Metsien monitorointiasetuksesta kiistaa EU:ssa - Suomessa pitäisi hylätä omat tavat

EU-komissio haluaa asetuksen, jolla kerätään tietoa Euroopan metsistä. Vihreät suhtautuu asetukseen myönteisesti, mutta keskusta näkee monia vaaranpaikkoja.

EU-parlamentin käsittelyyn tulevasta metsien monitorointiasetuksesta on tulossa uusi kiistakapula Brysselissä. Asetus jakaa mielipiteitä suomalaismeppien välillä. Moni yksityiskohta on vielä auki.

Komissio on ehdottanut asetusta, jonka tavoitteena on luoda tietokanta metsistä ja paikata nykyiset puutteet Euroopan metsiin liittyvissä tiedoissa. Komission mukaan tarkoituksena on, että jäsenmaat, metsänomistajat ja metsänhoitajat voisivat reagoida paremmin metsiin kohdistuviin kasvaviin paineisiin ja vahvistaa metsien selviytymiskykyä.

Parlamentissa neuvotteluiden keskiössä on kaksi suomalaismeppiä: maatalousvaliokunnassa Elsi Katainen (kesk) on asetuksen varjoesittelijöitä ja ympäristöasioista vastaavassa valiokunnassa Maria Ohisalo (vihr) tekee tekee monitorointiasetusta yhdessä varjoesittelijän, ruotsalaisen Pär Holmgrenin kanssa.

Ohisalon mielestä on tärkeää, että asetus säädetään, koska ympäristö- ja ilmastopolitiikan lainsäädännön pohjalle tarvitaan vertailukelpoista tietoa Euroopan metsien tilasta. Hän huomauttaa, että EU-jäsenmaiden on olemassa olevan lainsäädännön puitteissa tehtävä toimia luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

– Lainsäädännön, kuten uuden ennallistamisasetuksen, toimeenpano vaatii, että meillä on parempaa dataa meidän metsistämme, ylipäätään luonnosta, mutta tässä keskitytään metsiin, Ohisalo sanoo.

Katainen on yhtä mieltä siitä, että tietopohjaa tarvitaan, mutta hän on huolissaan esimerkiksi siitä, kuka tietoa keräisi ja voisiko uudistuksesta olla haittaa metsänomistajien omaisuuden yksityisyydenturvalle.

– Lähtökohta siinä on ihan hyvä, mutta toteutuksessa on ongelmia. Siinä ei huomioida, miten erilaisissa lähtökohdissa jäsenmaat ovat, Katainen sanoo.

”Luulisi, että tämä kiinnostaisi metsäteollisuutta”

Ohisalo sanoo, että vaikeuksia tuo se, että vaikka keskimäärin Euroopassa metsien määrä ja pinta-ala kasvaa, niin samalla metsien kunto heikkenee. Hän luettelee, että ilmastokriisin myötä erilaiset tuholaiset aiheuttavat haittoja metsissä ja koska routaa ei ole samalla tavalla kuin ennen, talvimyrskyt kohtelevat metsiä aiempaa pahemmin.

– Luulisi, että tämä kiinnostaisi metsäteollisuutta ja yksityisiä metsänomistajia, että osattaisi varautua paremmin uhkiin. Esimerkiksi keräämällä parempaa tietoa metsistä esimerkiksi metsäpaloihin pystytään varautumaan paremmin, Ohisalo sanoo.

Ohisalon mielestä metsänomistajien pitäisi pystyä tietämään, missä kunnossa metsät ovat ja varautua riskeihin.

– Metsäteollisuuden intressi on pitää puun hinta mahdollisimman alhaisena. Mitä vähemmän metsien luontoarvoista tiedetään, esimerkiksi vanhojen metsien tai erittäin uhanalaisten lajien osalta, niin sitä halvempana puun hinta pysyy, Ohisalo sanoo.

– Kukaan ei tunnu tässä puolustavan yksityisiä metsänomistajia. Varmasti heille ja tutkijayhteisölle olisi hyödyllistä, että tiedettäisiin paremmin, missä kunnossa metsämme ovat, hän jatkaa.

Ohisalo nostaa esimerkkinä esille EU:n kiistellyn ennallistamisasetuksen ja sen, miten asetuksen hintalappu Suomelle arvioitiin suureksi.

– Yksi syy siinä oli, että komissio ei tiennyt, missä kunnossa Suomen metsät ovat. Silloin he joutuivat arvioimaan kaiken negatiivisimman kautta, ja silloin hinta nousi valtavan korkeaksi.

– Tässä tullaan nimenomaan siihen, että eikö meidän kannattaisi kerätä parempaa tietoa, jotta saisimme tehtyä paremman ennallistamissuunnitelman.

Elsi Kataisen mielestä asetuksen lähtökohta on hyvä, mutta hänestä kyseeseen tulee sama ongelma kuin monessa muussakin metsiin liittyvässä EU-lainsäädännössä, eli maakohtaisia eroja ei huomioida.

Suomessa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) on niin ikään suhtautunut asetukseen kriittisesti.

Tavoite ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin ja vertailukelpoisen metsätiedon saaminen on Kataisen mielestä kannatettava.

– Siinä on vaarana se, että komissio on esittänyt todella pitkälle meneviä yksityiskohtaisia vaatimuksia tiedon keräämistavoista. Vaarana on, että luodaan päällekkäisiä järjestelmiä, ja kun Suomessa on pitkään jo kerätty dataa, meillä on sitä valtavasti, ja kehittyneet tavat kerätä. Komission ajatuksena olisi, että pitää olla vain yksi keruutapa.

– Se tarkoittaisi taas sitä, että Suomessa pitäisi hylätä omat tavat. Siinä ei ole minkäänlaista järkeä ja se tulee kalliiksi.

Katainen sanoo yrittäneensä saada vastausta kysymykseen siitä, mihin tietoa tarkalleen käytetään. Hänestä tulee muistaa, että metsissä on usein kyse yksityisomaisuudesta. Tulisi myös kysyä, kuka datan omistaa, Katainen sanoo.

Hän toivoo, että komissiolta saadaan lisää tietoa, kun neuvottelut tosissaan parlamentissa alkavat.

– Paljon kysymyksiä, jotka varmaan jollakin tavalla selviävät ja esitykseen tulee muutoksia, Katainen sanoo.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5e6c7987-a6ea-4f8a-933f-19f39f38c53e