Nurmeksen väestöluvun kehitys heijastaa monia yleisiä muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet Suomen maaseudun ja kaupunkien väestökehitykseen erityisesti toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Nurmes on Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitseva kaupunki, joka tunnetaan erityisesti kauniista luonnostaan ja perinteistään, kuten karjalaisesta kulttuuriperinnöstä. Nurmeksen väestö on vaihdellut eri aikakausina useiden tekijöiden, kuten talouden, muuttoliikkeiden ja yleisten yhteiskunnallisten muutosten, mukaan.
1900-luvun alku
1900-luvun alussa Nurmeksessa oli noin 7 000–8 000 asukasta. Väestö koostui pääosin maatalouden ja metsätalouden parissa työskentelevistä ihmisistä. Väestönkasvu oli suhteellisen vakaata, ja ihmiset asuivat pienissä kylissä ja taajamissa.
1920- ja 1930-luvulla väestö kasvoi vähitellen, ja vuonna 1930 asukasluku oli noin 9 500. Koko Suomen alueella koettiin suuria yhteiskunnallisia muutoksia, ja maaseudun väestömäärä säilyi melko vakaana.
Toisen maailmansodan jälkeinen aika
Toisen maailmansodan jälkeinen aika (1940-1950-luku) toi Nurmekseen monia karjalaisia evakkoja, mikä nosti väkilukua tilapäisesti. Väestömäärä kasvoi noin 10 000 asukkaaseen. Tämä lisäsi tarvetta uusille asuinalueille ja rakensi perustaa Nurmeksen myöhemmälle kehitykselle.
1950-luvulla Nurmes alkoi hiljalleen teollistua, ja erityisesti metsäteollisuus toi paikkakunnalle työpaikkoja. Tämä auttoi pitämään väestömäärän suhteellisen tasaisena.
1960- ja 1970-luku
1960-luvulta lähtien Nurmes alkoi kokea samanlaista väestön vähenemistä kuin monet muut maaseutupaikkakunnat Suomessa. Tämä johtui pääasiassa maaltamuutosta, kun ihmiset muuttivat suurempiin kaupunkeihin ja teollisuuskeskuksiin työn perässä. Monet nuoret lähtivät opiskelemaan ja hakemaan työtä Etelä-Suomen kaupungeista.
Vuonna 1960 Nurmeksen väkiluku oli noin 11 000, mutta 1970-luvulle tultaessa se alkoi hiljalleen laskea.
1980- ja 1990-luku
1980-luvulla Nurmeksessa oli yhä noin 10 000 asukasta, mutta väestön väheneminen jatkui. Teollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden, muutokset ja työpaikkojen väheneminen kiihdyttivät väestönlaskua.
1990-luvun lama vaikutti Nurmeksen talouteen, ja monet ihmiset muuttivat paikkakunnalta pois työn perässä. Tämä johti väestön laskuun 9 000 asukkaaseen vuosikymmenen loppuun mennessä.
2000-luku
2000-luvulla Nurmeksen väkiluku on jatkanut laskuaan, kuten monien muidenkin maaseutukaupunkien Suomessa. Vuonna 2000 Nurmeksessa oli noin 9 000 asukasta, mutta 2010-luvulle tultaessa määrä oli laskenut noin 8 000.
2010-luvulla väkiluku jatkoi laskuaan, ja vuonna 2020 Nurmeksessa oli hieman yli 7 000 asukasta. Väestön ikääntyminen, muuttoliike suurempiin kaupunkeihin ja syntyvyyden lasku ovat olleet merkittäviä tekijöitä väestön vähentymisessä.
Viime vuosien kehitys ja nykytilanne
2020-luvulla Nurmeksen väestönlasku on jatkunut, ja nykyään kaupungissa on alle 7 000 asukasta. Väestön ikärakenne on painottunut vanhempiin ikäryhmiin, mikä tarkoittaa, että nuorten määrä ja syntyvyys ovat pienempiä kuin aikaisemmin.
Nurmeksessa on kuitenkin panostettu matkailuun, kuten Bomban alueeseen ja Pielisen järven matkailupalveluihin, mikä tuo alueelle jonkin verran elinvoimaa. Tämä ei kuitenkaan ole kyennyt täysin korvaamaan väestön vähentymisen vaikutuksia.
Yhteenveto
Nurmeksen väestökehitys on ollut tyypillinen monille suomalaisille maaseutukunnille. Maaseudun väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja muuttoliike suuriin kaupunkeihin ovat johtaneet väkiluvun asteittaiseen vähenemiseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Nurmes on kuitenkin säilyttänyt vahvan kulttuuriperintönsä ja luonnonläheisyytensä, ja se on edelleen tärkeä keskus Pielisen alueella.
1900-luvun alku
1900-luvun alussa Nurmeksessa oli noin 7 000–8 000 asukasta. Väestö koostui pääosin maatalouden ja metsätalouden parissa työskentelevistä ihmisistä. Väestönkasvu oli suhteellisen vakaata, ja ihmiset asuivat pienissä kylissä ja taajamissa.
1920- ja 1930-luvulla väestö kasvoi vähitellen, ja vuonna 1930 asukasluku oli noin 9 500. Koko Suomen alueella koettiin suuria yhteiskunnallisia muutoksia, ja maaseudun väestömäärä säilyi melko vakaana.
Toisen maailmansodan jälkeinen aika
Toisen maailmansodan jälkeinen aika (1940-1950-luku) toi Nurmekseen monia karjalaisia evakkoja, mikä nosti väkilukua tilapäisesti. Väestömäärä kasvoi noin 10 000 asukkaaseen. Tämä lisäsi tarvetta uusille asuinalueille ja rakensi perustaa Nurmeksen myöhemmälle kehitykselle.
1950-luvulla Nurmes alkoi hiljalleen teollistua, ja erityisesti metsäteollisuus toi paikkakunnalle työpaikkoja. Tämä auttoi pitämään väestömäärän suhteellisen tasaisena.
1960- ja 1970-luku
1960-luvulta lähtien Nurmes alkoi kokea samanlaista väestön vähenemistä kuin monet muut maaseutupaikkakunnat Suomessa. Tämä johtui pääasiassa maaltamuutosta, kun ihmiset muuttivat suurempiin kaupunkeihin ja teollisuuskeskuksiin työn perässä. Monet nuoret lähtivät opiskelemaan ja hakemaan työtä Etelä-Suomen kaupungeista.
Vuonna 1960 Nurmeksen väkiluku oli noin 11 000, mutta 1970-luvulle tultaessa se alkoi hiljalleen laskea.
1980- ja 1990-luku
1980-luvulla Nurmeksessa oli yhä noin 10 000 asukasta, mutta väestön väheneminen jatkui. Teollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden, muutokset ja työpaikkojen väheneminen kiihdyttivät väestönlaskua.
1990-luvun lama vaikutti Nurmeksen talouteen, ja monet ihmiset muuttivat paikkakunnalta pois työn perässä. Tämä johti väestön laskuun 9 000 asukkaaseen vuosikymmenen loppuun mennessä.
2000-luku
2000-luvulla Nurmeksen väkiluku on jatkanut laskuaan, kuten monien muidenkin maaseutukaupunkien Suomessa. Vuonna 2000 Nurmeksessa oli noin 9 000 asukasta, mutta 2010-luvulle tultaessa määrä oli laskenut noin 8 000.
2010-luvulla väkiluku jatkoi laskuaan, ja vuonna 2020 Nurmeksessa oli hieman yli 7 000 asukasta. Väestön ikääntyminen, muuttoliike suurempiin kaupunkeihin ja syntyvyyden lasku ovat olleet merkittäviä tekijöitä väestön vähentymisessä.
Viime vuosien kehitys ja nykytilanne
2020-luvulla Nurmeksen väestönlasku on jatkunut, ja nykyään kaupungissa on alle 7 000 asukasta. Väestön ikärakenne on painottunut vanhempiin ikäryhmiin, mikä tarkoittaa, että nuorten määrä ja syntyvyys ovat pienempiä kuin aikaisemmin.
Nurmeksessa on kuitenkin panostettu matkailuun, kuten Bomban alueeseen ja Pielisen järven matkailupalveluihin, mikä tuo alueelle jonkin verran elinvoimaa. Tämä ei kuitenkaan ole kyennyt täysin korvaamaan väestön vähentymisen vaikutuksia.
Yhteenveto
Nurmeksen väestökehitys on ollut tyypillinen monille suomalaisille maaseutukunnille. Maaseudun väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja muuttoliike suuriin kaupunkeihin ovat johtaneet väkiluvun asteittaiseen vähenemiseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Nurmes on kuitenkin säilyttänyt vahvan kulttuuriperintönsä ja luonnonläheisyytensä, ja se on edelleen tärkeä keskus Pielisen alueella.
Vastaukset 15
Vanhimmat
00-24 on mennyt 2000 aukasta, hurjaa.
se oo enää kuin 80 vuotta ja täällä oo enää ketään!
liioittelen, mutta et aivan väärässä ole.
Väki vähenee ei voi mitään, mutta Kunigas kun antaa verovapauden. Niin sitten porukka lisääntyy ja kilvalla rakennamme uusia kirkkoja.
Väki vähenee ja pidot paranee, eekös niin ole tapana sanoa 🤔
Paraneeko pidot, kun valtuustoonkin valitaan vähemmän porukkaa, toivottavasti osaavat kantaa vastuuta tasapuolisesti.
Onko Nurmeksella enää mitää toivoa?
r kiskakin lähti
Suuri velkataakka päällä, sitten kun kiristävät sormiruuvia oikein tosissaan, niin reuna-alueet saa pärjätä miten tahtovat.
Onneksi pian alkaa 3. maailmansota
No siitähähän se onni sitten alkaakin.
Kyllä
Pikkuhiljaa, eikä enää niin hiljaa, sekä palvelut että asukkaat vähenee.
Onko Nurmeksella Suolahden kohtalo edessä, mene ja tiedä.
Vuonna 2020 Nurmeksen asukasluku pompsahti ylöspäin, kun pohjoisessa sijaitsevan Valtimon kunnan noin 2100 alkuasukasta liittyi Nurmeksen kaupunkiin.
Ei kai kukaan Valtimoa oikeen pidä osana Nurmesta. Semmonen pakkoliitos, eihän Nurmes saa sieltä kun paskat putkea pitkin mikonsalmeen 🤔
10 vuoden päästä väkimäärä puolittuu. Me vanhat kuollaan pois ja nuoret muuttaa pois..