Siilinjärveläistaiteilija Mikko Valtonen (1968-2019)

Oli tuossa UJ:ssa keskiaukeaman juttu edesmenneestä siilinjärveläisestä kuvataiteilija Mikko Valtosesta, joka monen muun perinteisen taiteilijatyypin tapaan menehtyi ennenaikaisesti jo 50 vuotiaanan vuonna 2019.
Mitä mielikuvia tai muistoja Valtonen ja hänen taiteensa täällä herättää?

Itse törmäsin tähän silloin naivistina pitämääni taiteilijan töihin muistini mukaan 90 luvun puolivälissä. Se oli ehkä Lapinlahden taidemuseolla, jossa usein oli ja edelleen nuorten ja kiinnostavien taiteilijoiden töitä.

Itse jutusta tulee ilmi Valtosen sisarusten kertomana perinteinen taiteilija kuva, ja Valtosta verrataan mm.Rauli "Badding" Somerjokeen. Toisaalta Valtosen taide oli myös sovinnaisempaa kuin monien muiden liian nuorina niin ikään menehtyneiden taiteilijoiden. Ja mukana oli myös paljon sellaisia ajatuksia joita en itse muistanut hänen töistään.
Vaikka onhan niissä myös paljon luonnosta ja myyteistä ammentavaa persoonallisuutta ja siten omaperäisyyttä, joka ei heti ensikatsomalta aukene kaikelle.

Lisäksi mieleen tuli taas kerran ihmettely, että miten niin moni persoonallisesti ajatteleva ja tekevä "perinteinen" taiteilija katoaa jonnekin kätköihin, ja samalla uusmedioissa ja sosiaalisissa medioissa tulee miiljonäärejä, joilla kuitenkaan ei sanottavaa päällisin puolin tunnu olevan paljoakaan, tai ei ainakaan sellaista mitä ei tuhannet muutkin osaisi sanoa?
Onko perinteinen taiteellisuus sitten liian vaativaa vai jopa "vanhanaikaista" että sitä tarvitsisi arvostaa?

Mitään valmiita vastauksiahan ei voi antaa, jos niitä olemassa edes onkaan?
Silti persoonallisia ja ajattelevia ihmisiä pitäisi edelleenkin tukea, koska heidän sanomansa ei nykyisessä hektisessä maailmassa nykyäänkään usein välity, koska se (=sanoman sisäistäminen) vaatisi paljon aikaa ja ajattelua, mihin monilla ei kestävyyt ja pinna tunnut enenevästi nykyisin riittävän?
Toivon että vielä löytyy uusia ihmisiä jotka Valtosen ja muiden perinteisten taiteilijoiden töistä löytävät sanomaa ja sisältöä. Ja mielestäni Siilinjärven kuntakin voisi tehdä jotain enemmän kulttuurin hyväksi, joka kuitenkin on edelleen rikkaus, jos sitä sanomaa halutaan tai osataan sisäistää.
Taiteilija perinteisessä mielessä on edeleen (sikäli kun heitä enää esiintyy) nykyisen maailman erakko ja ajattelija, joka osaa usein sanoa julki sen mitä toiset eivät osaa tai jopa uskalla. Siksi taiteilija voi luisua usein edelleenkin varjoisille raiteille, jos hän ei löydä enää tukijoita ja ymmärtäjiä. Tämä kertoo ehkä jotain myöskin siitä, että nykyinen kulttuuri on tässä maassa yleensä kulkenut jo pitkään hyvin pinnalliseen suuntaan monessa mielessä.
Totuus ei löydy monesti pintakiillosta ja auringonpaisteesta, vaan tärkeää sanomaa on myös varjoisilla ja viileillä kujilla, joissa ajatus voi rauhoittua enemmän. Mielestäni Mikko Valtonen oli kiintoisa taiteilija, joka saataisi muistaa hänen pitkäaikaisessa kotikunnassaan vielä ja edelleenkin jollakin tavalla.