Hevonkukkua ja ihmiskeksintöä koko maanpuolustus.

Kautta historian on kuoltu joko käskystä puolustaa maata tai ainakin johdossa olevaa joukkoa. Toisaalta jos maa tuntutuu puolustamisen arvoiselta sitä aletaan puolustamaan ihan ilman käskyäkin.
Mutta joku raukkaparka kuvittelee, että tänä päivänä voisi ihan itse päättää olla puolustamatta maata. Missä on se onnela jossa voi vetäytyä omaan rauhaan jos ympärillä sodistaan? Joko puolustat tai itket ja puolustat, niin se menee kaikissa maissa,

Tämä tulee ottaa huomioon ennen radikaaleja päätöksiä:

Ja Jeesus kertoi Nikodeemukselle Johanneksen kirjan kolmannessa luvussa: ”…Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.”

Toinen sana Jeesuksen luokse tulemiselle on siis ”katsoa”. Jos sydämessäsi tulet, Hän ei torju sinua. Käänny siis ja katso Häneen nyt.

Toinen tapa tulla Jeesuksen luokse on ”kutsua Häntä” eli rukoilla.

”Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”” (Room. 10:13). Sen ei tarvitse olla kuuluvaa rukousta. Sillä miten kuuro ja mykkä voisi silloin huutaa? Ei, tämä tarkoittaa Jumalan kutsumista sydämessä. Se on toinen tapa sanoa: ”Tule”. Se, joka sydämessään pyytää armoa, pyytää anteeksiantamusta ja on jo tullut Jeesuksen luo!

Tässä samassa luvussa Jeesus on muistuttanut ihmisiä siitä, että Hän on todellinen leipä taivaasta. ”Ja Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.” (Joh. 6:35)

Katsos, edellisenä päivänä Jeesus oli ruokkinut 5000 miestä, naisten ja lasten lisäksi, viidellä pienellä ohrakeksillä ja kahdella pienellä kalalla. Ihmiset olivat siitä hämmästyneitä. Mutta Jeesus muistutti heitä siitä, että hän oli todellinen leipä taivaasta. Ja aivan kuten nälkäiset ihmiset saattoivat ottaa leivän ja kalan, aivan samoin kuka tahansa elämän leipää haluava syntinen saattoi ottaa Jeesuksen ja saada heti iankaikkisen elämän. Tässä Jeesus sanoi, että tuleminen on uskomista.

Samassa luvussa ”Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt” (Joh. 6:29). Kristukseen uskominen eli Häneen riippuminen, Häneen luottaminen – se on Jeesuksen luo tulemista. Ja kun ihminen tulee, Hän ei koskaan hylkää sinua!

Katumus ja usko kuuluvat yhteen, ja molemmat ovat osa tätä samaa pientä sanaa ”tule”. Se, joka tulee Jeesuksen luo, tulee saadakseen anteeksiantoa, tulee saadakseen apua synteihinsä ja tulee saadakseen uuden sydämen ja uuden elämän. Ja aina voi saada sen, sillä Jeesus ei koskaan heitä pois, kuten Hän niin monta kertaa lupasi. Katsoin erään syntiin langenneen naisen surullisiin silmiin. Hän ei tiennyt, oliko hän pelastunut vai ei. Luin hänelle Johanneksen evankeliumin 6:37, ja hän luki sen itse. ”Tulitko sinä Jeesuksen luo?” Kysyin. ”En tiedä. Minä halusin tulla. Yritin tulla. Mutta en tiedä tulinko oikein vai en.”

”Voi, mutta jos halusit tulla, hän tarkoittaa sitä. Juuri ”haluaminen” on todellista Jeesuksen luokse tulemista! Se ei ole käytävää pitkin kävelemistä. Se ei ole kirkkoon liittymistä. Se on yksinkertainen sydämen päätös, jossa sanotaan: ’Haluan pelastua. Haluan, että Jeesus antaa minulle anteeksi. Haluan saada uuden sydämen. Haluan, että Jeesus ottaa minut nyt ja tekee minusta Jumalan lapsen. Tällä hetkellä minä päätän sen. En viivyttele millään, enkä enää torju Häntä. Ne, jotka todella halusivat tulla ja päättivät tulla, ovat jo sydämessään tulleet. Niin minä sanoin hänelle ja niin sanon teillekin.

Pelkäätkö, ettet voisi tulla oikein? No, jos ylipäätään tulette, niin se on kaikki, mitä Jeesus pyysi. Hän ei sanonut: ”Jos tulette selvin päin.” Hän ei sanonut: ”Jos tulette itkien.” Hän ei sanonut: ”Jos teette suuria lupauksia. Hän ei sanonut: ‘Jos tulette huutaen ’Hallelujaa!’ ja ilo pursuaa. Jeesus sanoi yksinkertaisesti: ”sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.”