortti. Vaikka soittaisit pokasahaa tai säkkipilliä instrumenttinasi, niin laulutaito on kuitenkin aina asiaa ja monessa bändissä on paikka pedattu jo sillä. Ja laulutaito kehittyy ainoastaan laulamalla, treenaa sitä.
Opettele pitämään puolesi ja vittuilemaan takaisin. Kentällä on tosi mätää porukkaa, valitettavan usein bändiä "vetää" joku täysi nolla joka luulee olevansa kaiken muun olevaisuuden yläpuolella. Näiden lisäksi on sitten vielä kateellisia ja katkeria bändi"kavereita" jotka keksivät ties mitä saadakseen riidan aikaan tai pelatakseen omaan pussiinsa. Mutta kova kovaa vastaan.
Mutta rohkeasti remmiin vaan, tyvestä puuhun noustaan ja työ taatusti palkitsee.
Laulutaito, hyvä tai edes kohtalainen, on aina valttikortti. Vaikka soittaisit pokasahaa tai säkkipilliä instrumenttinasi, niin laulutaito on kuitenkin aina asiaa ja monessa bändissä on paikka pedattu jo sillä. Ja laulutaito kehittyy ainoastaan laulamalla, treenaa sitä.
Opettele pitämään puolesi ja vittuilemaan takaisin. Kentällä on tosi mätää porukkaa, valitettavan usein bändiä "vetää" joku täysi nolla joka luulee olevansa kaiken muun olevaisuuden yläpuolella. Näiden lisäksi on sitten vielä kateellisia ja katkeria bändi"kavereita" jotka keksivät ties mitä saadakseen riidan aikaan tai pelatakseen omaan pussiinsa. Mutta kova kovaa vastaan.
Mutta rohkeasti remmiin vaan, tyvestä puuhun noustaan ja työ taatusti palkitsee.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Keikkamuusikkona pitkään olleen voin todeta että ammatti ei todellakaan ole ihan sitä mitä monet ajattelevat. Ammatin selkein varjopuoli on, että joudut olemaan kotoa pois ERITTÄIN paljon. Kasvata siinä sitten perhe ja elä normaalia perhe-elämää. Työ ei ole muutenkaan kaikkein terveellisintä työtä. Varmaan ainoa ammatti Suomessa, joissa ei makseta palkkaa, jos olet sairas, sillä olet joka ilta uudessa työsuhteessa (ravintola/lavat yms.). Myöskään ei todellakaan ole järjestetty terveystarkastuksia soittajille, vaikka terveydelliset riskit ovat huomattavat: 1) Epätasainen unirytmi (jos nyt nukkua ehtii) 2) Ainainen yötyö 3) MELU 4)Ravintoloiden savuinen ilma 5) roudaaminen--> selkä -ym. vaivat jne. jne.
Ts. jos palkkasi haluat keikasta saada ja olet sairas, niin ei auta, mentävä on keikalle repimään, eihän se varmaan ole kun se normaali 5 (!!!!!!!!!!!!!) settiä mitä joudut soittamaan...
Olen joskus laskenut, että yhdelle pistokeikalle tuli perättäisiä työtunteja 32!! Soittaminen on työllisesti lähes pienin osa tässä ammatissa.
No, sekään tieto ei lohduta, että tilipäivänä saat sen palkan ja samalla olet tietoinen että kun sinä saat keikasta vaikka tuon 150 €, niin solisti saa tuon summan noin 5-10 -kertaisena. Joutuuhan hän toki roudaamatta tuon 2 settiä laulamaan. Kun solisti on keikan jälkeen kotona nukkumassa, olet sinä juuri saanut kamat autoon pakatuksi. Solisteilla harvoin on minkäännäköistä musiikin koulutusta, soittajilla nykyään järjestään. He ovat soittaneet ja harjoitelleet/opiskelleet usein lapsesta lähtien intensiivisesti musiikkia ja totuus kuitenkin on että paskaa tulee niskaan koko ajan mm. noilta vielä 1000 kertaa enemmän musiikista tajuavilta ammattitanssijoilta, jotka lavalla käyvät pyörimässä.
Mutta mutta... voin sanoa, että aluksi tuntuu hienolta, kun saa kiertää suomen maata ristiin rastiin, mutta jossain vaiheessa karu totuus kyllä ilmenee muusikolle kuin muusikolle.
Kyllähän noissa hyviäkin hetkiä on (soittaminen on kivaa), usko tai älä! Mutta helppoa ei oo!
Olen vuodattanut.
Keikkapalkkiosta sen verran, että sehän on käytännössä kulukorvausta, ei palkkaa, joten eläkepuolelle ei kerry senttiäkään.
Kaiken kaikkiaan muusikot ovat ylivoimaisesti huonoiten palkattu ammattiryhmä Suomessa. Jos siis jotain muuta osaat ja muuta työtä saat, älä ikinä ala muusikoksi!
vuodatuksestasi :) Kyllä joskus käy näitä soittajapoikia sääliksi, kun jotkut aika hirveällä työtahdilla painaa pitkin Suomea ja ovat vielä siihen päälle yleensä sangen hyväntuulisiakin. Ei käy kateeksi. Rankka ammatti ja varmaan niitä negatiivisia puolia tuntuu joskus olevan enemmän suhteessa soittamisesta saatuun nautintoon...
soittamisesta on usein nautinto aika etäällä!
Kertokaahan ammattiinne tympääntyneet muusikot sit mikä ajaa teidät soittajiksi, jos se on niin karseeta duunia, pitkät matkat, erossa olo perheestä ym. Olisi kiva tietää. Tiedän muutaman tyypin, jotka oikeasti nauttivat soittamisesta ja siksi ovat valinneet ko. ammatin ja ovat suht. tyytyväisiä, vaikka rankkaahan se on tottakai olla jatkuvasti baanalla, mutta eivät osais kuvitella itselleen muuta työtä.
HULLUUS!
Mä aloitin keikkailun 99 vuonna ja teen silleen harrastuspohjaisesti, sillä kun ei oikein elä koska suuret keikkamäärät ovat kausiluonteisia (pikkujoulut, kesä yms.).Olen naispuolinen solisti, eli en soita mitään, vain laulan, mutta laulan koko illan eli noin viisi settiä. Palkkaa saan saman verran kuin muutkin "bändin jätkät".Lähinnä tehdään ravintola- ja hääkeikkoja yms., lavoille kun pitäis nykyään olla jonkinlainen "tähti", riippumatta siitä miten kiva ohjelmisto on tai miten hyvin homma muuten toimii..ja vaikka olisi yleisön mielestä tykätty laulaja (mm.ravintolakeikoilla).
Tottahan se on että tämä työ on rakasta,mutta itse rakastan hommaa ja tanssiyleisöä niin paljon,etten koe koskaan edes oikeasti olevani "töissä" kun pääsen yleisön eteen.ja luultavasti pelkkää keikan tekemistä en kokisi kovin raskaaksi, mutta kun tällä hetkelä on lisäksi vielä se ns."leipätyö" ja joskus sinne töihin pitää sitten mennä aika vähillä yöunilla..=)Ja siihen kun otetaan vielä lisäksi kolme vilkasta muksua,niin eipä tosiaan ole vapaa-ajan vietto-ongelmia.
Mutta kyllä yleisöstä saa aina voimaa ja toivonkin, että tanssiyleisö kävisi ahkerasti myös tanssiravintoloissa(ainakin talvella),että saataisiin me vähemmän tunnetutkin tähdet tehdä tätä ihanaa hommaa..suuntaus kun on nykyään valitettavasti sitä, että pienet tanssipaikat häviää suurien kustannuksella.Nähdään tansseissa!
mutta jos teet 20 keikkaa/kk ammattimaisesti ja niistä lomapäivistä olet puolet jossain hevon kuusessa on esim. lasten kasvattaminen aika mielenkiintoinen projekti.