Juutalaiset hyväksyvät verensiirron

> Itsestään kuollutta sai kuitenkin syödä, ja tällöin lihan joutuu syömään verineen, koska verta ei saa enää pois >

5.Moos. 14:21: "Älkää syökö mitään itsestään kuollutta. Antakaa se keskuudessanne asuvalle muukalaiselle syötäväksi tai myykää vierasmaalaiselle".

Israelin kansaan kuuluvat eivät saaneet syödä verta eikä "mitään itsestään kuollutta". Sen sijaan Israelin alueella asuvat, Jumalan kansaan kuulumattomat saattoivat syödä itsestään kuollutta, mutta verta eivät hekään - kuolemantuomion uhalla - saaneet syödä.

3.Moos.17:10: "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta".

Itsestään kuolleita eläimiä saattoivat käyttää ravinnokseen vain israelilaisten keskellä asuvat siirtolaiset ja ulkomaalaiset ("whether it be one of your country or a stranger" -KJV). Siinä tapauksessa heidänkin tuli suorittaa Jumalan määräämä puhdistautumisrituaali ja siitä kieltäytyvää rangaistiin ankarasti (3.Moos.17:15,16).

> Juutalainenkin sai siis syödä verta, jos sitä ei voinut kohtuudella välttää, ja ihmisen ravitseminen oli tärkeämpää kuin veren karttaminen, jos nämä joutuivat vastakkain >

Tämä on ihan ikioma versiosi jolle ei Raamatusta löydy vastinetta. Veren karttamista koskeva Jumalan käsky on luettavissa läpi Raamatun ja ihmishistorian (Nooa - Israel - varhaiskristityt) eikä ihmisen tarpeiden tyydyttäminen mene noiden normien yli. Mutta kuten todettu, on kaksi ihmisryhmää, joista toinen ei kuulu Jumalan kansaan ja tekee mitä ihmisen tarpeet vaativat.

Anonyymi kirjoitti:

> Itsestään kuollutta sai kuitenkin syödä, ja tällöin lihan joutuu syömään verineen, koska verta ei saa enää pois >

5.Moos. 14:21: "Älkää syökö mitään itsestään kuollutta. Antakaa se keskuudessanne asuvalle muukalaiselle syötäväksi tai myykää vierasmaalaiselle".

Israelin kansaan kuuluvat eivät saaneet syödä verta eikä "mitään itsestään kuollutta". Sen sijaan Israelin alueella asuvat, Jumalan kansaan kuulumattomat saattoivat syödä itsestään kuollutta, mutta verta eivät hekään - kuolemantuomion uhalla - saaneet syödä.

3.Moos.17:10: "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta".

Itsestään kuolleita eläimiä saattoivat käyttää ravinnokseen vain israelilaisten keskellä asuvat siirtolaiset ja ulkomaalaiset ("whether it be one of your country or a stranger" -KJV). Siinä tapauksessa heidänkin tuli suorittaa Jumalan määräämä puhdistautumisrituaali ja siitä kieltäytyvää rangaistiin ankarasti (3.Moos.17:15,16).

> Juutalainenkin sai siis syödä verta, jos sitä ei voinut kohtuudella välttää, ja ihmisen ravitseminen oli tärkeämpää kuin veren karttaminen, jos nämä joutuivat vastakkain >

Tämä on ihan ikioma versiosi jolle ei Raamatusta löydy vastinetta. Veren karttamista koskeva Jumalan käsky on luettavissa läpi Raamatun ja ihmishistorian (Nooa - Israel - varhaiskristityt) eikä ihmisen tarpeiden tyydyttäminen mene noiden normien yli. Mutta kuten todettu, on kaksi ihmisryhmää, joista toinen ei kuulu Jumalan kansaan ja tekee mitä ihmisen tarpeet vaativat.

Lue lisää

Kehoitus olla syömättä itsestään kuollutta oli suositusluontoinen. Syömisestä ei tullut rangaistusta, vaikka kylläkin vaadittiin puhdistautumista. Puhdistautuminen ei ollut rangaistus, vaan sen joutui suorittamaan myös tietyistä sinänsä normaaleista ruumiintoiminnoista.

Itsestään kuollutta tuskin syötiin, jos parempia vaihtoehtoja oli tarjolla, mutta sen sai tarvittaessa tehdä. Laki oli ankara, mutta ei kohtuuton, eikä sen tulkinnassa tarvinnut mennä järjettömyyksiin. Jos esimerkiksi vähävaraisen perheen karjaeläin kuoli itsekseen, sen sai käyttää ravinnoksi, vaikka tällöin lihan joutui syömään verineen, kun verta ei enää saa tuossa vaiheessa pois. Syömättä ei tarvinnut jättää. Ihmisen ravitseminen oli tärkeämpää kuin "veren karttaminen", jos nämä kaksi joutuivat vastakkain. Normaalitilanteessa näin ei kuitenkaan ollut, vaan veri laskemalla teurastuksen yhteydessä saatiin sekä ravinto että vältettiin veren syömistä.

Vartiotornin verioppi on täysin kohtuuton ja perustuu kyvyttömyyteen ymmärtää Raamattua ja sen takana olevia periaatteita. Itse asiassa Vartiotornin verioppi muistuttaa sitä, mistä Jeesuskin puhui, vaikkakaan ei kehoittaakseen toimimaan näin: jätetään lapsi tai kotieläin nostamatta kuopasta, koska on sapatti. Raamattu ei vaadi kieltäytymään veren tai sen tiettyjen osien lääketieteellisestä käytöstä eikä tuollaiselle tulkinnalle ole mitään perustaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kehoitus olla syömättä itsestään kuollutta oli suositusluontoinen. Syömisestä ei tullut rangaistusta, vaikka kylläkin vaadittiin puhdistautumista. Puhdistautuminen ei ollut rangaistus, vaan sen joutui suorittamaan myös tietyistä sinänsä normaaleista ruumiintoiminnoista.

Itsestään kuollutta tuskin syötiin, jos parempia vaihtoehtoja oli tarjolla, mutta sen sai tarvittaessa tehdä. Laki oli ankara, mutta ei kohtuuton, eikä sen tulkinnassa tarvinnut mennä järjettömyyksiin. Jos esimerkiksi vähävaraisen perheen karjaeläin kuoli itsekseen, sen sai käyttää ravinnoksi, vaikka tällöin lihan joutui syömään verineen, kun verta ei enää saa tuossa vaiheessa pois. Syömättä ei tarvinnut jättää. Ihmisen ravitseminen oli tärkeämpää kuin "veren karttaminen", jos nämä kaksi joutuivat vastakkain. Normaalitilanteessa näin ei kuitenkaan ollut, vaan veri laskemalla teurastuksen yhteydessä saatiin sekä ravinto että vältettiin veren syömistä.

Vartiotornin verioppi on täysin kohtuuton ja perustuu kyvyttömyyteen ymmärtää Raamattua ja sen takana olevia periaatteita. Itse asiassa Vartiotornin verioppi muistuttaa sitä, mistä Jeesuskin puhui, vaikkakaan ei kehoittaakseen toimimaan näin: jätetään lapsi tai kotieläin nostamatta kuopasta, koska on sapatti. Raamattu ei vaadi kieltäytymään veren tai sen tiettyjen osien lääketieteellisestä käytöstä eikä tuollaiselle tulkinnalle ole mitään perustaa.

Lue lisää

Veren syömisen kannalta ei ole merkitystä, syödäänkö veri suoraan vai siten, että liha syödään verineen. Molemmissa veri päätyy yhtä lailla elimistöön. Jos teurastettaessa jätti tahallaan verenlaskun tekemättä, kyseessä oli lain rikkominen, josta rangaistus oli ankara. Sen sijaan itsestään kuolleesta verta ei enää saa pois, joten tuolloin verenlasku ei enää ole vaihtoehto. Vaihtoehdot olivat syödä eläin, jolloin veri tulee myös syödyksi, tai jättää syömättä. Syömättä ei tarvinnut jättää, vaan voitiin syödä eläin ja sen veri. Verta kartettiin, mutta tässä ei tarvinnut mennä järjettömyyksiin.

Periaatteessa tässä ei ollut suurta eroa israelilaisen ja muukalaisen välillä, israelilainenkin sai syödä itsestään kuollutta tarvittaessa, mutta mieluummin tuollaisen eläimen sai myydä muukalaiselle. Jos kuitenkin tarve vaati, itsestään kuolleen eläimen sai syödä.

3. Moos. 11:
39 "Jos joku koskettaa sellaista itsestään kuollutta eläintä, jonka lihaa muuten saa syödä, hän on epäpuhdas iltaan saakka.
40 Jos joku syö tällaisen eläimen raatoa, hänen on pestävä vaatteensa ja oltava epäpuhdas iltaan saakka. Sama määräys koskee sitä, joka kantaa raadon pois.

Ei rangaistusta, vain puhdistautuminen. Ja käsky oli tosiaan israelilaisille, kuten luvun alusta käy ilmi: "Sanokaa israelilaisille" (3. Moos. 11:2)

Anonyymi kirjoitti:

Kehoitus olla syömättä itsestään kuollutta oli suositusluontoinen. Syömisestä ei tullut rangaistusta, vaikka kylläkin vaadittiin puhdistautumista. Puhdistautuminen ei ollut rangaistus, vaan sen joutui suorittamaan myös tietyistä sinänsä normaaleista ruumiintoiminnoista.

Itsestään kuollutta tuskin syötiin, jos parempia vaihtoehtoja oli tarjolla, mutta sen sai tarvittaessa tehdä. Laki oli ankara, mutta ei kohtuuton, eikä sen tulkinnassa tarvinnut mennä järjettömyyksiin. Jos esimerkiksi vähävaraisen perheen karjaeläin kuoli itsekseen, sen sai käyttää ravinnoksi, vaikka tällöin lihan joutui syömään verineen, kun verta ei enää saa tuossa vaiheessa pois. Syömättä ei tarvinnut jättää. Ihmisen ravitseminen oli tärkeämpää kuin "veren karttaminen", jos nämä kaksi joutuivat vastakkain. Normaalitilanteessa näin ei kuitenkaan ollut, vaan veri laskemalla teurastuksen yhteydessä saatiin sekä ravinto että vältettiin veren syömistä.

Vartiotornin verioppi on täysin kohtuuton ja perustuu kyvyttömyyteen ymmärtää Raamattua ja sen takana olevia periaatteita. Itse asiassa Vartiotornin verioppi muistuttaa sitä, mistä Jeesuskin puhui, vaikkakaan ei kehoittaakseen toimimaan näin: jätetään lapsi tai kotieläin nostamatta kuopasta, koska on sapatti. Raamattu ei vaadi kieltäytymään veren tai sen tiettyjen osien lääketieteellisestä käytöstä eikä tuollaiselle tulkinnalle ole mitään perustaa.

Lue lisää

"Kehoitus olla syömättä itsestään kuollutta oli suositusluontoinen. Syömisestä ei tullut rangaistusta"

No sanotaanhan siinä 3. Mooseksen kirjan 17:15 jopa rangaistuskin. Eikä sitä tahallaan saanut syödä itsestään kuolluttakaan, ja tästä syystä Apostolien tekojen 15:28 muistutti kristittyjä välttämättömistä asioista. Kirkkoraamatun mukaan näin:

"Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta."

Siis "karttakaa ... verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu".

Anonyymi kirjoitti:

"Kehoitus olla syömättä itsestään kuollutta oli suositusluontoinen. Syömisestä ei tullut rangaistusta"

No sanotaanhan siinä 3. Mooseksen kirjan 17:15 jopa rangaistuskin. Eikä sitä tahallaan saanut syödä itsestään kuolluttakaan, ja tästä syystä Apostolien tekojen 15:28 muistutti kristittyjä välttämättömistä asioista. Kirkkoraamatun mukaan näin:

"Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta."

Siis "karttakaa ... verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu".

Lue lisää

Puhdistautuminen ei ollut rangaistus.

Apostolit puolestaan korostivat, etteivät halunneet asettaa pakanakristityille taakkaa. Veren tai kuristetun (verta ei ollut laskettu) syöminen ei ollut ihmisille välttämätöntä. Tarkoitus ei todellakaan ollut evätä lääketieteellistä hoitoa - se olisi ehdottomasti ollut taakka.

KOITA PERKELE JUUDAS EROTTAA IHMISEN VERI ELUKAN VERESTÄ JA SYÖMISET MUUSTA. EI VERENSIIRTO OLE MITÄÄN SYÖMISTÄ TAI ELUKAN VERTA. HULLUJA OLETTE.

Anonyymi kirjoitti:

> Itsestään kuollutta sai kuitenkin syödä, ja tällöin lihan joutuu syömään verineen, koska verta ei saa enää pois >

5.Moos. 14:21: "Älkää syökö mitään itsestään kuollutta. Antakaa se keskuudessanne asuvalle muukalaiselle syötäväksi tai myykää vierasmaalaiselle".

Israelin kansaan kuuluvat eivät saaneet syödä verta eikä "mitään itsestään kuollutta". Sen sijaan Israelin alueella asuvat, Jumalan kansaan kuulumattomat saattoivat syödä itsestään kuollutta, mutta verta eivät hekään - kuolemantuomion uhalla - saaneet syödä.

3.Moos.17:10: "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta".

Itsestään kuolleita eläimiä saattoivat käyttää ravinnokseen vain israelilaisten keskellä asuvat siirtolaiset ja ulkomaalaiset ("whether it be one of your country or a stranger" -KJV). Siinä tapauksessa heidänkin tuli suorittaa Jumalan määräämä puhdistautumisrituaali ja siitä kieltäytyvää rangaistiin ankarasti (3.Moos.17:15,16).

> Juutalainenkin sai siis syödä verta, jos sitä ei voinut kohtuudella välttää, ja ihmisen ravitseminen oli tärkeämpää kuin veren karttaminen, jos nämä joutuivat vastakkain >

Tämä on ihan ikioma versiosi jolle ei Raamatusta löydy vastinetta. Veren karttamista koskeva Jumalan käsky on luettavissa läpi Raamatun ja ihmishistorian (Nooa - Israel - varhaiskristityt) eikä ihmisen tarpeiden tyydyttäminen mene noiden normien yli. Mutta kuten todettu, on kaksi ihmisryhmää, joista toinen ei kuulu Jumalan kansaan ja tekee mitä ihmisen tarpeet vaativat.

Lue lisää

Rabbien keksintöä että syötä kaikki jätepaska muille. Toihan on pahan tekemistä / tee toisille mitä itsellesi tahtoisit. MUTTA TE ETTE ELÄ UUTTA LIITTOA . KUULE MOOSES ON SYNAGOGALLA UHRAAMASSA ELUKOITA.

Anonyymi kirjoitti:

Veren syömisen kannalta ei ole merkitystä, syödäänkö veri suoraan vai siten, että liha syödään verineen. Molemmissa veri päätyy yhtä lailla elimistöön. Jos teurastettaessa jätti tahallaan verenlaskun tekemättä, kyseessä oli lain rikkominen, josta rangaistus oli ankara. Sen sijaan itsestään kuolleesta verta ei enää saa pois, joten tuolloin verenlasku ei enää ole vaihtoehto. Vaihtoehdot olivat syödä eläin, jolloin veri tulee myös syödyksi, tai jättää syömättä. Syömättä ei tarvinnut jättää, vaan voitiin syödä eläin ja sen veri. Verta kartettiin, mutta tässä ei tarvinnut mennä järjettömyyksiin.

Periaatteessa tässä ei ollut suurta eroa israelilaisen ja muukalaisen välillä, israelilainenkin sai syödä itsestään kuollutta tarvittaessa, mutta mieluummin tuollaisen eläimen sai myydä muukalaiselle. Jos kuitenkin tarve vaati, itsestään kuolleen eläimen sai syödä.

3. Moos. 11:
39 "Jos joku koskettaa sellaista itsestään kuollutta eläintä, jonka lihaa muuten saa syödä, hän on epäpuhdas iltaan saakka.
40 Jos joku syö tällaisen eläimen raatoa, hänen on pestävä vaatteensa ja oltava epäpuhdas iltaan saakka. Sama määräys koskee sitä, joka kantaa raadon pois.

Ei rangaistusta, vain puhdistautuminen. Ja käsky oli tosiaan israelilaisille, kuten luvun alusta käy ilmi: "Sanokaa israelilaisille" (3. Moos. 11:2)

Lue lisää

Toi tarkoittaa sitä että mädäntynyttä lihaa ei saa pidellä ettei sairastu MUTTA ONKO TEILLÄ MITÄÄN JÄRKEÄ AJATELLA MITÄÄN JÄRKEVÄSTI. MAGEN DAVID OTTAA VASTAAN VEREN LUOVUTUSTA MUT JOS SATUT OLEEN ELUKKA ÄLÄ LUOVUTA.

Anonyymi kirjoitti:

"Kehoitus olla syömättä itsestään kuollutta oli suositusluontoinen. Syömisestä ei tullut rangaistusta"

No sanotaanhan siinä 3. Mooseksen kirjan 17:15 jopa rangaistuskin. Eikä sitä tahallaan saanut syödä itsestään kuolluttakaan, ja tästä syystä Apostolien tekojen 15:28 muistutti kristittyjä välttämättömistä asioista. Kirkkoraamatun mukaan näin:

"Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta."

Siis "karttakaa ... verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu".

Lue lisää

No Thaimaan Kiinan lihat Intian on epäjumalille uhrattua kuin muslimien vuohet. Riivaajille uhraavat . ( Ruokauhreja).

Saastainen sana on ollut tietysti siihen aikaan ainoa osattu sana Egyptissä. Mutta tarkoittaa tietysti että siitä voi sairastua kuten eläinten tauteihin . Mutta ettehän te mitään tajua.

Itsekseen kuollut elukka oli joko vanhus tai sairas. Jos sä syöt sairaan elukan sä sairastut tässä käytetään sanaa saastuu mutta sairastuu . Teillä ei toimi järki.

Anonyymi kirjoitti:

> Itsestään kuollutta sai kuitenkin syödä, ja tällöin lihan joutuu syömään verineen, koska verta ei saa enää pois >

5.Moos. 14:21: "Älkää syökö mitään itsestään kuollutta. Antakaa se keskuudessanne asuvalle muukalaiselle syötäväksi tai myykää vierasmaalaiselle".

Israelin kansaan kuuluvat eivät saaneet syödä verta eikä "mitään itsestään kuollutta". Sen sijaan Israelin alueella asuvat, Jumalan kansaan kuulumattomat saattoivat syödä itsestään kuollutta, mutta verta eivät hekään - kuolemantuomion uhalla - saaneet syödä.

3.Moos.17:10: "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta".

Itsestään kuolleita eläimiä saattoivat käyttää ravinnokseen vain israelilaisten keskellä asuvat siirtolaiset ja ulkomaalaiset ("whether it be one of your country or a stranger" -KJV). Siinä tapauksessa heidänkin tuli suorittaa Jumalan määräämä puhdistautumisrituaali ja siitä kieltäytyvää rangaistiin ankarasti (3.Moos.17:15,16).

> Juutalainenkin sai siis syödä verta, jos sitä ei voinut kohtuudella välttää, ja ihmisen ravitseminen oli tärkeämpää kuin veren karttaminen, jos nämä joutuivat vastakkain >

Tämä on ihan ikioma versiosi jolle ei Raamatusta löydy vastinetta. Veren karttamista koskeva Jumalan käsky on luettavissa läpi Raamatun ja ihmishistorian (Nooa - Israel - varhaiskristityt) eikä ihmisen tarpeiden tyydyttäminen mene noiden normien yli. Mutta kuten todettu, on kaksi ihmisryhmää, joista toinen ei kuulu Jumalan kansaan ja tekee mitä ihmisen tarpeet vaativat.

Lue lisää

Osa Mooseksen lain käskyistä koski kaikkia, osa oli vain israelilaisten rituaalista puhtautta. Jos laki salli itsestään kuolleen syömisen ym. muukalaisille noilla ehdoin, onko perusteltua väittää, että Jehovan vaatimukset olisivat lain vanhenemisen jälkeen tiukentuneet?

Anonyymi kirjoitti:

Osa Mooseksen lain käskyistä koski kaikkia, osa oli vain israelilaisten rituaalista puhtautta. Jos laki salli itsestään kuolleen syömisen ym. muukalaisille noilla ehdoin, onko perusteltua väittää, että Jehovan vaatimukset olisivat lain vanhenemisen jälkeen tiukentuneet?

Lue lisää

Siis eiväthän Jehovan todistajat ole juutalaisia, joten miksi mikään mikä koskee juutalaisia, koskisi Jehovan todistajia? Jehovan todistajat ovat kansojen ihmisiä (goyim).

Anonyymi kirjoitti:

Siis eiväthän Jehovan todistajat ole juutalaisia, joten miksi mikään mikä koskee juutalaisia, koskisi Jehovan todistajia? Jehovan todistajat ovat kansojen ihmisiä (goyim).

Lue lisää

Jehovan todistajissa järjestö kertoo, mitä Raamatussa täytyy nykyaikana noudattaa ja miten. Myös Vanhan testamentin puolelta otetaan "periaatteita" ja annetaan ymmärtää, että niitä tulisi noudattaa, vaikka Mooseksen lakia ei sinänsä pidetä sitovana. Kaikki keskittyy lopulta järjestöön ja hallintoelimeen, jota täytyy totella, tai muuten.

Anonyymi kirjoitti:

> Itsestään kuollutta sai kuitenkin syödä, ja tällöin lihan joutuu syömään verineen, koska verta ei saa enää pois >

5.Moos. 14:21: "Älkää syökö mitään itsestään kuollutta. Antakaa se keskuudessanne asuvalle muukalaiselle syötäväksi tai myykää vierasmaalaiselle".

Israelin kansaan kuuluvat eivät saaneet syödä verta eikä "mitään itsestään kuollutta". Sen sijaan Israelin alueella asuvat, Jumalan kansaan kuulumattomat saattoivat syödä itsestään kuollutta, mutta verta eivät hekään - kuolemantuomion uhalla - saaneet syödä.

3.Moos.17:10: "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta".

Itsestään kuolleita eläimiä saattoivat käyttää ravinnokseen vain israelilaisten keskellä asuvat siirtolaiset ja ulkomaalaiset ("whether it be one of your country or a stranger" -KJV). Siinä tapauksessa heidänkin tuli suorittaa Jumalan määräämä puhdistautumisrituaali ja siitä kieltäytyvää rangaistiin ankarasti (3.Moos.17:15,16).

> Juutalainenkin sai siis syödä verta, jos sitä ei voinut kohtuudella välttää, ja ihmisen ravitseminen oli tärkeämpää kuin veren karttaminen, jos nämä joutuivat vastakkain >

Tämä on ihan ikioma versiosi jolle ei Raamatusta löydy vastinetta. Veren karttamista koskeva Jumalan käsky on luettavissa läpi Raamatun ja ihmishistorian (Nooa - Israel - varhaiskristityt) eikä ihmisen tarpeiden tyydyttäminen mene noiden normien yli. Mutta kuten todettu, on kaksi ihmisryhmää, joista toinen ei kuulu Jumalan kansaan ja tekee mitä ihmisen tarpeet vaativat.

Lue lisää

-itsestään kuollut eläin pitää myydä muukalaiselle! Hieman jos tuoksahtaa, niin ei se mitään. Lihaan mureutuu pilaantuessaan.
Ohje on suoraan itseltään Jehovalta.
Sanoisiko, että Perkele ja Jehova ovat sama olio.

Anonyymi kirjoitti:

Veren syömisen kannalta ei ole merkitystä, syödäänkö veri suoraan vai siten, että liha syödään verineen. Molemmissa veri päätyy yhtä lailla elimistöön. Jos teurastettaessa jätti tahallaan verenlaskun tekemättä, kyseessä oli lain rikkominen, josta rangaistus oli ankara. Sen sijaan itsestään kuolleesta verta ei enää saa pois, joten tuolloin verenlasku ei enää ole vaihtoehto. Vaihtoehdot olivat syödä eläin, jolloin veri tulee myös syödyksi, tai jättää syömättä. Syömättä ei tarvinnut jättää, vaan voitiin syödä eläin ja sen veri. Verta kartettiin, mutta tässä ei tarvinnut mennä järjettömyyksiin.

Periaatteessa tässä ei ollut suurta eroa israelilaisen ja muukalaisen välillä, israelilainenkin sai syödä itsestään kuollutta tarvittaessa, mutta mieluummin tuollaisen eläimen sai myydä muukalaiselle. Jos kuitenkin tarve vaati, itsestään kuolleen eläimen sai syödä.

3. Moos. 11:
39 "Jos joku koskettaa sellaista itsestään kuollutta eläintä, jonka lihaa muuten saa syödä, hän on epäpuhdas iltaan saakka.
40 Jos joku syö tällaisen eläimen raatoa, hänen on pestävä vaatteensa ja oltava epäpuhdas iltaan saakka. Sama määräys koskee sitä, joka kantaa raadon pois.

Ei rangaistusta, vain puhdistautuminen. Ja käsky oli tosiaan israelilaisille, kuten luvun alusta käy ilmi: "Sanokaa israelilaisille" (3. Moos. 11:2)

Lue lisää

"israelilainenkin sai syödä itsestään kuollutta tarvittaessa, mutta mieluummin tuollaisen eläimen sai myydä muukalaiselle. Jos kuitenkin tarve vaati, itsestään kuolleen eläimen sai syödä."

Missään nimessä ja olosuhteissa ei saa syödä. Opetatte näköjään ihan omianne. Ehdottomasti kielletty, monella päällekkäisellä käskyllä vieläpä.

Veren syönti on kielletty, mutta henkeään ei myöskään saa uhrata tällaisen kiellon takia. Henkeä pitää suojella.
Ihminen pärjää useita viikkoja ilman ruokaa. Käytännössä tällaista veren syönnin tarvetta ei tule koskaan.

Se, että ei ole rankaisua, ei kumoa käskyä.

Anonyymi kirjoitti:

"israelilainenkin sai syödä itsestään kuollutta tarvittaessa, mutta mieluummin tuollaisen eläimen sai myydä muukalaiselle. Jos kuitenkin tarve vaati, itsestään kuolleen eläimen sai syödä."

Missään nimessä ja olosuhteissa ei saa syödä. Opetatte näköjään ihan omianne. Ehdottomasti kielletty, monella päällekkäisellä käskyllä vieläpä.

Veren syönti on kielletty, mutta henkeään ei myöskään saa uhrata tällaisen kiellon takia. Henkeä pitää suojella.
Ihminen pärjää useita viikkoja ilman ruokaa. Käytännössä tällaista veren syönnin tarvetta ei tule koskaan.

Se, että ei ole rankaisua, ei kumoa käskyä.

Lue lisää

Kun rangaistusta ei ole, kyseessä on lakiin kirjattu suositus. Puhdistautuminen ei ollut rangaistus.

Myös rangaistavissa asioissa otettiin tilanne kokonaisuutena huomioon. Laissa oli joustonsa eikä järjettömyyksiin tarvinnut mennä.

Olisikos tuohon veriasiaan kannanottoa?

Eihän ne erota sitäkään mikä on verensokeri kuin veren syöminen tai elukan verta. Magen David ottaa verta Palestiinassa samoin kuin punainen puolikuu ja ne viedään sairaalaan siellä.

> JT:t eivät kinkkua saa ostaa (ainakaan Suomessa) jouluna, lahkon joulunviettokiellon perusteella, muutoin he siis rikkovat sianlihakieltoa Moosesvainaan laissa >

Tämä onkin ihan uusi höpinä verilettumieheltä. Keksitkö ihan itse näitä tarinoita vai onko siellä koko osasto yhdessä keksimässä?

> "maassa syntynyt tai muukalainen" >

Tässä ei puhuta Israelin kansaan kuuluvista vaan sellaisista ihmisistä jotka asuivat maassa mutta eivät kuuluneen liittokansaan.

> 5 Moos. 14 luku ei käsittele verta - - - Kristitylle tuo 14 luku ei koske verta >

Lennokasta tajunnanvirtaa, vahinko vain että se ei avaudu muille.

> JT:lle on ylitsekäymätön ongelma lausua, että miksi tässä tapauksessa veri on sallittua syödä >

Ylitsekäymätön ongelma on ainoastaan se, että asia on käyty läpi tälläkin alustalla monia kertoja mutta jatkat hokemista aivan kuin et lukisi mitä aiheesta kirjoitetaan. Taas kertaus:

Israelin kansaan kuuluvilta ja israelilaisten seassa asuvilta "muukalaisaukkailta" sekä "vierasmaalaisilta" oli kaikilta kielletty veren syönti kuolemanrangaistuksen uhalla (3.Moos.17:10). Israelin kansaan kuuluvilta oli myös kielletty sellaisen lihan syöminen, mitä ei oltu teurastettu annetun rituaalin mukaisesti (3.Moos.17:3,4). Sen sijaan "muukalaisasukas" ja "vierasmaalainen" joita ei oltu sidottu liittosuhteeseen Israelin tavoin, saivat syödä sellaistakin lihaa, jota ei oltu teurastettu rituaalisesti (3.Moos.17:15). Kuitenkin heitä velvoitettiin sellaisen lihan syömisen jälkeen puhdistautumaan Jumalan määräyksen mukaisesti. Jos puhdistautumisesta kieltäytyi, se johti ankaraan rangaistukseen (oli syynalainen eli teki syntiä) (3.Moos.17:16).

On selvää, että kun joku vierasmaalainen söi "itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä" hänen tuli huolehtia lihan kunnollisesta kypsentämisestä, muuten hän olisi syyllistynyt veren syöntiin josta taas olisi ollut seurauksena kuolemanrangaistus.

4.Moos.14:21 tukee 3.Moos. 17. luvun periaatetta siitä, miten Israelin kansaan kuuluvien tuli suhtautua itsestään kuolleisiin tai raadeltuihin eläimiin. Muita kuin israelaisia nämä periaatteet eivät samassa laajuudessa koskeneet, mutta verensyöntikielto oli ehdoton kaikille Israelin alueella asuville.

> Vaikka vanhat vartiotornit on vartiotorniseura määritellyt takapuolen pyyhkimiksi >

Toistat tätäkin lapsellista fraasia loputtomasti muttet osaa kertoa tietoalähdettä, missä vanhoista vartiotorneista olisi puhuttu mitään.

> Näin kun Kristus poisti lain
Gal. 3:13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta >

Näitkö? Voi voi, olet enemmän sekaisin kuin luulinkaan. Mutta asiaan. Laissa ei ollut mitään vikaa - päinvastoin se oli niin täydellinen, ettei ihminen voinut sitä täysin toteuttaa - ja se oli sen vuoksi ihmiselle "kirous". Laissa Jumalan palvonta keskittyi pitkälti eläinuhreihin, rituaaleihin ja rajootuksiin, mutta Jeesuksen uhri vapautti Jumalaa palvovat niistä ja sekin oli vapauttavaa.

Sen sijaan Laissa esiintulleet moraaliin ja normeihin liittyvät asiat eivät olleet mitään "kirouksia". Edelleen yleisesti on käytössä erilaiset Laissa mainitut rajoitukset esimerkiksi sukulaisten välisen seksuaalisen kanssakäymisen suhteen. Ja syystä, vaikka silloin genetiikan tuntemusta ei ollut ja muissa kulttuureissa tavat olivat toisenlaiset.

Apostolit vahvistivat ensimmäisellä vuosisadalla tällaisten periaatteiden pysyvyyden lähettämässään paimenkirjeessä laajalla alueella toimiville seurakunnille. Tuon kirjeen sisältö löytyy Apt.15:28,29:

" Annamme nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta verta ei ole laskettu, sekä haureutta".

Yksinkertaiset ohjeet ja normit, jotka löytyivät jo Laista. Kyse oli periaatteiden ja normien vahvistamisesta eli siitä, että tietyt määräykset olivat edelleen voimassa, vaikka Lain erilaiset palvontaan liittyvät käytännöt tulivatkin Jeesuksen uhrin myötä turhiksi. Epäjumalat, veri ja sukupuolinen moraalittomuus olivat edelleen Jumalan palvojilta kiellettyjä kaikissa muodoissaan.

Jatkoa seuraa....

Anonyymi kirjoitti:

> JT:t eivät kinkkua saa ostaa (ainakaan Suomessa) jouluna, lahkon joulunviettokiellon perusteella, muutoin he siis rikkovat sianlihakieltoa Moosesvainaan laissa >

Tämä onkin ihan uusi höpinä verilettumieheltä. Keksitkö ihan itse näitä tarinoita vai onko siellä koko osasto yhdessä keksimässä?

> "maassa syntynyt tai muukalainen" >

Tässä ei puhuta Israelin kansaan kuuluvista vaan sellaisista ihmisistä jotka asuivat maassa mutta eivät kuuluneen liittokansaan.

> 5 Moos. 14 luku ei käsittele verta - - - Kristitylle tuo 14 luku ei koske verta >

Lennokasta tajunnanvirtaa, vahinko vain että se ei avaudu muille.

> JT:lle on ylitsekäymätön ongelma lausua, että miksi tässä tapauksessa veri on sallittua syödä >

Ylitsekäymätön ongelma on ainoastaan se, että asia on käyty läpi tälläkin alustalla monia kertoja mutta jatkat hokemista aivan kuin et lukisi mitä aiheesta kirjoitetaan. Taas kertaus:

Israelin kansaan kuuluvilta ja israelilaisten seassa asuvilta "muukalaisaukkailta" sekä "vierasmaalaisilta" oli kaikilta kielletty veren syönti kuolemanrangaistuksen uhalla (3.Moos.17:10). Israelin kansaan kuuluvilta oli myös kielletty sellaisen lihan syöminen, mitä ei oltu teurastettu annetun rituaalin mukaisesti (3.Moos.17:3,4). Sen sijaan "muukalaisasukas" ja "vierasmaalainen" joita ei oltu sidottu liittosuhteeseen Israelin tavoin, saivat syödä sellaistakin lihaa, jota ei oltu teurastettu rituaalisesti (3.Moos.17:15). Kuitenkin heitä velvoitettiin sellaisen lihan syömisen jälkeen puhdistautumaan Jumalan määräyksen mukaisesti. Jos puhdistautumisesta kieltäytyi, se johti ankaraan rangaistukseen (oli syynalainen eli teki syntiä) (3.Moos.17:16).

On selvää, että kun joku vierasmaalainen söi "itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä" hänen tuli huolehtia lihan kunnollisesta kypsentämisestä, muuten hän olisi syyllistynyt veren syöntiin josta taas olisi ollut seurauksena kuolemanrangaistus.

4.Moos.14:21 tukee 3.Moos. 17. luvun periaatetta siitä, miten Israelin kansaan kuuluvien tuli suhtautua itsestään kuolleisiin tai raadeltuihin eläimiin. Muita kuin israelaisia nämä periaatteet eivät samassa laajuudessa koskeneet, mutta verensyöntikielto oli ehdoton kaikille Israelin alueella asuville.

> Vaikka vanhat vartiotornit on vartiotorniseura määritellyt takapuolen pyyhkimiksi >

Toistat tätäkin lapsellista fraasia loputtomasti muttet osaa kertoa tietoalähdettä, missä vanhoista vartiotorneista olisi puhuttu mitään.

> Näin kun Kristus poisti lain
Gal. 3:13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta >

Näitkö? Voi voi, olet enemmän sekaisin kuin luulinkaan. Mutta asiaan. Laissa ei ollut mitään vikaa - päinvastoin se oli niin täydellinen, ettei ihminen voinut sitä täysin toteuttaa - ja se oli sen vuoksi ihmiselle "kirous". Laissa Jumalan palvonta keskittyi pitkälti eläinuhreihin, rituaaleihin ja rajootuksiin, mutta Jeesuksen uhri vapautti Jumalaa palvovat niistä ja sekin oli vapauttavaa.

Sen sijaan Laissa esiintulleet moraaliin ja normeihin liittyvät asiat eivät olleet mitään "kirouksia". Edelleen yleisesti on käytössä erilaiset Laissa mainitut rajoitukset esimerkiksi sukulaisten välisen seksuaalisen kanssakäymisen suhteen. Ja syystä, vaikka silloin genetiikan tuntemusta ei ollut ja muissa kulttuureissa tavat olivat toisenlaiset.

Apostolit vahvistivat ensimmäisellä vuosisadalla tällaisten periaatteiden pysyvyyden lähettämässään paimenkirjeessä laajalla alueella toimiville seurakunnille. Tuon kirjeen sisältö löytyy Apt.15:28,29:

" Annamme nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta verta ei ole laskettu, sekä haureutta".

Yksinkertaiset ohjeet ja normit, jotka löytyivät jo Laista. Kyse oli periaatteiden ja normien vahvistamisesta eli siitä, että tietyt määräykset olivat edelleen voimassa, vaikka Lain erilaiset palvontaan liittyvät käytännöt tulivatkin Jeesuksen uhrin myötä turhiksi. Epäjumalat, veri ja sukupuolinen moraalittomuus olivat edelleen Jumalan palvojilta kiellettyjä kaikissa muodoissaan.

Jatkoa seuraa....

Lue lisää

Kristinuskossa suhtautuminen ruokaan on perustavanlaatuisesti erilaista kuin juutalaisuudessa. Ruoka nähdään tähän maailmaan kuuluvana, kun huomio on tuonpuoleisessa elämässä.

1. Kor. 6:13 Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala on tekevä molemmat tarpeettomiksi. Mutta ruumis ei ole siveettömyyttä vaan Herraa varten, ja Herra on ruumiinkin valtias.

1. Kor. 8:8 Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme.

Ruualla ei saanut kuitenkaan kompastuttaa toisia, se ei olisi ollut rakkaudellista. Tämä oli ajatus myös apostoleilla, jotka lähettivät kirjeen Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille. Alueilla, joilla pakanakristityt olivat läheisissä tekemisissä juutalaisten ja juutalaiskristittyjen kanssa, suositeltiin noudatettavaksi tiettyjä ohjeita toisten omantunnon takia, varsinkin jos kokonnuttiin yhdessä synagogaan. Sen sijaan esimerkiksi Korintti oli vapaamielisempi, joten Paavali saattoi sallia epäjumalille uhratun lihan syömisen, mikä olisi ollut kiellettyä tai sopimatonta, jos apostolien ohje olisi ollut voimassa.

Anonyymi kirjoitti:

> JT:t eivät kinkkua saa ostaa (ainakaan Suomessa) jouluna, lahkon joulunviettokiellon perusteella, muutoin he siis rikkovat sianlihakieltoa Moosesvainaan laissa >

Tämä onkin ihan uusi höpinä verilettumieheltä. Keksitkö ihan itse näitä tarinoita vai onko siellä koko osasto yhdessä keksimässä?

> "maassa syntynyt tai muukalainen" >

Tässä ei puhuta Israelin kansaan kuuluvista vaan sellaisista ihmisistä jotka asuivat maassa mutta eivät kuuluneen liittokansaan.

> 5 Moos. 14 luku ei käsittele verta - - - Kristitylle tuo 14 luku ei koske verta >

Lennokasta tajunnanvirtaa, vahinko vain että se ei avaudu muille.

> JT:lle on ylitsekäymätön ongelma lausua, että miksi tässä tapauksessa veri on sallittua syödä >

Ylitsekäymätön ongelma on ainoastaan se, että asia on käyty läpi tälläkin alustalla monia kertoja mutta jatkat hokemista aivan kuin et lukisi mitä aiheesta kirjoitetaan. Taas kertaus:

Israelin kansaan kuuluvilta ja israelilaisten seassa asuvilta "muukalaisaukkailta" sekä "vierasmaalaisilta" oli kaikilta kielletty veren syönti kuolemanrangaistuksen uhalla (3.Moos.17:10). Israelin kansaan kuuluvilta oli myös kielletty sellaisen lihan syöminen, mitä ei oltu teurastettu annetun rituaalin mukaisesti (3.Moos.17:3,4). Sen sijaan "muukalaisasukas" ja "vierasmaalainen" joita ei oltu sidottu liittosuhteeseen Israelin tavoin, saivat syödä sellaistakin lihaa, jota ei oltu teurastettu rituaalisesti (3.Moos.17:15). Kuitenkin heitä velvoitettiin sellaisen lihan syömisen jälkeen puhdistautumaan Jumalan määräyksen mukaisesti. Jos puhdistautumisesta kieltäytyi, se johti ankaraan rangaistukseen (oli syynalainen eli teki syntiä) (3.Moos.17:16).

On selvää, että kun joku vierasmaalainen söi "itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä" hänen tuli huolehtia lihan kunnollisesta kypsentämisestä, muuten hän olisi syyllistynyt veren syöntiin josta taas olisi ollut seurauksena kuolemanrangaistus.

4.Moos.14:21 tukee 3.Moos. 17. luvun periaatetta siitä, miten Israelin kansaan kuuluvien tuli suhtautua itsestään kuolleisiin tai raadeltuihin eläimiin. Muita kuin israelaisia nämä periaatteet eivät samassa laajuudessa koskeneet, mutta verensyöntikielto oli ehdoton kaikille Israelin alueella asuville.

> Vaikka vanhat vartiotornit on vartiotorniseura määritellyt takapuolen pyyhkimiksi >

Toistat tätäkin lapsellista fraasia loputtomasti muttet osaa kertoa tietoalähdettä, missä vanhoista vartiotorneista olisi puhuttu mitään.

> Näin kun Kristus poisti lain
Gal. 3:13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta >

Näitkö? Voi voi, olet enemmän sekaisin kuin luulinkaan. Mutta asiaan. Laissa ei ollut mitään vikaa - päinvastoin se oli niin täydellinen, ettei ihminen voinut sitä täysin toteuttaa - ja se oli sen vuoksi ihmiselle "kirous". Laissa Jumalan palvonta keskittyi pitkälti eläinuhreihin, rituaaleihin ja rajootuksiin, mutta Jeesuksen uhri vapautti Jumalaa palvovat niistä ja sekin oli vapauttavaa.

Sen sijaan Laissa esiintulleet moraaliin ja normeihin liittyvät asiat eivät olleet mitään "kirouksia". Edelleen yleisesti on käytössä erilaiset Laissa mainitut rajoitukset esimerkiksi sukulaisten välisen seksuaalisen kanssakäymisen suhteen. Ja syystä, vaikka silloin genetiikan tuntemusta ei ollut ja muissa kulttuureissa tavat olivat toisenlaiset.

Apostolit vahvistivat ensimmäisellä vuosisadalla tällaisten periaatteiden pysyvyyden lähettämässään paimenkirjeessä laajalla alueella toimiville seurakunnille. Tuon kirjeen sisältö löytyy Apt.15:28,29:

" Annamme nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta verta ei ole laskettu, sekä haureutta".

Yksinkertaiset ohjeet ja normit, jotka löytyivät jo Laista. Kyse oli periaatteiden ja normien vahvistamisesta eli siitä, että tietyt määräykset olivat edelleen voimassa, vaikka Lain erilaiset palvontaan liittyvät käytännöt tulivatkin Jeesuksen uhrin myötä turhiksi. Epäjumalat, veri ja sukupuolinen moraalittomuus olivat edelleen Jumalan palvojilta kiellettyjä kaikissa muodoissaan.

Jatkoa seuraa....

Lue lisää

Myös muukalaisasukkaat olivat liittosuhteessa, vaikka toisin näytät luulevan. Liitto toi myös heille oikeuksia ja velvollisuuksia, vaikka heidän asemansa hieman erosikin israelilaisista. Ei liitto tuonut oikeuksia ja velvollisuuksia ulkopuolisille kansoille, vaan liittoon kuuluville.

5. Moos. 29:
8 Noudattakaa siis tämän liiton ehtoja ja eläkää niiden mukaisesti, että menestyisitte kaikissa toimissanne.
9 "Tänään te olette kaikki asettuneet Herran, Jumalanne eteen: päämiehet, tuomarit, vanhimmat ja kirjurit, kaikki Israelin miehet,
10 samoin naiset, lapset ja leirissänne olevat muukalaiset puunhakkaajia ja vedenkantajia myöten.
11 Te olette täällä astuaksenne Herran, Jumalanne, liittoon, jonka hän tänään solmii kanssanne, ja sitoutuaksenne noudattamaan sen velvoitteita.
12 Hän korottaa teidät omaksi kansakseen ja on oleva teidän Jumalanne, kuten hän on luvannut teille ja valallaan vannonut esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
13 Mutta tätä liittoa ja sopimusta ei tehdä vain teidän kanssanne.
14 Se tehdään paitsi kaikkien meidän kanssamme, jotka nyt seisomme tässä Herran, Jumalamme, edessä, myös niiden kanssa, jotka tulevat meidän jälkeemme.

Itsestään kuolleen eläimen, ja siten myös sen veren syöminen oli jotain, mitä varsinkin israelilaisen tuli mielellään välttää, mutta tarvittaessa sen sai tehdä, eikä siitä tullut rangaistusta.

Anonyymi kirjoitti:

> JT:t eivät kinkkua saa ostaa (ainakaan Suomessa) jouluna, lahkon joulunviettokiellon perusteella, muutoin he siis rikkovat sianlihakieltoa Moosesvainaan laissa >

Tämä onkin ihan uusi höpinä verilettumieheltä. Keksitkö ihan itse näitä tarinoita vai onko siellä koko osasto yhdessä keksimässä?

> "maassa syntynyt tai muukalainen" >

Tässä ei puhuta Israelin kansaan kuuluvista vaan sellaisista ihmisistä jotka asuivat maassa mutta eivät kuuluneen liittokansaan.

> 5 Moos. 14 luku ei käsittele verta - - - Kristitylle tuo 14 luku ei koske verta >

Lennokasta tajunnanvirtaa, vahinko vain että se ei avaudu muille.

> JT:lle on ylitsekäymätön ongelma lausua, että miksi tässä tapauksessa veri on sallittua syödä >

Ylitsekäymätön ongelma on ainoastaan se, että asia on käyty läpi tälläkin alustalla monia kertoja mutta jatkat hokemista aivan kuin et lukisi mitä aiheesta kirjoitetaan. Taas kertaus:

Israelin kansaan kuuluvilta ja israelilaisten seassa asuvilta "muukalaisaukkailta" sekä "vierasmaalaisilta" oli kaikilta kielletty veren syönti kuolemanrangaistuksen uhalla (3.Moos.17:10). Israelin kansaan kuuluvilta oli myös kielletty sellaisen lihan syöminen, mitä ei oltu teurastettu annetun rituaalin mukaisesti (3.Moos.17:3,4). Sen sijaan "muukalaisasukas" ja "vierasmaalainen" joita ei oltu sidottu liittosuhteeseen Israelin tavoin, saivat syödä sellaistakin lihaa, jota ei oltu teurastettu rituaalisesti (3.Moos.17:15). Kuitenkin heitä velvoitettiin sellaisen lihan syömisen jälkeen puhdistautumaan Jumalan määräyksen mukaisesti. Jos puhdistautumisesta kieltäytyi, se johti ankaraan rangaistukseen (oli syynalainen eli teki syntiä) (3.Moos.17:16).

On selvää, että kun joku vierasmaalainen söi "itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä" hänen tuli huolehtia lihan kunnollisesta kypsentämisestä, muuten hän olisi syyllistynyt veren syöntiin josta taas olisi ollut seurauksena kuolemanrangaistus.

4.Moos.14:21 tukee 3.Moos. 17. luvun periaatetta siitä, miten Israelin kansaan kuuluvien tuli suhtautua itsestään kuolleisiin tai raadeltuihin eläimiin. Muita kuin israelaisia nämä periaatteet eivät samassa laajuudessa koskeneet, mutta verensyöntikielto oli ehdoton kaikille Israelin alueella asuville.

> Vaikka vanhat vartiotornit on vartiotorniseura määritellyt takapuolen pyyhkimiksi >

Toistat tätäkin lapsellista fraasia loputtomasti muttet osaa kertoa tietoalähdettä, missä vanhoista vartiotorneista olisi puhuttu mitään.

> Näin kun Kristus poisti lain
Gal. 3:13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta >

Näitkö? Voi voi, olet enemmän sekaisin kuin luulinkaan. Mutta asiaan. Laissa ei ollut mitään vikaa - päinvastoin se oli niin täydellinen, ettei ihminen voinut sitä täysin toteuttaa - ja se oli sen vuoksi ihmiselle "kirous". Laissa Jumalan palvonta keskittyi pitkälti eläinuhreihin, rituaaleihin ja rajootuksiin, mutta Jeesuksen uhri vapautti Jumalaa palvovat niistä ja sekin oli vapauttavaa.

Sen sijaan Laissa esiintulleet moraaliin ja normeihin liittyvät asiat eivät olleet mitään "kirouksia". Edelleen yleisesti on käytössä erilaiset Laissa mainitut rajoitukset esimerkiksi sukulaisten välisen seksuaalisen kanssakäymisen suhteen. Ja syystä, vaikka silloin genetiikan tuntemusta ei ollut ja muissa kulttuureissa tavat olivat toisenlaiset.

Apostolit vahvistivat ensimmäisellä vuosisadalla tällaisten periaatteiden pysyvyyden lähettämässään paimenkirjeessä laajalla alueella toimiville seurakunnille. Tuon kirjeen sisältö löytyy Apt.15:28,29:

" Annamme nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta verta ei ole laskettu, sekä haureutta".

Yksinkertaiset ohjeet ja normit, jotka löytyivät jo Laista. Kyse oli periaatteiden ja normien vahvistamisesta eli siitä, että tietyt määräykset olivat edelleen voimassa, vaikka Lain erilaiset palvontaan liittyvät käytännöt tulivatkin Jeesuksen uhrin myötä turhiksi. Epäjumalat, veri ja sukupuolinen moraalittomuus olivat edelleen Jumalan palvojilta kiellettyjä kaikissa muodoissaan.

Jatkoa seuraa....

Lue lisää

Jatkoa seuraa...

Juutalaistaustaisillehan nämä normit olivat olleet selviä jo satoja vuosia, joten heille niissä ei ollut mitään uutta. Sen sijaan muista kulttuureista lähtöisin olevat uudet kristityt olivat eläneet täysin erilaisten olosuhteiden ympäröimänä ja heille ohjeiden soveltaminen vallitseviin olosuhteisiin ja taustoihin vaati Paavalilta lisävalmennusta. Olisiko esimerkiksi ollut epäjumalanpalvelusta käyttää ravinnoksi lihaa olosuhteissa, joissa elintarvikkeeksi myytävä liha oli pitkälti peräisin epäjumalien temppeleissä uhratuista eläimistä? Tällaisia ongelmiahan ei tarvinnut miettiä Jerusalemissa tai muualla juutalaisessa maailmassa.

> UT:ssa verta suorastaan kehotetaan syömään.
1 Kor. 10:27 Jos joku pakana kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan,
-siis myös veripalttua >

Viittaat toistuvasti tähän yhteen jakeeseen puolustellen sillä oikeutusta veren syömiseen. Paavali aloitti aiheen käsittelyn jo paria lukua aiemmin, 1.Kor.8:1:

" Sitten on puhuttava epäjumalille uhratusta lihasta ..."

Jatkossa Paavali todellakin puhuu vain "epäjumalille uhratusta LIHASTA" ja siitä, miten joku saattaa hyväksyä tietynlaisen LIHAN käytön ravinnoksi ja joku toinen taas katsoo sen olevan kristitylle sopimatonta. Paavali korosti, että jos joku näytti "kompastuvan" jonkun toisen näkemykseen uhriLIHAN käytöstä (1.Kor.8:10,12), se oli jätettävä syömättä kompastuvan "horjuvan omantunnon" vuoksi. Paavali sanoo että " jos ruoka viettelee veljeni syntiin (ts. toimimaan vastoin omaatuntoaan), en ikinä enää syö lihaa, jotta en viettelisi veljeäni" (1.Kor.8:13).

1.Kor.9. luku poikkeaa elintarvikeaiheesta ja se käsittelee Paavalin oikeutusta toimia apostolina, koska jotkut olivat epäilleet sitä ja hän puolustaa asemaansa voimakkaasti.

1.Kor. 10. luvun lopulla Paavali palaa käsittelemään epäjumalille uhraamisen merkitystä
"Rakkaat ystävät, pysykää erossa epäjumalien palvelemisesta" (1.Kor.10:14). Paavali tuo esiin käytännön elämää koskevan puolen koskien lihaa, joka on peräisin epäjumalan temppelissä teurastetusta eläimestä ja joka myydään lihakaupassa elintarvikkeena asiakkaalle:

"Syökää kaikkea,mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnonsyistä"(1.Kor.10:25).

Omaatuntoa ei siis kannattanut rasittaa turhaan miettimällä, mistä liha saattaisi olla peräisin, koska joka tapauksessa lihan koostumus ei ollut muuttunut sen vuoksi mitenkään eikä lihakaupassa korosteta elintarvikkeen ylistävän jotain epäjumalaa.

Samaa käytäntöä Paavali suosittelee kun on aterialla jonkun luona, vaikka tuo kutsuja olisi ei-kristitty. Lähtökohtaisesti ei tarvinnut pelätä tarjottavien syömisten olevan epäjumalien saastuttamaa:

"Jos joku, joka ei usko, kutsuu teidät luokseen ja te otatte kutsun vastaan, älkää omantunnonsyistä kyselkö, vaan syökää kaikkea, mitä teille tarjotaan" (1.Kor.10:27).

Mitä aterialla sitten tarjotaan, se selviää kun Paavali jatkaa kuvitteellista ateriahetkeä:

"Mutta jos joku sanoo teille: 'Tämä on uhriLIHAA, jättäkää se syömättä hänen vuokseen, omantunnon takia" (1.Kor.10:28).

Paavali puhuu siis edelleen uhratusta LIHASTA, ei mistään muusta. Kun aterian isäntä haluaa tuoda esiin, että tarjottu liha on nimenomaan jonkun epäjumalan kunniaksi uhrattua lihaa, kristityn pitää jättää se syömättä, ettei tarjoajalle syntyisi käsitystä että kristitty haluaisi osaltaan kunnioittaa mainittua epäjumalaa oman Jumalansa sijaan. Silloin hän syyllistyisi epäjumalan palvontaan.

Kysymys ei siis ollut verestä koska verta ei edes mainita lihan ohessa. Koko ajan Paavali puhuu pelkästään uhrilihan merkityksestä ja siihen suhtautumisesta kristillisellä tavalla. Paavali ei puhunut myöskään haureudesta, vaikka ei-kristitty isäntä olisi voinut tarjota muunlaisiakin lihan iloja vieraalleen. Ei, vaan aihe pysyi tiukasti uhrilihassa ja kristityn siihen liittyvistä valinnoissa.

> APT:ssa on "karttaminen" - tuo ei edes ole kielto.
karttaa: kiertää, kaihtaa, välttää näkemästä tai tekemästä jotakin >

Mikä ilmaus sitten kuvailisi paremmin kehotusta pysyä erossa asiasta kuin sana "karttaminen"? Jos kuvailut "kiertää, kaihtaa, välttää näkemästä tai tekemästä jotain" ei ole kielto, niin mitä ne sitten ovat? Puhutko suomea?

Anonyymi kirjoitti:

Jatkoa seuraa...

Juutalaistaustaisillehan nämä normit olivat olleet selviä jo satoja vuosia, joten heille niissä ei ollut mitään uutta. Sen sijaan muista kulttuureista lähtöisin olevat uudet kristityt olivat eläneet täysin erilaisten olosuhteiden ympäröimänä ja heille ohjeiden soveltaminen vallitseviin olosuhteisiin ja taustoihin vaati Paavalilta lisävalmennusta. Olisiko esimerkiksi ollut epäjumalanpalvelusta käyttää ravinnoksi lihaa olosuhteissa, joissa elintarvikkeeksi myytävä liha oli pitkälti peräisin epäjumalien temppeleissä uhratuista eläimistä? Tällaisia ongelmiahan ei tarvinnut miettiä Jerusalemissa tai muualla juutalaisessa maailmassa.

> UT:ssa verta suorastaan kehotetaan syömään.
1 Kor. 10:27 Jos joku pakana kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan,
-siis myös veripalttua >

Viittaat toistuvasti tähän yhteen jakeeseen puolustellen sillä oikeutusta veren syömiseen. Paavali aloitti aiheen käsittelyn jo paria lukua aiemmin, 1.Kor.8:1:

" Sitten on puhuttava epäjumalille uhratusta lihasta ..."

Jatkossa Paavali todellakin puhuu vain "epäjumalille uhratusta LIHASTA" ja siitä, miten joku saattaa hyväksyä tietynlaisen LIHAN käytön ravinnoksi ja joku toinen taas katsoo sen olevan kristitylle sopimatonta. Paavali korosti, että jos joku näytti "kompastuvan" jonkun toisen näkemykseen uhriLIHAN käytöstä (1.Kor.8:10,12), se oli jätettävä syömättä kompastuvan "horjuvan omantunnon" vuoksi. Paavali sanoo että " jos ruoka viettelee veljeni syntiin (ts. toimimaan vastoin omaatuntoaan), en ikinä enää syö lihaa, jotta en viettelisi veljeäni" (1.Kor.8:13).

1.Kor.9. luku poikkeaa elintarvikeaiheesta ja se käsittelee Paavalin oikeutusta toimia apostolina, koska jotkut olivat epäilleet sitä ja hän puolustaa asemaansa voimakkaasti.

1.Kor. 10. luvun lopulla Paavali palaa käsittelemään epäjumalille uhraamisen merkitystä
"Rakkaat ystävät, pysykää erossa epäjumalien palvelemisesta" (1.Kor.10:14). Paavali tuo esiin käytännön elämää koskevan puolen koskien lihaa, joka on peräisin epäjumalan temppelissä teurastetusta eläimestä ja joka myydään lihakaupassa elintarvikkeena asiakkaalle:

"Syökää kaikkea,mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnonsyistä"(1.Kor.10:25).

Omaatuntoa ei siis kannattanut rasittaa turhaan miettimällä, mistä liha saattaisi olla peräisin, koska joka tapauksessa lihan koostumus ei ollut muuttunut sen vuoksi mitenkään eikä lihakaupassa korosteta elintarvikkeen ylistävän jotain epäjumalaa.

Samaa käytäntöä Paavali suosittelee kun on aterialla jonkun luona, vaikka tuo kutsuja olisi ei-kristitty. Lähtökohtaisesti ei tarvinnut pelätä tarjottavien syömisten olevan epäjumalien saastuttamaa:

"Jos joku, joka ei usko, kutsuu teidät luokseen ja te otatte kutsun vastaan, älkää omantunnonsyistä kyselkö, vaan syökää kaikkea, mitä teille tarjotaan" (1.Kor.10:27).

Mitä aterialla sitten tarjotaan, se selviää kun Paavali jatkaa kuvitteellista ateriahetkeä:

"Mutta jos joku sanoo teille: 'Tämä on uhriLIHAA, jättäkää se syömättä hänen vuokseen, omantunnon takia" (1.Kor.10:28).

Paavali puhuu siis edelleen uhratusta LIHASTA, ei mistään muusta. Kun aterian isäntä haluaa tuoda esiin, että tarjottu liha on nimenomaan jonkun epäjumalan kunniaksi uhrattua lihaa, kristityn pitää jättää se syömättä, ettei tarjoajalle syntyisi käsitystä että kristitty haluaisi osaltaan kunnioittaa mainittua epäjumalaa oman Jumalansa sijaan. Silloin hän syyllistyisi epäjumalan palvontaan.

Kysymys ei siis ollut verestä koska verta ei edes mainita lihan ohessa. Koko ajan Paavali puhuu pelkästään uhrilihan merkityksestä ja siihen suhtautumisesta kristillisellä tavalla. Paavali ei puhunut myöskään haureudesta, vaikka ei-kristitty isäntä olisi voinut tarjota muunlaisiakin lihan iloja vieraalleen. Ei, vaan aihe pysyi tiukasti uhrilihassa ja kristityn siihen liittyvistä valinnoissa.

> APT:ssa on "karttaminen" - tuo ei edes ole kielto.
karttaa: kiertää, kaihtaa, välttää näkemästä tai tekemästä jotakin >

Mikä ilmaus sitten kuvailisi paremmin kehotusta pysyä erossa asiasta kuin sana "karttaminen"? Jos kuvailut "kiertää, kaihtaa, välttää näkemästä tai tekemästä jotain" ei ole kielto, niin mitä ne sitten ovat? Puhutko suomea?

Lue lisää

"Viittaat toistuvasti tähän yhteen jakeeseen puolustellen sillä oikeutusta veren syömiseen."

Pata kattilaa soimaa. Niinhän Vartiotornikin tarttuu sanoihin "karttakaa -- verta", vaikka asiayhteys tuossa ei ollut lääketieteellinen hoito.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkoa seuraa...

Juutalaistaustaisillehan nämä normit olivat olleet selviä jo satoja vuosia, joten heille niissä ei ollut mitään uutta. Sen sijaan muista kulttuureista lähtöisin olevat uudet kristityt olivat eläneet täysin erilaisten olosuhteiden ympäröimänä ja heille ohjeiden soveltaminen vallitseviin olosuhteisiin ja taustoihin vaati Paavalilta lisävalmennusta. Olisiko esimerkiksi ollut epäjumalanpalvelusta käyttää ravinnoksi lihaa olosuhteissa, joissa elintarvikkeeksi myytävä liha oli pitkälti peräisin epäjumalien temppeleissä uhratuista eläimistä? Tällaisia ongelmiahan ei tarvinnut miettiä Jerusalemissa tai muualla juutalaisessa maailmassa.

> UT:ssa verta suorastaan kehotetaan syömään.
1 Kor. 10:27 Jos joku pakana kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan,
-siis myös veripalttua >

Viittaat toistuvasti tähän yhteen jakeeseen puolustellen sillä oikeutusta veren syömiseen. Paavali aloitti aiheen käsittelyn jo paria lukua aiemmin, 1.Kor.8:1:

" Sitten on puhuttava epäjumalille uhratusta lihasta ..."

Jatkossa Paavali todellakin puhuu vain "epäjumalille uhratusta LIHASTA" ja siitä, miten joku saattaa hyväksyä tietynlaisen LIHAN käytön ravinnoksi ja joku toinen taas katsoo sen olevan kristitylle sopimatonta. Paavali korosti, että jos joku näytti "kompastuvan" jonkun toisen näkemykseen uhriLIHAN käytöstä (1.Kor.8:10,12), se oli jätettävä syömättä kompastuvan "horjuvan omantunnon" vuoksi. Paavali sanoo että " jos ruoka viettelee veljeni syntiin (ts. toimimaan vastoin omaatuntoaan), en ikinä enää syö lihaa, jotta en viettelisi veljeäni" (1.Kor.8:13).

1.Kor.9. luku poikkeaa elintarvikeaiheesta ja se käsittelee Paavalin oikeutusta toimia apostolina, koska jotkut olivat epäilleet sitä ja hän puolustaa asemaansa voimakkaasti.

1.Kor. 10. luvun lopulla Paavali palaa käsittelemään epäjumalille uhraamisen merkitystä
"Rakkaat ystävät, pysykää erossa epäjumalien palvelemisesta" (1.Kor.10:14). Paavali tuo esiin käytännön elämää koskevan puolen koskien lihaa, joka on peräisin epäjumalan temppelissä teurastetusta eläimestä ja joka myydään lihakaupassa elintarvikkeena asiakkaalle:

"Syökää kaikkea,mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnonsyistä"(1.Kor.10:25).

Omaatuntoa ei siis kannattanut rasittaa turhaan miettimällä, mistä liha saattaisi olla peräisin, koska joka tapauksessa lihan koostumus ei ollut muuttunut sen vuoksi mitenkään eikä lihakaupassa korosteta elintarvikkeen ylistävän jotain epäjumalaa.

Samaa käytäntöä Paavali suosittelee kun on aterialla jonkun luona, vaikka tuo kutsuja olisi ei-kristitty. Lähtökohtaisesti ei tarvinnut pelätä tarjottavien syömisten olevan epäjumalien saastuttamaa:

"Jos joku, joka ei usko, kutsuu teidät luokseen ja te otatte kutsun vastaan, älkää omantunnonsyistä kyselkö, vaan syökää kaikkea, mitä teille tarjotaan" (1.Kor.10:27).

Mitä aterialla sitten tarjotaan, se selviää kun Paavali jatkaa kuvitteellista ateriahetkeä:

"Mutta jos joku sanoo teille: 'Tämä on uhriLIHAA, jättäkää se syömättä hänen vuokseen, omantunnon takia" (1.Kor.10:28).

Paavali puhuu siis edelleen uhratusta LIHASTA, ei mistään muusta. Kun aterian isäntä haluaa tuoda esiin, että tarjottu liha on nimenomaan jonkun epäjumalan kunniaksi uhrattua lihaa, kristityn pitää jättää se syömättä, ettei tarjoajalle syntyisi käsitystä että kristitty haluaisi osaltaan kunnioittaa mainittua epäjumalaa oman Jumalansa sijaan. Silloin hän syyllistyisi epäjumalan palvontaan.

Kysymys ei siis ollut verestä koska verta ei edes mainita lihan ohessa. Koko ajan Paavali puhuu pelkästään uhrilihan merkityksestä ja siihen suhtautumisesta kristillisellä tavalla. Paavali ei puhunut myöskään haureudesta, vaikka ei-kristitty isäntä olisi voinut tarjota muunlaisiakin lihan iloja vieraalleen. Ei, vaan aihe pysyi tiukasti uhrilihassa ja kristityn siihen liittyvistä valinnoissa.

> APT:ssa on "karttaminen" - tuo ei edes ole kielto.
karttaa: kiertää, kaihtaa, välttää näkemästä tai tekemästä jotakin >

Mikä ilmaus sitten kuvailisi paremmin kehotusta pysyä erossa asiasta kuin sana "karttaminen"? Jos kuvailut "kiertää, kaihtaa, välttää näkemästä tai tekemästä jotain" ei ole kielto, niin mitä ne sitten ovat? Puhutko suomea?

Lue lisää

"Puhutko suomea?"

Tämä kysymys on toisinaan tullut mieleen, kun sinun kanssasi on yrittänyt keskustella.

Karttaminen ei kuitenkaan ole absoluuttista, vaan sitä on eri asteista. Minä esimerkiksi kartan kovia rasvoja, mutta en täydellisesti, vaan syön niitäkin jonkin verran. Kartan myös epärehellisiä ihmisiä, enkä huolisi heitä ystäväksi enkä kutsuisi kotiini. Voin kuitenkin keskustella kaikenlaisten ihmisten kanssa, sinunkin.

Anonyymi kirjoitti:

"Puhutko suomea?"

Tämä kysymys on toisinaan tullut mieleen, kun sinun kanssasi on yrittänyt keskustella.

Karttaminen ei kuitenkaan ole absoluuttista, vaan sitä on eri asteista. Minä esimerkiksi kartan kovia rasvoja, mutta en täydellisesti, vaan syön niitäkin jonkin verran. Kartan myös epärehellisiä ihmisiä, enkä huolisi heitä ystäväksi enkä kutsuisi kotiini. Voin kuitenkin keskustella kaikenlaisten ihmisten kanssa, sinunkin.

Lue lisää

> Minä esimerkiksi kartan kovia rasvoja, mutta en täydellisesti >

Kovien rasvojen karttaminen onkin oma valintasi ja teet sen suhteen sellaisia valintoja kuin itse haluat. Epäjumalan palveleminen, veren syönti ja sukupuolinen moraalittomuus taas ovat Raamatun mukaan Jumalan kieltämiä tekoja eikä niiden suhteen ole esitetty poikkeamien mahdollisuutta.

Jos kerran karttaminen tarkoittaa vain eriasteisia kieltäytymisen ja myöntymisen käytäntöjä, niin miksi mielestäsi pelkästään veren käyttö kuuluisi myöntymisen puolelle, hyväksytyksi toimintamalliksi? Teetkö vastaavia myönnytyksiä myös epäjumalan palveluksen ja sukupuolisen moraalittomuuden kanssa siihen vedoten, ettei karttaminen tarkoita täydellistä kieltoa vaan jokainen voi tehdä, mikä tuntuu omasta mielestä hyvältä? Silloin asetut itse Jumalan asemaan omien mielipiteittesi ja mielihalujesi kanssa.

Kategorioit nähtävästi minutkin epärehellisten ihmisten joukkoon, vaikka tunnet minut vain ihmisenä, joka puolustaa näkemystään vedoten Jumalan normeihin monien Raamatun viittausten ja Raamattuun tukeutuvien perustelujen avulla. Omat näkemyksesi taas perustat inhimillisten ja ihmisen tarpeita korostavien seikkojen jalustalle, sekä kulttuurien ja ajan muutokselle. Kuitenkin karttamismääräykset ja periaatteet ovat peräisin parituhatta vuotta varhaisemmalta ajalta kuin oma näkemyksesi karttamisen tarpeellisuudesta ja omaehtoisuudesta. Kulttuurit ja aika eivät ole muuttaneet Jumalan periaatteita vaan kapinalliset ihmiset ovat vain haluttomia noudattamaan niitä. Näitä esimerkkejä ja seurauksia on Raamatussa yllinkyllin.

Anonyymi kirjoitti:

"Viittaat toistuvasti tähän yhteen jakeeseen puolustellen sillä oikeutusta veren syömiseen."

Pata kattilaa soimaa. Niinhän Vartiotornikin tarttuu sanoihin "karttakaa -- verta", vaikka asiayhteys tuossa ei ollut lääketieteellinen hoito.

Lue lisää

> Niinhän Vartiotornikin tarttuu sanoihin "karttakaa -- verta", vaikka asiayhteys tuossa ei ollut lääketieteellinen hoito >

Veren käyttökielto perustuu ajallisesti pitkään ketjuun Raamatusta löytyviä kohtia, ei yksittäiseen oletuksia vaativaan jakeeseen. Niiden yhteydessä ei sanota että periaate on voimassa, ellei joku keksi omasta mielestään hienoa tapaa siirtää verta ihmisen elimistöön syömisen sijasta.

Anonyymi kirjoitti:

Myös muukalaisasukkaat olivat liittosuhteessa, vaikka toisin näytät luulevan. Liitto toi myös heille oikeuksia ja velvollisuuksia, vaikka heidän asemansa hieman erosikin israelilaisista. Ei liitto tuonut oikeuksia ja velvollisuuksia ulkopuolisille kansoille, vaan liittoon kuuluville.

5. Moos. 29:
8 Noudattakaa siis tämän liiton ehtoja ja eläkää niiden mukaisesti, että menestyisitte kaikissa toimissanne.
9 "Tänään te olette kaikki asettuneet Herran, Jumalanne eteen: päämiehet, tuomarit, vanhimmat ja kirjurit, kaikki Israelin miehet,
10 samoin naiset, lapset ja leirissänne olevat muukalaiset puunhakkaajia ja vedenkantajia myöten.
11 Te olette täällä astuaksenne Herran, Jumalanne, liittoon, jonka hän tänään solmii kanssanne, ja sitoutuaksenne noudattamaan sen velvoitteita.
12 Hän korottaa teidät omaksi kansakseen ja on oleva teidän Jumalanne, kuten hän on luvannut teille ja valallaan vannonut esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
13 Mutta tätä liittoa ja sopimusta ei tehdä vain teidän kanssanne.
14 Se tehdään paitsi kaikkien meidän kanssamme, jotka nyt seisomme tässä Herran, Jumalamme, edessä, myös niiden kanssa, jotka tulevat meidän jälkeemme.

Itsestään kuolleen eläimen, ja siten myös sen veren syöminen oli jotain, mitä varsinkin israelilaisen tuli mielellään välttää, mutta tarvittaessa sen sai tehdä, eikä siitä tullut rangaistusta.

Lue lisää

> Myös muukalaisasukkaat olivat liittosuhteessa, vaikka toisin näytät luulevan >

Muukalaisasukkaille annettiin mahdollisuus liittyä Israelin kansaan, mutta se oli vapaaehtoista ja vaati ajallisesti pitkän, erityistapauksissa jopa sukupolvia kestävän prosessin (5.Moos.23:7,8). Joissain tapauksissa liittyminen oli mahdotonta (5.Moos.23:1-6). Joka tapauksessa muukalaisasukkaan piti omaksua Israelille määritellyt tavat toimia ja tulla ympärileikatuiksi (miehet) ennenkuin heidät hyväksyttiin kansaan kuuluviksi. Jumalan kansaan hyväksymisen jälkeen muukalaisasukkaallakin oli samat, Jumalan lakiin perustuvat velvoitteet kuin syntyperäisillä israelilaisilla.

Anonyymi kirjoitti:

> Myös muukalaisasukkaat olivat liittosuhteessa, vaikka toisin näytät luulevan >

Muukalaisasukkaille annettiin mahdollisuus liittyä Israelin kansaan, mutta se oli vapaaehtoista ja vaati ajallisesti pitkän, erityistapauksissa jopa sukupolvia kestävän prosessin (5.Moos.23:7,8). Joissain tapauksissa liittyminen oli mahdotonta (5.Moos.23:1-6). Joka tapauksessa muukalaisasukkaan piti omaksua Israelille määritellyt tavat toimia ja tulla ympärileikatuiksi (miehet) ennenkuin heidät hyväksyttiin kansaan kuuluviksi. Jumalan kansaan hyväksymisen jälkeen muukalaisasukkaallakin oli samat, Jumalan lakiin perustuvat velvoitteet kuin syntyperäisillä israelilaisilla.

Lue lisää

Myös muukalaisasukkaat olivat liittosuhteessa, toissijaisina jäseninä israelilaisiin nähden. Jos he eivät olisi olleet liittosuhteessa, liitto ei olisi tuonut heille sen paremmin oikeuksia kuin velvollisuuksiakaan. Ohitit täysin raamatunkohdan, jonka nostin esiin ja siinä muukalaiset ovat israelilaisten mukana, kun liitto vahvistetaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Niinhän Vartiotornikin tarttuu sanoihin "karttakaa -- verta", vaikka asiayhteys tuossa ei ollut lääketieteellinen hoito >

Veren käyttökielto perustuu ajallisesti pitkään ketjuun Raamatusta löytyviä kohtia, ei yksittäiseen oletuksia vaativaan jakeeseen. Niiden yhteydessä ei sanota että periaate on voimassa, ellei joku keksi omasta mielestään hienoa tapaa siirtää verta ihmisen elimistöön syömisen sijasta.

Lue lisää

Raamatussa veren karttaminen tarkoittaa sitä, että teuraseläimen veri piti laskea maahan. Kyse oli periaatteesta, eikä veri itsessään ollut myrkkyä, kuten lupa tarvittaessa syödä itsestään kuollutta osoittaa. Raamatun "verikiellolla" ei ole mitään tekemistä lääketieteen kanssa, tai sen, että veri pitäisi pilkkoa kiellettyihin ja sallittuihin osiin.

Anonyymi kirjoitti:

> Minä esimerkiksi kartan kovia rasvoja, mutta en täydellisesti >

Kovien rasvojen karttaminen onkin oma valintasi ja teet sen suhteen sellaisia valintoja kuin itse haluat. Epäjumalan palveleminen, veren syönti ja sukupuolinen moraalittomuus taas ovat Raamatun mukaan Jumalan kieltämiä tekoja eikä niiden suhteen ole esitetty poikkeamien mahdollisuutta.

Jos kerran karttaminen tarkoittaa vain eriasteisia kieltäytymisen ja myöntymisen käytäntöjä, niin miksi mielestäsi pelkästään veren käyttö kuuluisi myöntymisen puolelle, hyväksytyksi toimintamalliksi? Teetkö vastaavia myönnytyksiä myös epäjumalan palveluksen ja sukupuolisen moraalittomuuden kanssa siihen vedoten, ettei karttaminen tarkoita täydellistä kieltoa vaan jokainen voi tehdä, mikä tuntuu omasta mielestä hyvältä? Silloin asetut itse Jumalan asemaan omien mielipiteittesi ja mielihalujesi kanssa.

Kategorioit nähtävästi minutkin epärehellisten ihmisten joukkoon, vaikka tunnet minut vain ihmisenä, joka puolustaa näkemystään vedoten Jumalan normeihin monien Raamatun viittausten ja Raamattuun tukeutuvien perustelujen avulla. Omat näkemyksesi taas perustat inhimillisten ja ihmisen tarpeita korostavien seikkojen jalustalle, sekä kulttuurien ja ajan muutokselle. Kuitenkin karttamismääräykset ja periaatteet ovat peräisin parituhatta vuotta varhaisemmalta ajalta kuin oma näkemyksesi karttamisen tarpeellisuudesta ja omaehtoisuudesta. Kulttuurit ja aika eivät ole muuttaneet Jumalan periaatteita vaan kapinalliset ihmiset ovat vain haluttomia noudattamaan niitä. Näitä esimerkkejä ja seurauksia on Raamatussa yllinkyllin.

Lue lisää

"Kategorioit nähtävästi minutkin epärehellisten ihmisten joukkoon"

Kyllä näinkin voi sanoa, vaikka ensisijaisesti pidän sinua harhaanjohdettuna. Olet kuitenkin harvinaisen kovapäinen, olet saanut perusteet todeta Vartiotornin uskonnon hölynpölyksi, mutta kieltäydyt hyväksymästä tosiasioita. En voi pitää sitä muuna kuin denialismina ja älyllisenä epärehellisyytenä. Kartan sinun kaltaisiasi, mutta tämä ei sulje pois keskusteluyhteyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Raamatussa veren karttaminen tarkoittaa sitä, että teuraseläimen veri piti laskea maahan. Kyse oli periaatteesta, eikä veri itsessään ollut myrkkyä, kuten lupa tarvittaessa syödä itsestään kuollutta osoittaa. Raamatun "verikiellolla" ei ole mitään tekemistä lääketieteen kanssa, tai sen, että veri pitäisi pilkkoa kiellettyihin ja sallittuihin osiin.

Lue lisää

> eikä veri itsessään ollut myrkkyä, kuten lupa tarvittaessa syödä itsestään kuollutta osoittaa >

Ei verta olekaan määritelty Raamatussa myrkyksi. Sen käyttäminen muuhun kuin Jumalalle esitetyn uhrin yhteydessä on kuitenkin Jumalan palvojilta kielletty. Ne jotka eivät halua olla Jumalan palvojia, saavat läträtä veren kanssa kuinka paljon haluavat ja syödä itsestään kuolleita eläimiä vaikka suoraan valtatien varrelta. Tai valuttaa verta suoneen sen sijaan että kittaa sitä kurkkuunsa ja leikkiä että se on ihan eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

> eikä veri itsessään ollut myrkkyä, kuten lupa tarvittaessa syödä itsestään kuollutta osoittaa >

Ei verta olekaan määritelty Raamatussa myrkyksi. Sen käyttäminen muuhun kuin Jumalalle esitetyn uhrin yhteydessä on kuitenkin Jumalan palvojilta kielletty. Ne jotka eivät halua olla Jumalan palvojia, saavat läträtä veren kanssa kuinka paljon haluavat ja syödä itsestään kuolleita eläimiä vaikka suoraan valtatien varrelta. Tai valuttaa verta suoneen sen sijaan että kittaa sitä kurkkuunsa ja leikkiä että se on ihan eri asia.

Lue lisää

Kyseessä olikin kielikuva. Veren karttaminen ei Raamatussa tarkoita sitä, että siihen pitäisi suhtautua ikään kuin myrkkyyn, tai sellaiseen asiaan, joka olisi täysin kielletty. Teuraseläimen veri piti laskea maahan, eikä verta normaalisti syöty. Tästä oli kuitenkin poikkeus itsestään kuolleen kohdalla, jolloin veri syötiin. Ihmisen ravitseminen meni veren karttamisen edelle näiden joutuessa vastakkain. Laki oli ankara, muttei kohtuuton. Esimerkiksi vähävarainen perhe sai syödä itsestään kuolleen karjaeläimen verineen, sitä ei tarvinnut heittää pois. Saastaiseksi tuleminen ei ollut rangaistus, vaan teki uskonnollisessa mielessä epäpuhtaaksi. Epäpuhtaaksi tuli monista asioista, myös joistain ruumiintoiminnoista.

Anonyymi kirjoitti:

> eikä veri itsessään ollut myrkkyä, kuten lupa tarvittaessa syödä itsestään kuollutta osoittaa >

Ei verta olekaan määritelty Raamatussa myrkyksi. Sen käyttäminen muuhun kuin Jumalalle esitetyn uhrin yhteydessä on kuitenkin Jumalan palvojilta kielletty. Ne jotka eivät halua olla Jumalan palvojia, saavat läträtä veren kanssa kuinka paljon haluavat ja syödä itsestään kuolleita eläimiä vaikka suoraan valtatien varrelta. Tai valuttaa verta suoneen sen sijaan että kittaa sitä kurkkuunsa ja leikkiä että se on ihan eri asia.

Lue lisää

"Ne jotka eivät halua olla Jumalan palvojia, saavat läträtä veren kanssa kuinka paljon haluavat"

Vartiotornin sallimien fraktioiden erottaminen vaatii huomattavan määrän veren kanssa läträämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinuskossa suhtautuminen ruokaan on perustavanlaatuisesti erilaista kuin juutalaisuudessa. Ruoka nähdään tähän maailmaan kuuluvana, kun huomio on tuonpuoleisessa elämässä.

1. Kor. 6:13 Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala on tekevä molemmat tarpeettomiksi. Mutta ruumis ei ole siveettömyyttä vaan Herraa varten, ja Herra on ruumiinkin valtias.

1. Kor. 8:8 Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme.

Ruualla ei saanut kuitenkaan kompastuttaa toisia, se ei olisi ollut rakkaudellista. Tämä oli ajatus myös apostoleilla, jotka lähettivät kirjeen Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille. Alueilla, joilla pakanakristityt olivat läheisissä tekemisissä juutalaisten ja juutalaiskristittyjen kanssa, suositeltiin noudatettavaksi tiettyjä ohjeita toisten omantunnon takia, varsinkin jos kokonnuttiin yhdessä synagogaan. Sen sijaan esimerkiksi Korintti oli vapaamielisempi, joten Paavali saattoi sallia epäjumalille uhratun lihan syömisen, mikä olisi ollut kiellettyä tai sopimatonta, jos apostolien ohje olisi ollut voimassa.

Lue lisää

Eikös se johtajahanu Morris tykästynyt hyviin viskeihin?

Anonyymi kirjoitti:

Myös muukalaisasukkaat olivat liittosuhteessa, toissijaisina jäseninä israelilaisiin nähden. Jos he eivät olisi olleet liittosuhteessa, liitto ei olisi tuonut heille sen paremmin oikeuksia kuin velvollisuuksiakaan. Ohitit täysin raamatunkohdan, jonka nostin esiin ja siinä muukalaiset ovat israelilaisten mukana, kun liitto vahvistetaan.

Lue lisää

> Ohitit täysin raamatunkohdan, jonka nostin esiin ja siinä muukalaiset ovat israelilaisten mukana, kun liitto vahvistetaan >

En ohittanut jos luit huolellisesti. Kansaan liittyminen oli muukalaisasukkaille vapaaehtoista mutta se olisi esimerkiksi perheeen päämieheltä vaatinut ympärileikkauksen muiden Lain kohtien täyttämisen lisäksi. Muukalaisasukkaille liittosuhde ei ollut pakollinen - kuten juutalaisille, joiden piti noudattaa Lakia jo liiton vahvistamisen aikaan. Israelin kansaan liittymisen mahdollisuus annettiin kuitenkin halukkaille jo heti alkuvaiheessa.

Vaikka muukalaisasukas olisi päättänyt pitäytyä liittosuhteesta, häntä sitoi tietyt periaatteet Lain suhteen jos aikoi asua Israelin kansan seassa. Laissa on kirjoitettuna selkeästi sellaiset määräykset jotka koskivat Israelin lapsia tai Israelin kansaan kuuluvia ja vaihtoehtoisesti muukalaisasukkaita tai vierasmaalaisia. Poikkeukset eivät koskeneet liittosuhteessa olevia israelilaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä olikin kielikuva. Veren karttaminen ei Raamatussa tarkoita sitä, että siihen pitäisi suhtautua ikään kuin myrkkyyn, tai sellaiseen asiaan, joka olisi täysin kielletty. Teuraseläimen veri piti laskea maahan, eikä verta normaalisti syöty. Tästä oli kuitenkin poikkeus itsestään kuolleen kohdalla, jolloin veri syötiin. Ihmisen ravitseminen meni veren karttamisen edelle näiden joutuessa vastakkain. Laki oli ankara, muttei kohtuuton. Esimerkiksi vähävarainen perhe sai syödä itsestään kuolleen karjaeläimen verineen, sitä ei tarvinnut heittää pois. Saastaiseksi tuleminen ei ollut rangaistus, vaan teki uskonnollisessa mielessä epäpuhtaaksi. Epäpuhtaaksi tuli monista asioista, myös joistain ruumiintoiminnoista.

Lue lisää

> Tästä oli kuitenkin poikkeus itsestään kuolleen kohdalla, jolloin veri syötiin >

Veren syönti johti Lain mukaan poikkeuksetta kuolemantuomioon kuten esimerkiksi 3. Mooseksen kirjan 17. luvussa moneen kertaan sanotaan. Itsestään kuolleen tai raadellun eläimen syöminen oli erikseen sallittiin liittosuhteen ulkopuolisille (ei-israelilaisille) - mutta silloinkaan raa'an lihan syöminen ei luonnollisestikaan ollut sallittua, koska silloin liha olisi syöty "verineen" (1.Sam 14:33) ja se oli kuolemantuomioon johtava teko.

> vähävarainen perhe sai syödä itsestään kuolleen karjaeläimen verineen, sitä ei tarvinnut heittää pois >

Saanko kysyä, mihin nämä juttusi oikein perustuvat kun ainakaan Raamatusta niille ei löydy mitään perusteita? Itsekeksityt tarinat eivät oikein käy perusteiksi - paitsi kirkon dogmeissahan sitäkin on kokeiltu.

Anonyymi kirjoitti:

Raamatussa veren karttaminen tarkoittaa sitä, että teuraseläimen veri piti laskea maahan. Kyse oli periaatteesta, eikä veri itsessään ollut myrkkyä, kuten lupa tarvittaessa syödä itsestään kuollutta osoittaa. Raamatun "verikiellolla" ei ole mitään tekemistä lääketieteen kanssa, tai sen, että veri pitäisi pilkkoa kiellettyihin ja sallittuihin osiin.

Lue lisää

Veri on pyhä. Se ei ole periaate, vaan käsky. Käskyt tulee ylhäältä.
Kuollutta eläintä ei saa syödä eikä ottaa elävästä osaa irti ja syödä. Veri pitää aina laskea pois.

Anonyymi kirjoitti:

> Ohitit täysin raamatunkohdan, jonka nostin esiin ja siinä muukalaiset ovat israelilaisten mukana, kun liitto vahvistetaan >

En ohittanut jos luit huolellisesti. Kansaan liittyminen oli muukalaisasukkaille vapaaehtoista mutta se olisi esimerkiksi perheeen päämieheltä vaatinut ympärileikkauksen muiden Lain kohtien täyttämisen lisäksi. Muukalaisasukkaille liittosuhde ei ollut pakollinen - kuten juutalaisille, joiden piti noudattaa Lakia jo liiton vahvistamisen aikaan. Israelin kansaan liittymisen mahdollisuus annettiin kuitenkin halukkaille jo heti alkuvaiheessa.

Vaikka muukalaisasukas olisi päättänyt pitäytyä liittosuhteesta, häntä sitoi tietyt periaatteet Lain suhteen jos aikoi asua Israelin kansan seassa. Laissa on kirjoitettuna selkeästi sellaiset määräykset jotka koskivat Israelin lapsia tai Israelin kansaan kuuluvia ja vaihtoehtoisesti muukalaisasukkaita tai vierasmaalaisia. Poikkeukset eivät koskeneet liittosuhteessa olevia israelilaisia.

Lue lisää

Nimenomaan luin huolellisesti, sinä et. Muukalaisasukkaat ovat tuossa yhdessä israelilaisten kanssa ja liitto vahvistetaan heidän kaikkien kanssa, kaikkien paikalla olevien.

Liitto ei olisi tuonut muukalaisasukkaille sen paremmin oikeuksia kuin velvollisuuksiakaan, jos he olisivat olleet ulkopuolisia, vailla liittosuhdetta.

Anonyymi kirjoitti:

> Tästä oli kuitenkin poikkeus itsestään kuolleen kohdalla, jolloin veri syötiin >

Veren syönti johti Lain mukaan poikkeuksetta kuolemantuomioon kuten esimerkiksi 3. Mooseksen kirjan 17. luvussa moneen kertaan sanotaan. Itsestään kuolleen tai raadellun eläimen syöminen oli erikseen sallittiin liittosuhteen ulkopuolisille (ei-israelilaisille) - mutta silloinkaan raa'an lihan syöminen ei luonnollisestikaan ollut sallittua, koska silloin liha olisi syöty "verineen" (1.Sam 14:33) ja se oli kuolemantuomioon johtava teko.

> vähävarainen perhe sai syödä itsestään kuolleen karjaeläimen verineen, sitä ei tarvinnut heittää pois >

Saanko kysyä, mihin nämä juttusi oikein perustuvat kun ainakaan Raamatusta niille ei löydy mitään perusteita? Itsekeksityt tarinat eivät oikein käy perusteiksi - paitsi kirkon dogmeissahan sitäkin on kokeiltu.

Lue lisää

"Itsestään kuolleen tai raadellun eläimen syöminen oli erikseen sallittiin liittosuhteen ulkopuolisille (ei-israelilaisille)"

Sai sen israelilainenkin syödä, kuten Raamatusta jo näytin. Siitä tuli epäpuhtaaksi, mutta se ei ole rangaistus. Itsestään kuollutta tuskin syötiin muuten kuin tosi tarpeeseen ja parempien vaihtoehtojen puutteessa. Kehoitus välttää itsestään kuollutta oli suositusluontoinen, eikä sen noudattamisessa tarvinnut mennä kohtuuttomuuksiin.

"liha olisi syöty "verineen" (1.Sam 14:33) ja se oli kuolemantuomioon johtava teko."

Lihan verineen syöminen (rangaistavana tekona) tarkoitti sitä, että laiminlöi veren laskun teurastuksen yhteydessä, vaikka sen olisi pystynyt tekemään. Itsestään kuollutta sai kuitenkin syödä, vaikka siinäkin lihan joutuu käytännössä syömään verineen. Tilanne siis ratkaisi. Veri ei ollut "myrkkyä", jota olisi pitänyt välttää hinnalla millä hyvänsä.

"Saanko kysyä, mihin nämä juttusi oikein perustuvat kun ainakaan Raamatusta niille ei löydy mitään perusteita?"

Kyseessähän oli nimenomaan raamatunkohta, jota havainnollistin kuvitteellisella, mutta täysin realistisella esimerkillä.

Kypsentämisellä ei tosiaan ollut mitään tekemistä asian kanssa. Myös monet eläimet olivat saastaisia, mutta ei niitäkään henkensä kaupalla tarvinnut karttaa.

Jehovan todistajat vetoavat juutalaiseen lakiin korkeintaan silloin, kun sieltä löytyy jotain, mikä sopii omiin tarpeisiin. Muussa tapauksessa laki ohitetaan. Vartiotornin muuttuva oppi on se, mitä pitää noudattaa.

Juutalaiset, jotka tuntevat lakinsa ja suhtautuvat siihen vakavasti, hyväksyvät verensiirrot. Veren karttaminen ei yksinkertaisesti tarkoita sitä, että verestä tai sen tietyistä osista pitäisi kieltäytyä.

"Tuon käsityksen mukaan Jehu/Jahu haluaa verikuolemia."

Valmius verikuolemaan, marttyyriuteen, on uskollisuuden testi. Ihminen, joka suostuu kantamaan verensiirron kieltävää korttia lompakossaan, ei varmaan pistä vastaan missään muussakaan.

Nykyään Jehovan todistajien uskonto on valtavirtaistunut. Siviilipalvelukseen saa mennä ja verestäkin saa ottaa monia osia. Ylipäätään vaatimukset ja kuormittavuus on vähentynyt. Jotain pitää silti jättää, millä yksilö voi osoittaa uskollisuutensa "Jehovalle", siis järjestölle.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuon käsityksen mukaan Jehu/Jahu haluaa verikuolemia."

Valmius verikuolemaan, marttyyriuteen, on uskollisuuden testi. Ihminen, joka suostuu kantamaan verensiirron kieltävää korttia lompakossaan, ei varmaan pistä vastaan missään muussakaan.

Nykyään Jehovan todistajien uskonto on valtavirtaistunut. Siviilipalvelukseen saa mennä ja verestäkin saa ottaa monia osia. Ylipäätään vaatimukset ja kuormittavuus on vähentynyt. Jotain pitää silti jättää, millä yksilö voi osoittaa uskollisuutensa "Jehovalle", siis järjestölle.

Lue lisää

Noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, sillä se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä. Minä olen Herra.

minä annoin heille käskyni ja tein heille tiettäviksi oikeuteni: se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä

Ei sanota, että käskyjen vuoksi on kuoltava. Jehovan todistajien tulkinta on vanhanaikainen ihmisuhreja vaativa jumalkäsitys. Nin aikuiset kuin lapset uhrataan.

Anonyymi kirjoitti:

Noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, sillä se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä. Minä olen Herra.

minä annoin heille käskyni ja tein heille tiettäviksi oikeuteni: se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä

Ei sanota, että käskyjen vuoksi on kuoltava. Jehovan todistajien tulkinta on vanhanaikainen ihmisuhreja vaativa jumalkäsitys. Nin aikuiset kuin lapset uhrataan.

Lue lisää

Juutalaisuudessa elämän varjeleminen menee melkein minkä tahansa edelle. Epäjumalanpalvelus, sukupuolinen moraalittomuus ja murha lienevät ainoat asiat, joita ei kuoleman uhallakaan saanut tehdä. Sen sijaan pyhyyteen, puhtauteen, sapattiin tai ruokaan liittyvät säädökset väistyvät, jos ne joutuvat vastakkain elämän varjelemisen kanssa.

Mikä helvetin jehujahu? Jumalalla ei ole nimeä ja kaikkea nimityksiä vältetään. Ei sanota Jehova eikä jahve eikä jehu. Keksitte omasta päästänne juttuja ja tungette niitä juutalaisten suuhun.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä helvetin jehujahu? Jumalalla ei ole nimeä ja kaikkea nimityksiä vältetään. Ei sanota Jehova eikä jahve eikä jehu. Keksitte omasta päästänne juttuja ja tungette niitä juutalaisten suuhun.

Lue lisää

En minä ole juutalaisten siihin laittanut mitään nimiä. Jhvh:n prototyyppi lienee Jhw, eli Jehu tai Jahu ja Elfantinen Ja'u. Jos sinulla on jotain sanottavaa juutalaiselta kannalta, sen kun sanot, mutta taidat olla kristillinen siionisti, joka odottaa kuola suupielistä valuen messiaansa toista tulemista.

Nykyjuutalaiset eivät noudata muinaisia uskomuksiaan eikä ihme koska heillä ei ole enää mitään etuoikeuksiakaan jotka ovat noiden uskomusten taustalla. Jeesuksen tappaminen takasi sen.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyjuutalaiset eivät noudata muinaisia uskomuksiaan eikä ihme koska heillä ei ole enää mitään etuoikeuksiakaan jotka ovat noiden uskomusten taustalla. Jeesuksen tappaminen takasi sen.

Lue lisää

Juutalaisuutta on eri suuntauksia ja veikkaanpa, että osa heistä näkee asian toisin kuin sinä.
Mitä mieltä olet Saulin ja hänen miestensä toiminnasta, jossa väki söi lihaa verineen?

Roomalaiset teloittivat Jeesuksen.

Anonyymi kirjoitti:

Juutalaisuutta on eri suuntauksia ja veikkaanpa, että osa heistä näkee asian toisin kuin sinä.
Mitä mieltä olet Saulin ja hänen miestensä toiminnasta, jossa väki söi lihaa verineen?

Roomalaiset teloittivat Jeesuksen.

Lue lisää

> Mitä mieltä olet Saulin ja hänen miestensä toiminnasta, jossa väki söi lihaa verineen? >

Olen samaa mieltä kuin mitä kuin mitä Raamatussa sanotaan eli "miehet rikkovat Herran käskyä. He syövät veristä lihaa " (1.Sam.14:33,34).

Verisen lihan syöminen oli synti, josta oli määrätty Laissa rangaistukseksi kuolema. Saulin tehtävä kuninkaana ja joukkojen johtajana olisi ollut panna täytäntöön rangaistus niiden kohdalla, jotka olivat syyllistyneet veren syömiseen. Saul ei kuitenkaan niin tehnyt, joka osoitti hänen asenteensa ja uskollisuutensa tason. Hänestä oli tullut uskoton Jumalalle ja siksi Jumala sanoikin Saulista:

" Minä kadun, että tein Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois minusta eikä ole täyttänyt minun käskyjäni" (1.Sam.15:11).

> Roomalaiset teloittivat Jeesuksen >

Roomalaiset toteuttivat juutalaisen sanhedrinin antaman tuomion, koska juutalaisilla itsellään ei ollut oikeutta toteuttaa kuolemantuomioita Rooman hallinnon alamaisina. Hyvä mutta heikko yritys päteä.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyjuutalaiset eivät noudata muinaisia uskomuksiaan eikä ihme koska heillä ei ole enää mitään etuoikeuksiakaan jotka ovat noiden uskomusten taustalla. Jeesuksen tappaminen takasi sen.

Lue lisää

Satuja satuja. Hyvää yötä.

Anonyymi kirjoitti:

> Mitä mieltä olet Saulin ja hänen miestensä toiminnasta, jossa väki söi lihaa verineen? >

Olen samaa mieltä kuin mitä kuin mitä Raamatussa sanotaan eli "miehet rikkovat Herran käskyä. He syövät veristä lihaa " (1.Sam.14:33,34).

Verisen lihan syöminen oli synti, josta oli määrätty Laissa rangaistukseksi kuolema. Saulin tehtävä kuninkaana ja joukkojen johtajana olisi ollut panna täytäntöön rangaistus niiden kohdalla, jotka olivat syyllistyneet veren syömiseen. Saul ei kuitenkaan niin tehnyt, joka osoitti hänen asenteensa ja uskollisuutensa tason. Hänestä oli tullut uskoton Jumalalle ja siksi Jumala sanoikin Saulista:

" Minä kadun, että tein Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois minusta eikä ole täyttänyt minun käskyjäni" (1.Sam.15:11).

> Roomalaiset teloittivat Jeesuksen >

Roomalaiset toteuttivat juutalaisen sanhedrinin antaman tuomion, koska juutalaisilla itsellään ei ollut oikeutta toteuttaa kuolemantuomioita Rooman hallinnon alamaisina. Hyvä mutta heikko yritys päteä.

Lue lisää

Saulin miehet ryntäsivät syömään lihaa verineen, vaikka verenlaskuun olisi ollut mahdollisuus ja lopulta ratkaisu löytyikin. Heidän olisi pitänyt pohtia tarkemmin ja kysyä viisaammilta. Silti rangaistusta ei tullut.

Kertomuksesta ei käy ilmi, miten olisi toimittu, jos veren laskua ei olisi voitu tehdä. Lupa syödä itsestään kuollutta viittaa siihen, että tuolloin lihan olisi saanut syödä verineen, kun muutakaan ei oikein voinut. Miehet eivät myöskään olleet hengen hädässä, vaikkakin nälkäisiä.

Aika vaikea olisi tuon perusteella todistella, että verta tai sen tiettyjä osia ei saisi lääketieteessä käyttää, vaikka henki olisi kysymyksessä.

Anonyymi kirjoitti:

> Mitä mieltä olet Saulin ja hänen miestensä toiminnasta, jossa väki söi lihaa verineen? >

Olen samaa mieltä kuin mitä kuin mitä Raamatussa sanotaan eli "miehet rikkovat Herran käskyä. He syövät veristä lihaa " (1.Sam.14:33,34).

Verisen lihan syöminen oli synti, josta oli määrätty Laissa rangaistukseksi kuolema. Saulin tehtävä kuninkaana ja joukkojen johtajana olisi ollut panna täytäntöön rangaistus niiden kohdalla, jotka olivat syyllistyneet veren syömiseen. Saul ei kuitenkaan niin tehnyt, joka osoitti hänen asenteensa ja uskollisuutensa tason. Hänestä oli tullut uskoton Jumalalle ja siksi Jumala sanoikin Saulista:

" Minä kadun, että tein Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois minusta eikä ole täyttänyt minun käskyjäni" (1.Sam.15:11).

> Roomalaiset teloittivat Jeesuksen >

Roomalaiset toteuttivat juutalaisen sanhedrinin antaman tuomion, koska juutalaisilla itsellään ei ollut oikeutta toteuttaa kuolemantuomioita Rooman hallinnon alamaisina. Hyvä mutta heikko yritys päteä.

Lue lisää

Jumala raamatun tarinoissa tosiaan korvasi Saulin Daavidilla, joka ei ollut mikään pulmunen hänkään. Samuel kertomuksen mukaan suri asiaa Saulin vuoksi kovasti. Saulin kuolema kuitenkin tulee vastaan vasta luvussa 25, sitä ennen tapahtui paljon.
Pointti kuitenkin on, että lain vuoksi ei tarvitse kuolla. Tai sitten kertomus on ajalta ennen lakia.

Kertomuksen Jeesuksen kuolemasta ja oikeudenkäynnistä ovat niin täyttä kuraa ettei niiden perusteella voi paljoa päätellä. Rooma teloitti Jeesuksen, koska se katsoi Jeesuksen uhkaavan sen valta-asemaa. Syy oli kirjattu kylttiin ristillä: "juutalaisten kuningas".

Anonyymi kirjoitti:

> Mitä mieltä olet Saulin ja hänen miestensä toiminnasta, jossa väki söi lihaa verineen? >

Olen samaa mieltä kuin mitä kuin mitä Raamatussa sanotaan eli "miehet rikkovat Herran käskyä. He syövät veristä lihaa " (1.Sam.14:33,34).

Verisen lihan syöminen oli synti, josta oli määrätty Laissa rangaistukseksi kuolema. Saulin tehtävä kuninkaana ja joukkojen johtajana olisi ollut panna täytäntöön rangaistus niiden kohdalla, jotka olivat syyllistyneet veren syömiseen. Saul ei kuitenkaan niin tehnyt, joka osoitti hänen asenteensa ja uskollisuutensa tason. Hänestä oli tullut uskoton Jumalalle ja siksi Jumala sanoikin Saulista:

" Minä kadun, että tein Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois minusta eikä ole täyttänyt minun käskyjäni" (1.Sam.15:11).

> Roomalaiset teloittivat Jeesuksen >

Roomalaiset toteuttivat juutalaisen sanhedrinin antaman tuomion, koska juutalaisilla itsellään ei ollut oikeutta toteuttaa kuolemantuomioita Rooman hallinnon alamaisina. Hyvä mutta heikko yritys päteä.

Lue lisää

Saulin myöhemmästä uskottomuudesta ei voi päätellä, että hänen toimintansa tuossa tilanteessa olisi ollut virheellistä. Jumala ei tuossa puhu, eikä mikään muukaan kertomuksessa viittaa väärään ratkaisuun. Tilanteessa olevat ihmiset ratkaisevat asian keskenään eikä rangaistusta tullut. Laissa oli joustonsa ja lieventävät asianhaarat otettiin huomioon, vaikka kyseessä ei edes ollut hengen hätä. Jossain muussa tilanteessa lihan syömisestä verineen olisi varmasti tullut rangaistus.

Pyhyyteen, puhtauteen tai ruokaan liittyvät säädökset eivät olleet sellaisia, minkä vuoksi olisi tarvinnut kuolla tai edes kärsiä nälkää tai vahinkoa. Jeesuskin viittaa tilanteeseen, jossa uhrileipien syöminen oli hyväksyttävää, vaikka normaalisti niitä saivat syödä vain papit. Jeesuksen nostama esimerkki liittyi opetukseen, jossa haettiin lain tulkinnan rajoja ja joustoja.

Jehovan todistajat eivät näe metsää puilta ja ovat niin omahyväisiä, etteivät ota neuvoja vastaan. Paitsi jos ne tulevat heidän hallintoelimeltään, joka on itse nimittänyt itsensä Jumalan viestintäkanavaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jumala raamatun tarinoissa tosiaan korvasi Saulin Daavidilla, joka ei ollut mikään pulmunen hänkään. Samuel kertomuksen mukaan suri asiaa Saulin vuoksi kovasti. Saulin kuolema kuitenkin tulee vastaan vasta luvussa 25, sitä ennen tapahtui paljon.
Pointti kuitenkin on, että lain vuoksi ei tarvitse kuolla. Tai sitten kertomus on ajalta ennen lakia.

Kertomuksen Jeesuksen kuolemasta ja oikeudenkäynnistä ovat niin täyttä kuraa ettei niiden perusteella voi paljoa päätellä. Rooma teloitti Jeesuksen, koska se katsoi Jeesuksen uhkaavan sen valta-asemaa. Syy oli kirjattu kylttiin ristillä: "juutalaisten kuningas".

Lue lisää

Jeesuksen oikeudenkäyntiin ja kuolemaan liittyvät yksityiskohdat ovat niin ristiriitaisia ja mahdottomia, ettei kertomus mitenkään voi olla historiallinen. Pikemminkin joku juutalaisuutta huonosti tuntenut henkilö on sepittänyt ja mokaillut tarinan kerronnassa.

On sulla jutut. En aio tehdä arvausta diagnoosista mutta oireet ovat pitkällä. Faktan ja fiktion sekoittuminen tuolla tavoin ei herätä toiveita paremmasta.

Kehoitus syödä kaikkea mitä eteen pannaan, siis myös veripalttua, oli suositus mutta ei käsky. Isäntäväkeä oli tarpeetonta loukata kieltäytymällä jostain ruuasta uskonnon takia, koska kristinuskossa ruoka on vain ruokaa, eikä jumalasuhteen kannalta merkityksellinen asia. Toisaalta jos ei saattanut syödä jotain tai jokin ruoka ei sopinut, ei sitä pakko ollut syödä. Kieltäytyminen sattoi kuitenkin olla kiusallista ja vahingoittaa evankeliumin asiaa, joten sitä tuli käyttää harkiten.

Anonyymi kirjoitti:

Kehoitus syödä kaikkea mitä eteen pannaan, siis myös veripalttua, oli suositus mutta ei käsky. Isäntäväkeä oli tarpeetonta loukata kieltäytymällä jostain ruuasta uskonnon takia, koska kristinuskossa ruoka on vain ruokaa, eikä jumalasuhteen kannalta merkityksellinen asia. Toisaalta jos ei saattanut syödä jotain tai jokin ruoka ei sopinut, ei sitä pakko ollut syödä. Kieltäytyminen sattoi kuitenkin olla kiusallista ja vahingoittaa evankeliumin asiaa, joten sitä tuli käyttää harkiten.

Lue lisää

Jos pelkää ja arkailee elämässä kaikenlaista niin nähtävästi kokee tärkeäksi sen, ettei kukaan loukkaannu, koe kiusallisuutta tai halua puolustaa tärkeitä periaatteita. Silloin helposti alkaa käyttää verukkeita oman aatteettomuutensa ja pelkuruutensa peittämiseksi.

Raamatun sivuilla harvat Jumalan periaatteita häpeävät tai niiden noudattamista pelkäävät menestyivät. Päinvastoin Jumalan periaatteiden noudattaminen on kautta ihmishistorian vaatinut rohkeutta ja päättäväisyyttä - siitä huolimatta, että niin toimiminen on asettanut ihmisen julkisen arvostelun kohteeksi.

Jättikö esimerkiksi Jeesus fariseuksille jotain sanomatta siksi, että olisi varonut tuottamasta heille pahaa mieltä tai kieltäytyikö Jeremia esittämästä juutalaisille tuomiosanomaa siksi että olisi voinut ajatella jonkun loukkaantuvan? Kokiko Paavali olonsa kiusaantuneeksi julistaessaan hyvää uutista ihmisille, jotka olivat hetken päästä valmiita tappamaan hänet?

Heistä kukaan ei ajatellut että "emmää ny kehtaa" tai "mitä nyt toikin ajattelis", kun he puolustivat Jumalan normeja ja käskyjä.

> Isäntäväkeä oli tarpeetonta loukata kieltäytymällä jostain ruuasta uskonnon takia, koska kristinuskossa ruoka on vain ruokaa, eikä jumalasuhteen kannalta merkityksellinen asia >

Ruoka oli tosiaankin ruokaa mutta sen sijaan veren syöminen oli Jumalan antaman käskyn mukaan ollut jo Nooan ajasta saakka ihmiseltä kielletty (1.Moos.9:4). Sama kielto toistettiin Israelin kansalle Laissa (3.Moos.17:12) ja uuden liiton yhteydessä veren käyttämiskielto toistettiin apostolien kautta kristityille (Apt.15:29). Kieltosarja on katkeamaton ja johdonmukainen läpi Raamatun.

Kristitty ei olisi sovitellut jotain muuta suuntausta edustavan ihmisen edessä oman uskonsa perusperiaatetta vastaan ("ehämmä ny voi kieltäytyä ettei toi vaan loukkaannu"). Eihän kristityt sovitelleet roomalaisten sotilaidenkaan edessä, jotka koettivat juottaa ja syöttää heille verta hengen menettämisen uhalla; roomalaisetkin tiesivät kristittyjen periaatteen pysyä erossa verestä.

Entä jos ei-kristitty isäntä olisi tarjonnut vieraalleen mahdollisuuden muunlaisiin lihan iloihin vaikkapa maksettujen naisten kanssa. Kristityiltä oli samassa kiertokirjeessä veren ohella kielletty myös sukupuolinen moraalittomuus eli haureus, mutta olisiko kristitty sovitellut tässä tapauksessa periaatteistaan ("ehämmä ny voi kieltäytyä ettei toi vaan loukkaannu")? Mikä ero veren ja haureuden välillä olisi ollut?

Nykyäänkin oikeat kristityt pysyvät erossa epäjumalien palvonnasta, haureudesta ja verestä. Feikkikristityt eivät sitä tee vaan yrittävät keksiä tekosyitä kiertää niihin liittyvät kiellot ja rajoitukset (ettei kukaan vaan loukkaantuisi tai kokisi kiusaantuneisuutta).

Sen sijaan kristittyjä ei enää sitoneet Lain vaatimukset saastaisista eläimistä (Apt.10:15), joten siinä mielessä ei-kristityn isännän ruokatarjoilusta ei ollut syytä kieltäytyä.

Evankeliumin asiaa vahingoittaa eniten sillä, että kieltäytyy toimimasta Jumalan vaatimusten mukaisesti ts. häpeää totella Jumalaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pelkää ja arkailee elämässä kaikenlaista niin nähtävästi kokee tärkeäksi sen, ettei kukaan loukkaannu, koe kiusallisuutta tai halua puolustaa tärkeitä periaatteita. Silloin helposti alkaa käyttää verukkeita oman aatteettomuutensa ja pelkuruutensa peittämiseksi.

Raamatun sivuilla harvat Jumalan periaatteita häpeävät tai niiden noudattamista pelkäävät menestyivät. Päinvastoin Jumalan periaatteiden noudattaminen on kautta ihmishistorian vaatinut rohkeutta ja päättäväisyyttä - siitä huolimatta, että niin toimiminen on asettanut ihmisen julkisen arvostelun kohteeksi.

Jättikö esimerkiksi Jeesus fariseuksille jotain sanomatta siksi, että olisi varonut tuottamasta heille pahaa mieltä tai kieltäytyikö Jeremia esittämästä juutalaisille tuomiosanomaa siksi että olisi voinut ajatella jonkun loukkaantuvan? Kokiko Paavali olonsa kiusaantuneeksi julistaessaan hyvää uutista ihmisille, jotka olivat hetken päästä valmiita tappamaan hänet?

Heistä kukaan ei ajatellut että "emmää ny kehtaa" tai "mitä nyt toikin ajattelis", kun he puolustivat Jumalan normeja ja käskyjä.

> Isäntäväkeä oli tarpeetonta loukata kieltäytymällä jostain ruuasta uskonnon takia, koska kristinuskossa ruoka on vain ruokaa, eikä jumalasuhteen kannalta merkityksellinen asia >

Ruoka oli tosiaankin ruokaa mutta sen sijaan veren syöminen oli Jumalan antaman käskyn mukaan ollut jo Nooan ajasta saakka ihmiseltä kielletty (1.Moos.9:4). Sama kielto toistettiin Israelin kansalle Laissa (3.Moos.17:12) ja uuden liiton yhteydessä veren käyttämiskielto toistettiin apostolien kautta kristityille (Apt.15:29). Kieltosarja on katkeamaton ja johdonmukainen läpi Raamatun.

Kristitty ei olisi sovitellut jotain muuta suuntausta edustavan ihmisen edessä oman uskonsa perusperiaatetta vastaan ("ehämmä ny voi kieltäytyä ettei toi vaan loukkaannu"). Eihän kristityt sovitelleet roomalaisten sotilaidenkaan edessä, jotka koettivat juottaa ja syöttää heille verta hengen menettämisen uhalla; roomalaisetkin tiesivät kristittyjen periaatteen pysyä erossa verestä.

Entä jos ei-kristitty isäntä olisi tarjonnut vieraalleen mahdollisuuden muunlaisiin lihan iloihin vaikkapa maksettujen naisten kanssa. Kristityiltä oli samassa kiertokirjeessä veren ohella kielletty myös sukupuolinen moraalittomuus eli haureus, mutta olisiko kristitty sovitellut tässä tapauksessa periaatteistaan ("ehämmä ny voi kieltäytyä ettei toi vaan loukkaannu")? Mikä ero veren ja haureuden välillä olisi ollut?

Nykyäänkin oikeat kristityt pysyvät erossa epäjumalien palvonnasta, haureudesta ja verestä. Feikkikristityt eivät sitä tee vaan yrittävät keksiä tekosyitä kiertää niihin liittyvät kiellot ja rajoitukset (ettei kukaan vaan loukkaantuisi tai kokisi kiusaantuneisuutta).

Sen sijaan kristittyjä ei enää sitoneet Lain vaatimukset saastaisista eläimistä (Apt.10:15), joten siinä mielessä ei-kristityn isännän ruokatarjoilusta ei ollut syytä kieltäytyä.

Evankeliumin asiaa vahingoittaa eniten sillä, että kieltäytyy toimimasta Jumalan vaatimusten mukaisesti ts. häpeää totella Jumalaa.

Lue lisää

Kristinuskossa ruokasäädökset eivät ole voimassa. Ruoka on vain ruokaa ja kaikki on puhdasta, kun se otetaan kiittäen vastaan. Ruualla ei kuitenkaan sopinut kompastuttaa toisia, se ei olisi ollut rakkaudellista.

Apostolien ohje on paikallisiin tarpeisiin ja aikansa tilanteeseen laadittu ohje. Pakanasta kääntyneeltä toivottiin kunnioitusta juutalaisten omaatuntoa kohtaan. Tässä oli alueellisia eroja. Ohje ei ollut edes tuohon aikaan universaali, vaan Paavali antoi Korinttiin eri ohjeet. Epäjumalille uhrattua sopi syödä, kunhan varoi loukkaamasta toisen omaatuntoa.

Haureus tatkoittanee tässä yhteydessä sukulaisavioliittoja. Apostolien ei tarvinnut toistaa asioita, jotka löytyvät jo Jeesuksen opetuksesta, kuten sukupuolisen moraalittomuuden kieltoa. He ratkaisivat vain Mooseksen lakia ja ympärileikkausta koskevan kysymyksen ehdottamalla kohtuullista kompromissia, jonka noudattaminen ei ollut taakka. Kenenkään ei tarvinnut kieltäytyä lääketieteellisestä hoidosta, jossa käytetään verta tai sen tiettyjä osia, joita Vartiotorni ei ainakaan tällä hetkellä salli. Asiayhteys ei ollut lääketieteellinen hoito.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pelkää ja arkailee elämässä kaikenlaista niin nähtävästi kokee tärkeäksi sen, ettei kukaan loukkaannu, koe kiusallisuutta tai halua puolustaa tärkeitä periaatteita. Silloin helposti alkaa käyttää verukkeita oman aatteettomuutensa ja pelkuruutensa peittämiseksi.

Raamatun sivuilla harvat Jumalan periaatteita häpeävät tai niiden noudattamista pelkäävät menestyivät. Päinvastoin Jumalan periaatteiden noudattaminen on kautta ihmishistorian vaatinut rohkeutta ja päättäväisyyttä - siitä huolimatta, että niin toimiminen on asettanut ihmisen julkisen arvostelun kohteeksi.

Jättikö esimerkiksi Jeesus fariseuksille jotain sanomatta siksi, että olisi varonut tuottamasta heille pahaa mieltä tai kieltäytyikö Jeremia esittämästä juutalaisille tuomiosanomaa siksi että olisi voinut ajatella jonkun loukkaantuvan? Kokiko Paavali olonsa kiusaantuneeksi julistaessaan hyvää uutista ihmisille, jotka olivat hetken päästä valmiita tappamaan hänet?

Heistä kukaan ei ajatellut että "emmää ny kehtaa" tai "mitä nyt toikin ajattelis", kun he puolustivat Jumalan normeja ja käskyjä.

> Isäntäväkeä oli tarpeetonta loukata kieltäytymällä jostain ruuasta uskonnon takia, koska kristinuskossa ruoka on vain ruokaa, eikä jumalasuhteen kannalta merkityksellinen asia >

Ruoka oli tosiaankin ruokaa mutta sen sijaan veren syöminen oli Jumalan antaman käskyn mukaan ollut jo Nooan ajasta saakka ihmiseltä kielletty (1.Moos.9:4). Sama kielto toistettiin Israelin kansalle Laissa (3.Moos.17:12) ja uuden liiton yhteydessä veren käyttämiskielto toistettiin apostolien kautta kristityille (Apt.15:29). Kieltosarja on katkeamaton ja johdonmukainen läpi Raamatun.

Kristitty ei olisi sovitellut jotain muuta suuntausta edustavan ihmisen edessä oman uskonsa perusperiaatetta vastaan ("ehämmä ny voi kieltäytyä ettei toi vaan loukkaannu"). Eihän kristityt sovitelleet roomalaisten sotilaidenkaan edessä, jotka koettivat juottaa ja syöttää heille verta hengen menettämisen uhalla; roomalaisetkin tiesivät kristittyjen periaatteen pysyä erossa verestä.

Entä jos ei-kristitty isäntä olisi tarjonnut vieraalleen mahdollisuuden muunlaisiin lihan iloihin vaikkapa maksettujen naisten kanssa. Kristityiltä oli samassa kiertokirjeessä veren ohella kielletty myös sukupuolinen moraalittomuus eli haureus, mutta olisiko kristitty sovitellut tässä tapauksessa periaatteistaan ("ehämmä ny voi kieltäytyä ettei toi vaan loukkaannu")? Mikä ero veren ja haureuden välillä olisi ollut?

Nykyäänkin oikeat kristityt pysyvät erossa epäjumalien palvonnasta, haureudesta ja verestä. Feikkikristityt eivät sitä tee vaan yrittävät keksiä tekosyitä kiertää niihin liittyvät kiellot ja rajoitukset (ettei kukaan vaan loukkaantuisi tai kokisi kiusaantuneisuutta).

Sen sijaan kristittyjä ei enää sitoneet Lain vaatimukset saastaisista eläimistä (Apt.10:15), joten siinä mielessä ei-kristityn isännän ruokatarjoilusta ei ollut syytä kieltäytyä.

Evankeliumin asiaa vahingoittaa eniten sillä, että kieltäytyy toimimasta Jumalan vaatimusten mukaisesti ts. häpeää totella Jumalaa.

Lue lisää

"Nykyäänkin oikeat kristityt pysyvät erossa epäjumalien palvonnasta"

Tuossa maalitolpat sinulla vähän siirtyivät. Kyse oli epäjumalille uhratun syömisestä, ei epäjumalanpalveluksesta, joka oli tietenkin kiellettyä ja jolle on eri sanakin Uuden testamentin kreikassa. Epäjumalille uhrattu oli käytännössä temppeleistä peräisin olevaa lihaa.

Nykyäänkin oikeiden kristittyjen olisi hyvä pyrkiä rehellisyyteen ja välttää vilunkia, kuten maalitolppien siirtelyä keskustelussa.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinuskossa ruokasäädökset eivät ole voimassa. Ruoka on vain ruokaa ja kaikki on puhdasta, kun se otetaan kiittäen vastaan. Ruualla ei kuitenkaan sopinut kompastuttaa toisia, se ei olisi ollut rakkaudellista.

Apostolien ohje on paikallisiin tarpeisiin ja aikansa tilanteeseen laadittu ohje. Pakanasta kääntyneeltä toivottiin kunnioitusta juutalaisten omaatuntoa kohtaan. Tässä oli alueellisia eroja. Ohje ei ollut edes tuohon aikaan universaali, vaan Paavali antoi Korinttiin eri ohjeet. Epäjumalille uhrattua sopi syödä, kunhan varoi loukkaamasta toisen omaatuntoa.

Haureus tatkoittanee tässä yhteydessä sukulaisavioliittoja. Apostolien ei tarvinnut toistaa asioita, jotka löytyvät jo Jeesuksen opetuksesta, kuten sukupuolisen moraalittomuuden kieltoa. He ratkaisivat vain Mooseksen lakia ja ympärileikkausta koskevan kysymyksen ehdottamalla kohtuullista kompromissia, jonka noudattaminen ei ollut taakka. Kenenkään ei tarvinnut kieltäytyä lääketieteellisestä hoidosta, jossa käytetään verta tai sen tiettyjä osia, joita Vartiotorni ei ainakaan tällä hetkellä salli. Asiayhteys ei ollut lääketieteellinen hoito.

Lue lisää

> Epäjumalille uhrattua sopi syödä, kunhan varoi loukkaamasta toisen omaatuntoa >

Jos oli tiedossa, että elintarvike oli uhrattu epäjumalia silmälläpitäen ja/tai sen syöminen katsottaisiin osallisuudeksi epäjumalan palvelukseen, kristityn piti pidättäytyä sellaisen syömisestä. Kristityn ei erikseen tarvinnut kysellä ostamansa tai tarjolla olevan lihan alkuperää, jos sitä ei erikseen oltu ilmoitettu epäjumalan palvontaan liitetyksi. Pelkästään tarjoajan ilmoitus siitä, että liha oli "epäjumalille uhrattua", riitti kristitylle sen syömisestä kieltäytymiseen.

Anonyymi kirjoitti:

> Epäjumalille uhrattua sopi syödä, kunhan varoi loukkaamasta toisen omaatuntoa >

Jos oli tiedossa, että elintarvike oli uhrattu epäjumalia silmälläpitäen ja/tai sen syöminen katsottaisiin osallisuudeksi epäjumalan palvelukseen, kristityn piti pidättäytyä sellaisen syömisestä. Kristityn ei erikseen tarvinnut kysellä ostamansa tai tarjolla olevan lihan alkuperää, jos sitä ei erikseen oltu ilmoitettu epäjumalan palvontaan liitetyksi. Pelkästään tarjoajan ilmoitus siitä, että liha oli "epäjumalille uhrattua", riitti kristitylle sen syömisestä kieltäytymiseen.

Lue lisää

Epäjumalille uhratulla tarkoitettiin temppeleistä peräisin olevaa lihaa. Juutalaiset eivät sitä syöneet, ja pakanakristitynkin oli syytä välttää, jos se jotakuta loukkasi. Toisaalta jos omatunto salli, sitä sai syödä.

Monilla alueilla oli vaikea edes löytää muunlaista lihaa, joten alkuperä oli tavallaan itsestäänselvyys. Paavali viitannee tilanteeseen, jossa tarjoaja itse alkaa epäröidä syömisen sopivuutta. Toisen herkempää omaatuntoa ei pitänyt loukata.

Ensinnäkin Talmudin Yona 85b käsittelee sapattia (jonka sopivasti jätit lainauksesta pois). Toisekseen kristityt käyttävät Raamattua uskonsa perustana etkä sieltä löytänyt mitään sen suuntaista ettei Jumalan käskyjen täyttämisen takia kannata kuolla.

Ihme säätäjä. Näkökulmasi on kuin prisma, kääntelet sitä sinne tänne ja näköjään keinoja kaihtamatta.

> Onko parempi kuolla tänään, vai saarnata hyvää uutista seuraavat 19 vuotta? Näin hiukan karrikoiden. Kumpi olisi Jehovan mielestä parempi? Montako elämää voisi pelastaa yhden kuoleman välttämisellä saarnaamassanne harmagedonissa?

Kristityn tähtäimenä ja Jumalan antamana toivona on ikuinen elämä. Sen saamiseksi ihmisen on noudatettava Jumalan "käskyjä ja säädöksiä". Jos niitä ei noudata, saattaa elää sen karrikoimasi 19 vuotta, mutta se on sitten siinä.

Jumalana Jehova ei tarvitse ihmisen palveluksia vaan hän vaatii tottelevaisuutta ja palkitsee sen ikuisella elämällä. Kumpi sinusta on parempi, 19 vuotta vs. ikuinen elämä? Jumala kykenee kyllä löytämään pelastuksen arvoiset ilman ihmisen apuakin, puhumattakaan jos yrittäjinä toimisivat Hänen määräyksiään halveksivat yksilöt.

> Tämä siis yksi näkökulma oppiin, johon en usko >

Kaikkea on ... mutta usko puuttuu. Prismaa karrikoiden.

Vartiotornin uskonnossa elämän symboli veri on pyhempi ja tarkemmin varjeltava kuin elämä itse. Kertoo hyvin, miten kuutamolla he ovat. Täysin kieroutunut normisto.

Anonyymi kirjoitti:

Ensinnäkin Talmudin Yona 85b käsittelee sapattia (jonka sopivasti jätit lainauksesta pois). Toisekseen kristityt käyttävät Raamattua uskonsa perustana etkä sieltä löytänyt mitään sen suuntaista ettei Jumalan käskyjen täyttämisen takia kannata kuolla.

Ihme säätäjä. Näkökulmasi on kuin prisma, kääntelet sitä sinne tänne ja näköjään keinoja kaihtamatta.

> Onko parempi kuolla tänään, vai saarnata hyvää uutista seuraavat 19 vuotta? Näin hiukan karrikoiden. Kumpi olisi Jehovan mielestä parempi? Montako elämää voisi pelastaa yhden kuoleman välttämisellä saarnaamassanne harmagedonissa?

Kristityn tähtäimenä ja Jumalan antamana toivona on ikuinen elämä. Sen saamiseksi ihmisen on noudatettava Jumalan "käskyjä ja säädöksiä". Jos niitä ei noudata, saattaa elää sen karrikoimasi 19 vuotta, mutta se on sitten siinä.

Jumalana Jehova ei tarvitse ihmisen palveluksia vaan hän vaatii tottelevaisuutta ja palkitsee sen ikuisella elämällä. Kumpi sinusta on parempi, 19 vuotta vs. ikuinen elämä? Jumala kykenee kyllä löytämään pelastuksen arvoiset ilman ihmisen apuakin, puhumattakaan jos yrittäjinä toimisivat Hänen määräyksiään halveksivat yksilöt.

> Tämä siis yksi näkökulma oppiin, johon en usko >

Kaikkea on ... mutta usko puuttuu. Prismaa karrikoiden.

Lue lisää

Yoma käsittelee kokonaisuudessaan jom kippuria temppelin aikaan, joista monet lait ovat relevantteja nykyäänkin.
Kahdeksan kappaletta, viimeinen kappale käsittelee paastoon liittyviä lakeja, muita Jom Kippurin kieltoja ja katumusta.

Kyseessä on vuosittainen katumusmahdollisuus Israelin ja jumalan suhteessa. Jom kippur on merkitsee siis kirjaimellisesti elämän ja kuoleman asiaa.

Kuulemma jom kippuria kutsutaan sapattien sapatiksi.

www.sefaria.org/Yoma?tab=contents
www.myjewishlearning.com/article/summary-of-tractate-yoma/

Lakiin liittyy myös juutalaisen lainperiaate: pikuach nefesh. Joka tarkoittaa elämän pelastamista.
en.wikipedia.org/wiki/Pikuach_nefesh
Sen raamatullisia perusteita ovat Leviticus 18:5 ja Ezekiel 20:11.
Sanotaan, että vanhin viittaus on 167 BCE, kun makkabilaiskapinassa päättivät taistella sapattina.

Jos veressä on sielu, silloin se sielu on vielä hengissä, eikä elävää saa tietenkään syödä, vaikka eläimet niin tekevätkin.

On tarpeetonta kuolla, jos voi elää. Raamattua voi lukea monella tavalla.

"Jos niitä ei noudata, saattaa elää sen karrikoimasi 19 vuotta, mutta se on sitten siinä."

Niin sanot sinä, mutta se voisi olla myös ikuisuus plus 19 vuotta plus nykyiset vuodet.
Se mitä Ja'u tahtoo on aikalailla riippuvaista siitä kuka häntä on edustavinaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vartiotornin uskonnossa elämän symboli veri on pyhempi ja tarkemmin varjeltava kuin elämä itse. Kertoo hyvin, miten kuutamolla he ovat. Täysin kieroutunut normisto.

No näinhän tuo on, veri on tärkeämpää kuin elämä. Ovat niin sotkeutuneet omaan normistoonsa etteivät näe metsää puilta.

Anonyymi kirjoitti:

No näinhän tuo on, veri on tärkeämpää kuin elämä. Ovat niin sotkeutuneet omaan normistoonsa etteivät näe metsää puilta.

Vartiotornin suhtautuminen vereen on vaihdellut aikojen saatossa. Tästäkin nähdään normiston mielivaltaisuus ja tulkinnanvaraisuus. Todistajat ovat valitettavasti ulkoistaneet ajattelunsa järjestölleen ja ovat lähinnä tahdottomia drooneja, joita järjestö ohjaa minne huvittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Yoma käsittelee kokonaisuudessaan jom kippuria temppelin aikaan, joista monet lait ovat relevantteja nykyäänkin.
Kahdeksan kappaletta, viimeinen kappale käsittelee paastoon liittyviä lakeja, muita Jom Kippurin kieltoja ja katumusta.

Kyseessä on vuosittainen katumusmahdollisuus Israelin ja jumalan suhteessa. Jom kippur on merkitsee siis kirjaimellisesti elämän ja kuoleman asiaa.

Kuulemma jom kippuria kutsutaan sapattien sapatiksi.

www.sefaria.org/Yoma?tab=contents
www.myjewishlearning.com/article/summary-of-tractate-yoma/

Lakiin liittyy myös juutalaisen lainperiaate: pikuach nefesh. Joka tarkoittaa elämän pelastamista.
en.wikipedia.org/wiki/Pikuach_nefesh
Sen raamatullisia perusteita ovat Leviticus 18:5 ja Ezekiel 20:11.
Sanotaan, että vanhin viittaus on 167 BCE, kun makkabilaiskapinassa päättivät taistella sapattina.

Jos veressä on sielu, silloin se sielu on vielä hengissä, eikä elävää saa tietenkään syödä, vaikka eläimet niin tekevätkin.

On tarpeetonta kuolla, jos voi elää. Raamattua voi lukea monella tavalla.

"Jos niitä ei noudata, saattaa elää sen karrikoimasi 19 vuotta, mutta se on sitten siinä."

Niin sanot sinä, mutta se voisi olla myös ikuisuus plus 19 vuotta plus nykyiset vuodet.
Se mitä Ja'u tahtoo on aikalailla riippuvaista siitä kuka häntä on edustavinaan.

Lue lisää

> Kyseessä on vuosittainen katumusmahdollisuus Israelin ja jumalan suhteessa >

Katumusmahdollisuusjuna meni jo ja siinä mielessä nykyjuutalaiset kansana ovat jääneet asemalle. Jumala yritti vuosisatoja saada Israelia katumaan ja kääntymään lähettämällä useita profeettoja varoittaamaan seurauksista jos he eivät kadu. Ei auttanut, vaan profeettoja pilkattiin ja heidän sanomansa jätettiin huomiotta.

Jeesus esitti selvän vertauksen juutalaisten tilanteesta Matt.21:33-41. Viinitarhan isäntä (Jumala) lopetti sopimuksensa vuokraviljelijöiden (Israel) kanssa jotka olivat kapinallisia ja tappoivat isännän lähettämät orjat (profeetat) ja lopulta myös isännän pojan (Jeesus) jotka edustivat isännän valtaa. Syyksi vuokraviljelijöiden häätöön oli se, että "he ovat pahoja" (Matt.21:41).

Vielä nykyäänkin juutalaiset mitätöivät Jeesuksen ja pitävät häntä vääränä messiaana. Talmudissa kerrotaan Jeesuksen kyllä eläneen mutta hänen väitetään olevan juutalaisen naisen ja roomalaisen sotilaan avioton lapsi joka teloitettiin noituuden harjoittamisesta.

Nyky- Israel on erikoistunut ihmisten tappamiseen ja sotakaluston haalimiseen, sillä he uskovat Jumalan sijasta omaan voimaansa ja "viisauteensa" kolmetuhannen vuoden kokemuksella.

> Se mitä Ja'u tahtoo on aikalailla riippuvaista siitä kuka häntä on edustavinaan >

Jumala on Raamatussa kertonut, mitä hän tahtoo ja ne jotka elävät Jumalan tahdon mukaan, Hän tunnustaa edustajikseen. Se että lainaat edelleen vanhoja juutalaisia kirjallisia lähteitä viittaa siihen että luulet juutalaisuudella olevan vielä jotain merkitystä Jumalan hyväksynnän kanssa. Valitettavasti Raamattu, historia ja nykytilanne ei anna merkkiäkään sellaisesta. Jumala hylkäsi maallisen Israelin jo kaksi ja puolituhatta vuotta sitten mutta juutalaisten tilannesokeus ja jääräpäisyys ei anna myöten tunnustaa tosiasioita.

Anonyymi kirjoitti:

> Kyseessä on vuosittainen katumusmahdollisuus Israelin ja jumalan suhteessa >

Katumusmahdollisuusjuna meni jo ja siinä mielessä nykyjuutalaiset kansana ovat jääneet asemalle. Jumala yritti vuosisatoja saada Israelia katumaan ja kääntymään lähettämällä useita profeettoja varoittaamaan seurauksista jos he eivät kadu. Ei auttanut, vaan profeettoja pilkattiin ja heidän sanomansa jätettiin huomiotta.

Jeesus esitti selvän vertauksen juutalaisten tilanteesta Matt.21:33-41. Viinitarhan isäntä (Jumala) lopetti sopimuksensa vuokraviljelijöiden (Israel) kanssa jotka olivat kapinallisia ja tappoivat isännän lähettämät orjat (profeetat) ja lopulta myös isännän pojan (Jeesus) jotka edustivat isännän valtaa. Syyksi vuokraviljelijöiden häätöön oli se, että "he ovat pahoja" (Matt.21:41).

Vielä nykyäänkin juutalaiset mitätöivät Jeesuksen ja pitävät häntä vääränä messiaana. Talmudissa kerrotaan Jeesuksen kyllä eläneen mutta hänen väitetään olevan juutalaisen naisen ja roomalaisen sotilaan avioton lapsi joka teloitettiin noituuden harjoittamisesta.

Nyky- Israel on erikoistunut ihmisten tappamiseen ja sotakaluston haalimiseen, sillä he uskovat Jumalan sijasta omaan voimaansa ja "viisauteensa" kolmetuhannen vuoden kokemuksella.

> Se mitä Ja'u tahtoo on aikalailla riippuvaista siitä kuka häntä on edustavinaan >

Jumala on Raamatussa kertonut, mitä hän tahtoo ja ne jotka elävät Jumalan tahdon mukaan, Hän tunnustaa edustajikseen. Se että lainaat edelleen vanhoja juutalaisia kirjallisia lähteitä viittaa siihen että luulet juutalaisuudella olevan vielä jotain merkitystä Jumalan hyväksynnän kanssa. Valitettavasti Raamattu, historia ja nykytilanne ei anna merkkiäkään sellaisesta. Jumala hylkäsi maallisen Israelin jo kaksi ja puolituhatta vuotta sitten mutta juutalaisten tilannesokeus ja jääräpäisyys ei anna myöten tunnustaa tosiasioita.

Lue lisää

"Vielä nykyäänkin juutalaiset mitätöivät Jeesuksen ja pitävät häntä vääränä messiaana."

Alkukristityillä tai Jeesus-liikkeenä kannattajille ei ollut uutta testamenttia käytettävissään. Kaikki ut:n testit ovat Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Kysynkin tuolta pohjalta: mitä messiaalta odotettiin ja täyttikö Jeesus odotukset? Mikä vt:n puolella tai esim septuagintassa osoittaa, että messiaalla olikin kaksi tulokertaa yhden sijaan?

Ut on paikoitellen varsin antisemitistinen. Ja epäluotettava.

Anonyymi kirjoitti:

"Vielä nykyäänkin juutalaiset mitätöivät Jeesuksen ja pitävät häntä vääränä messiaana."

Alkukristityillä tai Jeesus-liikkeenä kannattajille ei ollut uutta testamenttia käytettävissään. Kaikki ut:n testit ovat Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Kysynkin tuolta pohjalta: mitä messiaalta odotettiin ja täyttikö Jeesus odotukset? Mikä vt:n puolella tai esim septuagintassa osoittaa, että messiaalla olikin kaksi tulokertaa yhden sijaan?

Ut on paikoitellen varsin antisemitistinen. Ja epäluotettava.

Lue lisää

Ja selvennöksen vuoksi: myös vt on propagandistinen ja (historiallisesti) epäluotettava.

Anonyymi kirjoitti:

"Vielä nykyäänkin juutalaiset mitätöivät Jeesuksen ja pitävät häntä vääränä messiaana."

Alkukristityillä tai Jeesus-liikkeenä kannattajille ei ollut uutta testamenttia käytettävissään. Kaikki ut:n testit ovat Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Kysynkin tuolta pohjalta: mitä messiaalta odotettiin ja täyttikö Jeesus odotukset? Mikä vt:n puolella tai esim septuagintassa osoittaa, että messiaalla olikin kaksi tulokertaa yhden sijaan?

Ut on paikoitellen varsin antisemitistinen. Ja epäluotettava.

Lue lisää

Vartiotornin kertomassa tarinassa Jehova hylkäsi juutalaisuuden ja ensimmäisestä helluntaista eteenpäin "ainoan oikean uskonnon" valtikka (joita siis on vain yksi kerrallaan) siirtyi kristilliselle seurakunnalle, jota nykyään edustaa tietenkin vain Jehovan todistajien järjestö ja sen hallintoelin. Muita kristittyjä pidetään väärän kristillisyyden edustajina.

Tässä tarinassa jätetään huomiotta kaikenlaista, kuten se, että Jeesus-liike oli pitkään juutalaisuuden sisäinen suuntaus ja yksi haara, eivätkä jeesuslaiset tai "alkukristityt" tietenkään kokeneet, että Jumala olisi juutalaisuutta hylännyt. Tällaista tarinaa alettiin kertoa vasta myöhemmin ja erityisesti Johanneksen evankeliumissa juutalaiset esitetään hyvin negatiivisessa valossa.

Messiaan piti olla maallinen juutalaisten kuningas, mikä liittyi tietynlaiseen kansallisaatteeseen ja itsetunnon nousuun, jota juutalaisuudessa ajanlaskun alkua lähestyttäessä ilmeni. Odotettiin Israelin valtakunnan uutta loiston aikaa. Myös evankeliumeissa on viitteitä nimenomaan maalliseen kuninkuuteen liittyneistä odotuksista. Tarina siitä, että Jeesuksen pitikin tulla tapetuksi uhrina ihmisten syntien edestä ja nousta taivaaseen sepitettiin vasta sen jälkeen, kun maallinen hanke meni mönkään.

Jehovan todistajilla ei tyypillisesti ole edes perustietoja juutalaisuuden ja kristinuskon historiasta, minkä takia Vartiotorni pystyy syöttämään heille oman satunsa. Jos todistajat jotain tietävät, sekin on Vartiotornin vääristämää.

Anonyymi kirjoitti:

"Vielä nykyäänkin juutalaiset mitätöivät Jeesuksen ja pitävät häntä vääränä messiaana."

Alkukristityillä tai Jeesus-liikkeenä kannattajille ei ollut uutta testamenttia käytettävissään. Kaikki ut:n testit ovat Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Kysynkin tuolta pohjalta: mitä messiaalta odotettiin ja täyttikö Jeesus odotukset? Mikä vt:n puolella tai esim septuagintassa osoittaa, että messiaalla olikin kaksi tulokertaa yhden sijaan?

Ut on paikoitellen varsin antisemitistinen. Ja epäluotettava.

Lue lisää

VT:ssa esitetyt lukuisat ennustukset messiaan ilmaantumisen ajankohdasta saivat ihmiset olemaan "odotuksen vallassa" ja pohtivat jo Johannes Kastajan kohdalla että voisiko hän olla Kristus (Luuk.3:15). Johannes kiisti asian ja tähdensi että hänen jälkeensä tulee joku paljon voimakkaampi, joka "kastaa pyhällä hengellä ja tulella" (Matt.3:11).

Enkeli ilmestyi Marialle ja myöhemmin - Jeesuksen synnyttyä - kedolla olleille paimenille ja molemmilla kerroilla julistettiin, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja pelastaja.

Jeesuksen elämästä ja kuolemasta on VT:ssa olemassa suuri määrä ennustuksia, jotka toteutuivat Jeesuksessa ilman, että hän itse olisi pystynyt vaikuttamaan niiden täyttymiseen.

> Mikä vt:n puolella tai esim septuagintassa osoittaa, että messiaalla olikin kaksi tulokertaa yhden sijaan? >

On tietysti vaikea yhdellä istumalla käydä läpi kaikkia juutalaisen ja kristillisen opin välisiä ristiriitaisuuksia, eikä minulla ole edes täyttä tietoa siitä, miksi juutalaiset uskovat miten uskovat, joten keinot aukottoman vastauksen aikaansaamiseksi näyttävät heikoilta.

Jeesuksen omat sanat puhuvat sen puolesta että hänen tehtävänään oli tulla maan päälle Lunastajana ja taivaaseen palattuaan ja esitettyään uhrinsa arvon Isälleen, hänelle annettiin monia arvovaltaisia tehtäviä. Hänelle annettiin mm. Jumalan valtakunnan kuninkuus jonka oli määrä realisoitua Jumalan määräaikana. Noiden kahden tehtävän - Lunastajan ja Kuninkaan - välinen aika on joka tapauksessa pitkä.

VT:ssa messiaan tehtävistä on maininta esimerkiksi Sak.9:9, jossa tuleva kuningas kuvaillaan vanhurskaana, nöyränä ja "aasintamman orivarsalla" ratsastavana - joka tuo mieleen Jeesuksen elämän ja yhden hänen merkkihetkistään kun hän tämän ennustuksen mukaisesti ratsasti Jerusalemiin (Joh.12:12-15).

Toinen versio messiaasta on voimakkaan henkipersoonan ilmaantuminen Jumalan eteen kun Dan.7:13 puhuu "ihmisen pojan kaltaisesta, joka saa pääsyn Ikiaikaisen luo". Jeesuksen rooli on tässä aivan erilainen kuin aasilla ratsastava, nöyrä ihmisolento.

Näiden kahden tapahtuman välinen aika on pitkä. Jotain osviittaa voi saada Ilmestyskirjasta, jossa kuvaillaan viimeisien päivien tapahtumia ja lopulta Jumalan päivän seurauksia jotka Jeesus valtakunnan kuninkaana toteuttaa. Jeesuksen kuninkuuden alkamisajankohta on ennustusten avulla laskettavissa mutta Jumalan päivän ajankohtaa ei tiedä kukaan muu kuin Jumala.

> Ut on paikoitellen varsin antisemitistinen. Ja epäluotettava >

En tiedä, mihin perustat väitteen UT:n epäluotettavuudesta koska se on johdonmukainen ja selkeä kokonaisuus kristillisyyden synnystä ja olemuksesta. Antisemitistiseltä se voi vaikuttaa sellaisesta ihmisestä, joka luulee juutalaisuuden olevan jotain erityistä, vaikka se ei sitä enää ole. Se myös tuodaan UT:ssa selkeästi esiin.

Anonyymi kirjoitti:

> Kyseessä on vuosittainen katumusmahdollisuus Israelin ja jumalan suhteessa >

Katumusmahdollisuusjuna meni jo ja siinä mielessä nykyjuutalaiset kansana ovat jääneet asemalle. Jumala yritti vuosisatoja saada Israelia katumaan ja kääntymään lähettämällä useita profeettoja varoittaamaan seurauksista jos he eivät kadu. Ei auttanut, vaan profeettoja pilkattiin ja heidän sanomansa jätettiin huomiotta.

Jeesus esitti selvän vertauksen juutalaisten tilanteesta Matt.21:33-41. Viinitarhan isäntä (Jumala) lopetti sopimuksensa vuokraviljelijöiden (Israel) kanssa jotka olivat kapinallisia ja tappoivat isännän lähettämät orjat (profeetat) ja lopulta myös isännän pojan (Jeesus) jotka edustivat isännän valtaa. Syyksi vuokraviljelijöiden häätöön oli se, että "he ovat pahoja" (Matt.21:41).

Vielä nykyäänkin juutalaiset mitätöivät Jeesuksen ja pitävät häntä vääränä messiaana. Talmudissa kerrotaan Jeesuksen kyllä eläneen mutta hänen väitetään olevan juutalaisen naisen ja roomalaisen sotilaan avioton lapsi joka teloitettiin noituuden harjoittamisesta.

Nyky- Israel on erikoistunut ihmisten tappamiseen ja sotakaluston haalimiseen, sillä he uskovat Jumalan sijasta omaan voimaansa ja "viisauteensa" kolmetuhannen vuoden kokemuksella.

> Se mitä Ja'u tahtoo on aikalailla riippuvaista siitä kuka häntä on edustavinaan >

Jumala on Raamatussa kertonut, mitä hän tahtoo ja ne jotka elävät Jumalan tahdon mukaan, Hän tunnustaa edustajikseen. Se että lainaat edelleen vanhoja juutalaisia kirjallisia lähteitä viittaa siihen että luulet juutalaisuudella olevan vielä jotain merkitystä Jumalan hyväksynnän kanssa. Valitettavasti Raamattu, historia ja nykytilanne ei anna merkkiäkään sellaisesta. Jumala hylkäsi maallisen Israelin jo kaksi ja puolituhatta vuotta sitten mutta juutalaisten tilannesokeus ja jääräpäisyys ei anna myöten tunnustaa tosiasioita.

Lue lisää

"Katumusmahdollisuusjuna meni jo ja siinä mielessä nykyjuutalaiset kansana ovat jääneet asemalle. Jumala yritti vuosisatoja saada Israelia katumaan ja kääntymään lähettämällä useita profeettoja varoittaamaan seurauksista jos he eivät kadu. Ei auttanut, vaan profeettoja pilkattiin ja heidän sanomansa jätettiin huomiotta."

Miten ajattelisit tämän soveltuvan Jehovan todistajiin? Koko perusta todistajuuden oikeutuksesta lepää väärässä opissa ja käsityksissä vuoteen 1914 liittyen. Onko Jumala mielestäsi yrittänyt saada teitä katumaan ja kääntymään oikeaan ja jos, niin miksi sekään ei ole auttanut, vaan te levitätte edelleen vääriä opetuksia aiheesta?

On esimerkiksi selvää, että hallintoelin tietää ylläpitävänsä väärää oppia tuosta vuodesta, siinä ei ole mitään epäselvää. Asia on informoitu heille monin eri tavoin monien ihmisten toimesta. Silti oppia ei ole peruttu vaan sitä vain muutetaan sitä mukaa kun aika ajaa ohi edellisistä näkemyksistä. Tämä on hyvin uppiniskaista toimintaa ja täysin perusteetonta, jos tarkoitus muka olisi pyrkiä puhtaaseen palvontaan ja nöyrästi kohti totuutta. Te ette siksi ole yhtään sen parempia kuin muutkaan, joita dissaatte väärästä palvonnasta.

Anonyymi kirjoitti:

VT:ssa esitetyt lukuisat ennustukset messiaan ilmaantumisen ajankohdasta saivat ihmiset olemaan "odotuksen vallassa" ja pohtivat jo Johannes Kastajan kohdalla että voisiko hän olla Kristus (Luuk.3:15). Johannes kiisti asian ja tähdensi että hänen jälkeensä tulee joku paljon voimakkaampi, joka "kastaa pyhällä hengellä ja tulella" (Matt.3:11).

Enkeli ilmestyi Marialle ja myöhemmin - Jeesuksen synnyttyä - kedolla olleille paimenille ja molemmilla kerroilla julistettiin, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja pelastaja.

Jeesuksen elämästä ja kuolemasta on VT:ssa olemassa suuri määrä ennustuksia, jotka toteutuivat Jeesuksessa ilman, että hän itse olisi pystynyt vaikuttamaan niiden täyttymiseen.

> Mikä vt:n puolella tai esim septuagintassa osoittaa, että messiaalla olikin kaksi tulokertaa yhden sijaan? >

On tietysti vaikea yhdellä istumalla käydä läpi kaikkia juutalaisen ja kristillisen opin välisiä ristiriitaisuuksia, eikä minulla ole edes täyttä tietoa siitä, miksi juutalaiset uskovat miten uskovat, joten keinot aukottoman vastauksen aikaansaamiseksi näyttävät heikoilta.

Jeesuksen omat sanat puhuvat sen puolesta että hänen tehtävänään oli tulla maan päälle Lunastajana ja taivaaseen palattuaan ja esitettyään uhrinsa arvon Isälleen, hänelle annettiin monia arvovaltaisia tehtäviä. Hänelle annettiin mm. Jumalan valtakunnan kuninkuus jonka oli määrä realisoitua Jumalan määräaikana. Noiden kahden tehtävän - Lunastajan ja Kuninkaan - välinen aika on joka tapauksessa pitkä.

VT:ssa messiaan tehtävistä on maininta esimerkiksi Sak.9:9, jossa tuleva kuningas kuvaillaan vanhurskaana, nöyränä ja "aasintamman orivarsalla" ratsastavana - joka tuo mieleen Jeesuksen elämän ja yhden hänen merkkihetkistään kun hän tämän ennustuksen mukaisesti ratsasti Jerusalemiin (Joh.12:12-15).

Toinen versio messiaasta on voimakkaan henkipersoonan ilmaantuminen Jumalan eteen kun Dan.7:13 puhuu "ihmisen pojan kaltaisesta, joka saa pääsyn Ikiaikaisen luo". Jeesuksen rooli on tässä aivan erilainen kuin aasilla ratsastava, nöyrä ihmisolento.

Näiden kahden tapahtuman välinen aika on pitkä. Jotain osviittaa voi saada Ilmestyskirjasta, jossa kuvaillaan viimeisien päivien tapahtumia ja lopulta Jumalan päivän seurauksia jotka Jeesus valtakunnan kuninkaana toteuttaa. Jeesuksen kuninkuuden alkamisajankohta on ennustusten avulla laskettavissa mutta Jumalan päivän ajankohtaa ei tiedä kukaan muu kuin Jumala.

> Ut on paikoitellen varsin antisemitistinen. Ja epäluotettava >

En tiedä, mihin perustat väitteen UT:n epäluotettavuudesta koska se on johdonmukainen ja selkeä kokonaisuus kristillisyyden synnystä ja olemuksesta. Antisemitistiseltä se voi vaikuttaa sellaisesta ihmisestä, joka luulee juutalaisuuden olevan jotain erityistä, vaikka se ei sitä enää ole. Se myös tuodaan UT:ssa selkeästi esiin.

Lue lisää

"En tiedä, mihin perustat väitteen UT:n epäluotettavuudesta koska se on johdonmukainen ja selkeä kokonaisuus kristillisyyden synnystä ja olemuksesta. "

Tuollaisen kommentin kohdalla tulee ensimmäisenä mieleen, että kyse on leikinlaskusta, pilaillessaan esitetystä ironiasta. Toinen vaihtoehto on, että kyseessä on henkilö, joka on hyväuskoisesti tai henkisesti laiskasti omaksunut hänelle esitetyn näkemyksen ymmärtämättä tai viitsimättä hankkia edes perustietoja aiheesta. Muita vaihtoehtoja ei sitten olekaan. UT:n, kuten myös VT:n vääristä tiedoista kuten myös sisäisistä ristiriidoista on yllin kyllin tietoa, jos vain etsii.

Anonyymi kirjoitti:

VT:ssa esitetyt lukuisat ennustukset messiaan ilmaantumisen ajankohdasta saivat ihmiset olemaan "odotuksen vallassa" ja pohtivat jo Johannes Kastajan kohdalla että voisiko hän olla Kristus (Luuk.3:15). Johannes kiisti asian ja tähdensi että hänen jälkeensä tulee joku paljon voimakkaampi, joka "kastaa pyhällä hengellä ja tulella" (Matt.3:11).

Enkeli ilmestyi Marialle ja myöhemmin - Jeesuksen synnyttyä - kedolla olleille paimenille ja molemmilla kerroilla julistettiin, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja pelastaja.

Jeesuksen elämästä ja kuolemasta on VT:ssa olemassa suuri määrä ennustuksia, jotka toteutuivat Jeesuksessa ilman, että hän itse olisi pystynyt vaikuttamaan niiden täyttymiseen.

> Mikä vt:n puolella tai esim septuagintassa osoittaa, että messiaalla olikin kaksi tulokertaa yhden sijaan? >

On tietysti vaikea yhdellä istumalla käydä läpi kaikkia juutalaisen ja kristillisen opin välisiä ristiriitaisuuksia, eikä minulla ole edes täyttä tietoa siitä, miksi juutalaiset uskovat miten uskovat, joten keinot aukottoman vastauksen aikaansaamiseksi näyttävät heikoilta.

Jeesuksen omat sanat puhuvat sen puolesta että hänen tehtävänään oli tulla maan päälle Lunastajana ja taivaaseen palattuaan ja esitettyään uhrinsa arvon Isälleen, hänelle annettiin monia arvovaltaisia tehtäviä. Hänelle annettiin mm. Jumalan valtakunnan kuninkuus jonka oli määrä realisoitua Jumalan määräaikana. Noiden kahden tehtävän - Lunastajan ja Kuninkaan - välinen aika on joka tapauksessa pitkä.

VT:ssa messiaan tehtävistä on maininta esimerkiksi Sak.9:9, jossa tuleva kuningas kuvaillaan vanhurskaana, nöyränä ja "aasintamman orivarsalla" ratsastavana - joka tuo mieleen Jeesuksen elämän ja yhden hänen merkkihetkistään kun hän tämän ennustuksen mukaisesti ratsasti Jerusalemiin (Joh.12:12-15).

Toinen versio messiaasta on voimakkaan henkipersoonan ilmaantuminen Jumalan eteen kun Dan.7:13 puhuu "ihmisen pojan kaltaisesta, joka saa pääsyn Ikiaikaisen luo". Jeesuksen rooli on tässä aivan erilainen kuin aasilla ratsastava, nöyrä ihmisolento.

Näiden kahden tapahtuman välinen aika on pitkä. Jotain osviittaa voi saada Ilmestyskirjasta, jossa kuvaillaan viimeisien päivien tapahtumia ja lopulta Jumalan päivän seurauksia jotka Jeesus valtakunnan kuninkaana toteuttaa. Jeesuksen kuninkuuden alkamisajankohta on ennustusten avulla laskettavissa mutta Jumalan päivän ajankohtaa ei tiedä kukaan muu kuin Jumala.

> Ut on paikoitellen varsin antisemitistinen. Ja epäluotettava >

En tiedä, mihin perustat väitteen UT:n epäluotettavuudesta koska se on johdonmukainen ja selkeä kokonaisuus kristillisyyden synnystä ja olemuksesta. Antisemitistiseltä se voi vaikuttaa sellaisesta ihmisestä, joka luulee juutalaisuuden olevan jotain erityistä, vaikka se ei sitä enää ole. Se myös tuodaan UT:ssa selkeästi esiin.

Lue lisää

Ut:n puolella on tosiaan paljon viittauksia vanhan testamentin puolelle. Aina ne eivät kuitenkaan ole suoria lainauksia, vaan niitä on sorvattu sopiviksi. Tässä ei sinällään olen mitään uutta ja outoa, koska tätä kuulemma tehtiin ihan yleisesti. Ongelma on se, että niin sinä kuin muutkin kristityt, te luette vanhaa testamenttia uuden testamentin linssien läpi. Etsitte kohtia joita koetatte sitten sovittaa Jeesukseen ja tämän toimintaan.

Tarkoitin kysyä vanhan testamentin kohtia, jotka ilman uutta testamenttia osoittaisivat Jeesuksen toimineen niin kuin messiaan tuli. Se on ilman muuta hankala tehtävä. Siksi varmaan lainasit taas uutta testamenttia.

Alkajaisiksi voinee arvella, että messiaan tehtävä ei ollut kuolla ristillä.

Marian neitsyys jo itsessään perustuu kyseenalaiseen tulkintaan, jossa nuoresta ja raskaana olevasta naisesta tehtiin neitsyt joka tulevaisuudessa tulisi raskaaksi.
Tässä kohtaa voinee myös mainita, että kihlattu nainen ei ollut vapaa, vaan teki aviorikoksen, jos tuli jollekin toiselle raskaaksi, kuin kenelle hänet oli kihlattu.

"suuri määrä ennustuksia, jotka toteutuivat Jeesuksessa"

No tällaisesta runsaudesta et sitten oikein löytänyt muuta kuin aasilla ratsastuksen?
Kuka tahansa voi ratsastaa aasilla, ei se ole todiste messiaasta.
Sak.9 jatkuu jakeessa 10:
Ja minä hävitän vaunut Efraimista ja hevoset Jerusalemista. Sodan jousi hävitetään, ja hän julistaa rauhan kansoille. Ja hänen hallituksensa ulottuu merestä mereen, Eufrat-virrasta hamaan maan ääriin.

Toteuttiko Jeesus tämän? Ei.

"Jeesuksen omat sanat puhuvat sen puolesta"

Niin, mutta kun ne sanat ovat siellä ut:n puolella ja sitäkin on syytä epäillä, mitä Jeesus on mahdollisesti sanonut.

"Jotain osviittaa voi saada Ilmestyskirjasta"

Ilmestyskirja ei ole vanhan testamentin kirja.

"En tiedä, mihin perustat väitteen UT:n epäluotettavuudesta"

Lukuisiin ristiriitaisuuksiin, joita sitten koetetaan kilvan selitellä. Muunneltuihin kertomuksiin, lisättyihin jakeisiin jne. Yksistään Markuksen evankeliumissa on iso kasa outouksia. Niitä voi katsastaa vaikka tuolta: keskustelu.suomi24.fi/t/18623723/markuksen-evankeliumin-ongelmia

"Antisemitistiseltä se voi vaikuttaa sellaisesta ihmisestä, joka luulee juutalaisuuden olevan jotain erityistä, vaikka se ei sitä enää ole"

No ei, kuten jo mainitsin, niin vanha testamentti on propagandistinen ja (historiallisesti) ristiriitainen. Kristinusko kuitenkin alkoi juutalaisena lahkona. Sen päähenkilö oli juutalainen ja kuoli juutalaisena.
Mutta se on selvää, että on paljon kristittyjä siionisteja, jotka katselevat hartaasti Lähi-Idän suuntaan odottaen Jeesuksen toista tulemista.

Raamatun perusteella tosin on mahdotonta sanoa mikä kansa olisi jumalan suosikki. Se kun riippuu kansasta ja siitä kuinka reippaasti se kehtaa ilmoittaa olevansa itse luomansa jumalan suosikki ;)

Anonyymi kirjoitti:

"Katumusmahdollisuusjuna meni jo ja siinä mielessä nykyjuutalaiset kansana ovat jääneet asemalle. Jumala yritti vuosisatoja saada Israelia katumaan ja kääntymään lähettämällä useita profeettoja varoittaamaan seurauksista jos he eivät kadu. Ei auttanut, vaan profeettoja pilkattiin ja heidän sanomansa jätettiin huomiotta."

Miten ajattelisit tämän soveltuvan Jehovan todistajiin? Koko perusta todistajuuden oikeutuksesta lepää väärässä opissa ja käsityksissä vuoteen 1914 liittyen. Onko Jumala mielestäsi yrittänyt saada teitä katumaan ja kääntymään oikeaan ja jos, niin miksi sekään ei ole auttanut, vaan te levitätte edelleen vääriä opetuksia aiheesta?

On esimerkiksi selvää, että hallintoelin tietää ylläpitävänsä väärää oppia tuosta vuodesta, siinä ei ole mitään epäselvää. Asia on informoitu heille monin eri tavoin monien ihmisten toimesta. Silti oppia ei ole peruttu vaan sitä vain muutetaan sitä mukaa kun aika ajaa ohi edellisistä näkemyksistä. Tämä on hyvin uppiniskaista toimintaa ja täysin perusteetonta, jos tarkoitus muka olisi pyrkiä puhtaaseen palvontaan ja nöyrästi kohti totuutta. Te ette siksi ole yhtään sen parempia kuin muutkaan, joita dissaatte väärästä palvonnasta.

Lue lisää

On omalla tavallaan surkuhupaisaa, että Jehovan todistajien järjestö nostaa muinaisen Israelin vastoinkäymiset esimerkkinä Jehovan harrastamasta kurituksesta, mutta se ei ollenkaan osaa miettiä samaa omalla kohdallaan. Järjestö jatkaa kovapäisesti karttamisvaatimusta, vaatii kieltäytymään verensiirroista ja piilottelee hyväksikäyttäjiä, vaikka se kokee tämän takia vastoinkäymisiä ja törmäilee viranomaisen ja ulkopuolisen maailman kanssa. Järjestö taipuu korkeintaan kosmeettisiin muutoksiin ja valehteluun, mitään todellisia korjauksia se ei ymmärrä tehdä tai ylpeyttään ei suostu tekemään.

Jos Jehovan todistaja käyttäisi omaan uskontoonsa samoja laadun ja luotettavuuden vaatimuksia kuin käyttää muihin uskontoihin, hän huomaisi uskontonsa samantien hölynpölyksi. Jehovantodistajuudesta ei tulisi mitään ilman kaksia punnuksia, tietämättömyyttä ja älyllistä epärehellisyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Vartiotornin kertomassa tarinassa Jehova hylkäsi juutalaisuuden ja ensimmäisestä helluntaista eteenpäin "ainoan oikean uskonnon" valtikka (joita siis on vain yksi kerrallaan) siirtyi kristilliselle seurakunnalle, jota nykyään edustaa tietenkin vain Jehovan todistajien järjestö ja sen hallintoelin. Muita kristittyjä pidetään väärän kristillisyyden edustajina.

Tässä tarinassa jätetään huomiotta kaikenlaista, kuten se, että Jeesus-liike oli pitkään juutalaisuuden sisäinen suuntaus ja yksi haara, eivätkä jeesuslaiset tai "alkukristityt" tietenkään kokeneet, että Jumala olisi juutalaisuutta hylännyt. Tällaista tarinaa alettiin kertoa vasta myöhemmin ja erityisesti Johanneksen evankeliumissa juutalaiset esitetään hyvin negatiivisessa valossa.

Messiaan piti olla maallinen juutalaisten kuningas, mikä liittyi tietynlaiseen kansallisaatteeseen ja itsetunnon nousuun, jota juutalaisuudessa ajanlaskun alkua lähestyttäessä ilmeni. Odotettiin Israelin valtakunnan uutta loiston aikaa. Myös evankeliumeissa on viitteitä nimenomaan maalliseen kuninkuuteen liittyneistä odotuksista. Tarina siitä, että Jeesuksen pitikin tulla tapetuksi uhrina ihmisten syntien edestä ja nousta taivaaseen sepitettiin vasta sen jälkeen, kun maallinen hanke meni mönkään.

Jehovan todistajilla ei tyypillisesti ole edes perustietoja juutalaisuuden ja kristinuskon historiasta, minkä takia Vartiotorni pystyy syöttämään heille oman satunsa. Jos todistajat jotain tietävät, sekin on Vartiotornin vääristämää.

Lue lisää

"eivätkä jeesuslaiset tai "alkukristityt" tietenkään kokeneet, että Jumala olisi juutalaisuutta hylännyt"

Totta, hyvä pointti. Juutalaisuusvihamielisyys lisääntyy ajan myötä, mutta jo aiemmin on havaittavissa Rooman silittelyä ja juutalaisten syyttämistä.

Messiaskuninkaan tehtävistä oltiin varmasti selvillä, koska niitä jollain lailla sotketaan tapahtumiin. Voivat olla myös aitoja.

Itselleni on epäselvää, oliko Jeesuksen aikoihin käsitys Jeesuksen tyyppisestä uhrista, vai kopioitiinko se esim. Kronokselta, jossa tämä uhrasi ainosyntyisen tai rakkaan poikansa?
Tämä merkitys tietenkin annettiin vasta kuoleman jälkeen ja mahdollisesti ylösnousemustarinoiden myötä?

Anonyymi kirjoitti:

"Katumusmahdollisuusjuna meni jo ja siinä mielessä nykyjuutalaiset kansana ovat jääneet asemalle. Jumala yritti vuosisatoja saada Israelia katumaan ja kääntymään lähettämällä useita profeettoja varoittaamaan seurauksista jos he eivät kadu. Ei auttanut, vaan profeettoja pilkattiin ja heidän sanomansa jätettiin huomiotta."

Miten ajattelisit tämän soveltuvan Jehovan todistajiin? Koko perusta todistajuuden oikeutuksesta lepää väärässä opissa ja käsityksissä vuoteen 1914 liittyen. Onko Jumala mielestäsi yrittänyt saada teitä katumaan ja kääntymään oikeaan ja jos, niin miksi sekään ei ole auttanut, vaan te levitätte edelleen vääriä opetuksia aiheesta?

On esimerkiksi selvää, että hallintoelin tietää ylläpitävänsä väärää oppia tuosta vuodesta, siinä ei ole mitään epäselvää. Asia on informoitu heille monin eri tavoin monien ihmisten toimesta. Silti oppia ei ole peruttu vaan sitä vain muutetaan sitä mukaa kun aika ajaa ohi edellisistä näkemyksistä. Tämä on hyvin uppiniskaista toimintaa ja täysin perusteetonta, jos tarkoitus muka olisi pyrkiä puhtaaseen palvontaan ja nöyrästi kohti totuutta. Te ette siksi ole yhtään sen parempia kuin muutkaan, joita dissaatte väärästä palvonnasta.

Lue lisää

> Koko perusta todistajuuden oikeutuksesta lepää väärässä opissa ja käsityksissä vuoteen 1914 liittyen >

Oppi vuoden 1914 merkityksestä eli Kristuksen noususta Jumalan valtakunnan kuninkaaksi on Raamatussa annettujen aikamäärien ja maailmanhistorian tapahtumien valossa hyvin perusteltavissa oleva merkkivuosi. Se on kieltämättä yksi perustotuuksista ja todistajuuden oikeutuksessa.

Alunalkaen Raamatuntutkijat (myöh. JT) laittoivat paljon painoarvoa Jeesuksen ennustukselle, joka koski sukupolven mittaista aikajanaa (Matt.24:34). Jeesuksen Matt. 24. luvussa esitetty ennustus hänen tulevaan läsnäoloon liittyvistä tapahtumista sisälsi voimakkaan kehotuksen "pysyä hereillä" koska läsnäoloon liittyvien tapahtumien kesto oli Jeesuksen mukaan oleva huomattavan lyhyt. Hän vertasi ajanjaksoa Nooalle annetun työn eli arkinrakentamisen mittaiseen aikaan (40 vuotta), tilanteiden kehittymisen havainnointia viikunapuun lehtiin keväällä ja valppautta varkaan saapumista odottaviin palvelijoihin. (Matt.24:32-51).

Jeesuksen paluuseen liittyvissä tapahtumissa oli kyse siis historiaan verraten hyvin lyhyestä aikajaksosta. Samassa ennustuksessa Jeesus kertoi vastauksen myös opetuslapsien kysymykseen temppeliä kohtaavasta tuhosta - ja sekin tapahtuma oli lyhyen ajanjakson päässä, sillä Jerusalem tuhottiin vuonna 70, vain 37 vuoden päässä Jeesuksen esittämästä ennustuksesta. Myös se korostaa paluuseen liittyvien tapahtumien lyhyttä kestoa.

> On esimerkiksi selvää, että hallintoelin tietää ylläpitävänsä väärää oppia tuosta vuodesta, siinä ei ole mitään epäselvää >

Vuosi 1914 on aivan oikea vuosi. Sen sijaan Jumalan lisäksi kukaan ei tiedä, mikä on tarkka aika Jumalan päivälle, jolloin ratkaistaan valtaa koskeva kiistakysymys joka esitettiin Eedenin tapahtumien yhteydessä. Jeesuksen kuninkaaksi nousun (jonka ensimmäinen merkki oli taivaan puhdistaminen eli Saatanan heittäminen "maan läheisyyteen" (Ilm.12:7-12) josta seurasi paluuseen liittyvien tapahtumien alkaminen maan päällä) ja Jumalan päivän välisen ajanjakson pituutta ei siis kukaan Jumalan lisäksi tiedä, mutta se on määritelty "lyhyeksi" (Matt.24:22).

Sukupolven mittainen aikamääre toteutui Jerusalemin tuhoa koskevan ennustuksen kohdalla. Koska sama aikamääre näkyisi koskevan myös lopun ajan tapahtumia, se merkitsee sitä, että elämme nyt suoran sukupolvimääreen suhteen "yliajalla". Se ei kuitenkaan merkitse sitä, ettemme olisi Jumalan päivän kynnyksellä, päinvastoin. Jeesus esitti varoittavan kehotuksen seuraajilleen:

"Pysykää siis valveilla, koska ette tiedä, minä päivänä Herranne tulee" (Matt.24:44).

> Tämä on hyvin uppiniskaista toimintaa ja täysin perusteetonta >

Pitkäjänteistä ja Jeesuksen opetuksen mukaista pikemminkin.

> jos tarkoitus muka olisi pyrkiä puhtaaseen palvontaan ja nöyrästi kohti totuutta >

Se onkin tarkoitus ja siihen periksiantamaton usko ja toivo perustuukin. Odotus ja valppaus palkitaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Koko perusta todistajuuden oikeutuksesta lepää väärässä opissa ja käsityksissä vuoteen 1914 liittyen >

Oppi vuoden 1914 merkityksestä eli Kristuksen noususta Jumalan valtakunnan kuninkaaksi on Raamatussa annettujen aikamäärien ja maailmanhistorian tapahtumien valossa hyvin perusteltavissa oleva merkkivuosi. Se on kieltämättä yksi perustotuuksista ja todistajuuden oikeutuksessa.

Alunalkaen Raamatuntutkijat (myöh. JT) laittoivat paljon painoarvoa Jeesuksen ennustukselle, joka koski sukupolven mittaista aikajanaa (Matt.24:34). Jeesuksen Matt. 24. luvussa esitetty ennustus hänen tulevaan läsnäoloon liittyvistä tapahtumista sisälsi voimakkaan kehotuksen "pysyä hereillä" koska läsnäoloon liittyvien tapahtumien kesto oli Jeesuksen mukaan oleva huomattavan lyhyt. Hän vertasi ajanjaksoa Nooalle annetun työn eli arkinrakentamisen mittaiseen aikaan (40 vuotta), tilanteiden kehittymisen havainnointia viikunapuun lehtiin keväällä ja valppautta varkaan saapumista odottaviin palvelijoihin. (Matt.24:32-51).

Jeesuksen paluuseen liittyvissä tapahtumissa oli kyse siis historiaan verraten hyvin lyhyestä aikajaksosta. Samassa ennustuksessa Jeesus kertoi vastauksen myös opetuslapsien kysymykseen temppeliä kohtaavasta tuhosta - ja sekin tapahtuma oli lyhyen ajanjakson päässä, sillä Jerusalem tuhottiin vuonna 70, vain 37 vuoden päässä Jeesuksen esittämästä ennustuksesta. Myös se korostaa paluuseen liittyvien tapahtumien lyhyttä kestoa.

> On esimerkiksi selvää, että hallintoelin tietää ylläpitävänsä väärää oppia tuosta vuodesta, siinä ei ole mitään epäselvää >

Vuosi 1914 on aivan oikea vuosi. Sen sijaan Jumalan lisäksi kukaan ei tiedä, mikä on tarkka aika Jumalan päivälle, jolloin ratkaistaan valtaa koskeva kiistakysymys joka esitettiin Eedenin tapahtumien yhteydessä. Jeesuksen kuninkaaksi nousun (jonka ensimmäinen merkki oli taivaan puhdistaminen eli Saatanan heittäminen "maan läheisyyteen" (Ilm.12:7-12) josta seurasi paluuseen liittyvien tapahtumien alkaminen maan päällä) ja Jumalan päivän välisen ajanjakson pituutta ei siis kukaan Jumalan lisäksi tiedä, mutta se on määritelty "lyhyeksi" (Matt.24:22).

Sukupolven mittainen aikamääre toteutui Jerusalemin tuhoa koskevan ennustuksen kohdalla. Koska sama aikamääre näkyisi koskevan myös lopun ajan tapahtumia, se merkitsee sitä, että elämme nyt suoran sukupolvimääreen suhteen "yliajalla". Se ei kuitenkaan merkitse sitä, ettemme olisi Jumalan päivän kynnyksellä, päinvastoin. Jeesus esitti varoittavan kehotuksen seuraajilleen:

"Pysykää siis valveilla, koska ette tiedä, minä päivänä Herranne tulee" (Matt.24:44).

> Tämä on hyvin uppiniskaista toimintaa ja täysin perusteetonta >

Pitkäjänteistä ja Jeesuksen opetuksen mukaista pikemminkin.

> jos tarkoitus muka olisi pyrkiä puhtaaseen palvontaan ja nöyrästi kohti totuutta >

Se onkin tarkoitus ja siihen periksiantamaton usko ja toivo perustuukin. Odotus ja valppaus palkitaan.

Lue lisää

"Oppi vuoden 1914 merkityksestä eli Kristuksen noususta Jumalan valtakunnan kuninkaaksi on Raamatussa annettujen aikamäärien ja maailmanhistorian tapahtumien valossa hyvin perusteltavissa oleva merkkivuosi."

Siinä on vain se ongelma, että järjestön laskelmat ovat väärin, josta johtuen Jeesusta ei ole voitu kruunata kuninkaaksi edes järjestön omalla logiikalla eikä vuosi 1914 liity johtopäätöksiin millään tavalla. Näin ollen Jeesus ei myöskään valinnut järjestöä vuonna 1919 ja koko hölynpölyltä tippuu pohja.

"Vuosi 1914 on aivan oikea vuosi."

Se on "aivan oikea vuosi", koska oppi on järjestölle ja sen itse itselleen asettamalle asemalle liian tärkeä. Oikeasti kun on niin, että vuoteen liittyvät laskelmat perustuvat virheellisille käsityksille Jerusalemin tuhosta, joka tuhoutui monien todisteiden valossa vuonna 587 eaa., ei 607 eaa., kuten järjestö väittää, ja jolle ei ole mitään tukea yhtään missään. Jopa astronomiset havainnot tukevat vuotta 587 eaa..

Mutta millään faktoilla ei ole merkitystä, koska järjestön on naulannut olemassaolonsa juuri tuohon vuoteen.

"Pitkäjänteistä ja Jeesuksen opetuksen mukaista pikemminkin."

Jeesus ei maininnut koskaan, että tuhansien vuosien päästä tuntemattomalta mantereelta nousee uskonnollinen järjestö, joka laskee Jerusalemin tuhon ajankohdan väärin ja väittää sen perusteella edustavansa Jumalan maanpäällistä puhetorvea, ja että tämä olisi ihan ok.

Jeesus ei myöskään maininnut mitään siitä, että väärät profetiat ja pedofiilien suojelu viranomaisilta olisivat ihan ok toimintaa.

"Odotus ja valppaus palkitaan."

Odotusta ei ole vielä palkittu koskaan ja valppaus näyttää koskevan kaikkea muuta kuin omia, helposti vääriksi osoitettavissa olevia oppeja.

Ihan oikeasti nyt, järjestön käsitykset vuoteen 1914 liittyen ovat monilta osin niiin perustavasti väärin, että monet ovat lähteneet järjestöstä jo pelkästään sen takia. He ovat ainoastaan rehellisiä ja rohkeita yksilöitä, joille totuudella on merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Ut:n puolella on tosiaan paljon viittauksia vanhan testamentin puolelle. Aina ne eivät kuitenkaan ole suoria lainauksia, vaan niitä on sorvattu sopiviksi. Tässä ei sinällään olen mitään uutta ja outoa, koska tätä kuulemma tehtiin ihan yleisesti. Ongelma on se, että niin sinä kuin muutkin kristityt, te luette vanhaa testamenttia uuden testamentin linssien läpi. Etsitte kohtia joita koetatte sitten sovittaa Jeesukseen ja tämän toimintaan.

Tarkoitin kysyä vanhan testamentin kohtia, jotka ilman uutta testamenttia osoittaisivat Jeesuksen toimineen niin kuin messiaan tuli. Se on ilman muuta hankala tehtävä. Siksi varmaan lainasit taas uutta testamenttia.

Alkajaisiksi voinee arvella, että messiaan tehtävä ei ollut kuolla ristillä.

Marian neitsyys jo itsessään perustuu kyseenalaiseen tulkintaan, jossa nuoresta ja raskaana olevasta naisesta tehtiin neitsyt joka tulevaisuudessa tulisi raskaaksi.
Tässä kohtaa voinee myös mainita, että kihlattu nainen ei ollut vapaa, vaan teki aviorikoksen, jos tuli jollekin toiselle raskaaksi, kuin kenelle hänet oli kihlattu.

"suuri määrä ennustuksia, jotka toteutuivat Jeesuksessa"

No tällaisesta runsaudesta et sitten oikein löytänyt muuta kuin aasilla ratsastuksen?
Kuka tahansa voi ratsastaa aasilla, ei se ole todiste messiaasta.
Sak.9 jatkuu jakeessa 10:
Ja minä hävitän vaunut Efraimista ja hevoset Jerusalemista. Sodan jousi hävitetään, ja hän julistaa rauhan kansoille. Ja hänen hallituksensa ulottuu merestä mereen, Eufrat-virrasta hamaan maan ääriin.

Toteuttiko Jeesus tämän? Ei.

"Jeesuksen omat sanat puhuvat sen puolesta"

Niin, mutta kun ne sanat ovat siellä ut:n puolella ja sitäkin on syytä epäillä, mitä Jeesus on mahdollisesti sanonut.

"Jotain osviittaa voi saada Ilmestyskirjasta"

Ilmestyskirja ei ole vanhan testamentin kirja.

"En tiedä, mihin perustat väitteen UT:n epäluotettavuudesta"

Lukuisiin ristiriitaisuuksiin, joita sitten koetetaan kilvan selitellä. Muunneltuihin kertomuksiin, lisättyihin jakeisiin jne. Yksistään Markuksen evankeliumissa on iso kasa outouksia. Niitä voi katsastaa vaikka tuolta: keskustelu.suomi24.fi/t/18623723/markuksen-evankeliumin-ongelmia

"Antisemitistiseltä se voi vaikuttaa sellaisesta ihmisestä, joka luulee juutalaisuuden olevan jotain erityistä, vaikka se ei sitä enää ole"

No ei, kuten jo mainitsin, niin vanha testamentti on propagandistinen ja (historiallisesti) ristiriitainen. Kristinusko kuitenkin alkoi juutalaisena lahkona. Sen päähenkilö oli juutalainen ja kuoli juutalaisena.
Mutta se on selvää, että on paljon kristittyjä siionisteja, jotka katselevat hartaasti Lähi-Idän suuntaan odottaen Jeesuksen toista tulemista.

Raamatun perusteella tosin on mahdotonta sanoa mikä kansa olisi jumalan suosikki. Se kun riippuu kansasta ja siitä kuinka reippaasti se kehtaa ilmoittaa olevansa itse luomansa jumalan suosikki ;)

Lue lisää

"Tarkoitin kysyä vanhan testamentin kohtia, jotka ilman uutta testamenttia osoittaisivat Jeesuksen toimineen niin kuin messiaan tuli. Se on ilman muuta hankala tehtävä. Siksi varmaan lainasit taas uutta testamenttia."

Tämä juuri tahtoo olla ongelma tarjotuissa messias-ennustuksissa ja niiden täyttymyksissä. Otetaan jotain VT:n kohtia, joiden asiayhteys on mikä on, väitetään niiden olevan ennustuksia messiaasta ja sitten väitetään Jeesuksen toteuttaneen ne, ehkä jollain kaukaa haetulla tavalla.

Jotta voitaisiin puhua messias-ennustuksesta ja sen täyttymyksestä, pitäisi

1. Osoittaa, että VT:n tekstissä tarkoitettiin kyseinen kohta ennustukseksi messiaasta. Tämän perustelun pitäisi nousta VT:n tekstistä itsessään, tekstin itsensä siis pitäisi antaa ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ennustaa messiaasta jotain. Ei siis niin, että poimitaan satunnainen yksityiskohta jostain satunnaisesta yhteydestä ja väitetään, että tämä tarkoittaisi ennustaa messiasta jotain.

2. Osoittaa, että Jeesus toteutti kyseisen ennustuksen ilman, että asiaa pitää kovin kaukaa hakien selitellä. Tässä tarvittaisiin tietysti historiallista aineistoa, mutta vaikka lähteenä käytettäisiin evankeliumeja ja muita UT:n tekstejä, siltikään tarjotut täyttymykset eivät ole kovin selkeitä, vaan pikemminkin mielivaltaisia ja selitteleviä. Eli vaikka kristityt ovat saaneet kertoa tarinan Jeesuksesta kuten haluavat, siltikään sieltä ei löydy kunnollisia täyttymyksiä.

Yleensä jo kohta 1. on liian vaikea ja kysymyksiin ei tahdo saada vastauksia, kuten sinunkin kysymyksesi jäi vastausta vaille. Ei ihme, että juutalaiset, jotka VT:n parhaiten tuntevat, eivät ole vakuuttuneita kristittyjen väittämistä ennustuksista ja niiden täyttymyksistä Jeesuksssa.

Anonyymi kirjoitti:

"Oppi vuoden 1914 merkityksestä eli Kristuksen noususta Jumalan valtakunnan kuninkaaksi on Raamatussa annettujen aikamäärien ja maailmanhistorian tapahtumien valossa hyvin perusteltavissa oleva merkkivuosi."

Siinä on vain se ongelma, että järjestön laskelmat ovat väärin, josta johtuen Jeesusta ei ole voitu kruunata kuninkaaksi edes järjestön omalla logiikalla eikä vuosi 1914 liity johtopäätöksiin millään tavalla. Näin ollen Jeesus ei myöskään valinnut järjestöä vuonna 1919 ja koko hölynpölyltä tippuu pohja.

"Vuosi 1914 on aivan oikea vuosi."

Se on "aivan oikea vuosi", koska oppi on järjestölle ja sen itse itselleen asettamalle asemalle liian tärkeä. Oikeasti kun on niin, että vuoteen liittyvät laskelmat perustuvat virheellisille käsityksille Jerusalemin tuhosta, joka tuhoutui monien todisteiden valossa vuonna 587 eaa., ei 607 eaa., kuten järjestö väittää, ja jolle ei ole mitään tukea yhtään missään. Jopa astronomiset havainnot tukevat vuotta 587 eaa..

Mutta millään faktoilla ei ole merkitystä, koska järjestön on naulannut olemassaolonsa juuri tuohon vuoteen.

"Pitkäjänteistä ja Jeesuksen opetuksen mukaista pikemminkin."

Jeesus ei maininnut koskaan, että tuhansien vuosien päästä tuntemattomalta mantereelta nousee uskonnollinen järjestö, joka laskee Jerusalemin tuhon ajankohdan väärin ja väittää sen perusteella edustavansa Jumalan maanpäällistä puhetorvea, ja että tämä olisi ihan ok.

Jeesus ei myöskään maininnut mitään siitä, että väärät profetiat ja pedofiilien suojelu viranomaisilta olisivat ihan ok toimintaa.

"Odotus ja valppaus palkitaan."

Odotusta ei ole vielä palkittu koskaan ja valppaus näyttää koskevan kaikkea muuta kuin omia, helposti vääriksi osoitettavissa olevia oppeja.

Ihan oikeasti nyt, järjestön käsitykset vuoteen 1914 liittyen ovat monilta osin niiin perustavasti väärin, että monet ovat lähteneet järjestöstä jo pelkästään sen takia. He ovat ainoastaan rehellisiä ja rohkeita yksilöitä, joille totuudella on merkitystä.

Lue lisää

1914 on otettu lähtöajaksi lahkon sukupolviopille, ja ajan kuluminen on tuonut erinäisiä oppimuutoksia, kuten viimeisimpinä:

Jehovan todistajien oppimuutoksista

1995: sukupolvioppi muuttui. Sukupolviopista poistettiin se tulkinta, että "sukupolveen" kuuluisivat vain ne, jotka olivat olleet elossa vuonna 1914

2008: sukupolvioppi muuttui. "Sukupolvella" alettiin tarkoittaa "kansojen ihmisten" sijaan ns. voideltuja, joita olisi edelleen elossa Harmageddonin tullessa

2010: sukupolvioppi muuttui. "Sukupolveen" alettiin sisällyttää kaikki ne nykyisin elävät ns. voidellut, jotka ovat eläneet osittainkin samanaikaisesti vuonna 1914 elossa olleiden voideltujen kanssa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Jehovan_todistajien_oppimuutoksista

-Vastaavasti on paineita vartiotornilla todistella lopun aikojen alkamista.

Tässä yksi täyttymätön lopun ajan merkki:

Dan. 11:40 Mutta lopun ajalla ... Pohjan kuningas käy tämän kimppuun vaunuilla ja ratsuilla ja monilla laivoilla
11:43 Hän valtaa kulta- ja hopea-aarteet ja kaikki Egyptin kalleudet,

-siis, kunnes Pohjan kuningas on ryöstänyt Egyptistä myös hopealusikat, ei lopun ajika ole käsillä.

Vartiotorni on sanonut Pohjan kuninkaaksi Neuvostoliiton.
Kun kirjoittaja ei ole tiennyt, että Neuvostoliitto oli valtio. Ja kuningas taas on miespuolinen henkilö.

Sitäpaitsi Neuvostiliitto lakkasi, hajosi 1991.
Vartiotorni muutti oppiaan, perui Neuvostoliiton pohjankuninkuuden 1993.
Sai Neuvostoliitto kuninkaallista kunniaa pari vuotta yli olemassaolonsa.
Mutta mikä olisi virheetöntä JT -lahkosa ? että se on jehovakanava ?

Anonyymi kirjoitti:

"Tarkoitin kysyä vanhan testamentin kohtia, jotka ilman uutta testamenttia osoittaisivat Jeesuksen toimineen niin kuin messiaan tuli. Se on ilman muuta hankala tehtävä. Siksi varmaan lainasit taas uutta testamenttia."

Tämä juuri tahtoo olla ongelma tarjotuissa messias-ennustuksissa ja niiden täyttymyksissä. Otetaan jotain VT:n kohtia, joiden asiayhteys on mikä on, väitetään niiden olevan ennustuksia messiaasta ja sitten väitetään Jeesuksen toteuttaneen ne, ehkä jollain kaukaa haetulla tavalla.

Jotta voitaisiin puhua messias-ennustuksesta ja sen täyttymyksestä, pitäisi

1. Osoittaa, että VT:n tekstissä tarkoitettiin kyseinen kohta ennustukseksi messiaasta. Tämän perustelun pitäisi nousta VT:n tekstistä itsessään, tekstin itsensä siis pitäisi antaa ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ennustaa messiaasta jotain. Ei siis niin, että poimitaan satunnainen yksityiskohta jostain satunnaisesta yhteydestä ja väitetään, että tämä tarkoittaisi ennustaa messiasta jotain.

2. Osoittaa, että Jeesus toteutti kyseisen ennustuksen ilman, että asiaa pitää kovin kaukaa hakien selitellä. Tässä tarvittaisiin tietysti historiallista aineistoa, mutta vaikka lähteenä käytettäisiin evankeliumeja ja muita UT:n tekstejä, siltikään tarjotut täyttymykset eivät ole kovin selkeitä, vaan pikemminkin mielivaltaisia ja selitteleviä. Eli vaikka kristityt ovat saaneet kertoa tarinan Jeesuksesta kuten haluavat, siltikään sieltä ei löydy kunnollisia täyttymyksiä.

Yleensä jo kohta 1. on liian vaikea ja kysymyksiin ei tahdo saada vastauksia, kuten sinunkin kysymyksesi jäi vastausta vaille. Ei ihme, että juutalaiset, jotka VT:n parhaiten tuntevat, eivät ole vakuuttuneita kristittyjen väittämistä ennustuksista ja niiden täyttymyksistä Jeesuksssa.

Lue lisää

"Yleensä jo kohta 1. on liian vaikea ja kysymyksiin ei tahdo saada vastauksia,"

Onhan se, varsinkin jos henkilön maailmassa ut ja sen kautta selitetyt asiat ovat pääasia, joista hän on tietoinen. Jehovan todistajan kohdalla näin varmaankin on, ja valitettavasti myös monen muun kristillisen suuntauksen edustajan näkemys ohittaa sujuvasti kaiken mikä hiukankin kyseenalaistaa opinkappaleita.
Tuosta aiheesta pitänee ehkä tehdä erillinen aloitus, koska luullakseni erilaisia messiasodotuksia oli useampia, eikä välttämättä kaikkea edes tiedetä tänä päivänä.

Anonyymi kirjoitti:

"Oppi vuoden 1914 merkityksestä eli Kristuksen noususta Jumalan valtakunnan kuninkaaksi on Raamatussa annettujen aikamäärien ja maailmanhistorian tapahtumien valossa hyvin perusteltavissa oleva merkkivuosi."

Siinä on vain se ongelma, että järjestön laskelmat ovat väärin, josta johtuen Jeesusta ei ole voitu kruunata kuninkaaksi edes järjestön omalla logiikalla eikä vuosi 1914 liity johtopäätöksiin millään tavalla. Näin ollen Jeesus ei myöskään valinnut järjestöä vuonna 1919 ja koko hölynpölyltä tippuu pohja.

"Vuosi 1914 on aivan oikea vuosi."

Se on "aivan oikea vuosi", koska oppi on järjestölle ja sen itse itselleen asettamalle asemalle liian tärkeä. Oikeasti kun on niin, että vuoteen liittyvät laskelmat perustuvat virheellisille käsityksille Jerusalemin tuhosta, joka tuhoutui monien todisteiden valossa vuonna 587 eaa., ei 607 eaa., kuten järjestö väittää, ja jolle ei ole mitään tukea yhtään missään. Jopa astronomiset havainnot tukevat vuotta 587 eaa..

Mutta millään faktoilla ei ole merkitystä, koska järjestön on naulannut olemassaolonsa juuri tuohon vuoteen.

"Pitkäjänteistä ja Jeesuksen opetuksen mukaista pikemminkin."

Jeesus ei maininnut koskaan, että tuhansien vuosien päästä tuntemattomalta mantereelta nousee uskonnollinen järjestö, joka laskee Jerusalemin tuhon ajankohdan väärin ja väittää sen perusteella edustavansa Jumalan maanpäällistä puhetorvea, ja että tämä olisi ihan ok.

Jeesus ei myöskään maininnut mitään siitä, että väärät profetiat ja pedofiilien suojelu viranomaisilta olisivat ihan ok toimintaa.

"Odotus ja valppaus palkitaan."

Odotusta ei ole vielä palkittu koskaan ja valppaus näyttää koskevan kaikkea muuta kuin omia, helposti vääriksi osoitettavissa olevia oppeja.

Ihan oikeasti nyt, järjestön käsitykset vuoteen 1914 liittyen ovat monilta osin niiin perustavasti väärin, että monet ovat lähteneet järjestöstä jo pelkästään sen takia. He ovat ainoastaan rehellisiä ja rohkeita yksilöitä, joille totuudella on merkitystä.

Lue lisää

> Mutta millään faktoilla ei ole merkitystä, koska järjestön on naulannut olemassaolonsa juuri tuohon vuoteen >

Jos kerran kahdenkymmenen vuoden ero koetaan noin perustavanlaatuisen merkitseväksi piirteeksi, niin tarkoittaako se sitä, että se mitätöi kaikki muut Jeesuksen ennustuksiin liitetyt yksityiskohdat? Näyttää tämän perusteella siltä, että pienikin poikkeama omasta mielikuvasta suistaa kriitikon elämän raiteiltaan.

Ensimmäinen maailmansota, joka veti suurimman osan tunnetusta maailmasta mukaan yhteiseen konfliktiin, voidaan katsoa olevan fakta, johon Jeesus viittasi ilmauksella "kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan" (Matt.24:7). Kun lopun aikaan viittaavat ennustukset osoittivat muutosten tulevan 1900- luvun aikaan, niin mitä vastaavaa tapahtui vuonna 1934? Maailma kuohui silloin jälleen, mutta mitään merkittävää ei historia tunne - ainakaan vuoteen 1914 verraten.

Todellinen fakta on, että maallinen historia kulkee omia polkujaan kelluvien vuosilukemien perustalla vailla tarkkaa todellisuuspohjaa. Ihan oikeasti maallisen historian tarkat vuosilukemat ovat loppujen lopuksi peräisin Raamatussa esitetyistä aikajaksoista ja vuosilukemista. Sen myöntämiseen vain menee tiedeyhteisöltä aina oma aikansa.

Vaikka myöntäisi Israelin joutuneen Babylonian tuhoisan hyökkäyksen kohteeksi vuoden 607eaa. sijasta vuonna 587eaa, niin mitätöisikö se Jeesuksen ennustuksen lopun ajan tapahtumista täysin tai edes osittain? Niinpä, sen sijaan että myönnettäisiin Jeesuksen ennustuksen oikeiksi, etsitään tekosyitä ja vedotaan viallisiin, aiheen ulkopuolisiin väitteisiin kuten : "Jeesus ei myöskään maininnut mitään siitä, että väärät profetiat ja pedofiilien suojelu viranomaisilta olisivat ihan ok toimintaa".

Kun ei pärjää tosiasioilla ja asiallisella palautteella, aletaan heitellä tavaraa tuulettimeen.

> Ihan oikeasti nyt, järjestön käsitykset vuoteen 1914 liittyen ovat monilta osin niiin perustavasti väärin, että monet ovat lähteneet järjestöstä jo pelkästään sen takia >

Jos ei kasetti kestä tosiasoita ja sen takia "lähtee järjestöstä", niin pitäisikö asiasta olla huolissaan? Onhan näitä muitakin itsensä säästäjiä eri elämänalueilla muuallakin. Löydätkö itsesi siitä joukosta?

> He ovat ainoastaan rehellisiä ja rohkeita yksilöitä, joille totuudella on merkitystä >

Puhut ilmeisesti näistä tälläkin alustalla esiintyvistä kommentoijista, esimerkiksi verilettumiehestä, joka kyllä rohkeasti esittää mielipiteitään. Rehellisyyttä tosin hänen teksteistään on turha etsiä, joten siinä mielessä voisitte olla veljeksiä.

> Odotusta ei ole vielä palkittu koskaan >

Odotushan palkitaan joka päivä kun vertaa lopun ajan merkkejä ja tapahtumagalleriaa Jeesuksen ennustuksiin ja apostolien kirjoituksiin. Vertailun seurauksena ymmärtää Jumalan tarkoituksen ja tahdon - mutta nyt taitaa mennä sinulle liian syvälliseksi kun aikasi menee "helposti vääriksi osoitettavissa olevien oppien" epätoivoiseen kommentointiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Tarkoitin kysyä vanhan testamentin kohtia, jotka ilman uutta testamenttia osoittaisivat Jeesuksen toimineen niin kuin messiaan tuli. Se on ilman muuta hankala tehtävä. Siksi varmaan lainasit taas uutta testamenttia."

Tämä juuri tahtoo olla ongelma tarjotuissa messias-ennustuksissa ja niiden täyttymyksissä. Otetaan jotain VT:n kohtia, joiden asiayhteys on mikä on, väitetään niiden olevan ennustuksia messiaasta ja sitten väitetään Jeesuksen toteuttaneen ne, ehkä jollain kaukaa haetulla tavalla.

Jotta voitaisiin puhua messias-ennustuksesta ja sen täyttymyksestä, pitäisi

1. Osoittaa, että VT:n tekstissä tarkoitettiin kyseinen kohta ennustukseksi messiaasta. Tämän perustelun pitäisi nousta VT:n tekstistä itsessään, tekstin itsensä siis pitäisi antaa ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ennustaa messiaasta jotain. Ei siis niin, että poimitaan satunnainen yksityiskohta jostain satunnaisesta yhteydestä ja väitetään, että tämä tarkoittaisi ennustaa messiasta jotain.

2. Osoittaa, että Jeesus toteutti kyseisen ennustuksen ilman, että asiaa pitää kovin kaukaa hakien selitellä. Tässä tarvittaisiin tietysti historiallista aineistoa, mutta vaikka lähteenä käytettäisiin evankeliumeja ja muita UT:n tekstejä, siltikään tarjotut täyttymykset eivät ole kovin selkeitä, vaan pikemminkin mielivaltaisia ja selitteleviä. Eli vaikka kristityt ovat saaneet kertoa tarinan Jeesuksesta kuten haluavat, siltikään sieltä ei löydy kunnollisia täyttymyksiä.

Yleensä jo kohta 1. on liian vaikea ja kysymyksiin ei tahdo saada vastauksia, kuten sinunkin kysymyksesi jäi vastausta vaille. Ei ihme, että juutalaiset, jotka VT:n parhaiten tuntevat, eivät ole vakuuttuneita kristittyjen väittämistä ennustuksista ja niiden täyttymyksistä Jeesuksssa.

Lue lisää

> Ei ihme, että juutalaiset, jotka VT:n parhaiten tuntevat, eivät ole vakuuttuneita kristittyjen väittämistä ennustuksista ja niiden täyttymyksistä Jeesuksessa >

Toisaalta ei ole ihme, että Jumalan hylkäämäksi tulleet lihalliset juutalaiset eivät halua ymmärtää Jeesukseen liittyviä ennustuksia ja niiden täyttymyksiä. He luulevat että kieltämällä Jeesuksen esittämän uhrin (joka samalla mitätöi lihallisen Israelin kanssa tehdyn liiton) merkityksen. asia voidaan sivuuttaa ts. pää pensaaseen- efekti.

Anonyymi kirjoitti:

"Tarkoitin kysyä vanhan testamentin kohtia, jotka ilman uutta testamenttia osoittaisivat Jeesuksen toimineen niin kuin messiaan tuli. Se on ilman muuta hankala tehtävä. Siksi varmaan lainasit taas uutta testamenttia."

Tämä juuri tahtoo olla ongelma tarjotuissa messias-ennustuksissa ja niiden täyttymyksissä. Otetaan jotain VT:n kohtia, joiden asiayhteys on mikä on, väitetään niiden olevan ennustuksia messiaasta ja sitten väitetään Jeesuksen toteuttaneen ne, ehkä jollain kaukaa haetulla tavalla.

Jotta voitaisiin puhua messias-ennustuksesta ja sen täyttymyksestä, pitäisi

1. Osoittaa, että VT:n tekstissä tarkoitettiin kyseinen kohta ennustukseksi messiaasta. Tämän perustelun pitäisi nousta VT:n tekstistä itsessään, tekstin itsensä siis pitäisi antaa ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ennustaa messiaasta jotain. Ei siis niin, että poimitaan satunnainen yksityiskohta jostain satunnaisesta yhteydestä ja väitetään, että tämä tarkoittaisi ennustaa messiasta jotain.

2. Osoittaa, että Jeesus toteutti kyseisen ennustuksen ilman, että asiaa pitää kovin kaukaa hakien selitellä. Tässä tarvittaisiin tietysti historiallista aineistoa, mutta vaikka lähteenä käytettäisiin evankeliumeja ja muita UT:n tekstejä, siltikään tarjotut täyttymykset eivät ole kovin selkeitä, vaan pikemminkin mielivaltaisia ja selitteleviä. Eli vaikka kristityt ovat saaneet kertoa tarinan Jeesuksesta kuten haluavat, siltikään sieltä ei löydy kunnollisia täyttymyksiä.

Yleensä jo kohta 1. on liian vaikea ja kysymyksiin ei tahdo saada vastauksia, kuten sinunkin kysymyksesi jäi vastausta vaille. Ei ihme, että juutalaiset, jotka VT:n parhaiten tuntevat, eivät ole vakuuttuneita kristittyjen väittämistä ennustuksista ja niiden täyttymyksistä Jeesuksssa.

Lue lisää

> Jotta voitaisiin puhua messias-ennustuksesta ja sen täyttymyksestä, pitäisi

1. Osoittaa, että VT:n tekstissä tarkoitettiin kyseinen kohta ennustukseksi messiaasta. Tämän perustelun pitäisi nousta VT:n tekstistä itsessään, tekstin itsensä siis pitäisi antaa ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ennustaa messiaasta jotain. Ei siis niin, että poimitaan satunnainen yksityiskohta jostain satunnaisesta yhteydestä ja väitetään, että tämä tarkoittaisi ennustaa messiasta jotain. >

VT:ssa olevien ennustusten perusteella juutalaiset osasivat odottaa messiasta saapuvaksi tietyn aikajanan sisällä. He odottivat kuitenkin vahvaa poliittista johtajaa, joka vapauttaisi heidät Rooman valtakunnan alaisuudesta - ja nopeasti. Valitettavasti heidän odotteensa oli väärä joten he toimivat kuten aiemminkin. Eli canseloivat Jumalan lähetin.

Herodeksen aikaan oltiin yleisesti tietoisia, että "juutalaisten kuningas" oli ilmestymässä. Herodes tiesi, että kyseessä oli Kristus ("voideltu" , "messias") (Matt.2:2-4). Fariseukset tiesivät, että messias olisi "Daavidin poika" (Matt.22:41-45), joten messiaaseen viittaavat ennustukset olivat juutalaisten tiedossa. Herodes myös kysyi ylipapeilta, että missä Kristuksen oli määrä syntyä ja siihen vastattiin Miikan 5:2 mukaisesti, että Juudean Betlehemissä. Tieto oli sama myös yleisesti juutalaisyhteisössä (Joh.7:41,42).

On turha vedota siihen, ettei VT olisi puhunut Kristuksesta ennustusten kautta koska juutalaiset olivat tietoisia Messiaan tulemisesta ja hänen kyvyistään (Joh.7:31). Oikeastaan koko juutalaisuuden käsite oli rakennettu Kristuksen varaan. Juutalaiset itse taas eivät osanneet yhdistää omia luulojaan messiaasta Jumalan asettamaan Messiaaseen vaan juutalaiset odottivat nopeaa muutosta omiin olosuhteisiinsa "juutalaisten kuninkaan" avulla.

Anonyymi kirjoitti:

> Jotta voitaisiin puhua messias-ennustuksesta ja sen täyttymyksestä, pitäisi

1. Osoittaa, että VT:n tekstissä tarkoitettiin kyseinen kohta ennustukseksi messiaasta. Tämän perustelun pitäisi nousta VT:n tekstistä itsessään, tekstin itsensä siis pitäisi antaa ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ennustaa messiaasta jotain. Ei siis niin, että poimitaan satunnainen yksityiskohta jostain satunnaisesta yhteydestä ja väitetään, että tämä tarkoittaisi ennustaa messiasta jotain. >

VT:ssa olevien ennustusten perusteella juutalaiset osasivat odottaa messiasta saapuvaksi tietyn aikajanan sisällä. He odottivat kuitenkin vahvaa poliittista johtajaa, joka vapauttaisi heidät Rooman valtakunnan alaisuudesta - ja nopeasti. Valitettavasti heidän odotteensa oli väärä joten he toimivat kuten aiemminkin. Eli canseloivat Jumalan lähetin.

Herodeksen aikaan oltiin yleisesti tietoisia, että "juutalaisten kuningas" oli ilmestymässä. Herodes tiesi, että kyseessä oli Kristus ("voideltu" , "messias") (Matt.2:2-4). Fariseukset tiesivät, että messias olisi "Daavidin poika" (Matt.22:41-45), joten messiaaseen viittaavat ennustukset olivat juutalaisten tiedossa. Herodes myös kysyi ylipapeilta, että missä Kristuksen oli määrä syntyä ja siihen vastattiin Miikan 5:2 mukaisesti, että Juudean Betlehemissä. Tieto oli sama myös yleisesti juutalaisyhteisössä (Joh.7:41,42).

On turha vedota siihen, ettei VT olisi puhunut Kristuksesta ennustusten kautta koska juutalaiset olivat tietoisia Messiaan tulemisesta ja hänen kyvyistään (Joh.7:31). Oikeastaan koko juutalaisuuden käsite oli rakennettu Kristuksen varaan. Juutalaiset itse taas eivät osanneet yhdistää omia luulojaan messiaasta Jumalan asettamaan Messiaaseen vaan juutalaiset odottivat nopeaa muutosta omiin olosuhteisiinsa "juutalaisten kuninkaan" avulla.

Lue lisää

Väistelet aihetta edelleen ja yrität todistella epäsuorasti vetoamalla mm. juutalaisten odotuksiin, nekin UT:n läpi tarkasteltuna.

Kysymys koski kuitenkin VT:n kohtia ja VT:stä löytyviä perusteluja sille, että ne todella olisivat ennustuksia messiaasta ja sellaiseksi tarkoitettuja.

Anonyymi kirjoitti:

> Ei ihme, että juutalaiset, jotka VT:n parhaiten tuntevat, eivät ole vakuuttuneita kristittyjen väittämistä ennustuksista ja niiden täyttymyksistä Jeesuksessa >

Toisaalta ei ole ihme, että Jumalan hylkäämäksi tulleet lihalliset juutalaiset eivät halua ymmärtää Jeesukseen liittyviä ennustuksia ja niiden täyttymyksiä. He luulevat että kieltämällä Jeesuksen esittämän uhrin (joka samalla mitätöi lihallisen Israelin kanssa tehdyn liiton) merkityksen. asia voidaan sivuuttaa ts. pää pensaaseen- efekti.

Lue lisää

"juutalaiset eivät halua ymmärtää Jeesukseen liittyviä ennustuksia ja niiden täyttymyksiä"

Se, mikä jonkun mielestä vaikuttaa haluttomuudelta ymmärtää, voi olla sitä, etteivät perustelut itse asiassa ole kovinkaan vakuuttavia. Tuossa väistetään oma todistustaakka siitä, että Jeesus olisi ollut VT:ssä ennustettu messias, ja syyllistetään niitä, jotka eivät tuota heppoisesti perusteltua väitettä niele.

Anonyymi kirjoitti:

Väistelet aihetta edelleen ja yrität todistella epäsuorasti vetoamalla mm. juutalaisten odotuksiin, nekin UT:n läpi tarkasteltuna.

Kysymys koski kuitenkin VT:n kohtia ja VT:stä löytyviä perusteluja sille, että ne todella olisivat ennustuksia messiaasta ja sellaiseksi tarkoitettuja.

Lue lisää

> Kysymys koski kuitenkin VT:n kohtia ja VT:stä löytyviä perusteluja sille, että ne todella olisivat ennustuksia messiaasta ja sellaiseksi tarkoitettuja >

Luulet keksineesi ikiliikkujan ja nyt esittelet taitojasi huomaamatta ettei laite edes pyöri.

Jos päättää olla uskomatta jotain niin kyllähän se ihmiseltä onnistuu. Olet jo valmiiksi tuonut esiin, ettet usko mitään todisteita, mitä joku VT:sta tuo esiin, koska esiintuodut asiat eivät mielestäsi liity messiaaseen. Lisäksi mitätöit valmiiksi UT:n todistusarvon, vaikka siellä on esitetty suoria lainauksia VT:sta ja esitettyjen tapahtumien taustatiedot ja aikalaisten uskomukset messiasta koskien ovat lähtöisin sieltä.

Salaliittoteoreetikoille kaikki on suunnitelmallista huijaamista ja siihen liittyy myös tosiasioden kieltäminen omien mielikuvien ja pakkomielteiden takia. Esiintuomasi teoria tarkoittaisi sitä, että koko Raamattu on kirjoitettu suuren huijauksen pohjalle.

VT on kirjoitettu täyteen messiaaseen viittaavia ennustuksia ja tapahtumia (vanhimmissa rabbiinisissa kirjoituksissa on 558 viittausta messiaaseen - The Life and Times of Jesus the Messiah, 1906, osa I, s.163; osa II s.710-737), joihin UT kertoo tapahtumien täyttymyksen. Mutta teoriasi mukaan UT on kirjoitettu ensin jotta tapahtumien ennustukset on voitu ujuttaa VT:n sisältöön. Tai sitten joku olisi nähnyt suuren vaivan kerätä VT:sta tietyt viitteet tekstistä yhdistääkseen ne "messiaaseen" ja sen jälkeen kirjoittanut niiden pohjalta UT:n, jossa messiaaksi kutsuttu (satu?)hahmo ja messiaaseen uskovat lukuisat ihmiset seikkailevat.

Valitettavasti VT:ssa ei pakkomielteisiä henkilöitä varten ole messiasta koskevien ennustusten kohdalla selventäviä otsikoita tai korosteita vaikka teoriasi vaatisi niiden olemassaoloa.

Jos et usko Raamattuun kokonaisuutena, vaatimuksesi todisteiden ja perustelujen suhteen on kohtuuton, koska olet jo valmiiksi ilmoittanut pitäväsi niiden todistusarvoa nollana.

Olisi hyvä tietää, miksi teorioit messiasta koskevia ennustuksia vastaan. Oletko siionisti, juutalainen, nykyjuutalaismielinen vai onko häröilyysi muita syitä. Ilman tietoa toisen esittämien väitteiden taustasta on vaikea vastata esitettyihin vaatimuksiin perusteluista.

Anonyymi kirjoitti:

> Jotta voitaisiin puhua messias-ennustuksesta ja sen täyttymyksestä, pitäisi

1. Osoittaa, että VT:n tekstissä tarkoitettiin kyseinen kohta ennustukseksi messiaasta. Tämän perustelun pitäisi nousta VT:n tekstistä itsessään, tekstin itsensä siis pitäisi antaa ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ennustaa messiaasta jotain. Ei siis niin, että poimitaan satunnainen yksityiskohta jostain satunnaisesta yhteydestä ja väitetään, että tämä tarkoittaisi ennustaa messiasta jotain. >

VT:ssa olevien ennustusten perusteella juutalaiset osasivat odottaa messiasta saapuvaksi tietyn aikajanan sisällä. He odottivat kuitenkin vahvaa poliittista johtajaa, joka vapauttaisi heidät Rooman valtakunnan alaisuudesta - ja nopeasti. Valitettavasti heidän odotteensa oli väärä joten he toimivat kuten aiemminkin. Eli canseloivat Jumalan lähetin.

Herodeksen aikaan oltiin yleisesti tietoisia, että "juutalaisten kuningas" oli ilmestymässä. Herodes tiesi, että kyseessä oli Kristus ("voideltu" , "messias") (Matt.2:2-4). Fariseukset tiesivät, että messias olisi "Daavidin poika" (Matt.22:41-45), joten messiaaseen viittaavat ennustukset olivat juutalaisten tiedossa. Herodes myös kysyi ylipapeilta, että missä Kristuksen oli määrä syntyä ja siihen vastattiin Miikan 5:2 mukaisesti, että Juudean Betlehemissä. Tieto oli sama myös yleisesti juutalaisyhteisössä (Joh.7:41,42).

On turha vedota siihen, ettei VT olisi puhunut Kristuksesta ennustusten kautta koska juutalaiset olivat tietoisia Messiaan tulemisesta ja hänen kyvyistään (Joh.7:31). Oikeastaan koko juutalaisuuden käsite oli rakennettu Kristuksen varaan. Juutalaiset itse taas eivät osanneet yhdistää omia luulojaan messiaasta Jumalan asettamaan Messiaaseen vaan juutalaiset odottivat nopeaa muutosta omiin olosuhteisiinsa "juutalaisten kuninkaan" avulla.

Lue lisää

"Herodeksen aikaan oltiin yleisesti tietoisia, että "juutalaisten kuningas" oli ilmestymässä. Herodes tiesi, että kyseessä oli Kristus ("voideltu" , "messias") (Matt.2:2-4)"

Raamatun perusteella siis, mutta onko historia tästä myös tietoinen? Joka tapauksessa, lainaamasi kohta on juutalaisten mielestä ennustus messiaasta:
Minä näen hänet, en kuitenkaan nyt, minä katselen häntä, en kuitenkaan läheltä. Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista. Se ruhjoo Mooabilta ohimot, päälaen kaikilta Seetin pojilta.

Sanaakaan siinä ei tosin puhuta messiaasta, eikä Jeesus ruhjonut Mooabin ohimoita ym.
Kuvaushan on aika sotaisa, vastaako se mielestäsi Jeesuksen toimintaa?

"Fariseukset tiesivät, että messias olisi "Daavidin poika" (Matt.22:41-45), joten messiaaseen viittaavat ennustukset olivat juutalaisten tiedossa."

Lainaan tähän KR33/38 tekstin:
Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".
Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?

Ut lainaa Psalmia 110. Täysosuma siis, ammutaan nuoli ja piirretään ympyrä ympärille. Ei voi mennä vikaan. Paitsi, että ensimmäinen herra on JHVH ja toinen herra on sellainen ihmisherra. Mitä ilmeisemmin kyseessä on Daavid, tai ehkä Salomon.
Lisäksi, Jeesus hiukan niin kuin kyseenalaistaa koko jutun! Tarkoittiko Jeesus ettei messias, hän itse siis, ehkä ollutkaan Daavidin sukua?
Tämä on spekulointia, koen tuon kohdan aika hämäräksi.

"Kristuksen oli määrä syntyä ja siihen vastattiin Miikan 5:2 mukaisesti, että Juudean Betlehemissä"

Paljon mahdollista, mutta varsinaisesti tuossa ei sanota, että messiaan on synnyttävä Betlehemissä. Mutta tämä on toki näkökulmakysymys.

"Joh.7:31"

Itse asiassa, olen kyllä kuullut ettei ihmeiden tekeminen ollut suinkaan se juttu, jota messiaalta odotettiin tai edelleen odotetaan.

" Juutalaiset itse taas eivät osanneet yhdistää omia luulojaan messiaasta Jumalan asettamaan Messiaaseen vaan juutalaiset odottivat nopeaa muutosta omiin olosuhteisiinsa "juutalaisten kuninkaan" avulla."

No tässä oli se ajatus, että jos luetaan vain vanhaa testamenttia ja sen ulkopuolisia kirjoituksia, jotka olivat olemassa tuohon aikaan, niin millaiseen messiasodotukseen päädytään. Kun nyt esität tässä, että joskus Jeesuksen kuoleman jälkeen kirjoitettu teksti todistaa sen, että juutalaiset nyt vaan eivät osanneet odottaa oikeanlaista messiasta, niin haloo, millainen messiasehdokas oli kyseessä, kun hän ei kyennyt vakuuttamaan kansaansa omasta asemastaan?
Tekstistäsi saa myös sen käsityksen ettei Jeesuksesta esitettyä messiasta osattu odottaa, eli KIRJOITUKSET JA KANSANPERINNE EIVÄT TUKENEET SELLAISTA NÄKEMYSTÄ!

Tarinat ovat aivan ristiriitaisia, toisaalta Jeesus oli niin suosittu, ettei voi ymmärtää ettei hän olisi saanut kansaa ymmärtämään asiaa,eikä voi käsittää miten hänet oikeasti hylättiin, kun heppu pakenee maita ja mantuja kun ei halua tulla nähdyksi, "koska kaikki halusivat nähdä ja koskettaa ym"

Lienee niin, ettei vanhassa testamentissa suoraan puhuta messiaasta paljonkaan. Suurin osa mitä sieltä noukitaan messiasennustuksiksi, on tulkintaa.

Anonyymi kirjoitti:

> Mutta millään faktoilla ei ole merkitystä, koska järjestön on naulannut olemassaolonsa juuri tuohon vuoteen >

Jos kerran kahdenkymmenen vuoden ero koetaan noin perustavanlaatuisen merkitseväksi piirteeksi, niin tarkoittaako se sitä, että se mitätöi kaikki muut Jeesuksen ennustuksiin liitetyt yksityiskohdat? Näyttää tämän perusteella siltä, että pienikin poikkeama omasta mielikuvasta suistaa kriitikon elämän raiteiltaan.

Ensimmäinen maailmansota, joka veti suurimman osan tunnetusta maailmasta mukaan yhteiseen konfliktiin, voidaan katsoa olevan fakta, johon Jeesus viittasi ilmauksella "kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan" (Matt.24:7). Kun lopun aikaan viittaavat ennustukset osoittivat muutosten tulevan 1900- luvun aikaan, niin mitä vastaavaa tapahtui vuonna 1934? Maailma kuohui silloin jälleen, mutta mitään merkittävää ei historia tunne - ainakaan vuoteen 1914 verraten.

Todellinen fakta on, että maallinen historia kulkee omia polkujaan kelluvien vuosilukemien perustalla vailla tarkkaa todellisuuspohjaa. Ihan oikeasti maallisen historian tarkat vuosilukemat ovat loppujen lopuksi peräisin Raamatussa esitetyistä aikajaksoista ja vuosilukemista. Sen myöntämiseen vain menee tiedeyhteisöltä aina oma aikansa.

Vaikka myöntäisi Israelin joutuneen Babylonian tuhoisan hyökkäyksen kohteeksi vuoden 607eaa. sijasta vuonna 587eaa, niin mitätöisikö se Jeesuksen ennustuksen lopun ajan tapahtumista täysin tai edes osittain? Niinpä, sen sijaan että myönnettäisiin Jeesuksen ennustuksen oikeiksi, etsitään tekosyitä ja vedotaan viallisiin, aiheen ulkopuolisiin väitteisiin kuten : "Jeesus ei myöskään maininnut mitään siitä, että väärät profetiat ja pedofiilien suojelu viranomaisilta olisivat ihan ok toimintaa".

Kun ei pärjää tosiasioilla ja asiallisella palautteella, aletaan heitellä tavaraa tuulettimeen.

> Ihan oikeasti nyt, järjestön käsitykset vuoteen 1914 liittyen ovat monilta osin niiin perustavasti väärin, että monet ovat lähteneet järjestöstä jo pelkästään sen takia >

Jos ei kasetti kestä tosiasoita ja sen takia "lähtee järjestöstä", niin pitäisikö asiasta olla huolissaan? Onhan näitä muitakin itsensä säästäjiä eri elämänalueilla muuallakin. Löydätkö itsesi siitä joukosta?

> He ovat ainoastaan rehellisiä ja rohkeita yksilöitä, joille totuudella on merkitystä >

Puhut ilmeisesti näistä tälläkin alustalla esiintyvistä kommentoijista, esimerkiksi verilettumiehestä, joka kyllä rohkeasti esittää mielipiteitään. Rehellisyyttä tosin hänen teksteistään on turha etsiä, joten siinä mielessä voisitte olla veljeksiä.

> Odotusta ei ole vielä palkittu koskaan >

Odotushan palkitaan joka päivä kun vertaa lopun ajan merkkejä ja tapahtumagalleriaa Jeesuksen ennustuksiin ja apostolien kirjoituksiin. Vertailun seurauksena ymmärtää Jumalan tarkoituksen ja tahdon - mutta nyt taitaa mennä sinulle liian syvälliseksi kun aikasi menee "helposti vääriksi osoitettavissa olevien oppien" epätoivoiseen kommentointiin.

Lue lisää

"Vaikka myöntäisi Israelin joutuneen Babylonian tuhoisan hyökkäyksen kohteeksi vuoden 607eaa. sijasta vuonna 587eaa, niin mitätöisikö se Jeesuksen ennustuksen lopun ajan tapahtumista täysin tai edes osittain? "

No kaiketi jos asiaa tarkastellaan kunnolla, niin Jeesus kyllä tarkoitti sitä sukupolvea, jonka aikana mahdollisesti itse eli, jolloin paluu tapahtuisi. Ei ollut kyse jostain kaukaisesta tulevaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

"Herodeksen aikaan oltiin yleisesti tietoisia, että "juutalaisten kuningas" oli ilmestymässä. Herodes tiesi, että kyseessä oli Kristus ("voideltu" , "messias") (Matt.2:2-4)"

Raamatun perusteella siis, mutta onko historia tästä myös tietoinen? Joka tapauksessa, lainaamasi kohta on juutalaisten mielestä ennustus messiaasta:
Minä näen hänet, en kuitenkaan nyt, minä katselen häntä, en kuitenkaan läheltä. Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista. Se ruhjoo Mooabilta ohimot, päälaen kaikilta Seetin pojilta.

Sanaakaan siinä ei tosin puhuta messiaasta, eikä Jeesus ruhjonut Mooabin ohimoita ym.
Kuvaushan on aika sotaisa, vastaako se mielestäsi Jeesuksen toimintaa?

"Fariseukset tiesivät, että messias olisi "Daavidin poika" (Matt.22:41-45), joten messiaaseen viittaavat ennustukset olivat juutalaisten tiedossa."

Lainaan tähän KR33/38 tekstin:
Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".
Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?

Ut lainaa Psalmia 110. Täysosuma siis, ammutaan nuoli ja piirretään ympyrä ympärille. Ei voi mennä vikaan. Paitsi, että ensimmäinen herra on JHVH ja toinen herra on sellainen ihmisherra. Mitä ilmeisemmin kyseessä on Daavid, tai ehkä Salomon.
Lisäksi, Jeesus hiukan niin kuin kyseenalaistaa koko jutun! Tarkoittiko Jeesus ettei messias, hän itse siis, ehkä ollutkaan Daavidin sukua?
Tämä on spekulointia, koen tuon kohdan aika hämäräksi.

"Kristuksen oli määrä syntyä ja siihen vastattiin Miikan 5:2 mukaisesti, että Juudean Betlehemissä"

Paljon mahdollista, mutta varsinaisesti tuossa ei sanota, että messiaan on synnyttävä Betlehemissä. Mutta tämä on toki näkökulmakysymys.

"Joh.7:31"

Itse asiassa, olen kyllä kuullut ettei ihmeiden tekeminen ollut suinkaan se juttu, jota messiaalta odotettiin tai edelleen odotetaan.

" Juutalaiset itse taas eivät osanneet yhdistää omia luulojaan messiaasta Jumalan asettamaan Messiaaseen vaan juutalaiset odottivat nopeaa muutosta omiin olosuhteisiinsa "juutalaisten kuninkaan" avulla."

No tässä oli se ajatus, että jos luetaan vain vanhaa testamenttia ja sen ulkopuolisia kirjoituksia, jotka olivat olemassa tuohon aikaan, niin millaiseen messiasodotukseen päädytään. Kun nyt esität tässä, että joskus Jeesuksen kuoleman jälkeen kirjoitettu teksti todistaa sen, että juutalaiset nyt vaan eivät osanneet odottaa oikeanlaista messiasta, niin haloo, millainen messiasehdokas oli kyseessä, kun hän ei kyennyt vakuuttamaan kansaansa omasta asemastaan?
Tekstistäsi saa myös sen käsityksen ettei Jeesuksesta esitettyä messiasta osattu odottaa, eli KIRJOITUKSET JA KANSANPERINNE EIVÄT TUKENEET SELLAISTA NÄKEMYSTÄ!

Tarinat ovat aivan ristiriitaisia, toisaalta Jeesus oli niin suosittu, ettei voi ymmärtää ettei hän olisi saanut kansaa ymmärtämään asiaa,eikä voi käsittää miten hänet oikeasti hylättiin, kun heppu pakenee maita ja mantuja kun ei halua tulla nähdyksi, "koska kaikki halusivat nähdä ja koskettaa ym"

Lienee niin, ettei vanhassa testamentissa suoraan puhuta messiaasta paljonkaan. Suurin osa mitä sieltä noukitaan messiasennustuksiksi, on tulkintaa.

Lue lisää

> Kuvaushan on aika sotaisa, vastaako se mielestäsi Jeesuksen toimintaa? >

Se vastaa täysin kuvausta Jeesuksesta kun hän toimii taivaallisena kuninkaana ja "alistaa vihollisensa jalkojensa alle" Isänsä valtuutuksella (1.Kor.15:25). Luuletko Jeesuksen olevan edelleen kapaloitu vauva tai taiteilijoiden kuvaama, alistetulla katseella ja orjantappura kruunulla varustettu nyhverö? Paljonpa sinulla on tietovajausta Kristuksen nykytilasta (Ilm.19:11-16).

> ensimmäinen herra on JHVH ja toinen herra on sellainen ihmisherra. Mitä ilmeisemmin kyseessä on Daavid, tai ehkä Salomon.
Lisäksi, Jeesus hiukan niin kuin kyseenalaistaa koko jutun! Tarkoittiko Jeesus ettei messias, hän itse siis, ehkä ollutkaan Daavidin sukua?
Tämä on spekulointia, koen tuon kohdan aika hämäräksi. >

Ei ihme, että teksti vaikuttaa sekavalta kun käyttämässäsi käännöksessä vilisee Herroja ja herroja. Oikeastihan psalmissa 110:1,2,4 sanotaan:

" Jehova julisti minun Herralleni: istu minun oikealla puolellani, kunnes minä asetan vihollisesi jalkojesi alustaksi. Jehova ojentaa Siionista sinun valtasi valtikan ja sanoo: 'Mene vihollistesi keskelle alistamaan heitä' - - - Sinä olet ikuisesti Melkisedekin kaltainen pappi'".

Daavid puhui tässä profeetallisesti tulevasta Messiaasta eli Jeesuksesta ja Jumalalta saamastaan asemasta joka oli tulosta Kristuksen uskollisuudesta. Paavali esitti Jeesuksen aseman samalla tavalla heprealaiskirjeessä (Hepr.1:3,8; 7:17). Viittaus Melkisedekiin tarkoittaa sitä, että muinaisen kuningas-papin tavoin myös Kristus toimii taivaallisena kuningas-pappina.

Fariseuksille antamassaan vastauksessa Jeesus halusi opettaa sen, että vaikka Messiaan maalliset sukujuuret olivat Daavidin sukuhaarasta, Messias oli Jumalan poika ja hänen tehtävänsä oli jotain muuta kuin mitä fariseukset Messiaalta odottivat.

> juutalaiset nyt vaan eivät osanneet odottaa oikeanlaista messiasta >

Vuosisatojen saatossa juutalaisille muodostunut väärä mielikuva messiaan tarkoituksesta tulee hyvin esille tilanteessa jossa Jeesuksen tehtyä ruoan luomiseen liittyvän ihmeen. Ihmiset sanoivat toisilleen, että "Tämä on varmasti se profeetta, jonka piti tulla maailmaan" ja "ihmiset aikoivat tulla ja tehdä hänestä väkisin kuninkaan" (Joh.6:14,15).

> haloo, millainen messiasehdokas oli kyseessä, kun hän ei kyennyt vakuuttamaan kansaansa omasta asemastaan? Tekstistäsi saa myös sen käsityksen ettei Jeesuksesta esitettyä messiasta osattu odottaa, eli KIRJOITUKSET JA KANSANPERINNE EIVÄT TUKENEET SELLAISTA NÄKEMYSTÄ! >

Jeesuksen tehtävänä ei ollut saada kaikkia juutalaisia uskomaan hänen messiaanisuuteensa kolmen ja puolen vuoden maallisen palveluksensa aikana. Eikä se ollut enää tarpeenkaan, koska juutalaisten erikoisasema Jumalan liittokansana oli jo mennyttä ja päättyi lopullisesti Jeesuksen uhrikuolemaan (Kol.2:14). Uusi liitto korvasi lakiliiton ja siihen otettiin jäseniksi ihmisiä kaikista kansoista (Apt.10:34,35). Todistuksen jakaminen Jeesuksesta Messiaana jätettiin hänen seuraajiensa tehtäväksi ja siihen uskovat kastettiin (Matt.28:19,20).

Jeesuksen päätehtävä maan päällä oli toimia Lunastajana ihmiskunnalle ja kuolla uhrikuolema jossa täydellinen ihmiselämä poisti täydellisen ihmisen tekemän synnin (Kristuksen elämä korvasi Aadamin elämän).

Juutalaiset eivät olleet Jeesuksen aikaan mennessä vielä ymmärtäneet, että heidän aikansa liittokansana oli ohi ja uskonnolliset johtajat halusivat edelleen ylläpitää kuvaa erikoiskansasta. He opettivat messiaan olevan poliittisesti voimakas Israelin vapauttaja eivätkä siksi uskoneet Jeesuksen olevan "luvattu profeetta". Siitä huolimatta monet osasivat nähdä Messiasta koskevien ennustusten täyttyvän Jeesuksessa ja uskoivat häneen.

Nykyään on sama tilanne. Monet, sinä mukaan lukien, eivät usko Jeesuksen asemaan Messiaana ja taivaallisena kuninkaana, jonka uhrin ansiosta ihmisillä on toivo ylösnousemuksesta ja ikuisesta elämästä synnistä vapaana. Sellainen elämä oli tarkoitettu jo ensimmäiselle ihmisparille ennenkuin he ryssivät oman ja jälkeläistensä tulevaisuuden. Jeesuksen uhri palautti alkuperäisen toivon ihmiskunnalle.

Jeesus itse ennusti, että vain pieni osa ihmisistä tulisi uskomaan Jumalan valtakuntaan ja sen merkitykseen ihmiskunnalle:

" Menkää sisään ahtaasta portista, koska se portti on avara ja se tie on leveä, joka vie tuhoon, ja monet menevät siitä sisään, kun taas se portti on ahdas ja se tie on kapea, joka vie elämään, ja harvat löytävät sen" (Matt.7:13,14).

Anonyymi kirjoitti:

> Kuvaushan on aika sotaisa, vastaako se mielestäsi Jeesuksen toimintaa? >

Se vastaa täysin kuvausta Jeesuksesta kun hän toimii taivaallisena kuninkaana ja "alistaa vihollisensa jalkojensa alle" Isänsä valtuutuksella (1.Kor.15:25). Luuletko Jeesuksen olevan edelleen kapaloitu vauva tai taiteilijoiden kuvaama, alistetulla katseella ja orjantappura kruunulla varustettu nyhverö? Paljonpa sinulla on tietovajausta Kristuksen nykytilasta (Ilm.19:11-16).

> ensimmäinen herra on JHVH ja toinen herra on sellainen ihmisherra. Mitä ilmeisemmin kyseessä on Daavid, tai ehkä Salomon.
Lisäksi, Jeesus hiukan niin kuin kyseenalaistaa koko jutun! Tarkoittiko Jeesus ettei messias, hän itse siis, ehkä ollutkaan Daavidin sukua?
Tämä on spekulointia, koen tuon kohdan aika hämäräksi. >

Ei ihme, että teksti vaikuttaa sekavalta kun käyttämässäsi käännöksessä vilisee Herroja ja herroja. Oikeastihan psalmissa 110:1,2,4 sanotaan:

" Jehova julisti minun Herralleni: istu minun oikealla puolellani, kunnes minä asetan vihollisesi jalkojesi alustaksi. Jehova ojentaa Siionista sinun valtasi valtikan ja sanoo: 'Mene vihollistesi keskelle alistamaan heitä' - - - Sinä olet ikuisesti Melkisedekin kaltainen pappi'".

Daavid puhui tässä profeetallisesti tulevasta Messiaasta eli Jeesuksesta ja Jumalalta saamastaan asemasta joka oli tulosta Kristuksen uskollisuudesta. Paavali esitti Jeesuksen aseman samalla tavalla heprealaiskirjeessä (Hepr.1:3,8; 7:17). Viittaus Melkisedekiin tarkoittaa sitä, että muinaisen kuningas-papin tavoin myös Kristus toimii taivaallisena kuningas-pappina.

Fariseuksille antamassaan vastauksessa Jeesus halusi opettaa sen, että vaikka Messiaan maalliset sukujuuret olivat Daavidin sukuhaarasta, Messias oli Jumalan poika ja hänen tehtävänsä oli jotain muuta kuin mitä fariseukset Messiaalta odottivat.

> juutalaiset nyt vaan eivät osanneet odottaa oikeanlaista messiasta >

Vuosisatojen saatossa juutalaisille muodostunut väärä mielikuva messiaan tarkoituksesta tulee hyvin esille tilanteessa jossa Jeesuksen tehtyä ruoan luomiseen liittyvän ihmeen. Ihmiset sanoivat toisilleen, että "Tämä on varmasti se profeetta, jonka piti tulla maailmaan" ja "ihmiset aikoivat tulla ja tehdä hänestä väkisin kuninkaan" (Joh.6:14,15).

> haloo, millainen messiasehdokas oli kyseessä, kun hän ei kyennyt vakuuttamaan kansaansa omasta asemastaan? Tekstistäsi saa myös sen käsityksen ettei Jeesuksesta esitettyä messiasta osattu odottaa, eli KIRJOITUKSET JA KANSANPERINNE EIVÄT TUKENEET SELLAISTA NÄKEMYSTÄ! >

Jeesuksen tehtävänä ei ollut saada kaikkia juutalaisia uskomaan hänen messiaanisuuteensa kolmen ja puolen vuoden maallisen palveluksensa aikana. Eikä se ollut enää tarpeenkaan, koska juutalaisten erikoisasema Jumalan liittokansana oli jo mennyttä ja päättyi lopullisesti Jeesuksen uhrikuolemaan (Kol.2:14). Uusi liitto korvasi lakiliiton ja siihen otettiin jäseniksi ihmisiä kaikista kansoista (Apt.10:34,35). Todistuksen jakaminen Jeesuksesta Messiaana jätettiin hänen seuraajiensa tehtäväksi ja siihen uskovat kastettiin (Matt.28:19,20).

Jeesuksen päätehtävä maan päällä oli toimia Lunastajana ihmiskunnalle ja kuolla uhrikuolema jossa täydellinen ihmiselämä poisti täydellisen ihmisen tekemän synnin (Kristuksen elämä korvasi Aadamin elämän).

Juutalaiset eivät olleet Jeesuksen aikaan mennessä vielä ymmärtäneet, että heidän aikansa liittokansana oli ohi ja uskonnolliset johtajat halusivat edelleen ylläpitää kuvaa erikoiskansasta. He opettivat messiaan olevan poliittisesti voimakas Israelin vapauttaja eivätkä siksi uskoneet Jeesuksen olevan "luvattu profeetta". Siitä huolimatta monet osasivat nähdä Messiasta koskevien ennustusten täyttyvän Jeesuksessa ja uskoivat häneen.

Nykyään on sama tilanne. Monet, sinä mukaan lukien, eivät usko Jeesuksen asemaan Messiaana ja taivaallisena kuninkaana, jonka uhrin ansiosta ihmisillä on toivo ylösnousemuksesta ja ikuisesta elämästä synnistä vapaana. Sellainen elämä oli tarkoitettu jo ensimmäiselle ihmisparille ennenkuin he ryssivät oman ja jälkeläistensä tulevaisuuden. Jeesuksen uhri palautti alkuperäisen toivon ihmiskunnalle.

Jeesus itse ennusti, että vain pieni osa ihmisistä tulisi uskomaan Jumalan valtakuntaan ja sen merkitykseen ihmiskunnalle:

" Menkää sisään ahtaasta portista, koska se portti on avara ja se tie on leveä, joka vie tuhoon, ja monet menevät siitä sisään, kun taas se portti on ahdas ja se tie on kapea, joka vie elämään, ja harvat löytävät sen" (Matt.7:13,14).

Lue lisää

"Se vastaa täysin kuvausta Jeesuksesta kun hän toimii taivaallisena kuninkaana..."

Jotenkin kuvittelisin, että tuon sotaisin kuvauksen messiaasta tulisi kuvata messiasta tämän ilmaantumisen aikaan. Eikä niin, että tämä tulee ensin teloitettavaksi ja sitten määräämättömän ajan kuluttua saapuisi paukkuen paikalle. Juutalaisilla oli messiasehdokkaita, jotka yrittivät tuon tittelin saappaisiin sopia, mutta huonolla menestyksellä. Hiukan vaikuttaa siltä, että tämä kohtalo osui myös Jeesukselle, tosin mitään tarkkaa tietoa asiasta ei ole miten tuo kaikki olisi mennyt.

"Luuletko Jeesuksen olevan edelleen kapaloitu vauva tai taiteilijoiden kuvaama, alistetulla katseella ja orjantappura kruunulla varustettu nyhverö"

En, luulen kyseisen henkilön olevan kuollut. Sitä mitä hän oli ja tavoitteli elinaikanaan, koetan tässä aina välillä selvitellä. Suhtaudun hänen historiallisuuteensa aika minimalistisesti.
Ilmestyskirja ei tosin kuulu kyllä hakuteoksiini siinä mielessä, että kuvittelisin sen kertovan jotain nykyisyydestä. Eiköhän tuo teos istunut enemmän Rooman ja ehkä Neron aikakauteen.

Jätän tuon Matt.22:41-45 vielä harkintaan, se voi tarkoittaa, että Jeesus sanoo messiaan olevan Daavidin herra, mutta siinä voi olla muitakin vaihtoehtoja.


""ihmiset aikoivat tulla ja tehdä hänestä väkisin kuninkaan" "

Ei kai tämä mikään väärä mielikuva ollut. Mutta se kertoo kyllä siitä millaiseen vaaraan ihmiset olisivat Jeesuksen saattaneen, koska Rooma hallitsi Juudeaa ja asetti kuninkaan, eivät muut.

"Jeesuksen tehtävänä ei ollut saada kaikkia juutalaisia uskomaan hänen messiaanisuuteensa kolmen ja puolen vuoden maallisen palveluksensa aikana"

Ööh, no tuo nyt taitaa olla sellaista selittelyä taas kerran. "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö".
Toki kaikenlaista tekstiä löytyy, mutta kun niistä ei voi tietää mitä joku Jeesus on joskus sanonut. On hyvin vaikea uskoa, että juutalainen messiasehdokas ei olisi tullut tekemään sitä mitä kansa häneltä odotti.


Miksi jumala sinun mielestäsi tarvitsi uhrin? Eikä hän tee säännöt, joten hän olisi voinut keksiä muita menetelmiä itseään lepyttääkseen?

"Juutalaiset eivät olleet Jeesuksen aikaan mennessä vielä ymmärtäneet.."

No ei varmaan, kun eivät vieläkään ole sitä ymmärtäneet. Vink, vink.
Joten voi olla, että kristittyjen messiasehdokas ei tosiaankaan onnistunut, oikein missään. Vasta hänen seuraajansa tekivät hänestä jotain elämää suurempaa. Varmasti henkilössä itsessään on ollut jotain poikkeuksellista.

"Siitä huolimatta monet osasivat nähdä Messiasta koskevien ennustusten täyttyvän Jeesuksessa ja uskoivat häneen."

Monet ovat osanneet nähdä myös monen muun kohdalla messiasta koskevien ennustusten täyttyvän, myös paljon Jeesuksen ajan jälkeen. Ihmisillä on tapana nähdä ja toivoa kaikenlaista.

"Jeesuksen uhri palautti alkuperäisen toivon ihmiskunnalle."

En oikein taida uskoa tähän perisyntiasiaan.

"Jeesus itse ennusti, että vain pieni osa ihmisistä tulisi uskomaan Jumalan valtakuntaan ja sen merkitykseen ihmiskunnalle"

Pienuus tai suuruus ei ole tae mistään. Siihen voivat vedota monenlaiset ryhmät, myös ne jotka selittävät raamattua kukin omalla tavallaan, mukaan lukien Jehovan todistajat.

Anonyymi kirjoitti:

"Se vastaa täysin kuvausta Jeesuksesta kun hän toimii taivaallisena kuninkaana..."

Jotenkin kuvittelisin, että tuon sotaisin kuvauksen messiaasta tulisi kuvata messiasta tämän ilmaantumisen aikaan. Eikä niin, että tämä tulee ensin teloitettavaksi ja sitten määräämättömän ajan kuluttua saapuisi paukkuen paikalle. Juutalaisilla oli messiasehdokkaita, jotka yrittivät tuon tittelin saappaisiin sopia, mutta huonolla menestyksellä. Hiukan vaikuttaa siltä, että tämä kohtalo osui myös Jeesukselle, tosin mitään tarkkaa tietoa asiasta ei ole miten tuo kaikki olisi mennyt.

"Luuletko Jeesuksen olevan edelleen kapaloitu vauva tai taiteilijoiden kuvaama, alistetulla katseella ja orjantappura kruunulla varustettu nyhverö"

En, luulen kyseisen henkilön olevan kuollut. Sitä mitä hän oli ja tavoitteli elinaikanaan, koetan tässä aina välillä selvitellä. Suhtaudun hänen historiallisuuteensa aika minimalistisesti.
Ilmestyskirja ei tosin kuulu kyllä hakuteoksiini siinä mielessä, että kuvittelisin sen kertovan jotain nykyisyydestä. Eiköhän tuo teos istunut enemmän Rooman ja ehkä Neron aikakauteen.

Jätän tuon Matt.22:41-45 vielä harkintaan, se voi tarkoittaa, että Jeesus sanoo messiaan olevan Daavidin herra, mutta siinä voi olla muitakin vaihtoehtoja.


""ihmiset aikoivat tulla ja tehdä hänestä väkisin kuninkaan" "

Ei kai tämä mikään väärä mielikuva ollut. Mutta se kertoo kyllä siitä millaiseen vaaraan ihmiset olisivat Jeesuksen saattaneen, koska Rooma hallitsi Juudeaa ja asetti kuninkaan, eivät muut.

"Jeesuksen tehtävänä ei ollut saada kaikkia juutalaisia uskomaan hänen messiaanisuuteensa kolmen ja puolen vuoden maallisen palveluksensa aikana"

Ööh, no tuo nyt taitaa olla sellaista selittelyä taas kerran. "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö".
Toki kaikenlaista tekstiä löytyy, mutta kun niistä ei voi tietää mitä joku Jeesus on joskus sanonut. On hyvin vaikea uskoa, että juutalainen messiasehdokas ei olisi tullut tekemään sitä mitä kansa häneltä odotti.


Miksi jumala sinun mielestäsi tarvitsi uhrin? Eikä hän tee säännöt, joten hän olisi voinut keksiä muita menetelmiä itseään lepyttääkseen?

"Juutalaiset eivät olleet Jeesuksen aikaan mennessä vielä ymmärtäneet.."

No ei varmaan, kun eivät vieläkään ole sitä ymmärtäneet. Vink, vink.
Joten voi olla, että kristittyjen messiasehdokas ei tosiaankaan onnistunut, oikein missään. Vasta hänen seuraajansa tekivät hänestä jotain elämää suurempaa. Varmasti henkilössä itsessään on ollut jotain poikkeuksellista.

"Siitä huolimatta monet osasivat nähdä Messiasta koskevien ennustusten täyttyvän Jeesuksessa ja uskoivat häneen."

Monet ovat osanneet nähdä myös monen muun kohdalla messiasta koskevien ennustusten täyttyvän, myös paljon Jeesuksen ajan jälkeen. Ihmisillä on tapana nähdä ja toivoa kaikenlaista.

"Jeesuksen uhri palautti alkuperäisen toivon ihmiskunnalle."

En oikein taida uskoa tähän perisyntiasiaan.

"Jeesus itse ennusti, että vain pieni osa ihmisistä tulisi uskomaan Jumalan valtakuntaan ja sen merkitykseen ihmiskunnalle"

Pienuus tai suuruus ei ole tae mistään. Siihen voivat vedota monenlaiset ryhmät, myös ne jotka selittävät raamattua kukin omalla tavallaan, mukaan lukien Jehovan todistajat.

Lue lisää

Niin, kyllähän esimerkiksi Moabin ohimoiden murskaaminen sitoo messiaan toiminnan tiettyyn aikakauteen, jolloin kyseinen kansa vielä oli olemassa. Ei se luontevasti nykyaikaan, saati tulevaisuuteen sovi. Jeesuksen ajan juutalaisia tuskin voi moittia siitä, että he tarkastelivat asiaa omien uskomustensa ja kirjoitustensa pohjalta, eivätkä tienneet myöhemmin esitettävistä tulkinnoista, kun kristinuskon piirissä annettiin messiaalle omanlaisensa merkitys.

JT-mielinen kirjoittaja tarjoaa Jeesuksen ajan juutalaisten käyttäytymistä - pääasiassa siten kuin se UT:ssa kuvataan - jonkinlaisena todisteena siitä, että Jeesus olisi täyttänyt messiasta koskevat odotukset. Eli kun jotkut hyväksyivät hänet messiaaksi, voidaan ohittaa se, etteivät useimmat juutalaiset hyväksyneet eivätkä ole hyväksyneet vieläkään. Ja sitten tämä selitetään yksioikoisesti sillä, että enemmistöllä sattuu vaan olemaan asennevamma, antamatta lainkaan mahdollisuutta sille ajatukselle, että entäpä jos perusteluissa olisi jotain vikaa ja todistusaineisto ei olisikaan vakuuttavaa. Asennetta voi pitää hyvinkin ylimielisenä.

Myös se on hutera väite, ettei Jeesuksen olisi (UT:n valossa tarkasteltuna) ollut tarkoitus saada suurta määrää ihmisiä seuraajikseen. Jeesus esimerkiksi käskee tehdä kaikki kansat opetuslapsikseen ja vertaa Jumalan valtakuntaa sinapinsiemeneen, joka kasvaa kaikkia puutarhan kasveja suuremmaksi. Ilmestyskirjakin puhuu nimenomaan suuresta, ei pienestä joukosta. Jeesuksen viittaukset kapeaan tiehen voidaan ymmärtää tilannesidonnaisena opetuksena ja varoituksena siitä, että hänen seuraamisensa saattoi osoittautua vaikeaksikin. UT:n sisältö on tämänkin asian suhteen vähintään jännitteistä, ehkä ristiriitaistakin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, kyllähän esimerkiksi Moabin ohimoiden murskaaminen sitoo messiaan toiminnan tiettyyn aikakauteen, jolloin kyseinen kansa vielä oli olemassa. Ei se luontevasti nykyaikaan, saati tulevaisuuteen sovi. Jeesuksen ajan juutalaisia tuskin voi moittia siitä, että he tarkastelivat asiaa omien uskomustensa ja kirjoitustensa pohjalta, eivätkä tienneet myöhemmin esitettävistä tulkinnoista, kun kristinuskon piirissä annettiin messiaalle omanlaisensa merkitys.

JT-mielinen kirjoittaja tarjoaa Jeesuksen ajan juutalaisten käyttäytymistä - pääasiassa siten kuin se UT:ssa kuvataan - jonkinlaisena todisteena siitä, että Jeesus olisi täyttänyt messiasta koskevat odotukset. Eli kun jotkut hyväksyivät hänet messiaaksi, voidaan ohittaa se, etteivät useimmat juutalaiset hyväksyneet eivätkä ole hyväksyneet vieläkään. Ja sitten tämä selitetään yksioikoisesti sillä, että enemmistöllä sattuu vaan olemaan asennevamma, antamatta lainkaan mahdollisuutta sille ajatukselle, että entäpä jos perusteluissa olisi jotain vikaa ja todistusaineisto ei olisikaan vakuuttavaa. Asennetta voi pitää hyvinkin ylimielisenä.

Myös se on hutera väite, ettei Jeesuksen olisi (UT:n valossa tarkasteltuna) ollut tarkoitus saada suurta määrää ihmisiä seuraajikseen. Jeesus esimerkiksi käskee tehdä kaikki kansat opetuslapsikseen ja vertaa Jumalan valtakuntaa sinapinsiemeneen, joka kasvaa kaikkia puutarhan kasveja suuremmaksi. Ilmestyskirjakin puhuu nimenomaan suuresta, ei pienestä joukosta. Jeesuksen viittaukset kapeaan tiehen voidaan ymmärtää tilannesidonnaisena opetuksena ja varoituksena siitä, että hänen seuraamisensa saattoi osoittautua vaikeaksikin. UT:n sisältö on tämänkin asian suhteen vähintään jännitteistä, ehkä ristiriitaistakin.

Lue lisää

"Niin, kyllähän esimerkiksi Moabin ohimoiden murskaaminen sitoo messiaan toiminnan tiettyyn aikakauteen, jolloin kyseinen kansa vielä oli olemassa."

No erittäin hyvä huomio. Tuo Bileamin ennustus jatkuu ja muutamaa jaetta myöhemmin:

Laivoja saapuu kittiläisten suunnalta, ja ne kurittavat Assurin ja kurittavat Eeberin. Hänkin on perikadon oma.

Eli ennustus koskee aika vanhaa aikaa, j o s puhutaan Assyrian valtakunnasta. Wikin mukaan Moab romahti joskus 400 BCE ja Rooman valloituksen jälkeen 63 BCE kansa sulautui muihin. Uus-Assyria kukistui 609 BCE.

Mutta näitä tulkitaan kyllä varmaan kuvaannollisesti tai symbolisesti.

"JT-mielinen kirjoittaja tarjoaa Jeesuksen ajan juutalaisten käyttäytymistä - pääasiassa siten kuin se UT:ssa kuvataan"

Pahoin pelkään ettei todistaja tiedä, eikä ehkä uskalla ottaa selvää asioista. Tai viitsi. Sinällään sama, jos jotkut muut löytävät tästä jotain hyödyllistä. Toivon niin.

UT:n sisältö on monessa asiassa todella ristiriitaista ja ongelmallista. Jopa tutkijoille erilaisia näkymyksiä tuottavaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Niin, kyllähän esimerkiksi Moabin ohimoiden murskaaminen sitoo messiaan toiminnan tiettyyn aikakauteen, jolloin kyseinen kansa vielä oli olemassa."

No erittäin hyvä huomio. Tuo Bileamin ennustus jatkuu ja muutamaa jaetta myöhemmin:

Laivoja saapuu kittiläisten suunnalta, ja ne kurittavat Assurin ja kurittavat Eeberin. Hänkin on perikadon oma.

Eli ennustus koskee aika vanhaa aikaa, j o s puhutaan Assyrian valtakunnasta. Wikin mukaan Moab romahti joskus 400 BCE ja Rooman valloituksen jälkeen 63 BCE kansa sulautui muihin. Uus-Assyria kukistui 609 BCE.

Mutta näitä tulkitaan kyllä varmaan kuvaannollisesti tai symbolisesti.

"JT-mielinen kirjoittaja tarjoaa Jeesuksen ajan juutalaisten käyttäytymistä - pääasiassa siten kuin se UT:ssa kuvataan"

Pahoin pelkään ettei todistaja tiedä, eikä ehkä uskalla ottaa selvää asioista. Tai viitsi. Sinällään sama, jos jotkut muut löytävät tästä jotain hyödyllistä. Toivon niin.

UT:n sisältö on monessa asiassa todella ristiriitaista ja ongelmallista. Jopa tutkijoille erilaisia näkymyksiä tuottavaa.

Lue lisää

> Pahoin pelkään ettei todistaja tiedä, eikä ehkä uskalla ottaa selvää asioista. Tai viitsi. Sinällään sama, jos jotkut muut löytävät tästä jotain hyödyllistä. Toivon niin. >

On hyvin tyypillistä JT-kriitikoille että he keskittyvät pelkästään valitsemiensa aiheiden kritisoimiseen ja esittämään epäilyjä todistajien Raamatun tietämyksestä. Vastaavasti kriitikoilla ei ole itsellään esittää Raamattuun - tai edes historiaan - perustuvaa vasta-argumentointia tai ratkaisumallia. Kriitikolla on esittää vain pelkkää kritiikkiä valmiiksi ajateltua ja perusteltua tietopohjaa vastaan.

Kritiikki on huonolaatuista jos se perustuu pelkästään hokemaan "eihän se nyt noin voi olla" ilman että pystyy kertomaan että miten asian sitten pitäisi olla. Kun UT:sta on luettavissa, että juutalaiset olivat hyvin tietoisia messiaaseen liittyvistä yksityiskohdista syntymäaikaa ja -paikkaa myöten ja kriitikko väittää ettei näin ole - ilman että esitetään väitteelle mitään asiapohjaista todistetta - niin onhan kriitikon oma tietopohja selvästi aika heikolla pohjalla. Kriitikolla pitäisi olla silloin esittää joko raamatullinen tai maallisen historian todistamaan tietoon perustuva vasta-argumentti.

Mooabiin liittyvää historiaa (kuten kaikkia muitakin aiheita) kannattaa muuten lukea muualtakin kuin Wikistä. Luotettavampaa lähdeaineistoa löytyy kun näkee vähän vaivaa.

> UT:n sisältö on monessa asiassa todella ristiriitaista ja ongelmallista. Jopa tutkijoille erilaisia näkymyksiä tuottavaa. >

Kun UT:n sisältöä tutkii tarpeeksi niin huomaa, että siinä ei ole ristiriitaisuuksia tai muitakaan ongelmia. Väärällä asenteella on sellainen ikävä vaikutus että alkaa nähdä erilaisia ongelmia sielläkin missä niitä ei ole ts. väkisin väännettyjä ongelmia. Vianhakumetodi estää ihmistä tutkimasta aihetta tarpeeksi syvältä ja silloin tyytyy tasoon, jolta on löytävinään ongelman ja intoilee silloin löydöksestään liian aikaisin.

Anonyymi kirjoitti:

> Pahoin pelkään ettei todistaja tiedä, eikä ehkä uskalla ottaa selvää asioista. Tai viitsi. Sinällään sama, jos jotkut muut löytävät tästä jotain hyödyllistä. Toivon niin. >

On hyvin tyypillistä JT-kriitikoille että he keskittyvät pelkästään valitsemiensa aiheiden kritisoimiseen ja esittämään epäilyjä todistajien Raamatun tietämyksestä. Vastaavasti kriitikoilla ei ole itsellään esittää Raamattuun - tai edes historiaan - perustuvaa vasta-argumentointia tai ratkaisumallia. Kriitikolla on esittää vain pelkkää kritiikkiä valmiiksi ajateltua ja perusteltua tietopohjaa vastaan.

Kritiikki on huonolaatuista jos se perustuu pelkästään hokemaan "eihän se nyt noin voi olla" ilman että pystyy kertomaan että miten asian sitten pitäisi olla. Kun UT:sta on luettavissa, että juutalaiset olivat hyvin tietoisia messiaaseen liittyvistä yksityiskohdista syntymäaikaa ja -paikkaa myöten ja kriitikko väittää ettei näin ole - ilman että esitetään väitteelle mitään asiapohjaista todistetta - niin onhan kriitikon oma tietopohja selvästi aika heikolla pohjalla. Kriitikolla pitäisi olla silloin esittää joko raamatullinen tai maallisen historian todistamaan tietoon perustuva vasta-argumentti.

Mooabiin liittyvää historiaa (kuten kaikkia muitakin aiheita) kannattaa muuten lukea muualtakin kuin Wikistä. Luotettavampaa lähdeaineistoa löytyy kun näkee vähän vaivaa.

> UT:n sisältö on monessa asiassa todella ristiriitaista ja ongelmallista. Jopa tutkijoille erilaisia näkymyksiä tuottavaa. >

Kun UT:n sisältöä tutkii tarpeeksi niin huomaa, että siinä ei ole ristiriitaisuuksia tai muitakaan ongelmia. Väärällä asenteella on sellainen ikävä vaikutus että alkaa nähdä erilaisia ongelmia sielläkin missä niitä ei ole ts. väkisin väännettyjä ongelmia. Vianhakumetodi estää ihmistä tutkimasta aihetta tarpeeksi syvältä ja silloin tyytyy tasoon, jolta on löytävinään ongelman ja intoilee silloin löydöksestään liian aikaisin.

Lue lisää

" Vastaavasti kriitikoilla ei ole itsellään esittää Raamattuun - tai edes historiaan - perustuvaa vasta-argumentointia tai ratkaisumallia"

Valitettavasti kritiikissä ei ole mahdollista nojautua jw.orgin kirjoituksiin.

"Kun UT:n sisältöä tutkii tarpeeksi niin huomaa, että siinä ei ole ristiriitaisuuksia tai muitakaan ongelmia. "

Oletan, ettet tutustunut laittamaani linkkiin Markuksen evankeliumin ongelmista, tai ainakaan et halua nähdä niitä muuta kuin "vääränä asenteena". Se taas on sinun ongelmasi, ei kritiikin kirjoittajan.

Avauksen aiheeseen liittyen: veri on nestemäistä kudosta. Veressä ei ole sielua. Veri, josta on tehty lettuja tai palttua, ei taatusti ole elossa, eikä siinä ole sielua.

Verensiirto ei ole veren syömistä. Verensiirto on elämää pelastava toimenpide,joka on myös juutalaisille sallittu.

Veri kyllä varmasti kuljettaa "sielua" tai "elämää" ympäri kehoa, koska hemoglobiini kuljettaa happea. Sielu eli nefesh tullee sanasta, joka tarkoittaa hengitystä, henkäystä.
Happi on siis elämä. Ethän jatkossa syö tai ota elimistöösi happea.

Raamatussa kuvastuu myös muinaiset uskomukset siitä missä juutalaiset ajattelivat eri mielen toimintojen olevan. Tunteet sijaitsivat suolistossa, tahdonvoima sydämessä ja äly ilmeisesti munuaisissa. Näin ollen Psalmi 16:7 kertoo miten munuaiset ohjaavat kirjoittajaa yölläkin. Valitettavasti tätä ei ole haluttu kääntää asianmukaisesti, mutta käytetty sana on kilyah, kidneys, eli munuaiset. Teksti on haluttu kääntää kuvaannollisesti.

Onko esim. kovasti mainostamassasi vanhassa testamentissa mainintaa aivojen tehtävästä? Jos teos on jumalan tuotos, miksi aivoja ei mainita? Miksi sen sijaan rakastetaan sydämestä? Tai maksasta: minun maksani on maahan vuodatettu tyttären, minun kansani, sortumisen tähden. Tai "lakisi on vatsa, sisäosat, suolet, kohtu-nimisessä elimessä" Psalm 40:8 on käännetty taas sydämeksi, mutta sana ei sitä tarkoita.

"In Hebrew tradition, they (kidneys) were considered to be the most important internal organs along with the heart. In the Old Testament most frequently the kidneys are associated with the most inner stirrings of emotional life"
pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10213802/

Joten, sillä ei oikeasti ole väliä mitä muinaiset israelilaiset ajattelivat verestä. Se oli vain heidän luuloaan, aikaan ja paikkaan sidottuja käsityksiä. Ei nykyään ole tarvetta miettiä enää sitä voiko verta syödä saati sitä, onko verensiirto hyväksyttävää.
Jehovan todistajien oppi on väärässä veriopin kohdalla.

Ja koska pelastus ut:n mukaan on uskosta, ei ole tarpeen senkään vuoksi tarkkailla syömisiään. Lahja on lahja, eikä edellytä vastalahjaa.

Anonyymi kirjoitti:

> Mutta millään faktoilla ei ole merkitystä, koska järjestön on naulannut olemassaolonsa juuri tuohon vuoteen >

Jos kerran kahdenkymmenen vuoden ero koetaan noin perustavanlaatuisen merkitseväksi piirteeksi, niin tarkoittaako se sitä, että se mitätöi kaikki muut Jeesuksen ennustuksiin liitetyt yksityiskohdat? Näyttää tämän perusteella siltä, että pienikin poikkeama omasta mielikuvasta suistaa kriitikon elämän raiteiltaan.

Ensimmäinen maailmansota, joka veti suurimman osan tunnetusta maailmasta mukaan yhteiseen konfliktiin, voidaan katsoa olevan fakta, johon Jeesus viittasi ilmauksella "kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan" (Matt.24:7). Kun lopun aikaan viittaavat ennustukset osoittivat muutosten tulevan 1900- luvun aikaan, niin mitä vastaavaa tapahtui vuonna 1934? Maailma kuohui silloin jälleen, mutta mitään merkittävää ei historia tunne - ainakaan vuoteen 1914 verraten.

Todellinen fakta on, että maallinen historia kulkee omia polkujaan kelluvien vuosilukemien perustalla vailla tarkkaa todellisuuspohjaa. Ihan oikeasti maallisen historian tarkat vuosilukemat ovat loppujen lopuksi peräisin Raamatussa esitetyistä aikajaksoista ja vuosilukemista. Sen myöntämiseen vain menee tiedeyhteisöltä aina oma aikansa.

Vaikka myöntäisi Israelin joutuneen Babylonian tuhoisan hyökkäyksen kohteeksi vuoden 607eaa. sijasta vuonna 587eaa, niin mitätöisikö se Jeesuksen ennustuksen lopun ajan tapahtumista täysin tai edes osittain? Niinpä, sen sijaan että myönnettäisiin Jeesuksen ennustuksen oikeiksi, etsitään tekosyitä ja vedotaan viallisiin, aiheen ulkopuolisiin väitteisiin kuten : "Jeesus ei myöskään maininnut mitään siitä, että väärät profetiat ja pedofiilien suojelu viranomaisilta olisivat ihan ok toimintaa".

Kun ei pärjää tosiasioilla ja asiallisella palautteella, aletaan heitellä tavaraa tuulettimeen.

> Ihan oikeasti nyt, järjestön käsitykset vuoteen 1914 liittyen ovat monilta osin niiin perustavasti väärin, että monet ovat lähteneet järjestöstä jo pelkästään sen takia >

Jos ei kasetti kestä tosiasoita ja sen takia "lähtee järjestöstä", niin pitäisikö asiasta olla huolissaan? Onhan näitä muitakin itsensä säästäjiä eri elämänalueilla muuallakin. Löydätkö itsesi siitä joukosta?

> He ovat ainoastaan rehellisiä ja rohkeita yksilöitä, joille totuudella on merkitystä >

Puhut ilmeisesti näistä tälläkin alustalla esiintyvistä kommentoijista, esimerkiksi verilettumiehestä, joka kyllä rohkeasti esittää mielipiteitään. Rehellisyyttä tosin hänen teksteistään on turha etsiä, joten siinä mielessä voisitte olla veljeksiä.

> Odotusta ei ole vielä palkittu koskaan >

Odotushan palkitaan joka päivä kun vertaa lopun ajan merkkejä ja tapahtumagalleriaa Jeesuksen ennustuksiin ja apostolien kirjoituksiin. Vertailun seurauksena ymmärtää Jumalan tarkoituksen ja tahdon - mutta nyt taitaa mennä sinulle liian syvälliseksi kun aikasi menee "helposti vääriksi osoitettavissa olevien oppien" epätoivoiseen kommentointiin.

Lue lisää

"Jos kerran kahdenkymmenen vuoden ero koetaan noin perustavanlaatuisen merkitseväksi piirteeksi, niin tarkoittaako se sitä, että se mitätöi kaikki muut Jeesuksen ennustuksiin liitetyt yksityiskohdat?"

Jeesus ei ennustanut mitään sellaista, mitä ei olisi ollut käynnissä jo silloin kun tarinan mukaan ennustuksiaan heitteli. Jeesus lateli ainoastaan itsestäänselvyyksiä ja ilmiöitä, jotka ovat tyypillisiä ihan kaikille ajoille. Jos kyse olisi ollut sellaisesta hahmosta kuin väitetään, olisi tämä osannut kertoa aivan jotain muuta kuin mihin nyt tyytyi. Kuka tahansa olisi pystynyt samaan.

Kahdenkymmenen vuoden ero tuhoaa todistajuuden perusteet, koska juuri vuoteen 1914 liittyvät myös laskelmat ja johtopäätökset siitä, että Jeesus olisi valinnut järjestön omaksi uskonnokseen vuonna 1919. Siitäkin syystä kyseinen vuosi on järjestölle elintärkeä, eikä se voi luopua vuodesta vaikka varsin hyvin tietää sen olevan väärä.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos kerran kahdenkymmenen vuoden ero koetaan noin perustavanlaatuisen merkitseväksi piirteeksi, niin tarkoittaako se sitä, että se mitätöi kaikki muut Jeesuksen ennustuksiin liitetyt yksityiskohdat?"

Jeesus ei ennustanut mitään sellaista, mitä ei olisi ollut käynnissä jo silloin kun tarinan mukaan ennustuksiaan heitteli. Jeesus lateli ainoastaan itsestäänselvyyksiä ja ilmiöitä, jotka ovat tyypillisiä ihan kaikille ajoille. Jos kyse olisi ollut sellaisesta hahmosta kuin väitetään, olisi tämä osannut kertoa aivan jotain muuta kuin mihin nyt tyytyi. Kuka tahansa olisi pystynyt samaan.

Kahdenkymmenen vuoden ero tuhoaa todistajuuden perusteet, koska juuri vuoteen 1914 liittyvät myös laskelmat ja johtopäätökset siitä, että Jeesus olisi valinnut järjestön omaksi uskonnokseen vuonna 1919. Siitäkin syystä kyseinen vuosi on järjestölle elintärkeä, eikä se voi luopua vuodesta vaikka varsin hyvin tietää sen olevan väärä.

Lue lisää

Juuri 1919 on järjestölle tärkeä oman asemansa oikeutuksen kannalta.

1914 on tietysti sekin merkittävä sikäli, että tuota vuotta on pidetty niin paljon esillä ja siitä luopuminen olisi noloa. Periaatteessa ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, mihin "lopun ajan" alkaminen sijoitetaan, opettihan Vartiotorni aikoinaan Jeesuksen palanneen 1874.

Itse asiassa olisi järjestön kannalta jopa helpompaa, jos "lopun ajan" alkaminen sijoitettaisiin lähemmäksi nykyhetkeä. 1914 alkaa olla jo sen verran kaukana, että se on järjestölle kiusallista. Lopun ajan piti kuitenkin olla lyhyt.

Raamatullisesti lopun aika oli meneillään jo 1. vuosisadalla ja antikristuksiakin oli tämän merkkinä noussut esiin.

Sillä lailla oppien painopiste muuttuu, että vartiotorni on leuhkinut kansikuva-artikkelissaan pienistä lapsista, värivalokuvin, jotka se on saanut antamaan henkensä vartiotorniseuran alttarille verensiirtokiellolla.
Tuo lehti oli ennen esillä Suomen jv.org:in sivulla.
Sitten se vaivihkaa poistettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Sillä lailla oppien painopiste muuttuu, että vartiotorni on leuhkinut kansikuva-artikkelissaan pienistä lapsista, värivalokuvin, jotka se on saanut antamaan henkensä vartiotorniseuran alttarille verensiirtokiellolla.
Tuo lehti oli ennen esillä Suomen jv.org:in sivulla.
Sitten se vaivihkaa poistettiin.

Lue lisää

> Tuo lehti oli ennen esillä Suomen jv.org:in sivulla. Sitten se vaivihkaa poistettiin. >

Siellä se on vieläkin mutta sinultahan on hukassa kaikki viitteet ja lainaukset muutenkin. Ymmärrätkö tilasi?

Ahaa, ja mitenkäs se aloituksen aiheeseen liittyy?

Jehovat karttaa sitäkin.

Taukoamatonta toistoa ja Raamatun väärintulkintaa. Ainakin olet muutaman raamatunjakeen lainauksen mestari ja tekstiyhteyden hylkäämisen kruunaamaton kuningas. Valitettavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Taukoamatonta toistoa ja Raamatun väärintulkintaa. Ainakin olet muutaman raamatunjakeen lainauksen mestari ja tekstiyhteyden hylkäämisen kruunaamaton kuningas. Valitettavasti.

Lue lisää

Suoria sitaattejahan tuossa näkyy olevan Raamatusta.

Miksi UT kirjoittaisi että saa syödä, jos ei saisi syödä:

10:27 Jos joku, joka ei usko, kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan

Vartiotorni edustaa eri uskontoa. Ja vaatii jankutusta.

-Siis myös veripalttua saa syödä. Kun Raamattu jo lupaa.

Anonyymi kirjoitti:

Suoria sitaattejahan tuossa näkyy olevan Raamatusta.

Miksi UT kirjoittaisi että saa syödä, jos ei saisi syödä:

10:27 Jos joku, joka ei usko, kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan

Vartiotorni edustaa eri uskontoa. Ja vaatii jankutusta.

-Siis myös veripalttua saa syödä. Kun Raamattu jo lupaa.

Lue lisää

Vartiotornin uskonnossa järjestö päättää, mikä Raamatussa tulee ottaa vakavasti ja mikä ei. Eivät todistajat suinkaan noudata Raamattua sellaisenaan, vaan järjestön muodostamaa tulkintaa, joka välillä muuttuukin. Lisäksi järjestöllä on opetuksia, joista Raamattu ei sano mitään, ja niitäkin täytyy noudattaa. Uhkana on mökötystuomio, jonka alaisen tosin saa nykyään kutsua kokoukseen ja tervehtiä siellä lyhyesti - vielä jokin aika sitten näinkään ei saanut tehdä.

Uudessa testamentissa vapaus ruuan suhteen esiintyy laajalti, esimerkiksi:

Mark. 7:18 Hän sanoi heille: "Oletteko tekin noin ymmärtämättömiä? Ettekö käsitä, ettei mikään ulkoapäin ihmiseen tuleva voi saastuttaa häntä?
19 Eihän se mene hänen sydämeensä -- vatsaan se menee, ja sieltä se sitten ulostuu." Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta.

1. Kor. 6:13 Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala on tekevä molemmat tarpeettomiksi.
- muuten: millä tavalla Jumala on tekevä tarpeettomiksi "maallisen toivon omaavien" todistajien vatsan?

1. Kor. 8:8 Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme

Room. 14:20 Älä ruoan vuoksi hajota Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta ihmiselle on pahaksi, jos hän syö jotakin, mikä loukkaa omaatuntoa.

1. Tim. 4:4 Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä siitä tarvitse hylätä mitään, kun se otetaan kiittäen vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vartiotornin uskonnossa järjestö päättää, mikä Raamatussa tulee ottaa vakavasti ja mikä ei. Eivät todistajat suinkaan noudata Raamattua sellaisenaan, vaan järjestön muodostamaa tulkintaa, joka välillä muuttuukin. Lisäksi järjestöllä on opetuksia, joista Raamattu ei sano mitään, ja niitäkin täytyy noudattaa. Uhkana on mökötystuomio, jonka alaisen tosin saa nykyään kutsua kokoukseen ja tervehtiä siellä lyhyesti - vielä jokin aika sitten näinkään ei saanut tehdä.

Uudessa testamentissa vapaus ruuan suhteen esiintyy laajalti, esimerkiksi:

Mark. 7:18 Hän sanoi heille: "Oletteko tekin noin ymmärtämättömiä? Ettekö käsitä, ettei mikään ulkoapäin ihmiseen tuleva voi saastuttaa häntä?
19 Eihän se mene hänen sydämeensä -- vatsaan se menee, ja sieltä se sitten ulostuu." Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta.

1. Kor. 6:13 Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala on tekevä molemmat tarpeettomiksi.
- muuten: millä tavalla Jumala on tekevä tarpeettomiksi "maallisen toivon omaavien" todistajien vatsan?

1. Kor. 8:8 Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme

Room. 14:20 Älä ruoan vuoksi hajota Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta ihmiselle on pahaksi, jos hän syö jotakin, mikä loukkaa omaatuntoa.

1. Tim. 4:4 Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä siitä tarvitse hylätä mitään, kun se otetaan kiittäen vastaan.

Lue lisää

Veri vaan ei ole ollut Raamatun mukaan ruokaa vaan uhriksi tarkoitettu aine. Ja nyt kun uhreja ei enää uhrata, ihmisen ei ole lupa käyttää verta mihinkää. Tosin verta koskeva kielto koskee vain Jumalaa palvovia; ne jotka eivät koe palvovansa Jumalaa, tekevät mitä haluavat.

Anonyymi kirjoitti:

Vartiotornin uskonnossa järjestö päättää, mikä Raamatussa tulee ottaa vakavasti ja mikä ei. Eivät todistajat suinkaan noudata Raamattua sellaisenaan, vaan järjestön muodostamaa tulkintaa, joka välillä muuttuukin. Lisäksi järjestöllä on opetuksia, joista Raamattu ei sano mitään, ja niitäkin täytyy noudattaa. Uhkana on mökötystuomio, jonka alaisen tosin saa nykyään kutsua kokoukseen ja tervehtiä siellä lyhyesti - vielä jokin aika sitten näinkään ei saanut tehdä.

Uudessa testamentissa vapaus ruuan suhteen esiintyy laajalti, esimerkiksi:

Mark. 7:18 Hän sanoi heille: "Oletteko tekin noin ymmärtämättömiä? Ettekö käsitä, ettei mikään ulkoapäin ihmiseen tuleva voi saastuttaa häntä?
19 Eihän se mene hänen sydämeensä -- vatsaan se menee, ja sieltä se sitten ulostuu." Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta.

1. Kor. 6:13 Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala on tekevä molemmat tarpeettomiksi.
- muuten: millä tavalla Jumala on tekevä tarpeettomiksi "maallisen toivon omaavien" todistajien vatsan?

1. Kor. 8:8 Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme

Room. 14:20 Älä ruoan vuoksi hajota Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta ihmiselle on pahaksi, jos hän syö jotakin, mikä loukkaa omaatuntoa.

1. Tim. 4:4 Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä siitä tarvitse hylätä mitään, kun se otetaan kiittäen vastaan.

Lue lisää

Jos apostolien kirjeen mukaan piti karttaa epäjumalan palvontaa, verta ja haureutta niin miksi vain veren suhteen karttaminen ei merkinnyt kieltoa? Onko haureuskin (eli sukupuolinen moraalittomuus) myös sallittu itsekehitetyn teologiasi mukaan? Loukkaantumisdogmisi perusteella voisi ajatella että saattaahan joku loukkaantua jos ei anna tai saa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos apostolien kirjeen mukaan piti karttaa epäjumalan palvontaa, verta ja haureutta niin miksi vain veren suhteen karttaminen ei merkinnyt kieltoa? Onko haureuskin (eli sukupuolinen moraalittomuus) myös sallittu itsekehitetyn teologiasi mukaan? Loukkaantumisdogmisi perusteella voisi ajatella että saattaahan joku loukkaantua jos ei anna tai saa.

Lue lisää

Tähän on jo vastattu tässä ketjussa: Haureus tatkoittanee tässä yhteydessä sukulaisavioliittoja. Apostolien ei tarvinnut toistaa asioita, jotka löytyvät jo Jeesuksen opetuksesta, kuten sukupuolisen moraalittomuuden kieltoa.

Anonyymi kirjoitti:

Veri vaan ei ole ollut Raamatun mukaan ruokaa vaan uhriksi tarkoitettu aine. Ja nyt kun uhreja ei enää uhrata, ihmisen ei ole lupa käyttää verta mihinkää. Tosin verta koskeva kielto koskee vain Jumalaa palvovia; ne jotka eivät koe palvovansa Jumalaa, tekevät mitä haluavat.

Lue lisää

Ei se varsinaisesti uhriksi tarkoitettu aine ollut, vaikka tämä oli eräs käyttötarkoitus.

Veren käyttötarkoitukset Vanhassa testamentissa:
- maahan laskeminen, eli ei käytetä mihinkään
- uhritoimitukset
- ruokana kun syödään itsestään kuollutta eläintä, josta verta ei saa pois

Veren käyttötarkoitus ei ollut esimerkiksi:
- läträäminen, jotta saataisiin Vartiotornin sallimia fraktioita

Anonyymi kirjoitti:

Jos apostolien kirjeen mukaan piti karttaa epäjumalan palvontaa, verta ja haureutta niin miksi vain veren suhteen karttaminen ei merkinnyt kieltoa? Onko haureuskin (eli sukupuolinen moraalittomuus) myös sallittu itsekehitetyn teologiasi mukaan? Loukkaantumisdogmisi perusteella voisi ajatella että saattaahan joku loukkaantua jos ei anna tai saa.

Lue lisää

"miksi vain veren suhteen karttaminen ei merkinnyt kieltoa"

Eihän näin ole edes väitetty. Epäjumalille uhrattu oli myös kartettavien listalla, mutta Paavali antoi Korintin seurakunnalle luvan syödä epäjumalille uhrattua, kunhan heikomman veljen omaatuntoa ei loukattu. Apostolien ohje ei siis edes omana aikanaan ollut kaikkia sitova, vaan paikallisiin tarpeisiin laadittu suositus, joka lähetettiin kirjeenä Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille.

Anonyymi kirjoitti:

Jos apostolien kirjeen mukaan piti karttaa epäjumalan palvontaa, verta ja haureutta niin miksi vain veren suhteen karttaminen ei merkinnyt kieltoa? Onko haureuskin (eli sukupuolinen moraalittomuus) myös sallittu itsekehitetyn teologiasi mukaan? Loukkaantumisdogmisi perusteella voisi ajatella että saattaahan joku loukkaantua jos ei anna tai saa.

Lue lisää

Haureus voi Raamatussa tarkoittaa erilaisia asioita asiayhteydestä riippuen. Sitä käytetään myös kuvaannollisessa merkityksessä tarkoittaen hengellistä uskottomuutta. Apostolien ei tarvinnut kehoittaa karttamaan esimerkiksi epäjumalanpalvelusta, murhaamista, sukupuolista moraalittomuutta tai varastamista, koska nämä olivat muutenkin selviä. He ottivat kantaa vain asioihin, jotka hiersivät juutalais- ja pakanakristittyjen välejä. Kokouksen aihehan oli ympärileikkausta ja Mooseksen lain noudattamista koskenut kiista. Siten haureus tässä yhteydessä tarkoittanee Vanhassa testamentissa kiellettyjä sukulaisavioliittoja, kuten vuoden 1992 Kirkkoraamattu alaviitteessä sanoo.

Apostolien ohje oli suositusluontoinen ja tarkoitettu helpottamaan eri taustoista peräisin olevien kristittyjen yhteiseloa alueilla, joilla heille oli tullut kiistaa. Se ei sitonut kaikkia kristittyjä edes tuohon aikaan, eikä ollut käsky, jonka rikkomisesta olisi rangaistu. "Voikaa hyvin", päättävät apostolit tervehdyksensä. Ihminen ei voi hyvin, jos kärsii verenhukasta, eivätkä siinä välttämättä auta edes Vartiotornin sallimat fraktiot.

Anonyymi kirjoitti:

Haureus voi Raamatussa tarkoittaa erilaisia asioita asiayhteydestä riippuen. Sitä käytetään myös kuvaannollisessa merkityksessä tarkoittaen hengellistä uskottomuutta. Apostolien ei tarvinnut kehoittaa karttamaan esimerkiksi epäjumalanpalvelusta, murhaamista, sukupuolista moraalittomuutta tai varastamista, koska nämä olivat muutenkin selviä. He ottivat kantaa vain asioihin, jotka hiersivät juutalais- ja pakanakristittyjen välejä. Kokouksen aihehan oli ympärileikkausta ja Mooseksen lain noudattamista koskenut kiista. Siten haureus tässä yhteydessä tarkoittanee Vanhassa testamentissa kiellettyjä sukulaisavioliittoja, kuten vuoden 1992 Kirkkoraamattu alaviitteessä sanoo.

Apostolien ohje oli suositusluontoinen ja tarkoitettu helpottamaan eri taustoista peräisin olevien kristittyjen yhteiseloa alueilla, joilla heille oli tullut kiistaa. Se ei sitonut kaikkia kristittyjä edes tuohon aikaan, eikä ollut käsky, jonka rikkomisesta olisi rangaistu. "Voikaa hyvin", päättävät apostolit tervehdyksensä. Ihminen ei voi hyvin, jos kärsii verenhukasta, eivätkä siinä välttämättä auta edes Vartiotornin sallimat fraktiot.

Lue lisää

> Haureus voi Raamatussa tarkoittaa erilaisia asioita asiayhteydestä riippuen - - - Apostolien ei tarvinnut kehoittaa karttamaan esimerkiksi epäjumalanpalvelusta, murhaamista, sukupuolista moraalittomuutta tai varastamista, koska nämä olivat muutenkin selviä - - - Siten haureus tässä yhteydessä tarkoittanee Vanhassa testamentissa kiellettyjä sukulaisavioliittoja, kuten vuoden 1992 Kirkkoraamattu alaviitteessä sanoo >

Väitätkö että kristityille (tai edes pakanoille) oli epäselvää, saako sukulaisia naida ja sen takia heitä piti juuri siitä muistuttaa? Esittelemääsi määritelmää haureuden merkityksestä ei löydy mistään hakuteoksesta ja viittauksesi KR92::een on varsin laaja eli nähtäväksi jää, löydätkö sitä itsekään. Haureuden määritelmä sisältää eri hakuteosten mukaan sukupuolisen kanssakäymisen jonkun muun kuin aviopuolison kanssa varsin laajalla tapakirjolla. Ja kyllä siihen kuuluu myös sukulaiset.

Kielto veren käytöstä ravinnoksi se vasta selvää olikin - paitsi pakanuudesta kääntyneille, joiden historia ja kulttuuri ei sisältänyt veren käyttöön liittyvää rajoitusta. Sen sisäistäminen tosin ei ollut vaikeaa pakanakäännynnäisillekään.

Arkielämän toimintojen järjestäminen antiikin maailmassa sen sijaan oli juutalaisalueita monimutkaisempaa kun puhutaan epäjumalan palvonnasta. Esimerkiksi tuoreen lihan myyminen tapahtui lihakaupoissa, jotka saivat myyntiartikkelinsa suureksi osaksi epäjumalien temppeleissä teurastetuista eläimistä. Teurastetuista eläimistä käytettiin uhreihin vain valikoitu osa mutta suurimmaksi osaksi ruhon osat toimitettiin suoraan lihakauppoihin ilman yhteyttä uhritoimituksiin. Siksi Paavali pystyi antamaan neuvon jonka mukaan kristitty pystyi käyttämään epäjumalan temppelistä peräisin olevaa lihaa ravinnokseen ilman että sitä voitiin pitää "epäjumalalle uhrattuna".

Jos taas lihaan oli liitetty ajatus siitä, että se oli yhteydessä epäjumaliin (jopa suullinen ilmaus oli riittävä 1.Kor.10:28) se piti jättää syömättä. Paavali ei siis antanut lupaa syödä epäjumalille uhrattua vaan jopa epäilys asiassa riitti siihen, että kristityn piti kieltäytyä siitä.

Verta ei edes mainita Paavalin antamassa ohjeistuksessa, koska sen karttaminen oli kaikille kristityille itsestään selvää - myös pakanakäännynnäisille.

> Se ei sitonut kaikkia kristittyjä edes tuohon aikaan, eikä ollut käsky, jonka rikkomisesta olisi rangaistu >

Kaikki apostolien viestissä mainitut asiat olivat kiellettyjä kaikilta kristityiltä. Rangaistus kieltojen katumattomasta rikkomisesta oli seurakunnasta erottaminen ( esimerkkinä haureuden harjoittaminen 1.Kor.5:1,2).

> "Voikaa hyvin", päättävät apostolit tervehdyksensä >

Hyvin voiminen tulee Jumalan normien noudattamisesta. Toivotuksen merkitys ei ollut, että tehkää mitä haluatte niin voitte hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

> Haureus voi Raamatussa tarkoittaa erilaisia asioita asiayhteydestä riippuen - - - Apostolien ei tarvinnut kehoittaa karttamaan esimerkiksi epäjumalanpalvelusta, murhaamista, sukupuolista moraalittomuutta tai varastamista, koska nämä olivat muutenkin selviä - - - Siten haureus tässä yhteydessä tarkoittanee Vanhassa testamentissa kiellettyjä sukulaisavioliittoja, kuten vuoden 1992 Kirkkoraamattu alaviitteessä sanoo >

Väitätkö että kristityille (tai edes pakanoille) oli epäselvää, saako sukulaisia naida ja sen takia heitä piti juuri siitä muistuttaa? Esittelemääsi määritelmää haureuden merkityksestä ei löydy mistään hakuteoksesta ja viittauksesi KR92::een on varsin laaja eli nähtäväksi jää, löydätkö sitä itsekään. Haureuden määritelmä sisältää eri hakuteosten mukaan sukupuolisen kanssakäymisen jonkun muun kuin aviopuolison kanssa varsin laajalla tapakirjolla. Ja kyllä siihen kuuluu myös sukulaiset.

Kielto veren käytöstä ravinnoksi se vasta selvää olikin - paitsi pakanuudesta kääntyneille, joiden historia ja kulttuuri ei sisältänyt veren käyttöön liittyvää rajoitusta. Sen sisäistäminen tosin ei ollut vaikeaa pakanakäännynnäisillekään.

Arkielämän toimintojen järjestäminen antiikin maailmassa sen sijaan oli juutalaisalueita monimutkaisempaa kun puhutaan epäjumalan palvonnasta. Esimerkiksi tuoreen lihan myyminen tapahtui lihakaupoissa, jotka saivat myyntiartikkelinsa suureksi osaksi epäjumalien temppeleissä teurastetuista eläimistä. Teurastetuista eläimistä käytettiin uhreihin vain valikoitu osa mutta suurimmaksi osaksi ruhon osat toimitettiin suoraan lihakauppoihin ilman yhteyttä uhritoimituksiin. Siksi Paavali pystyi antamaan neuvon jonka mukaan kristitty pystyi käyttämään epäjumalan temppelistä peräisin olevaa lihaa ravinnokseen ilman että sitä voitiin pitää "epäjumalalle uhrattuna".

Jos taas lihaan oli liitetty ajatus siitä, että se oli yhteydessä epäjumaliin (jopa suullinen ilmaus oli riittävä 1.Kor.10:28) se piti jättää syömättä. Paavali ei siis antanut lupaa syödä epäjumalille uhrattua vaan jopa epäilys asiassa riitti siihen, että kristityn piti kieltäytyä siitä.

Verta ei edes mainita Paavalin antamassa ohjeistuksessa, koska sen karttaminen oli kaikille kristityille itsestään selvää - myös pakanakäännynnäisille.

> Se ei sitonut kaikkia kristittyjä edes tuohon aikaan, eikä ollut käsky, jonka rikkomisesta olisi rangaistu >

Kaikki apostolien viestissä mainitut asiat olivat kiellettyjä kaikilta kristityiltä. Rangaistus kieltojen katumattomasta rikkomisesta oli seurakunnasta erottaminen ( esimerkkinä haureuden harjoittaminen 1.Kor.5:1,2).

> "Voikaa hyvin", päättävät apostolit tervehdyksensä >

Hyvin voiminen tulee Jumalan normien noudattamisesta. Toivotuksen merkitys ei ollut, että tehkää mitä haluatte niin voitte hyvin.

Lue lisää

Apostolien ei tarvinnut muistuttaa sellaisista asioista, jotka muutenkin olivat selviä, kuten vaikkapa sukupuolisesta moraalittomuudesta tai avioiliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista, joiden kielto löytyy jo Jeesuksen opetuksesta. Kristinuskon oppi oli pakanasta kääntyneille selvä, mutta kokous käsitteli ympärileikkauksesta ja lain noudattamisesta syntynyttä kiistaa, ja keskittyi asioihin, jotka kompastuttivat juutalaiskristittyjä mutta eivät olleet pakanasta kääntyneille selviä. On perusteltua tulkita niin, että haureus tässä yhteydessä tarkoittaa sukulaisavioiliittoja eli liian läheisen sukulaisen kanssa avioitumista, eli kyseessä on periaatteessa sallittu avioliitto, mutta liian läheisen sukulaisen kanssa, ainakin jos asiaa tarkastellaan Vanhan testamentin valossa. KR92 on asiantuntijoiden tekemä käännös, ja vaikka mikään käännös ei edusta absoluuttista totuutta, luotan heihin aika paljon enemmän kuin vaikkapa sinuun. KR92 löytyy esimerkiksi tuolta, alaviite on jakeen Ap.t. 15:20 kohdalla.

https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible

Juutalaiset eivät syöneet verta, tämä on selvää. Sen sijaan pakanakäännynnäisille asia ei ollut selvä, vaan tarjolla oli veriruokia ja verineen myytävää lihaa, jota he olivat tottuneet syömään. Tämä ei ollut ongelma heille ennen kuin se alkoi kompastuttaa juutalaiskristittyjä.

Epäjumalanpalvelus oli ilman muuta kiellettyä, eikä apostolien tarvinnut siitä muistuttaa. Sen sijaan keskustelua käytiin epäjumalille uhratusta lihasta, joka oli tuohon aikaan tavallista ja yleisesti saatavilla. Uhrimenoissa käytetty liha poltettiin tai syötiin, joten siinä ei olisi ollut mitä myydä. Epäjumalille uhratulla tarkoitettiin temppeleistä myytävää "ylijäämälihaa", jota juutalaiset ja jotkut kristityt pitivät epäjumalanpalveluksen saastuttamana, koska lihan alkuperä oli epäjumalanpalveluksessa ja eläin oli menettänyt henkensä uhrimenoissa. Epäjumalille uhrattua kutsutaan UT:n kreikassa sanalla eidōlothytōn ja tämä on sama sana mitä Paavali käyttää, kun sallii epäjumalille uhratun korinttilaisille. Paavali siis sallii jotain, mitä apostolit kehoittivat karttamaan. Tämäkin osoittaa, ettei apostolien kehoitus ollut edes 1. vuosisadalla universaalisti kaikkia kristittyjä koskeva tai pakottava.

https://biblehub.com/greek/eido_lothyto_n_1494.htm

Monilla alueilla oli suorastaan vaikeaa löytää lihaa, joka ei olisi ollut temppelistä peräisin, joten lihan alkuperä oli tavallaan itsestäänselvyys. Paavali ei viittaa tilanteeseen, jossa ruuan tarjoaja toteaa lähes itsestäänselvän asian, että liha on ostettu temppelistä, vaan siihen, että tarjoaja itse alkaa epäröidä, onkohan syöminen sopivaa. Ongelma ei ollut lihan alkuperä sinänsä, vaan se miten se vaikutti joidenkin omaantuntoon.

Mikään apostolien kirjeessä ei viittaa siihen, että kyseessä olisi ollut pakottava käsky, jonka rikkominen johtaa seurakunnasta erottamiseen. Apostolit nimenomaan sanovat, että kyseessä ei ole taakka. Tarkoitus ei siis ollut asettaa pakottavaa käskyä, joka voi vahingoittaa kristittyjä, vaan annettiin suositusluontoinen ohje siitä, että pakanasta kääntyneet ottaisivat juutalaisten omantunnon huomioon tällä tavalla. Apostolien kokouksen ohje tulee hyvin lähelle ns. Nooan poikien lakia, joka liittyi siihen, mitä juutalaiset odottavat pakanoilta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Laws_of_Noah

Ohje olikin toimiva, eikä tarkoittanut sitä, että kenenkään pitäisi kieltäytyä verensiirroista tai "läträtä" verestä erilleen Vartiotornin sallimat ja kieltämät komponentit. Se oli huomaavainen ohje juutalaiskristittyjen omantunnon kunnioittamiseksi niille alueille, joilla erilaiset kulttuuritaustat aiheuttivat kitkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Apostolien ei tarvinnut muistuttaa sellaisista asioista, jotka muutenkin olivat selviä, kuten vaikkapa sukupuolisesta moraalittomuudesta tai avioiliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista, joiden kielto löytyy jo Jeesuksen opetuksesta. Kristinuskon oppi oli pakanasta kääntyneille selvä, mutta kokous käsitteli ympärileikkauksesta ja lain noudattamisesta syntynyttä kiistaa, ja keskittyi asioihin, jotka kompastuttivat juutalaiskristittyjä mutta eivät olleet pakanasta kääntyneille selviä. On perusteltua tulkita niin, että haureus tässä yhteydessä tarkoittaa sukulaisavioiliittoja eli liian läheisen sukulaisen kanssa avioitumista, eli kyseessä on periaatteessa sallittu avioliitto, mutta liian läheisen sukulaisen kanssa, ainakin jos asiaa tarkastellaan Vanhan testamentin valossa. KR92 on asiantuntijoiden tekemä käännös, ja vaikka mikään käännös ei edusta absoluuttista totuutta, luotan heihin aika paljon enemmän kuin vaikkapa sinuun. KR92 löytyy esimerkiksi tuolta, alaviite on jakeen Ap.t. 15:20 kohdalla.

https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible

Juutalaiset eivät syöneet verta, tämä on selvää. Sen sijaan pakanakäännynnäisille asia ei ollut selvä, vaan tarjolla oli veriruokia ja verineen myytävää lihaa, jota he olivat tottuneet syömään. Tämä ei ollut ongelma heille ennen kuin se alkoi kompastuttaa juutalaiskristittyjä.

Epäjumalanpalvelus oli ilman muuta kiellettyä, eikä apostolien tarvinnut siitä muistuttaa. Sen sijaan keskustelua käytiin epäjumalille uhratusta lihasta, joka oli tuohon aikaan tavallista ja yleisesti saatavilla. Uhrimenoissa käytetty liha poltettiin tai syötiin, joten siinä ei olisi ollut mitä myydä. Epäjumalille uhratulla tarkoitettiin temppeleistä myytävää "ylijäämälihaa", jota juutalaiset ja jotkut kristityt pitivät epäjumalanpalveluksen saastuttamana, koska lihan alkuperä oli epäjumalanpalveluksessa ja eläin oli menettänyt henkensä uhrimenoissa. Epäjumalille uhrattua kutsutaan UT:n kreikassa sanalla eidōlothytōn ja tämä on sama sana mitä Paavali käyttää, kun sallii epäjumalille uhratun korinttilaisille. Paavali siis sallii jotain, mitä apostolit kehoittivat karttamaan. Tämäkin osoittaa, ettei apostolien kehoitus ollut edes 1. vuosisadalla universaalisti kaikkia kristittyjä koskeva tai pakottava.

https://biblehub.com/greek/eido_lothyto_n_1494.htm

Monilla alueilla oli suorastaan vaikeaa löytää lihaa, joka ei olisi ollut temppelistä peräisin, joten lihan alkuperä oli tavallaan itsestäänselvyys. Paavali ei viittaa tilanteeseen, jossa ruuan tarjoaja toteaa lähes itsestäänselvän asian, että liha on ostettu temppelistä, vaan siihen, että tarjoaja itse alkaa epäröidä, onkohan syöminen sopivaa. Ongelma ei ollut lihan alkuperä sinänsä, vaan se miten se vaikutti joidenkin omaantuntoon.

Mikään apostolien kirjeessä ei viittaa siihen, että kyseessä olisi ollut pakottava käsky, jonka rikkominen johtaa seurakunnasta erottamiseen. Apostolit nimenomaan sanovat, että kyseessä ei ole taakka. Tarkoitus ei siis ollut asettaa pakottavaa käskyä, joka voi vahingoittaa kristittyjä, vaan annettiin suositusluontoinen ohje siitä, että pakanasta kääntyneet ottaisivat juutalaisten omantunnon huomioon tällä tavalla. Apostolien kokouksen ohje tulee hyvin lähelle ns. Nooan poikien lakia, joka liittyi siihen, mitä juutalaiset odottavat pakanoilta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Laws_of_Noah

Ohje olikin toimiva, eikä tarkoittanut sitä, että kenenkään pitäisi kieltäytyä verensiirroista tai "läträtä" verestä erilleen Vartiotornin sallimat ja kieltämät komponentit. Se oli huomaavainen ohje juutalaiskristittyjen omantunnon kunnioittamiseksi niille alueille, joilla erilaiset kulttuuritaustat aiheuttivat kitkaa.

Lue lisää

> On perusteltua tulkita niin, että haureus tässä yhteydessä tarkoittaa sukulaisavioiliittoja eli liian läheisen sukulaisen kanssa avioitumista - - - KR92 on asiantuntijoiden tekemä käännös, ja vaikka mikään käännös ei edusta absoluuttista totuutta, luotan heihin aika paljon enemmän kuin vaikkapa sinuun >

Minuun en ole pyytänytkään luottamaan vaan perusteluihin, jotka löytyvät hakuteoksista. Yksikään löytämäni hakuteos ei rajoita sanan "haureus" määritelmää pelkästään sukulaisavioliittoihin vaan paljon laajempaan kirjoon sukupuolista moraalittomuutta. Myöskään KR92 ei väitä tulkintansa olevan "absoluuttinen totuus" koska se sanoo että "haureus tarkoittaNEE VT:ssa kiellettyjä sukulaisavioliittoja". Lause ei kiistä laajempaakaan merkitystä haureuden käsitteestä vaan kertoo yhden mahdollisen vaihtoehdon.

Joka tapauksessa haureuden määritelmä ei ole asian pointti, vaan se, että apostolien viestissä kiistämättä ja ilman alaviitteitä kristittyjä velvoitetaan "karttamaan verta" yhtä lailla kuin epäjumalanpalveluksen saastuttamaa ja haureutta (Apt.15:20).

> Sen sijaan pakanakäännynnäisille asia ei ollut selvä, vaan tarjolla oli veriruokia ja verineen myytävää lihaa, jota he olivat tottuneet syömään. Tämä ei ollut ongelma heille ennen kuin se alkoi kompastuttaa juutalaiskristittyjä >

Eihän se mikään ongelma aiemmin ollutkaan, ennenkuin jostain 'pakanasta' tuli kristillisyyteen kääntynyt. Tultuaan kristityiksi heidän tuli noudattaa kristityille kuuluvia velvoitteita ja uskoa kristillisiin oppeihin. Jos he eivät tehneet niin, heistä ei ollut tullut kristittyjä. Eihän kukaan "käänny", jos ei tiedä mihin "kääntyy". Jos he taas kääntymisen (eli kristillisyyteen kastamisen) jälkeen vielä söivät "veriruokia ja verineen myytävää lihaa, joita he olivat tottuneet syömään", heidät erotettiin seurakunnasta kuten epäjumalia palvoville ja haureutta harjoittavillekin olisi käynyt (1.Kor.5:1,2).

> Epäjumalille uhrattua kutsutaan UT:n kreikassa sanalla eidōlothytōn ja tämä on sama sana mitä Paavali käyttää, kun sallii epäjumalille uhratun korinttilaisille >

Mainitsemasi kreikkalainen sana "eidōlothytōn" esiintyy Raamatussa kolmessa kohtaa eli Apt.15:29;, 1.Kor.8:1 ja 1.Kor.8:4. Kaksi viimeistä kohtaa liittyy Paavalin ohjeistukseen "epäjumalille uhratusta" ja sanalla kuvataan lihaa, jota kristittyjen tuli karttaa apostolien viestin mukaan (eli Apt.15:29 : "eidōlothytōn").

Johdat harhaan ja suorastaan valehtelet, että Paavali olisi sallinut korinttilaisten kristittyjen syödä epäjumalille uhrattua. Sen sijaan Paavali osoitti, että lihakaupoissa myytävä, alunperin jonkun epäjumalan temppelissä teurastettu eläimen osa ei ollut "epäjumalille uhrattua" vaan aivan tavallista lihaa. Sen sijaan jos lihaa olisi markkinoitu sellaiseksi joka oli uhrattu epäjumalalle eli sitä olisi korostettu edes puheen kautta (1.Kor.10:28), kristityn tuli kieltäytyä siitä. Silloin lihaa verrattiin epäjumalalle uhrattuun - oli väite sitten totta tai ei.

Miksi Paavali mainitsi em. kieltäytymisen syyksi "tuon toisen" omantunnon (Apt.10:29)? Siksi koska muuten joku olisi voinut ajatella, että annetusta tiedosta huolimatta kristityt eivät karttaneet epäjumalalle uhrattua ja sen nähdessään "tuon toisen" omatunto olisi saanut aiheen pilkata kristityn vakaumusta. "Kyllä ne sitä syö, vaikka se on niiltä kielletty".

> Monilla alueilla oli suorastaan vaikeaa löytää lihaa, joka ei olisi ollut temppelistä peräisin, joten lihan alkuperä oli tavallaan itsestäänselvyys >

Lihan alkuperä oli usein itsestäänselvyys, mutta se katsottiinko se epäjumalalle uhratuksi, ei ollut itsestään selvää ennenkuin joku halusi tehdä asiasta julkisen ja paljastaa lihan olevan jollakin tapaa olleen yhteydessä epäjumalan palvontaan. Silloin kristityn tuli karttaa sellaista lihaa.

> Tarkoitus ei siis ollut asettaa pakottavaa käskyä, joka voi vahingoittaa kristittyjä >

Käsky ei vahingoittanut silloisia kristittyjä; syötäväksi kelpaavaa lihaa oli yllinkyllin.

> Se oli huomaavainen ohje juutalaiskristittyjen omantunnon kunnioittamiseksi niille alueille, joilla erilaiset kulttuuritaustat aiheuttivat kitkaa >

Oikeasti se oli apostolien muistutus siitä, mitkä Jumalan käskyt velvoittavat kaikkia kristittyjä, oli kyseessä juutalaistaustainen tai pakanuudesta kääntynyt kristitty. Kristitty on kristitty ja toimii kuten kristitty kulttuuritaustasta riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

> On perusteltua tulkita niin, että haureus tässä yhteydessä tarkoittaa sukulaisavioiliittoja eli liian läheisen sukulaisen kanssa avioitumista - - - KR92 on asiantuntijoiden tekemä käännös, ja vaikka mikään käännös ei edusta absoluuttista totuutta, luotan heihin aika paljon enemmän kuin vaikkapa sinuun >

Minuun en ole pyytänytkään luottamaan vaan perusteluihin, jotka löytyvät hakuteoksista. Yksikään löytämäni hakuteos ei rajoita sanan "haureus" määritelmää pelkästään sukulaisavioliittoihin vaan paljon laajempaan kirjoon sukupuolista moraalittomuutta. Myöskään KR92 ei väitä tulkintansa olevan "absoluuttinen totuus" koska se sanoo että "haureus tarkoittaNEE VT:ssa kiellettyjä sukulaisavioliittoja". Lause ei kiistä laajempaakaan merkitystä haureuden käsitteestä vaan kertoo yhden mahdollisen vaihtoehdon.

Joka tapauksessa haureuden määritelmä ei ole asian pointti, vaan se, että apostolien viestissä kiistämättä ja ilman alaviitteitä kristittyjä velvoitetaan "karttamaan verta" yhtä lailla kuin epäjumalanpalveluksen saastuttamaa ja haureutta (Apt.15:20).

> Sen sijaan pakanakäännynnäisille asia ei ollut selvä, vaan tarjolla oli veriruokia ja verineen myytävää lihaa, jota he olivat tottuneet syömään. Tämä ei ollut ongelma heille ennen kuin se alkoi kompastuttaa juutalaiskristittyjä >

Eihän se mikään ongelma aiemmin ollutkaan, ennenkuin jostain 'pakanasta' tuli kristillisyyteen kääntynyt. Tultuaan kristityiksi heidän tuli noudattaa kristityille kuuluvia velvoitteita ja uskoa kristillisiin oppeihin. Jos he eivät tehneet niin, heistä ei ollut tullut kristittyjä. Eihän kukaan "käänny", jos ei tiedä mihin "kääntyy". Jos he taas kääntymisen (eli kristillisyyteen kastamisen) jälkeen vielä söivät "veriruokia ja verineen myytävää lihaa, joita he olivat tottuneet syömään", heidät erotettiin seurakunnasta kuten epäjumalia palvoville ja haureutta harjoittavillekin olisi käynyt (1.Kor.5:1,2).

> Epäjumalille uhrattua kutsutaan UT:n kreikassa sanalla eidōlothytōn ja tämä on sama sana mitä Paavali käyttää, kun sallii epäjumalille uhratun korinttilaisille >

Mainitsemasi kreikkalainen sana "eidōlothytōn" esiintyy Raamatussa kolmessa kohtaa eli Apt.15:29;, 1.Kor.8:1 ja 1.Kor.8:4. Kaksi viimeistä kohtaa liittyy Paavalin ohjeistukseen "epäjumalille uhratusta" ja sanalla kuvataan lihaa, jota kristittyjen tuli karttaa apostolien viestin mukaan (eli Apt.15:29 : "eidōlothytōn").

Johdat harhaan ja suorastaan valehtelet, että Paavali olisi sallinut korinttilaisten kristittyjen syödä epäjumalille uhrattua. Sen sijaan Paavali osoitti, että lihakaupoissa myytävä, alunperin jonkun epäjumalan temppelissä teurastettu eläimen osa ei ollut "epäjumalille uhrattua" vaan aivan tavallista lihaa. Sen sijaan jos lihaa olisi markkinoitu sellaiseksi joka oli uhrattu epäjumalalle eli sitä olisi korostettu edes puheen kautta (1.Kor.10:28), kristityn tuli kieltäytyä siitä. Silloin lihaa verrattiin epäjumalalle uhrattuun - oli väite sitten totta tai ei.

Miksi Paavali mainitsi em. kieltäytymisen syyksi "tuon toisen" omantunnon (Apt.10:29)? Siksi koska muuten joku olisi voinut ajatella, että annetusta tiedosta huolimatta kristityt eivät karttaneet epäjumalalle uhrattua ja sen nähdessään "tuon toisen" omatunto olisi saanut aiheen pilkata kristityn vakaumusta. "Kyllä ne sitä syö, vaikka se on niiltä kielletty".

> Monilla alueilla oli suorastaan vaikeaa löytää lihaa, joka ei olisi ollut temppelistä peräisin, joten lihan alkuperä oli tavallaan itsestäänselvyys >

Lihan alkuperä oli usein itsestäänselvyys, mutta se katsottiinko se epäjumalalle uhratuksi, ei ollut itsestään selvää ennenkuin joku halusi tehdä asiasta julkisen ja paljastaa lihan olevan jollakin tapaa olleen yhteydessä epäjumalan palvontaan. Silloin kristityn tuli karttaa sellaista lihaa.

> Tarkoitus ei siis ollut asettaa pakottavaa käskyä, joka voi vahingoittaa kristittyjä >

Käsky ei vahingoittanut silloisia kristittyjä; syötäväksi kelpaavaa lihaa oli yllinkyllin.

> Se oli huomaavainen ohje juutalaiskristittyjen omantunnon kunnioittamiseksi niille alueille, joilla erilaiset kulttuuritaustat aiheuttivat kitkaa >

Oikeasti se oli apostolien muistutus siitä, mitkä Jumalan käskyt velvoittavat kaikkia kristittyjä, oli kyseessä juutalaistaustainen tai pakanuudesta kääntynyt kristitty. Kristitty on kristitty ja toimii kuten kristitty kulttuuritaustasta riippumatta.

Lue lisää

Epäjumalille uhrattua sai Paavalin mukaan syödä, vaikka toisin yrität väittää ja jopa valehtelijaksi syytät. Mikään raamatunkohta ei myöskään osoita, että epäjumalille uhratun, kuristetun tai veren syömisestä olisi erotettu kristillisestä seurakunnasta. Jos näin haluat väittää, ole hyvä ja näytä raamatunkohta. Perusteluksi ei tosiaan riitä, että tulkinnanvarainen "haureus" mainitaan samassa luettelossa. Haureus kun voi Raamatussa tarkoittaa eri asioita asiayhteydestä riippuen ja tässäkin käsitteen tulkinnanvaraisuutta on tuotu esille.

Kun Paavali kirjoittaa korinttilaisille "Sitten on puhuttava epäjumalille uhratusta lihasta", "Epäjumalille uhratun lihan syömisestä sanon näin" (1. Kor. 8:1,4) hän ei yritä määritellä termiä uudelleen tai kiistää, että epäjumalille uhratulla tarkoitettiin temppeleistä peräisin ollutta lihaa. Lihan alkuperä ei myöskään häviä, vaikka määrittelisi tai "katsoisi" millä tavalla tahansa.

1. Kor. 8:10 Jos heikko veljesi näkee sinut, jolla on tietoa, aterialla epäjumalan temppelissä, eikö hänen omatuntonsa saa tästä tukea siihen, että hänkin voisi syödä uhrilihaa?

Eli kyllä Paavali tiesi, mitä epäjumalille uhratulla tarkoitettiin eikä yrittänyt muuttaa tätä. Tuossakin hänen huolensa kohdistui toisen omantunnon loukkaamiseen, ei siihen, että uhrilihan syöminen olisi sinänsä ollut kiellettyä jos omatunto sen salli. Paavalin ajatuskulku näyttää olleen, että koska epäjumalat eivät olleet mitään todellista, lihan alkuperästä ei tarvinnut välittää, jos omantunto tämän salli. Jos se kuitekin häiritsi jonkun omaatuntoa, asia oli syytä ottaa huomioon.

Jos uhrilihan syöminen olisi ollut ehdottoman kiellettyä, niin ei Paavali varmastikaan olisi perusteluna nostanut esille sitä, että syömistä olisi syytä välttää "tuon toisen" omantunnon takia. Olisiko Paavali kieltänyt murhan vedoten siihen, että se voi loukata heikomman veljen omaatuntoa? Ei tuollaista perustelua käytetä sellaisen asian yhteydessä, joka on ehdottoman kiellettyä. Sen sijaan asiassa, joka oli periaatteessa sallittua, mutta saattoi sisältää jotain mikä piti ottaa huomioon, tuollaisen näkökulman voi nostaa esiin.

Monilla alueilla oli vaikea edes löytää lihaa, joka ei olisi ollut epäjumalien temppeleistä peräisin, eikä kristitty mitenkään voinut tietää, onko jossain myytävästä lihasta veri laskettu tai sisälsikö makkara tai jokin lihatuote verta. Juutalaiset järjestivät oman ruokahuoltonsa eivätkä asioineet noissa kaupoissa, mutta kristityillä oli erilaisia näkemyksiä. Paavalin ohje syödä kaikkea mitä lihakaupasta löytyy voidaan ymmärtää niin, että hänellä ei ollut mitään epäjumalille uhrattua tai sitäkään vastaan, että liha saattoi olla verineen ja makkarassa saattoi olla verta. Suhtautuminen ruokaan on arkinen ja käytännöllinen: "Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala on tekevä molemmat tarpeettomiksi." (1. Kor. 6:13). Ruoka oli hänelle jotain, mikä kuului katoavaan maailmaan ja oli olemassa vain ruumiin ravitsemista varten. Tämä tulee lähelle myös Jeesuksen sanoja siitä, ettei ihmistä saastuta se mikä tulee ulkoapäin.

Kristitty ei sinänsä tarvitse Paavalin tai kenenkään muunkaan lupaa johonkin asiaan, sillä kuten Jeesuskin sanoi "teillä on vain yksi opettaja ja te olette kaikki veljiä" (Matt. 23:8). Paavalin näkemyksiä voi kuitenkin tarkastella hänen itse antamansa ohjeen valossa: "Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää." (1. Tess. 5:21). Jos siellä on jotain, mikä toimii, sen voi ottaa käyttöön ja muun voi jättää omaan arvoonsa.

Varhaiskristittyjen keskuudessa oli eriäviä näkemyksiä siitä, sopiko epäjumalille uhrattua syödä. Merkkejä tästä on myös Uuden testamentin kaanonin sisällä, jonka kirkko myöhemmin kokosi omiin tarpeisiinsa ja valitsi mitä tekstejä siihen otetaan. Apostolit kehoittivat sitä karttamaan kirjeessä, joka lähetettiin tietyille alueille. Paavali sen salli tietyin varauksin. Toisaalta Ilm. 2:20 mainitsee epäjumalille uhratun syömisen jälleen kielteisessä valossa. Jerusalemin apostolit ja Ilmestyskirjan taustalla ollut kirjoittaja tai kirjoittajat ovat nähtävästi edustaneet konservatiivisempaa linjaa kuin aikansa liberaali Paavali. Paavalista voi olla montaa mieltä, mutta ilman hänen panostaan kristinusko olisi mitä todennäköisimmin jäänyt hyvin marginaaliseksi uskonnoksi ja lähinnä juutalaisuuden sivuhuomautukseksi.

Anonyymi kirjoitti:

> Haureus voi Raamatussa tarkoittaa erilaisia asioita asiayhteydestä riippuen - - - Apostolien ei tarvinnut kehoittaa karttamaan esimerkiksi epäjumalanpalvelusta, murhaamista, sukupuolista moraalittomuutta tai varastamista, koska nämä olivat muutenkin selviä - - - Siten haureus tässä yhteydessä tarkoittanee Vanhassa testamentissa kiellettyjä sukulaisavioliittoja, kuten vuoden 1992 Kirkkoraamattu alaviitteessä sanoo >

Väitätkö että kristityille (tai edes pakanoille) oli epäselvää, saako sukulaisia naida ja sen takia heitä piti juuri siitä muistuttaa? Esittelemääsi määritelmää haureuden merkityksestä ei löydy mistään hakuteoksesta ja viittauksesi KR92::een on varsin laaja eli nähtäväksi jää, löydätkö sitä itsekään. Haureuden määritelmä sisältää eri hakuteosten mukaan sukupuolisen kanssakäymisen jonkun muun kuin aviopuolison kanssa varsin laajalla tapakirjolla. Ja kyllä siihen kuuluu myös sukulaiset.

Kielto veren käytöstä ravinnoksi se vasta selvää olikin - paitsi pakanuudesta kääntyneille, joiden historia ja kulttuuri ei sisältänyt veren käyttöön liittyvää rajoitusta. Sen sisäistäminen tosin ei ollut vaikeaa pakanakäännynnäisillekään.

Arkielämän toimintojen järjestäminen antiikin maailmassa sen sijaan oli juutalaisalueita monimutkaisempaa kun puhutaan epäjumalan palvonnasta. Esimerkiksi tuoreen lihan myyminen tapahtui lihakaupoissa, jotka saivat myyntiartikkelinsa suureksi osaksi epäjumalien temppeleissä teurastetuista eläimistä. Teurastetuista eläimistä käytettiin uhreihin vain valikoitu osa mutta suurimmaksi osaksi ruhon osat toimitettiin suoraan lihakauppoihin ilman yhteyttä uhritoimituksiin. Siksi Paavali pystyi antamaan neuvon jonka mukaan kristitty pystyi käyttämään epäjumalan temppelistä peräisin olevaa lihaa ravinnokseen ilman että sitä voitiin pitää "epäjumalalle uhrattuna".

Jos taas lihaan oli liitetty ajatus siitä, että se oli yhteydessä epäjumaliin (jopa suullinen ilmaus oli riittävä 1.Kor.10:28) se piti jättää syömättä. Paavali ei siis antanut lupaa syödä epäjumalille uhrattua vaan jopa epäilys asiassa riitti siihen, että kristityn piti kieltäytyä siitä.

Verta ei edes mainita Paavalin antamassa ohjeistuksessa, koska sen karttaminen oli kaikille kristityille itsestään selvää - myös pakanakäännynnäisille.

> Se ei sitonut kaikkia kristittyjä edes tuohon aikaan, eikä ollut käsky, jonka rikkomisesta olisi rangaistu >

Kaikki apostolien viestissä mainitut asiat olivat kiellettyjä kaikilta kristityiltä. Rangaistus kieltojen katumattomasta rikkomisesta oli seurakunnasta erottaminen ( esimerkkinä haureuden harjoittaminen 1.Kor.5:1,2).

> "Voikaa hyvin", päättävät apostolit tervehdyksensä >

Hyvin voiminen tulee Jumalan normien noudattamisesta. Toivotuksen merkitys ei ollut, että tehkää mitä haluatte niin voitte hyvin.

Lue lisää

"Kaikki apostolien viestissä mainitut asiat olivat kiellettyjä kaikilta kristityiltä. Rangaistus kieltojen katumattomasta rikkomisesta oli seurakunnasta erottaminen ( esimerkkinä haureuden harjoittaminen 1.Kor.5:1,2)."

Ei tällaista missään sanota, eikä tällaista johtopäätöstä myöskään voi tehdä. "Haureuden" tulkinnanvaraisuus on tullutkin jo esille, mutta asiaan liittyy muutakin.

Pelkästään se, että joitakin asioita mainitaan samassa luettelossa ei tarkoita, että asiat olisivat rinnasteisia. Onhan kymmenen käskyn joukossakin mm. murhaamisen ja aviorikoksen kielto, mutta myös himoitsemisen kielto. Nämä tuskin kenenkään mielestä rinnastuvat. Murhaaminen ja aviorikos olivat kuolemalla rangaistavia, mutta himoitsemisen kielto lähinnä moraalinen ohje.

Kun Jeesus luetteli asioita, jotka saastuttavat ihmisen "siveettömyys, varkaudet, murhat,
aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli" (Mark. 7:21-22), niin eiväthän nämä asiat sentään rinnasteisia ole. Myöskään Jehovan todistajien seurakunnasta ei liene ketään erotettu esimerkiksi ylpeyden takia, vaikka aihettakin voisi olla. Vilppi puolestaan kuuluu tiedottajien työkalupakkiin jatkuvassa käytössä. Jos se rinnastettaisiin vaikkapa siveettömyyteen tai murhaan sillä perusteella, että nämä mainitaan samassa listassa, niin tiedottajan tehtävä olisi aika tuulinen paikka.

Kristinuskossa moraalinormit ovat jopa tiukempia kuin juutalaisuudessa, kuten Jeesuksen vuorisaarnasta käy ilmi. Sen sijaan ruokaan ja pyhyyteen liittyvät normit, kuten ruokasäädökset (veri mukaanlukien), sapatti jne. eivät ole samassa asemassa kuin juutalaisuudessa. Eivätkä edes juutalaiset tulkitse, että veren karttaminen olisi tarkoittanut kieltää verensiirtot, tai sallia vain fraktiot.

> Ei sekoiteta asioita. verensiirtokiellosta on edellä jo hyvä kirjoitus >

Olisi tosiaan hyvä, jos et sekoittaisi asioita. Kehut sitten omaa kirjoitteluasi eli vähän vinoutunut näkökulma.

Korinttilaiskirjeessä ei sanallakaan mainita mitään verestä eikä veri ole ollut koko Raamatun aikana ravintoaine; päinvastoin sen käyttö ravintoaineena on suoraan kielletty. Nyt sitten yhtäkkiä veri olisikin mukana ravintoaineena vaikka Paavali puhui koko kirjeensä ajan pelkästä lihasta ja uhrilihasta.

Anonyymi kirjoitti:

> Ei sekoiteta asioita. verensiirtokiellosta on edellä jo hyvä kirjoitus >

Olisi tosiaan hyvä, jos et sekoittaisi asioita. Kehut sitten omaa kirjoitteluasi eli vähän vinoutunut näkökulma.

Korinttilaiskirjeessä ei sanallakaan mainita mitään verestä eikä veri ole ollut koko Raamatun aikana ravintoaine; päinvastoin sen käyttö ravintoaineena on suoraan kielletty. Nyt sitten yhtäkkiä veri olisikin mukana ravintoaineena vaikka Paavali puhui koko kirjeensä ajan pelkästä lihasta ja uhrilihasta.

Lue lisää

Veri on ravintoa silloin, kun syödään itsestään kuollutta ja siten veri syödään sen mukana. Itsestään kuollutta ei syöty mielellään, mutta tarvittaessa sen sai tehdä. Veri oli siis myös ravintoaine, ruokaa. Mitä sinun mielestäsi on aine, jota syödään ja ihmisen elimistö saa siitä energiaa ja ravintoaineita?

Anonyymi kirjoitti:

Veri on ravintoa silloin, kun syödään itsestään kuollutta ja siten veri syödään sen mukana. Itsestään kuollutta ei syöty mielellään, mutta tarvittaessa sen sai tehdä. Veri oli siis myös ravintoaine, ruokaa. Mitä sinun mielestäsi on aine, jota syödään ja ihmisen elimistö saa siitä energiaa ja ravintoaineita?

Lue lisää

Edelleen ne jotka eivät halua palvella Jumalaa, tekevät mitä haluavat. Jumalaa palvovat eivät verta syö, koska Jumala on kieltänyt ihmiseltä veren ravinnoksi ja viimeisimmäksi annetun täsmennyksen mukaan karttamaan sitä kokonaisuudessaan; sitä kun ei tarvita enää uhrimenoissa tai ovenpielien merkitsemiseen pesahina.

Siis että pakana tarjoaa kristitylle mukin verta ja sanoo että tämä on epäjumalille uhrattua. Sen jälkeen pakana ehdottaa että mennään ilotaloon, hän tarjoaa.

Kristitty miettii, että ei tästä kehtaa kieltäytyä, ettei pakanalle tule paha mieli. Jos siellä ei olisi sukulaisia tarjolla tällä kertaa. Se olisi kiusallista. Mutta Paavali pakotti ja onhan se kova. Onneksi ei tule rangaistusta, kävi miten kävi.

Juu, ja sitten verilettumies heräsi.

Anonyymi kirjoitti:

Siis että pakana tarjoaa kristitylle mukin verta ja sanoo että tämä on epäjumalille uhrattua. Sen jälkeen pakana ehdottaa että mennään ilotaloon, hän tarjoaa.

Kristitty miettii, että ei tästä kehtaa kieltäytyä, ettei pakanalle tule paha mieli. Jos siellä ei olisi sukulaisia tarjolla tällä kertaa. Se olisi kiusallista. Mutta Paavali pakotti ja onhan se kova. Onneksi ei tule rangaistusta, kävi miten kävi.

Juu, ja sitten verilettumies heräsi.

Lue lisää

Onko JT:llä yleisesti ilotalofantasioita ?

Mutta tuosta ketjun aiheesta, verensiirtokiellosta. JT ei saa ajatella tämän jakeen merkitystä:

" 3 Moos. 17:15 joka syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti; niin hän tulee puhtaaksi.
Niin, syö lihaa, josta veri ei ole laskettu. Eikä siinä ole kieltoa, rangaistuksesta puhumattakaan. "

-Tuolla edellä on tullut esille, että juutalaisuus asettaa kaiken edelle ihmishengen, eli tavoista, ruokavalioista saa poiketa vakavasta henkeä / terveyttä koskevasta syystä.
Niin puhui juutalaisuskoinen myös tv:ssä äidin raskaudentilan yhteydessä.

Siten ei näytä juutalaisuudessa olleen mitään sellaista "verikuria" kuin mitä JT:t yrittävät ylläpitää. (ja UT:ssa Kristus kumosi lain, Gal. 3:13)

Mutta JT:ien alku on koulunkäymättömien, erityisesti teologian osalta, maailmanloppua kaupittelevien miesten lafka.

Lafkana menestynyt. Täytyyhän miljoonia olla ennenkuin perustetaan valtameren taakse, Irlantiin sijoitusyhtiö.

Yhtiötä hoidetaan ja maailmanloppua kaupitellaan, vartiotornilla. entä sitten ?

Sveitsiläinen psykiatri J. Janner tutki vuonna 1953 satakunta Jehovan todistajaa aseistakieltäytymisen vuoksi. Hänen mukaansa merkittävällä määrällä Jehovan todistajia esiintyi voimakasta ahdistuneisuutta, neuroottisuutta, sisäänpäin kääntyneisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä. Lopputuloksena Janner totesi mielenterveyden ongelmien olevan huomattavasti yleisempiä Jehovan todistajien keskuudessa. (J. Janner "Die Forensisch--Psychiatrishe Und anitatsdienstilche Beurteilung bon Diestrweigern," (The Forensic, Psychiatric and Military Medical Assessment of conscientious Objectors), Schweitz Med. Wschr., Vol.92, 1963, 89–826).

Australialainen psykiatri John Spencer tutki vuonna 1975 australialaisten mielisairaaloiden potilaita laajassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa oli mukana myös 50 Jehovan todistajaa. Hänen mukaansa vakavat mielenterveydelliset sairaudet olivat Jehovan todistajien keskuudessa kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin ja erityisesti skitsofrenia oli neljä kertaa yleisempää. (John Spencer. "Mental Health Among Jehovah's Witnesses," British Journal of Psychiatry, Vol. 126, 1975, 556.).
https://veljesseura.org/foorumi/viewtopic.php?t=9376

Anonyymi kirjoitti:

Onko JT:llä yleisesti ilotalofantasioita ?

Mutta tuosta ketjun aiheesta, verensiirtokiellosta. JT ei saa ajatella tämän jakeen merkitystä:

" 3 Moos. 17:15 joka syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti; niin hän tulee puhtaaksi.
Niin, syö lihaa, josta veri ei ole laskettu. Eikä siinä ole kieltoa, rangaistuksesta puhumattakaan. "

-Tuolla edellä on tullut esille, että juutalaisuus asettaa kaiken edelle ihmishengen, eli tavoista, ruokavalioista saa poiketa vakavasta henkeä / terveyttä koskevasta syystä.
Niin puhui juutalaisuskoinen myös tv:ssä äidin raskaudentilan yhteydessä.

Siten ei näytä juutalaisuudessa olleen mitään sellaista "verikuria" kuin mitä JT:t yrittävät ylläpitää. (ja UT:ssa Kristus kumosi lain, Gal. 3:13)

Mutta JT:ien alku on koulunkäymättömien, erityisesti teologian osalta, maailmanloppua kaupittelevien miesten lafka.

Lafkana menestynyt. Täytyyhän miljoonia olla ennenkuin perustetaan valtameren taakse, Irlantiin sijoitusyhtiö.

Yhtiötä hoidetaan ja maailmanloppua kaupitellaan, vartiotornilla. entä sitten ?

Sveitsiläinen psykiatri J. Janner tutki vuonna 1953 satakunta Jehovan todistajaa aseistakieltäytymisen vuoksi. Hänen mukaansa merkittävällä määrällä Jehovan todistajia esiintyi voimakasta ahdistuneisuutta, neuroottisuutta, sisäänpäin kääntyneisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä. Lopputuloksena Janner totesi mielenterveyden ongelmien olevan huomattavasti yleisempiä Jehovan todistajien keskuudessa. (J. Janner "Die Forensisch--Psychiatrishe Und anitatsdienstilche Beurteilung bon Diestrweigern," (The Forensic, Psychiatric and Military Medical Assessment of conscientious Objectors), Schweitz Med. Wschr., Vol.92, 1963, 89–826).

Australialainen psykiatri John Spencer tutki vuonna 1975 australialaisten mielisairaaloiden potilaita laajassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa oli mukana myös 50 Jehovan todistajaa. Hänen mukaansa vakavat mielenterveydelliset sairaudet olivat Jehovan todistajien keskuudessa kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin ja erityisesti skitsofrenia oli neljä kertaa yleisempää. (John Spencer. "Mental Health Among Jehovah's Witnesses," British Journal of Psychiatry, Vol. 126, 1975, 556.).
https://veljesseura.org/foorumi/viewtopic.php?t=9376

Lue lisää

Nuo vanhat nk. tutkimukset eivät ole enää ajankohtaisia. Mutta joskus tulee mieleen, että niiden kopioija voisi hyötyä tarkastuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Onko JT:llä yleisesti ilotalofantasioita ?

Mutta tuosta ketjun aiheesta, verensiirtokiellosta. JT ei saa ajatella tämän jakeen merkitystä:

" 3 Moos. 17:15 joka syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti; niin hän tulee puhtaaksi.
Niin, syö lihaa, josta veri ei ole laskettu. Eikä siinä ole kieltoa, rangaistuksesta puhumattakaan. "

-Tuolla edellä on tullut esille, että juutalaisuus asettaa kaiken edelle ihmishengen, eli tavoista, ruokavalioista saa poiketa vakavasta henkeä / terveyttä koskevasta syystä.
Niin puhui juutalaisuskoinen myös tv:ssä äidin raskaudentilan yhteydessä.

Siten ei näytä juutalaisuudessa olleen mitään sellaista "verikuria" kuin mitä JT:t yrittävät ylläpitää. (ja UT:ssa Kristus kumosi lain, Gal. 3:13)

Mutta JT:ien alku on koulunkäymättömien, erityisesti teologian osalta, maailmanloppua kaupittelevien miesten lafka.

Lafkana menestynyt. Täytyyhän miljoonia olla ennenkuin perustetaan valtameren taakse, Irlantiin sijoitusyhtiö.

Yhtiötä hoidetaan ja maailmanloppua kaupitellaan, vartiotornilla. entä sitten ?

Sveitsiläinen psykiatri J. Janner tutki vuonna 1953 satakunta Jehovan todistajaa aseistakieltäytymisen vuoksi. Hänen mukaansa merkittävällä määrällä Jehovan todistajia esiintyi voimakasta ahdistuneisuutta, neuroottisuutta, sisäänpäin kääntyneisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä. Lopputuloksena Janner totesi mielenterveyden ongelmien olevan huomattavasti yleisempiä Jehovan todistajien keskuudessa. (J. Janner "Die Forensisch--Psychiatrishe Und anitatsdienstilche Beurteilung bon Diestrweigern," (The Forensic, Psychiatric and Military Medical Assessment of conscientious Objectors), Schweitz Med. Wschr., Vol.92, 1963, 89–826).

Australialainen psykiatri John Spencer tutki vuonna 1975 australialaisten mielisairaaloiden potilaita laajassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa oli mukana myös 50 Jehovan todistajaa. Hänen mukaansa vakavat mielenterveydelliset sairaudet olivat Jehovan todistajien keskuudessa kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin ja erityisesti skitsofrenia oli neljä kertaa yleisempää. (John Spencer. "Mental Health Among Jehovah's Witnesses," British Journal of Psychiatry, Vol. 126, 1975, 556.).
https://veljesseura.org/foorumi/viewtopic.php?t=9376

Lue lisää

> Siten ei näytä juutalaisuudessa olleen mitään sellaista "verikuria" >

Ei nykyjuutalaisilla ole mitään kuria muutenkaan. Loittonevat Jumalasta ja todellisuudesta kiihtyvää vauhtia.

> JT ei saa ajatella tämän jakeen merkitystä: >

Jakeessahan ei puhuta Israelin kansaan kuuluvista vaan muihin kansoihin kuuluvista, joille israelilaisten oli jopa lupa myydä heille ruoaksi kelpaamatonta lihaa - kuten raadeltuja tai itsestään kuolleiden eläinten ruhoja. Älä itse sekoita Israelin kansaan - eli lakiliitossa elävien - ja Jumalan kansaan kuulumattomien ihmisten roolituksia.

Olet näköjään ihastunut poikkitieteellisiin tutkimuksiin ja mielisairaalameininkiin kun hoet samoja juttuja väsymättä. Eikö sinne osaston porukalle ole annettu muuta luettavaa?

Anonyymi kirjoitti:

Siis että pakana tarjoaa kristitylle mukin verta ja sanoo että tämä on epäjumalille uhrattua. Sen jälkeen pakana ehdottaa että mennään ilotaloon, hän tarjoaa.

Kristitty miettii, että ei tästä kehtaa kieltäytyä, ettei pakanalle tule paha mieli. Jos siellä ei olisi sukulaisia tarjolla tällä kertaa. Se olisi kiusallista. Mutta Paavali pakotti ja onhan se kova. Onneksi ei tule rangaistusta, kävi miten kävi.

Juu, ja sitten verilettumies heräsi.

Lue lisää

"Sen jälkeen pakana ehdottaa että mennään ilotaloon, hän tarjoaa."

Sydämen kyllyydestä suu puhuu, sanoi UM käännöskin aikoinaan. Mistähän tuollaiset fantasiat ovat peräisin ja mitä mahtaa mielessä liikkua, kun se noin pulppuaa julki?

"Kristitty miettii, että ei tästä kehtaa kieltäytyä, ettei pakanalle tule paha mieli. Jos siellä ei olisi sukulaisia tarjolla tällä kertaa."

Olikohan tämä nyt viittaus Vanhassa testamentissa kiellettyihin sukulaisavioliittoihin, jotka on otettu esille? Eihän sukulaisavioliitolla ollut mitään tekemistä ilotalon kanssa, vaan kyseessä oli periaatteessa sallittu avioliitto, mutta VT:n nojalla liian läheisen sukulaisen kanssa.

> -Ei Raamattuun ole otettu mitään erityisjaetta jehovantodistajille. >

Ei kun lue vihdoinkin se jae Raamatusta äläkä höpise omiasi. Vertaa omia luulojasi eri käännöksiin niin saatat ymmärtää todellisuuden ja pääsi sisäisten äänien eron. Israelin kansan seassa asui paljon "sekakansaa" (2. Moos.12:37,38), jota ei luetteloitu Israelin kansaan kuuluviksi. Heitä Laki ei velvoittanut samanlaiseen "pyhyyteen" kuin liittokansaa. Israeliin kuuluvat eivät esimerkiksi saaneet valmistaa ruokaa muunlaisesta kuin rituaalisesti teurastetusta eläimestä; "sekakansaan" kuuluvilla taas ei sellaista rajoitetta ollut, vaan heiltä oli kielletty ainoastaan suora veren syönti (3.Moos.17:10).

On valitettavaa että sitkeästi kommentoit täällä noinkin vähäisen tiedon omaavana.

Israelin lakiliiton aikaan oli hieman eri asia kuulua Jumalan kanssa liitossa olevaan kansaan kuin olla sen ulkopuolella. Niinpä nykyäänkin Jumalaa palvovalla ja jumalattomalla on tiettyjä eroja - ja yksi ero on siinä, miten suhtautuu veren pyhyyteen liittyvään Jumalan käskyyn.

Jokainen tekee ihan oman henkilökohtaisen ratkaisun asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

> -Ei Raamattuun ole otettu mitään erityisjaetta jehovantodistajille. >

Ei kun lue vihdoinkin se jae Raamatusta äläkä höpise omiasi. Vertaa omia luulojasi eri käännöksiin niin saatat ymmärtää todellisuuden ja pääsi sisäisten äänien eron. Israelin kansan seassa asui paljon "sekakansaa" (2. Moos.12:37,38), jota ei luetteloitu Israelin kansaan kuuluviksi. Heitä Laki ei velvoittanut samanlaiseen "pyhyyteen" kuin liittokansaa. Israeliin kuuluvat eivät esimerkiksi saaneet valmistaa ruokaa muunlaisesta kuin rituaalisesti teurastetusta eläimestä; "sekakansaan" kuuluvilla taas ei sellaista rajoitetta ollut, vaan heiltä oli kielletty ainoastaan suora veren syönti (3.Moos.17:10).

On valitettavaa että sitkeästi kommentoit täällä noinkin vähäisen tiedon omaavana.

Israelin lakiliiton aikaan oli hieman eri asia kuulua Jumalan kanssa liitossa olevaan kansaan kuin olla sen ulkopuolella. Niinpä nykyäänkin Jumalaa palvovalla ja jumalattomalla on tiettyjä eroja - ja yksi ero on siinä, miten suhtautuu veren pyhyyteen liittyvään Jumalan käskyyn.

Jokainen tekee ihan oman henkilökohtaisen ratkaisun asiassa.

Lue lisää

Myös muukalaisasukkaat olivat osallisia liitosta, joka toi heille oikeuksia ja velvollisuuksia, mutta he eivät olleet israelilaisia. Näiden ryhmien välillä oli joitakin eroja siinä, mitä liitto käytännössä merkitsi, mutta liitto oli sama eli Mooseksen kautta tehty lakiliitto.

Itsestään kuolleen syömisestä tuli saastaiseksi, mutta ei rangaistusta. Tämä oli sama israelilaisille ja muukalaisasukkaille.

Vartiotorni ei hyväksy Paavalin ohjeita, joiden mukaan syötäväksi sopi kaikki mitä lihakaupassa myydään tai aterialla tarjotaan. Edes Jeesuksen sanat siitä, mikä saastuttaa ihmisen, ja Markuksen siitä esittämä tulkinta "Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta" ei kelpaa, vaikka Markuksen evankeliumi on jälkeenpäin kirjoitettu aikana, jolloin juutalaisten ruokasäädökset eivät enää olleet voimassa. Siten Markuksen esittämä tulkinta on tarkoitettu ymmärrettäväksi nimenomaan kristinuskon yhteydessä: kaikki ruoka on puhdasta.

Toisaalta Vartiotorni sitten vaatii apostolien ohjeen "karttakaa -- verta" tulkitsemista lähestulkoon laajimmassa mahdollisessa merkityksessä, ulottaen sen ihmisveren lääketieteelliseen käyttöön, mutta jättäen fraktiot kuitenkin sallituksi poikkeukseksi. Tulkinta on täysin mielivaltainen ja vastoin ohjeen asiayhteyttä ja henkeä sekä Raamatun periaatteita. Raamatussa veren karttaminen liittyi aina eläimen syömiseen. Jo Nooalle annetussa käskyssä kiellettiin ihmisveren vuodattaminen, siis ihmisen tappaminen. Jos painostaa toisen kieltäytymään tarvitsemastaan verensiirrosta, se on itsemurhaan yllyttämistä ja siten lähellä tappamista.

Järjestö tekee täysin mielivaltaista määrittelyä ja rajanvetoa, mihin jokin raamatunkohta ulottuu ja mihin ei, ja näitä oppeja todistajan on velvollisuus noudattaa mökötystuomion uhalla. Vastuu virheistä jää niille, jotka sen oppeja noudattavat: järjestön johto on aivan viime aikoinakin korostanut, ettei sillä ole mitään tarvetta pyytää anteeksi menneitä virheitä. Jos on kuollut, vammautunut tai muuten tärvellyt elämänsä Vartiotornin ohjeiden mukaan, se on voi voi ja järjestön mielestä oma vika. Mitäs menit uskomaan, emme ole väittäneet olevamme erehtymättömiä. Muista kuitenkin lahjoittaa järjestölle ja tee testamentti siltä varalta, että Vartiotornin erehdykset ovat kuolemaksi.

Vääntelehdit kuinka paljon tahansa, Jumalaa palvova ihminen karttaa verta kuten Raamatun historia asian todistaa. Se joka näkee oikeudekseen toimia toisin, pitää omaa oikeuttaan jumalana eli palvoo itseään.

Jehovan todistajat ymmärsivät asian kokonaisuutena jo 1940- luvulla, sinä et vieläkään.

Jos sinulle on edelleen asia epäselvä, lue aikaisemmin julkaistuja kannanottojani. En oikein usko teoriaan, jonka mukaan käyttämäsi hokemisen ja toiston seurauksena höpinäsi muuttuisi yllättäen vakavasti otettavaksi. Minua ei haittaa maaninen suhteesi vereen mutta valitettavasti se haittaa suhdettasi Jumalaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vääntelehdit kuinka paljon tahansa, Jumalaa palvova ihminen karttaa verta kuten Raamatun historia asian todistaa. Se joka näkee oikeudekseen toimia toisin, pitää omaa oikeuttaan jumalana eli palvoo itseään.

Jehovan todistajat ymmärsivät asian kokonaisuutena jo 1940- luvulla, sinä et vieläkään.

Jos sinulle on edelleen asia epäselvä, lue aikaisemmin julkaistuja kannanottojani. En oikein usko teoriaan, jonka mukaan käyttämäsi hokemisen ja toiston seurauksena höpinäsi muuttuisi yllättäen vakavasti otettavaksi. Minua ei haittaa maaninen suhteesi vereen mutta valitettavasti se haittaa suhdettasi Jumalaan.

Lue lisää

Jos et usko toiston voimaan, miksi itse käytät sitä niin paljon? Luovuttaisit jo. Kristinusko ei kiellä verta, eikä juutalaisuuskaan verensiirtoja.

JT:t pitävät hallintoelintä jumalana.

"Darwin-palkinto (engl. Darwin Awards) on yhdysvaltalaisen tieteilijän Wendy Northcuttin keksimä, luonnontieteilijän ja evoluutioteorian isän Charles Darwinin mukaan nimetty internetissä myönnettävä ironinen palkinto. Se myönnetään ihmisille, jotka ovat poistaneet perimänsä lajin geenipoolista "erityisen typerällä tavalla" ja parantaneet näin ihmislajin pitkäaikaisia selviytymismahdollisuuksia."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Darwin-palkinto

Täytyy reiluuden nimissä kuitenkin myöntää, että JT:t ovat harhaanjohdettuja, eivätkä ole itse keksineet Vartiotornin sääntöjä. Useimmat ovat lapsesta asti indoktrinoituja ja loputkin aikuisena heikolla hetkellä liittyneitä. Kukaan ei tuohon porukkaan liity ymmärtäen, mihin oikeastaan liittyy.

Eikä Raamattu hyväksy motkottamista siitä, että toinen tykkää veripaltusta.

Katso

Kol. 2:16 Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä

Että sillai. Lahko purjehtii Raamatun vastaiseen tuuleen.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä Raamattu hyväksy motkottamista siitä, että toinen tykkää veripaltusta.

Katso

Kol. 2:16 Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä

Että sillai. Lahko purjehtii Raamatun vastaiseen tuuleen.

Lue lisää

Mutta itse asiassa lahko ei valvo veriruoan syömiskieltoa.

Sen sijaan verensiirto, elinsiirto, on siellä kielletty ja valvottu.

Lahkon mustassa kammottavassa messussa allekirjoitetaan verensiirron kieltopaperi, samalla kun saa tuntea nahkoissaan perkeleen naurua pidätellen hiiviskelevän nurkissa

Anonyymi kirjoitti:

Mutta itse asiassa lahko ei valvo veriruoan syömiskieltoa.

Sen sijaan verensiirto, elinsiirto, on siellä kielletty ja valvottu.

Lahkon mustassa kammottavassa messussa allekirjoitetaan verensiirron kieltopaperi, samalla kun saa tuntea nahkoissaan perkeleen naurua pidätellen hiiviskelevän nurkissa

Lue lisää

> Lahkon mustassa kammottavassa messussa allekirjoitetaan verensiirron kieltopaperi >

Kun mieltää terveydenhoitojärjestelmän ylläpitämän OmaKannan "mustaksi kammottavaksi messuksi" niin ei voi paljoa odottaa tällaisen henkilön muistakaan älyn leimahduksista.

Sivustolla kanta.fi voi huomata, että henkilökohtaisen hoitotahdon tallentaminen OmaKantaan on suositeltavaa:

"Jokaisella on hyvä olla hoitotahto tehtynä, ennenkuin on liian myöhäistä. Hoitotahtoon voi kirjata elämänarvonsa ja loppuvaiheen toiveet - - - Hoitotahdon ilmaisu velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä toimimaan sen mukaisesti. Kannattaa myös valtuuttaa joku läheisistään tekemään hoitoaan koskevia ratkaisuja, jos itse ei enää niihin pysty - - - Hoitotahdossa voi esittää esimerkiksi, miten omia elämänarvoja ja vakaumusta toivoo huomioitavan. " (- kanta.fi/artikkeli/-/asset_public)

Todistajat ovat toimineet tämän ohjeistuksen mukaan jo ennenkuin sähköistä sivustoa kanta.fi tai OmaKanta- palvelua oli olemassakaan. Silloin hoitotahto kirjattiin erilliseen lomakkeeseen, jota pidettiin aina mukana onnettomuuksien varalta. Koska hoitoa harvoin tarvitsee rajoittaa millään tavalla, lomaketta kutsuttiin sen pääaiheen mukaisesti "verikortiksi" vaikka sen virallinen nimitys olikin "Pysyvä hoitotahto ja valtakirja". Siihen saattoi tietysti liittää kaikkia omaan tahtoon liittyviä, hoitoa koskevia asioita jos ne näki tarpeelliseksi.

Todistajat täyttävät nykyään hoitotahtonsa sähköiseen OmaKanta- palveluun mutta useat haluavat lisävarmuudeksi pitää edelleen mukanaan myös fyysistä hoitotahto-korttia.

Jotta hoitotahto-kortti katsotaan viralliseksi asiapaperiksi, se täytyy varustaa allekirjoitusta todistaneiden tiedoilla. Lisäksi siihen kannattaa kanta.fi- ohjeistuksen mukaisesti liittää valtuutetun asianhoitajan tiedot siltä varalta, ettei itse pysty siirtämään tietoja niitä tarvitseville.

Jokainen todistaja on omalta osaltaan vastuussa siitä, että oma hoitotahto on ajan tasalla yksityiskohtien suhteen. Siksi asiasta muistutetaan aika-ajoin julkisesti ja se saa monet aktivoitumaan ja uusimaan (ehkä jo kuluneen) hoitotahtokorttinsa tietoineen. Esimerkiksi voi olla aiheellista vaihtaa kortissa mainittu valtuutettu asianhoitaja toiseen tai ehkä omiin tietoihin on tullut muutoksia.

Hoitotahdon ylläpitoon ei liity "kammottavia mustia messuja" vaan ihan normaaleja, virallisiin asiakirjoihin liittyviä käytäntöjä. Jos alkaa vieraantua laajemminkin todellisuudesta, alkaa ihan normaalitkin toiminnot tuntumaan mystisiltä. Toipumista toivoen sinne ja omaisille voimia.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta itse asiassa lahko ei valvo veriruoan syömiskieltoa.

Sen sijaan verensiirto, elinsiirto, on siellä kielletty ja valvottu.

Lahkon mustassa kammottavassa messussa allekirjoitetaan verensiirron kieltopaperi, samalla kun saa tuntea nahkoissaan perkeleen naurua pidätellen hiiviskelevän nurkissa

Lue lisää

> Mutta itse asiassa lahko ei valvo veriruoan syömiskieltoa.
Sen sijaan verensiirto, elinsiirto, on siellä kielletty ja valvottu,>

Kukaan ei valvo kumpaakaan eikä se ole tarpeenkaan. Todistajat eivät pelkää ihmisiä vaan haluavat toimia Jumalan tahdon mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Mutta itse asiassa lahko ei valvo veriruoan syömiskieltoa.
Sen sijaan verensiirto, elinsiirto, on siellä kielletty ja valvottu,>

Kukaan ei valvo kumpaakaan eikä se ole tarpeenkaan. Todistajat eivät pelkää ihmisiä vaan haluavat toimia Jumalan tahdon mukaan.

Lue lisää

Sairaalayhteyskomitea valvoo, että todistajapotilas joko noudattaa Vartiotornin verioppia tai saa rikkomuksesta rangaistuksen.

Anonyymi kirjoitti:

> Lahkon mustassa kammottavassa messussa allekirjoitetaan verensiirron kieltopaperi >

Kun mieltää terveydenhoitojärjestelmän ylläpitämän OmaKannan "mustaksi kammottavaksi messuksi" niin ei voi paljoa odottaa tällaisen henkilön muistakaan älyn leimahduksista.

Sivustolla kanta.fi voi huomata, että henkilökohtaisen hoitotahdon tallentaminen OmaKantaan on suositeltavaa:

"Jokaisella on hyvä olla hoitotahto tehtynä, ennenkuin on liian myöhäistä. Hoitotahtoon voi kirjata elämänarvonsa ja loppuvaiheen toiveet - - - Hoitotahdon ilmaisu velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä toimimaan sen mukaisesti. Kannattaa myös valtuuttaa joku läheisistään tekemään hoitoaan koskevia ratkaisuja, jos itse ei enää niihin pysty - - - Hoitotahdossa voi esittää esimerkiksi, miten omia elämänarvoja ja vakaumusta toivoo huomioitavan. " (- kanta.fi/artikkeli/-/asset_public)

Todistajat ovat toimineet tämän ohjeistuksen mukaan jo ennenkuin sähköistä sivustoa kanta.fi tai OmaKanta- palvelua oli olemassakaan. Silloin hoitotahto kirjattiin erilliseen lomakkeeseen, jota pidettiin aina mukana onnettomuuksien varalta. Koska hoitoa harvoin tarvitsee rajoittaa millään tavalla, lomaketta kutsuttiin sen pääaiheen mukaisesti "verikortiksi" vaikka sen virallinen nimitys olikin "Pysyvä hoitotahto ja valtakirja". Siihen saattoi tietysti liittää kaikkia omaan tahtoon liittyviä, hoitoa koskevia asioita jos ne näki tarpeelliseksi.

Todistajat täyttävät nykyään hoitotahtonsa sähköiseen OmaKanta- palveluun mutta useat haluavat lisävarmuudeksi pitää edelleen mukanaan myös fyysistä hoitotahto-korttia.

Jotta hoitotahto-kortti katsotaan viralliseksi asiapaperiksi, se täytyy varustaa allekirjoitusta todistaneiden tiedoilla. Lisäksi siihen kannattaa kanta.fi- ohjeistuksen mukaisesti liittää valtuutetun asianhoitajan tiedot siltä varalta, ettei itse pysty siirtämään tietoja niitä tarvitseville.

Jokainen todistaja on omalta osaltaan vastuussa siitä, että oma hoitotahto on ajan tasalla yksityiskohtien suhteen. Siksi asiasta muistutetaan aika-ajoin julkisesti ja se saa monet aktivoitumaan ja uusimaan (ehkä jo kuluneen) hoitotahtokorttinsa tietoineen. Esimerkiksi voi olla aiheellista vaihtaa kortissa mainittu valtuutettu asianhoitaja toiseen tai ehkä omiin tietoihin on tullut muutoksia.

Hoitotahdon ylläpitoon ei liity "kammottavia mustia messuja" vaan ihan normaaleja, virallisiin asiakirjoihin liittyviä käytäntöjä. Jos alkaa vieraantua laajemminkin todellisuudesta, alkaa ihan normaalitkin toiminnot tuntumaan mystisiltä. Toipumista toivoen sinne ja omaisille voimia.

Lue lisää

"Jokainen todistaja on omalta osaltaan vastuussa siitä, että oma hoitotahto on ajan tasalla yksityiskohtien suhteen. Siksi asiasta muistutetaan aika-ajoin julkisesti ja se saa monet aktivoitumaan ja uusimaan (ehkä jo kuluneen) hoitotahtokorttinsa tietoineen."

Millä tavalla vanhimmat suhtautuvat todistajaan, joka ilmoittaa heille, ettei suostu täyttämään tällaista "hoitotahtoa" koska kyseessä ei ole oikeasti hänen tahtonsa, vaan järjestön tahto?

Anonyymi kirjoitti:

> Mutta itse asiassa lahko ei valvo veriruoan syömiskieltoa.
Sen sijaan verensiirto, elinsiirto, on siellä kielletty ja valvottu,>

Kukaan ei valvo kumpaakaan eikä se ole tarpeenkaan. Todistajat eivät pelkää ihmisiä vaan haluavat toimia Jumalan tahdon mukaan.

Lue lisää

"Kukaan ei valvo kumpaakaan eikä se ole tarpeenkaan."

Kyllä veriopin noudattamista valvotaan seurakunnan vanhinten toimesta ja myös rivijäsenet voivat käräyttää tekijän vanhimmille rikkomuksen havaitessaan. Kaikkia ei tietenkään voi valvoa koko ajan, mutta valvontaa silti tehdään ja havaittuihin rikkomuksiin puututaan. Asia vertautuu poliisin suorittamaan lain valvontaan: kaikkia ei voi valvoa koko ajan, mutta silti valvontaa tehdään.

Anonyymi kirjoitti:

Sairaalayhteyskomitea valvoo, että todistajapotilas joko noudattaa Vartiotornin verioppia tai saa rikkomuksesta rangaistuksen.

SYK ei edes pääse sairaalaan, jollei potilas/valtuutettu pyydä erikseen. Sairaalalla taas on vaitiolopakko. "Valvonta" on omaa mielikuvitustasi.

Jos todistaja ottaisi salaa verensiirron, ratkaisu olisi hänelle itselleen ihan tarpeeksi kova rankaisu myöhemmässä vaiheessa vaikka salaisikin sen muilta. Loppujen lopuksi kyse on ihmisen ja Jumalan välinen asia jos sen haluaa salata.

Anonyymi kirjoitti:

"Jokainen todistaja on omalta osaltaan vastuussa siitä, että oma hoitotahto on ajan tasalla yksityiskohtien suhteen. Siksi asiasta muistutetaan aika-ajoin julkisesti ja se saa monet aktivoitumaan ja uusimaan (ehkä jo kuluneen) hoitotahtokorttinsa tietoineen."

Millä tavalla vanhimmat suhtautuvat todistajaan, joka ilmoittaa heille, ettei suostu täyttämään tällaista "hoitotahtoa" koska kyseessä ei ole oikeasti hänen tahtonsa, vaan järjestön tahto?

Lue lisää

Miten niin "suostu"? Hoitotahdon laatiminen on vapaaehtoista ja liittyy todistajan omaantuntoon sen suhteen, haluaako varmistaa tahattoman verensiirron vakavassa tilanteessa, jossa oma tahto on rajoitettua. Jokainen vakaumuksellisen todistajan "oma tahto" on 'karttaa verta' joka suhteessa.

Hoitotahto tehdään nykyään sähköisesti OmaKantaan ja se näkyy silloin heti hoitohenkilöstölle, oli kyseessä sitten ensihoito tai sairaala. Jos joku haluaa sen lisäksi täyttää fyysisen kortin, se on oma asia. Paperinen versio ei todennäköisesti ole yhtään sen parempi versio kuin sähköinen (lompakko tai käsilaukku voi lentää lepikkoon) joten versioilla ei ole paremmuusjärjestystä.

Anonyymi kirjoitti:

SYK ei edes pääse sairaalaan, jollei potilas/valtuutettu pyydä erikseen. Sairaalalla taas on vaitiolopakko. "Valvonta" on omaa mielikuvitustasi.

Jos todistaja ottaisi salaa verensiirron, ratkaisu olisi hänelle itselleen ihan tarpeeksi kova rankaisu myöhemmässä vaiheessa vaikka salaisikin sen muilta. Loppujen lopuksi kyse on ihmisen ja Jumalan välinen asia jos sen haluaa salata.

Lue lisää

"SYK ei edes pääse sairaalaan"

Vierailuajalla tietenkin pääsee potilasta katsomaan myös ne, jotka valvovat todistajia verikäytännön suhteen. Valvontahan ei edes kuulu seuralle, tuomiot tulisi jättää sille jolle se kuuluu.

Anonyymi kirjoitti:

"Kukaan ei valvo kumpaakaan eikä se ole tarpeenkaan."

Kyllä veriopin noudattamista valvotaan seurakunnan vanhinten toimesta ja myös rivijäsenet voivat käräyttää tekijän vanhimmille rikkomuksen havaitessaan. Kaikkia ei tietenkään voi valvoa koko ajan, mutta valvontaa silti tehdään ja havaittuihin rikkomuksiin puututaan. Asia vertautuu poliisin suorittamaan lain valvontaan: kaikkia ei voi valvoa koko ajan, mutta silti valvontaa tehdään.

Lue lisää

> Kaikkia ei tietenkään voi valvoa koko ajan, mutta valvontaa silti tehdään ja havaittuihin rikkomuksiin puututaan >

Ketään ei valvota mutta usein asiat tulevat esiin itsestään ja silloin niihin taas on otettava kantaa. Jokaisella on mahdollisuus salassa tehdä mitä tahansa ihan normaalielämässäkin, mutta se "riemu" tulee yleensä ilmi jossain vaiheessa ilman mitään valvontaa tai kyttäystä. Ihmisluonto vain on sellainen että tulee varomattomaksi ja ajan myötä tekee liikkeitä jotka haluaisi pitää salassa. Usein ihmisen omatunto myös aiheuttaa sen, että ihminen itse tunnustaa tehneensä väärin.

Ihmisillä ei ole aikaa valvoa tai kytätä ketään, jokaisella on omat toimensa ja vastuunsa hoidettavana. Vaikkei jäisi hölmöilystään kiinni ihmisille, Jumalaa ei voi höynäyttää. Se kannattaa aina muistaa.

Anonyymi kirjoitti:

> Kaikkia ei tietenkään voi valvoa koko ajan, mutta valvontaa silti tehdään ja havaittuihin rikkomuksiin puututaan >

Ketään ei valvota mutta usein asiat tulevat esiin itsestään ja silloin niihin taas on otettava kantaa. Jokaisella on mahdollisuus salassa tehdä mitä tahansa ihan normaalielämässäkin, mutta se "riemu" tulee yleensä ilmi jossain vaiheessa ilman mitään valvontaa tai kyttäystä. Ihmisluonto vain on sellainen että tulee varomattomaksi ja ajan myötä tekee liikkeitä jotka haluaisi pitää salassa. Usein ihmisen omatunto myös aiheuttaa sen, että ihminen itse tunnustaa tehneensä väärin.

Ihmisillä ei ole aikaa valvoa tai kytätä ketään, jokaisella on omat toimensa ja vastuunsa hoidettavana. Vaikkei jäisi hölmöilystään kiinni ihmisille, Jumalaa ei voi höynäyttää. Se kannattaa aina muistaa.

Lue lisää

"Ketään ei valvota "

Outoa, UUT:lla näyttäisi olevan asiasta toisenlainen käsitys:

"Jehovan todistajilla on nk. sairaalayhteyskomitea. Jehovan todistajia ohjeistetaan ottamaan yhteyttä tähän komiteaan silloin kun joku seurakunnan jäsen joutuu sairaalaan ja hän joutuu kieltäytymään verituotteista. Jehovan todistajien seurakuntien vanhimpia ohjeistetaan tallentamaan sairaalayhteyskomitean yhteystiedot puhelimeensa siten, että he voivat ottaa nopeasti yhteyttä kun he saavat tiedon jonkun Jehovan todistajan joutumisesta sairaalahoitoon.
Jos verituotteiden tarve on suuri, Jehovan todistajien vanhimmat saattavat jopa päivystää
kuolevan potilaan vierellä ja varmistaa, että verituotteita ei käytetä hoidossa"
www.uskontojenuhrientuki.fi/wp-content/uploads/2016/11/veriselvitys-FINAL.pdf

Selvitys on vuodelta 2016. Onko sen jälkeen tapahtunut jotain suuria muutoksia, vai lasketteletko puuta heinää?

Anonyymi kirjoitti:

> Kaikkia ei tietenkään voi valvoa koko ajan, mutta valvontaa silti tehdään ja havaittuihin rikkomuksiin puututaan >

Ketään ei valvota mutta usein asiat tulevat esiin itsestään ja silloin niihin taas on otettava kantaa. Jokaisella on mahdollisuus salassa tehdä mitä tahansa ihan normaalielämässäkin, mutta se "riemu" tulee yleensä ilmi jossain vaiheessa ilman mitään valvontaa tai kyttäystä. Ihmisluonto vain on sellainen että tulee varomattomaksi ja ajan myötä tekee liikkeitä jotka haluaisi pitää salassa. Usein ihmisen omatunto myös aiheuttaa sen, että ihminen itse tunnustaa tehneensä väärin.

Ihmisillä ei ole aikaa valvoa tai kytätä ketään, jokaisella on omat toimensa ja vastuunsa hoidettavana. Vaikkei jäisi hölmöilystään kiinni ihmisille, Jumalaa ei voi höynäyttää. Se kannattaa aina muistaa.

Lue lisää

Voit nimittää asiaa miten haluat, mutta sanakikkailusi ei muuta sitä tosiasiaa, että vanhinten velvollisuuksiin kuuluu tarkkailla sitä, noudatetaanko järjestön verioppia ja puuttua havaitsemiinsa rikkomuksiin. Tästä on selviä ohjeita myös vanhinten opaskirjassa.

"Sairaalayhteyskomiteat ovat keskeisessä roolissa, kun viranomaisia ja terveydenhuollon ammattilaisia tiedotetaan verensiirtoja koskevasta uskonnollisesta kannastamme. Lisäksi sairaalayhteyskomiteat koordinoivat potilasvierailuryhmien toimintaa. Näitä ryhmiä on perustettu joihinkin sairaalakaupunkeihin antamaan hengellistä tukea todistajapotilaille, jotka ovat tulleet hoitoon toiselta paikkakunnalta. Se että tällaisia järjestelyjä on tehty, ei kuitenkaan poista vanhinten ja muiden seurakunnan jäsenten vastuuta tukea sairaalaan joutuneita julistajia (Sananl. 17:17; 1. Joh. 3:18)."

"Verensiirron ottaminen. Jos henkilö ottaa verensiirron omasta tahdostaan, kenties ollessaan äärimmäisen painostuksen alaisena, komitean (ei oikeuskomitea) tulee tutkia asiaa ja arvioida, millainen hänen asenteensa on. Mikäli hän katuu, komitean tulee antaa hänelle hengellistä apua Galatalaiskirjeen 6:1:n ja Juudaksen kirjeen 22, 23:n hengessä. Koska hän on osoittanut hengellistä heikkoutta, hän ei olisi vähään aikaan pätevä palvelemaan seurakunnan erikoistehtävissä. Lisäksi joissakin tapauksissa voi olla tarpeen evätä esimerkiksi mahdollisuus vastata seurakunnan kokouksissa tai esittää oppilastehtäviä viikkokokouksessa. Tilanteen niin vaatiessa komitea voi myös päättää, että asiasta esitetään viikkokokouksessa ilmoitus seurakunnalle. Ilmoituksen sanamuodon tulee olla seuraava: ”Vanhimmat ovat käsitelleet asiaa, joka koskee veli/sisar [henkilön nimi]. Hän on saanut hengellistä apua seurakunnan paimenilta.” Jos toisaalta komiteaan kuuluvat vanhimmat tulevat siihen tulokseen, ettei hän kadu toimintaansa, hänen katsotaan eronneen seurakunnasta."

Lainaukset kirjasta "Paimentakaa Jumalan laumaa" (2019), luvut 11:6 ja 18:3.

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin "suostu"? Hoitotahdon laatiminen on vapaaehtoista ja liittyy todistajan omaantuntoon sen suhteen, haluaako varmistaa tahattoman verensiirron vakavassa tilanteessa, jossa oma tahto on rajoitettua. Jokainen vakaumuksellisen todistajan "oma tahto" on 'karttaa verta' joka suhteessa.

Hoitotahto tehdään nykyään sähköisesti OmaKantaan ja se näkyy silloin heti hoitohenkilöstölle, oli kyseessä sitten ensihoito tai sairaala. Jos joku haluaa sen lisäksi täyttää fyysisen kortin, se on oma asia. Paperinen versio ei todennäköisesti ole yhtään sen parempi versio kuin sähköinen (lompakko tai käsilaukku voi lentää lepikkoon) joten versioilla ei ole paremmuusjärjestystä.

Lue lisää

"Miten niin "suostu"? Hoitotahdon laatiminen on vapaaehtoista..."

Vanhimmat eivät voi täyttää hoitotahtoa potilaan puolesta, tämä on totta. Mutta et kuitenkaan vastannut siihen, mitä kysymys koski, eli miten vanhimmat suhtautuvat sellaiseen seurakuntalaiseen, joka ilmoittaa heille, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, vaikka sitä hänelle suositellaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Ketään ei valvota "

Outoa, UUT:lla näyttäisi olevan asiasta toisenlainen käsitys:

"Jehovan todistajilla on nk. sairaalayhteyskomitea. Jehovan todistajia ohjeistetaan ottamaan yhteyttä tähän komiteaan silloin kun joku seurakunnan jäsen joutuu sairaalaan ja hän joutuu kieltäytymään verituotteista. Jehovan todistajien seurakuntien vanhimpia ohjeistetaan tallentamaan sairaalayhteyskomitean yhteystiedot puhelimeensa siten, että he voivat ottaa nopeasti yhteyttä kun he saavat tiedon jonkun Jehovan todistajan joutumisesta sairaalahoitoon.
Jos verituotteiden tarve on suuri, Jehovan todistajien vanhimmat saattavat jopa päivystää
kuolevan potilaan vierellä ja varmistaa, että verituotteita ei käytetä hoidossa"
www.uskontojenuhrientuki.fi/wp-content/uploads/2016/11/veriselvitys-FINAL.pdf

Selvitys on vuodelta 2016. Onko sen jälkeen tapahtunut jotain suuria muutoksia, vai lasketteletko puuta heinää?

Lue lisää

Valvontaa tehdään asian suhteen kaikilla tasoilla, vanhinten ja seurakuntalaisten toimesta mahdollisuuksien mukaan. Ei tietenkään voida odottaa, että vanhimmat menisivät leikkaussaliin katsomaan, annetaanko verta vai ei, mutta heiltä odotetaan kuitenkin aktiivista roolia potilaan "tukemisessa" eli sen varmistamisessa, ettei potilas ottaisi verta.

Vartiotorni on jopa antanut ymmärtää, että sairaalassa työskentelevän todistajan tulisi paljastaa luottamuksellisia potilastietoja vanhimmille silloin, kun järjestön ohjeita on vakavasti rikottu. Siis uskollisuus järjestöä kohtaan menisi tarvittaessa edelle työnantajaa ja esivaltaa kohtaan olevista velvollisuuksista.

"Työnantajilla on oikeus odottaa, että heidän kristityt työntekijänsä ”osoittavat täysin määrin hyvää uskollisuutta”, ja tähän sisältyy myös luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen noudattaminen. (Tiitukselle 2:9, 10) Jos kristitty vannoo valan, hänen ei pitäisi suhtautua siihen kevyesti. Vala tekee lupauksesta juhlallisemman ja sitovamman. (Psalmi 24:4) Ja jos laki vielä vahvistaa luottamuksellisuuden vaatimuksen, asia on sitäkin vakavampi. Näin ollen ennen kuin kristitty vannoo valan tai sitoutuu luottamuksellisuuteen joko työpaikan yhteydessä tai muutoin, hänen olisi viisasta ratkaista siinä määrin kuin mahdollista, millaisia ongelmia tämä saattaa aiheuttaa, jos jokin on ristiriidassa Raamatun vaatimusten kanssa. Miten hän hoitaa asioita, jos joku veli tai sisar tulee asiakkaaksi? Yleensä esimerkiksi työskenneltäessä lääkärien tai asianajajien kanssa tai sairaalassa tai oikeudessa voi syntyä ongelmia. Emme voi jättää huomiotta keisarin lakia emmekä valan vakavuutta, mutta Jehovan laki on korkein.
--
Saattaa tulla tilanteita, jolloin uskollisen Jumalan palvelijan oma, Jumalan sanan tuntemukseen perustuva vakaumus saa hänet tulkitsemaan vapaasti tai jopa rikkomaan luottamuksellisuuden vaatimusta korkeampien Jumalan lain vaatimusten vuoksi. Silloin tarvitaan rohkeutta ja tahdikkuutta. Tarkoitus ei ole urkkia toisen vapautta vaan auttaa hairahtunutta ja säilyttää kristillinen seurakunta puhtaana. Synnistä johtuvat vähäiset rikkomukset pitäisi antaa anteeksi. Tällaisessa tapauksessa ”rakkaus peittää paljon syntejä”, ja meidän pitäisi antaa anteeksi ”seitsemänkymmentäseitsemän kertaa”. (Matteus 18:21, 22) Tällöin ”aika on olla vaiti”. Mutta kun yritetään salata suuria syntejä, niin silloin voi olla ”aika puhua”." - Vartiotorni 1987 1/9 s. 12-15 ”Aika puhua” – milloin?

Anonyymi kirjoitti:

"SYK ei edes pääse sairaalaan"

Vierailuajalla tietenkin pääsee potilasta katsomaan myös ne, jotka valvovat todistajia verikäytännön suhteen. Valvontahan ei edes kuulu seuralle, tuomiot tulisi jättää sille jolle se kuuluu.

Lue lisää

> Vierailuajalla tietenkin pääsee potilasta katsomaan myös ne, jotka valvovat todistajia verikäytännön suhteen. >

Montako kertaa olet itse todistanut verensiirtoa vierailuaikana? Nyt vähän todellisuuspohjaa juttuihin ja salaliittoteoriointi vähemmälle.

Anonyymi kirjoitti:

> Vierailuajalla tietenkin pääsee potilasta katsomaan myös ne, jotka valvovat todistajia verikäytännön suhteen. >

Montako kertaa olet itse todistanut verensiirtoa vierailuaikana? Nyt vähän todellisuuspohjaa juttuihin ja salaliittoteoriointi vähemmälle.

Lue lisää

Gaslighting, harhauttaminen on se, mitä olet tehnyt aloituksessa koko ajan.

Aika vaikeahan sinun on enää esittää ettei ketään valvottaisi, kun todellisuus on se, että sairaalaan joutuvia selvästi valvotaan.

Mikä vielä pahempaa, Jehovan todistajat odottavat, että terveydenhuoltoalalla työskentelevät ovat valmiita rikkomaan lakia saadakseen selville sen, onko joku ottanut esim. verensiirron.

Mutta semmosia ne ihmisten luomat jumalat ovat, ei niistä ole mihinkään jolleivät ihmiset itse hoida kaikkea.

Anonyymi kirjoitti:

"Miten niin "suostu"? Hoitotahdon laatiminen on vapaaehtoista..."

Vanhimmat eivät voi täyttää hoitotahtoa potilaan puolesta, tämä on totta. Mutta et kuitenkaan vastannut siihen, mitä kysymys koski, eli miten vanhimmat suhtautuvat sellaiseen seurakuntalaiseen, joka ilmoittaa heille, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, vaikka sitä hänelle suositellaan.

Lue lisää

> miten vanhimmat suhtautuvat sellaiseen seurakuntalaiseen, joka ilmoittaa heille, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, vaikka sitä hänelle suositellaan >

Vaikea ottaa kantaa mielikuvitukselliseen tilanteeseen jolle ei ole todellisuuspohjaa. Todistaja täyttää kirjallisen hoitotahtokortin jos näkee sen kohdallaan tarpeelliseksi. Vanhimmat eivät pidä kirjaa kenenkään valinnoista asiassa tai suosittele ketään täyttämään hoitotahtokorttia.

Anonyymi kirjoitti:

> miten vanhimmat suhtautuvat sellaiseen seurakuntalaiseen, joka ilmoittaa heille, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, vaikka sitä hänelle suositellaan >

Vaikea ottaa kantaa mielikuvitukselliseen tilanteeseen jolle ei ole todellisuuspohjaa. Todistaja täyttää kirjallisen hoitotahtokortin jos näkee sen kohdallaan tarpeelliseksi. Vanhimmat eivät pidä kirjaa kenenkään valinnoista asiassa tai suosittele ketään täyttämään hoitotahtokorttia.

Lue lisää

"Vanhimmat eivät pidä kirjaa kenenkään valinnoista asiassa tai suosittele ketään täyttämään hoitotahtokorttia."

Mikäli vanhimmat toimisivat noin, he laiminlöisivät velvollisuutensa vanhimpina. Esittämäsi on suoraan vastoin Lauma-kirjan ohjeistusta:

"Hoitotahtolomake. Julistajaa tulee muistuttaa asianmukaisesti täytetyn hoitotahdon tärkeydestä. On erittäin hyödyllistä antaa hoitotahdosta kopio 1) valtuutetuille edustajille, 2) lääkärille tai sairaalalle ja 3) seurakunnan sihteerille." - "Paimentakaa Jumalan laumaa", 2019, luku 11:1

"Vanhinten on hyvä muistuttaa iäkkäitä siitä, että heidän tulisi täyttää hoitotahto huolellisesti ja varmistaa aika ajoin, että heidän edustajansa ymmärtävät heidän ratkaisunsa ja kunnioittavat niitä." - luku 11:3

"Kun sairaalayhteyskomiteaan otetaan yhteyttä, soittajan tulee varautua esittamään seuraavat tiedot:
--
Onko potilaalla täytetty hoitotahtolomake? (Ellei ole, häntä tulee kannustaa täyttämään se viipymättä. Kastamattomat julistajat voivat laatia itselleen tai lapsilleen hoitotahdon mukaillen hoitotahtolomakkeen tai Henkilöllisyyskortin [ic] sanamuotoa.)" - luku 11:8

Anonyymi kirjoitti:

"Vanhimmat eivät pidä kirjaa kenenkään valinnoista asiassa tai suosittele ketään täyttämään hoitotahtokorttia."

Mikäli vanhimmat toimisivat noin, he laiminlöisivät velvollisuutensa vanhimpina. Esittämäsi on suoraan vastoin Lauma-kirjan ohjeistusta:

"Hoitotahtolomake. Julistajaa tulee muistuttaa asianmukaisesti täytetyn hoitotahdon tärkeydestä. On erittäin hyödyllistä antaa hoitotahdosta kopio 1) valtuutetuille edustajille, 2) lääkärille tai sairaalalle ja 3) seurakunnan sihteerille." - "Paimentakaa Jumalan laumaa", 2019, luku 11:1

"Vanhinten on hyvä muistuttaa iäkkäitä siitä, että heidän tulisi täyttää hoitotahto huolellisesti ja varmistaa aika ajoin, että heidän edustajansa ymmärtävät heidän ratkaisunsa ja kunnioittavat niitä." - luku 11:3

"Kun sairaalayhteyskomiteaan otetaan yhteyttä, soittajan tulee varautua esittamään seuraavat tiedot:
--
Onko potilaalla täytetty hoitotahtolomake? (Ellei ole, häntä tulee kannustaa täyttämään se viipymättä. Kastamattomat julistajat voivat laatia itselleen tai lapsilleen hoitotahdon mukaillen hoitotahtolomakkeen tai Henkilöllisyyskortin [ic] sanamuotoa.)" - luku 11:8

Lue lisää

> Millä tavalla vanhimmat suhtautuvat todistajaan, joka ilmoittaa heille, ettei suostu täyttämään tällaista "hoitotahtoa" koska kyseessä ei ole oikeasti hänen tahtonsa, vaan järjestön tahto? > (anonyymi 26.11.2024 klo 18:28)

Kieltämättä vastaukseni voi ymmärtää väärin ( "Vanhimmat eivät - - - suosittele ketään täyttämään hoitotahtokorttia.") mutta se koskee tässä tapauksessa vain esitettyä väitettä, että vanhimmat painostaisivat jotakuta yksittäistä todistajaa täyttämään itseään koskevan hoito-ohjeen vastoin hänen tahtoaan. Jos joku vastustaa Raamattuun perustuvaa verenkäyttökieltoa henkilökohtaisella tasolla, hän ei ole Jehovan todistaja lainkaan. Painostus olisi siis hypoteettinen oletus.

Hoitotahdon täyttämistä suositellaan yleisesti kaikille todistajille, oli se versioltaan sähköinen, kirjallinen tai molempia. Sen tarkoitushan on varmistaa se, että onnettomuustapauksessa hoitohenkilöt ovat tietoisia potilaan haluaman hoidon rajoituksista.

Anonyymi kirjoitti:

> Millä tavalla vanhimmat suhtautuvat todistajaan, joka ilmoittaa heille, ettei suostu täyttämään tällaista "hoitotahtoa" koska kyseessä ei ole oikeasti hänen tahtonsa, vaan järjestön tahto? > (anonyymi 26.11.2024 klo 18:28)

Kieltämättä vastaukseni voi ymmärtää väärin ( "Vanhimmat eivät - - - suosittele ketään täyttämään hoitotahtokorttia.") mutta se koskee tässä tapauksessa vain esitettyä väitettä, että vanhimmat painostaisivat jotakuta yksittäistä todistajaa täyttämään itseään koskevan hoito-ohjeen vastoin hänen tahtoaan. Jos joku vastustaa Raamattuun perustuvaa verenkäyttökieltoa henkilökohtaisella tasolla, hän ei ole Jehovan todistaja lainkaan. Painostus olisi siis hypoteettinen oletus.

Hoitotahdon täyttämistä suositellaan yleisesti kaikille todistajille, oli se versioltaan sähköinen, kirjallinen tai molempia. Sen tarkoitushan on varmistaa se, että onnettomuustapauksessa hoitohenkilöt ovat tietoisia potilaan haluaman hoidon rajoituksista.

Lue lisää

Väitteesi siitä, etteivät vanhimmat suosittelisi ketään täyttämään hoitotahtokorttia, oli tosiaan aika kummallinen. En tiedä, miten tuon voisi ymmärtää muuten kuin yrityksenä kiistää vanhinten rooli asian edistämisessä ja suosittelussa.

Kuitenkin vanhinten tehtäviin kuuluu suositella hoitotahdon tekemistä julistajille ja pyrkiä varmistamaan, että esimerkiksi sairaalaan joutuvalla todistajalla on hoitotahto asianmukaisesti täytettynä. Dokumentin muoto voi vaihdella, sen ei tarvitse välttämättä olla paperinen "hoitotahtokortti", jos muunkinlainen tapa on olemassa. Paperinen dokumentti lienee kuitenkin edelleen yleisin tapa maailmanlaajuisesti.

Suosittelua ja dokumentin olemassaolon varmistamista tulee tehdä vanhinten toimesta nimenomaan yksilöllisesti suoralla kontaktilla julistajaan, sen lisäksi, että seurakunnassa hoitotahdosta voidaan kertoa yleisellä tasolla. Asiaa ei siis jätetä pelkästään yleisten ilmoitusten varaan. Se, kokeeko joku tuollaisen painostuksena, on sitten yksilöllistä. Sinulle esitetty kysymyskin koski vanhinten suhtautumista jonkun ilmoittaessa, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, eikä sitä miten yksilö asian kokee. Etkä muuten vieläkään ole varsinaisesti vastannut kysymykseen, vaan ainoastaan väistellyt sitä.

Sinulla ei myöskään ole oikeutta määritellä, kuka "ei ole Jehovan todistaja lainkaan". Tässä asiassa kyse on Jehovan todistajien seurakuntaan kuuluvasta kastetusta henkilöstä. Se ei siis riipu sinun määritelmästäsi, eikä edes siitä, mitä kyseinen henkilö mielessään kokee tai miten hän toimii. Niin kauan kun häntä ei ole erotettu tai katsottu itse eronneeksi, hän on Jehovan todistaja tässä käytettävässä merkityksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Väitteesi siitä, etteivät vanhimmat suosittelisi ketään täyttämään hoitotahtokorttia, oli tosiaan aika kummallinen. En tiedä, miten tuon voisi ymmärtää muuten kuin yrityksenä kiistää vanhinten rooli asian edistämisessä ja suosittelussa.

Kuitenkin vanhinten tehtäviin kuuluu suositella hoitotahdon tekemistä julistajille ja pyrkiä varmistamaan, että esimerkiksi sairaalaan joutuvalla todistajalla on hoitotahto asianmukaisesti täytettynä. Dokumentin muoto voi vaihdella, sen ei tarvitse välttämättä olla paperinen "hoitotahtokortti", jos muunkinlainen tapa on olemassa. Paperinen dokumentti lienee kuitenkin edelleen yleisin tapa maailmanlaajuisesti.

Suosittelua ja dokumentin olemassaolon varmistamista tulee tehdä vanhinten toimesta nimenomaan yksilöllisesti suoralla kontaktilla julistajaan, sen lisäksi, että seurakunnassa hoitotahdosta voidaan kertoa yleisellä tasolla. Asiaa ei siis jätetä pelkästään yleisten ilmoitusten varaan. Se, kokeeko joku tuollaisen painostuksena, on sitten yksilöllistä. Sinulle esitetty kysymyskin koski vanhinten suhtautumista jonkun ilmoittaessa, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, eikä sitä miten yksilö asian kokee. Etkä muuten vieläkään ole varsinaisesti vastannut kysymykseen, vaan ainoastaan väistellyt sitä.

Sinulla ei myöskään ole oikeutta määritellä, kuka "ei ole Jehovan todistaja lainkaan". Tässä asiassa kyse on Jehovan todistajien seurakuntaan kuuluvasta kastetusta henkilöstä. Se ei siis riipu sinun määritelmästäsi, eikä edes siitä, mitä kyseinen henkilö mielessään kokee tai miten hän toimii. Niin kauan kun häntä ei ole erotettu tai katsottu itse eronneeksi, hän on Jehovan todistaja tässä käytettävässä merkityksessä.

Lue lisää

> Sinulle esitetty kysymyskin koski vanhinten suhtautumista jonkun ilmoittaessa, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, eikä sitä miten yksilö asian kokee >

Vastasin kyllä mutta ohitit vastauksen koska odotit jotain itsellesi sopivaa. Ei vanhimmille tule eteen esittämääsi tilannetta. Kyse kun ei ole evlut- tyyppisestä uskomusvirityksestä.

> Paperinen dokumentti lienee kuitenkin edelleen yleisin tapa maailmanlaajuisesti >

Tekninen taso ja sen toteutus tosiaan on hieman erilainen eri osissa maailmaa. Kehittyneissä maissa on siirrytty sähköisiin palveluihin mutta valitettavasti suurin osa maailmasta ei kuulu tähän määritelmään.

> Suosittelua ja dokumentin olemassaolon varmistamista tulee tehdä vanhinten toimesta nimenomaan yksilöllisesti suoralla kontaktilla julistajaan, sen lisäksi, että seurakunnassa hoitotahdosta voidaan kertoa yleisellä tasolla >

Jos joku ei ole tehnyt kohdallaan hoitotahto- dokumenttia, kukaan ei välttämättä ole edes tietoinen henkilön hoitoa vaativasta tilanteesta. Jos taas onnettomuus on tapahtunut ja hoitotahto on ajan tasalla, siihen merkittyihin henkilöihin ollaan yhteydessä. Kontaktin otto siinä tapauksessa on aiheellinen ja potilaankin puolelta toivottu.

Jos joku ei halua pitää hoitotahtoaan ajantasalla, se on eräänlainen - ja vakava - kannanotto. Normielämässä todistajalta ei tulla kysymään että onko hoitotahtosi ajan tasalla, se on jokaisen todistajan itsensä vastuulla - ja sitä enemmän, kun siitä säännöllisin väliajoin muistutetaan julkisesti.

Kun sitten joku joutuu hoitotoimenpiteiden kohteeksi, se tulee esiin useinmiten potilaan itsensä ilmoittamana asiana. Ensimmäisenä ilmoituksen saajan mielessä on tietysti se, onko onnettomuuteen joutuneen henkilön asiapapereiden joukossa ilmoitus hoitotahdosta. Sen puuttuminen johtaa moniin ongelmiin, mikäli potilaan vakaumus vaikuttaisi hoitotahdon puuttumisesta huolimatta tilanteen hoitoon rajoittavasti. Vielä hankalamman tilanteesta tekee se, että potilas on itse kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan ja lähiomainen saa tiedon yllättäen ilman taustadokumentteja.

Näissä epävarmoissa tilanteissa on tärkeää, että joku suojaa potilaan vakaumuksen toteuttamista, oli kyseessä lähiomainen, valtuutettu tai joku muu uskottu henkilö. Viime mainitulla on kuitenkin rajoitetut mahdollisuudet asiantilan suhteen.

> Niin kauan kun häntä ei ole erotettu tai katsottu itse eronneeksi, hän on Jehovan todistaja tässä käytettävässä merkityksessä >

On vaikea ymmärtää, mitä ajat ulostulollasi takaa, mutta mikäli ihminen kieltäytyy ottamasta vastuuta verensiirron saamisen mahdollisuudesta (hoitotahto) ja/tai ottaa vastaan verensiirron joko tietäen tai tietämättään, hän syyllistyy Jumalan tahdon vastaiseen toimintaan. Jos toiminta on harkittua ja tahallista, ihminen voi tietysti esittää olevansa Jehovan todistaja, mutta ei todellisuudessa ole sitä.; Jehovan todistaja ei syyllisty harkitusti Jumalan tahdon vastaiseen toimintaan.

Voi olla että omaan käsitysmaailmaasi kuuluu sanonta "kerran uskossa, aina uskossa" ja se innoittaa sinut tekemään tuollaisia johtopäätöksiä ja kannanottoja. Kulissiuskovat voivat uskoa mitä tahansa tai pitää kulissia pystyssä jonkin aikaa mutta lopulta totuus paljastuu.

Anonyymi kirjoitti:

> Sinulle esitetty kysymyskin koski vanhinten suhtautumista jonkun ilmoittaessa, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, eikä sitä miten yksilö asian kokee >

Vastasin kyllä mutta ohitit vastauksen koska odotit jotain itsellesi sopivaa. Ei vanhimmille tule eteen esittämääsi tilannetta. Kyse kun ei ole evlut- tyyppisestä uskomusvirityksestä.

> Paperinen dokumentti lienee kuitenkin edelleen yleisin tapa maailmanlaajuisesti >

Tekninen taso ja sen toteutus tosiaan on hieman erilainen eri osissa maailmaa. Kehittyneissä maissa on siirrytty sähköisiin palveluihin mutta valitettavasti suurin osa maailmasta ei kuulu tähän määritelmään.

> Suosittelua ja dokumentin olemassaolon varmistamista tulee tehdä vanhinten toimesta nimenomaan yksilöllisesti suoralla kontaktilla julistajaan, sen lisäksi, että seurakunnassa hoitotahdosta voidaan kertoa yleisellä tasolla >

Jos joku ei ole tehnyt kohdallaan hoitotahto- dokumenttia, kukaan ei välttämättä ole edes tietoinen henkilön hoitoa vaativasta tilanteesta. Jos taas onnettomuus on tapahtunut ja hoitotahto on ajan tasalla, siihen merkittyihin henkilöihin ollaan yhteydessä. Kontaktin otto siinä tapauksessa on aiheellinen ja potilaankin puolelta toivottu.

Jos joku ei halua pitää hoitotahtoaan ajantasalla, se on eräänlainen - ja vakava - kannanotto. Normielämässä todistajalta ei tulla kysymään että onko hoitotahtosi ajan tasalla, se on jokaisen todistajan itsensä vastuulla - ja sitä enemmän, kun siitä säännöllisin väliajoin muistutetaan julkisesti.

Kun sitten joku joutuu hoitotoimenpiteiden kohteeksi, se tulee esiin useinmiten potilaan itsensä ilmoittamana asiana. Ensimmäisenä ilmoituksen saajan mielessä on tietysti se, onko onnettomuuteen joutuneen henkilön asiapapereiden joukossa ilmoitus hoitotahdosta. Sen puuttuminen johtaa moniin ongelmiin, mikäli potilaan vakaumus vaikuttaisi hoitotahdon puuttumisesta huolimatta tilanteen hoitoon rajoittavasti. Vielä hankalamman tilanteesta tekee se, että potilas on itse kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan ja lähiomainen saa tiedon yllättäen ilman taustadokumentteja.

Näissä epävarmoissa tilanteissa on tärkeää, että joku suojaa potilaan vakaumuksen toteuttamista, oli kyseessä lähiomainen, valtuutettu tai joku muu uskottu henkilö. Viime mainitulla on kuitenkin rajoitetut mahdollisuudet asiantilan suhteen.

> Niin kauan kun häntä ei ole erotettu tai katsottu itse eronneeksi, hän on Jehovan todistaja tässä käytettävässä merkityksessä >

On vaikea ymmärtää, mitä ajat ulostulollasi takaa, mutta mikäli ihminen kieltäytyy ottamasta vastuuta verensiirron saamisen mahdollisuudesta (hoitotahto) ja/tai ottaa vastaan verensiirron joko tietäen tai tietämättään, hän syyllistyy Jumalan tahdon vastaiseen toimintaan. Jos toiminta on harkittua ja tahallista, ihminen voi tietysti esittää olevansa Jehovan todistaja, mutta ei todellisuudessa ole sitä.; Jehovan todistaja ei syyllisty harkitusti Jumalan tahdon vastaiseen toimintaan.

Voi olla että omaan käsitysmaailmaasi kuuluu sanonta "kerran uskossa, aina uskossa" ja se innoittaa sinut tekemään tuollaisia johtopäätöksiä ja kannanottoja. Kulissiuskovat voivat uskoa mitä tahansa tai pitää kulissia pystyssä jonkin aikaa mutta lopulta totuus paljastuu.

Lue lisää

Kuvailtu tilanne on täysin mahdollinen. Todistaja voi ilmoittaa vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa, ja kysymys tällöin kuuluu, mitä asiasta seuraisi. Ei ole periaatteessa merkitystä, mikä tuollaisen käytöksen taustalla voisi olla, sillä kysymys koskee vanhinten toimintaa JOS noin tapahtuisi, mutta mahdollinen syy voisi olla vaikkapa se, ettei todistaja ole vakuuttunut järjestön veriopin oikeellisuudesta eikä halua täyttää hoitotahtoa, mutta ei toisaalta halua valehdellakaan asiasta. Eivät kaikki todistajat myötäile järjestöä ja vanhimpia joka asiassa.

Hoitotahdon tekemättä jättäminen ei ole sama asia kuin ottaa verta tai järjestön kieltämiä veren osia, vaan todistaja ainoastaan ottaa tällöin riskin, että tuollaista saattaa tapahtua. Ehkä hän ajattelee, ettei joudu ottamaan verta, tai jos joutuu, ei jää siitä kiinni tai pystyy selittämään asian vanhimmille parhain päin. Tai ajattelee, että ei joka tapauksessa halua kuolla järjestön veriopin takia, seurasi siitä sitten mitä tahansa seurakunnan taholta.

Erilaisia kuviteltuja tilanteita ja sitä, miten niissä toimisi tai pitäisi toimia, voidaan miettiä etukäteen ja tämä on varsin tavallistakin. Ei tarvitse välttämättä odottaa, että tilanne konkretisoituu ja siihen on pakko ottaa kantaa, vaan asiaa voi miettiä myös kuvitellun, mutta mahdollisen skenaarion pohjalta. En usko sinunkaan toimivan niin, että ratkot asioita vain sitä mukaa kun tilanteita eteen tulee, kieltäytyen miettimästä erilaisia vaihtoehtoja vedoten tilanteiden kuvitteellisuuteen.

Jos kuitenkin tässä asiassa itsepintaisesti kieltäydyt vastaamasta selvään kysymykseen, etkä toistuvasti pyydettäessäkään suostu ottamaan asiaan kantaa, vaan vetoat siihen ettei tuollaista tilannetta muka voisi tulla, tämä kertoo vain halusta väistellä kiusallista asiaa, mikä tietysti on jo muutenkin käynyt selväksi. Miksi selvään kysymykseen on noin vaikea vastata? Hävettääkö totuus jollain tavalla?

Anonyymi kirjoitti:

> Sinulle esitetty kysymyskin koski vanhinten suhtautumista jonkun ilmoittaessa, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, eikä sitä miten yksilö asian kokee >

Vastasin kyllä mutta ohitit vastauksen koska odotit jotain itsellesi sopivaa. Ei vanhimmille tule eteen esittämääsi tilannetta. Kyse kun ei ole evlut- tyyppisestä uskomusvirityksestä.

> Paperinen dokumentti lienee kuitenkin edelleen yleisin tapa maailmanlaajuisesti >

Tekninen taso ja sen toteutus tosiaan on hieman erilainen eri osissa maailmaa. Kehittyneissä maissa on siirrytty sähköisiin palveluihin mutta valitettavasti suurin osa maailmasta ei kuulu tähän määritelmään.

> Suosittelua ja dokumentin olemassaolon varmistamista tulee tehdä vanhinten toimesta nimenomaan yksilöllisesti suoralla kontaktilla julistajaan, sen lisäksi, että seurakunnassa hoitotahdosta voidaan kertoa yleisellä tasolla >

Jos joku ei ole tehnyt kohdallaan hoitotahto- dokumenttia, kukaan ei välttämättä ole edes tietoinen henkilön hoitoa vaativasta tilanteesta. Jos taas onnettomuus on tapahtunut ja hoitotahto on ajan tasalla, siihen merkittyihin henkilöihin ollaan yhteydessä. Kontaktin otto siinä tapauksessa on aiheellinen ja potilaankin puolelta toivottu.

Jos joku ei halua pitää hoitotahtoaan ajantasalla, se on eräänlainen - ja vakava - kannanotto. Normielämässä todistajalta ei tulla kysymään että onko hoitotahtosi ajan tasalla, se on jokaisen todistajan itsensä vastuulla - ja sitä enemmän, kun siitä säännöllisin väliajoin muistutetaan julkisesti.

Kun sitten joku joutuu hoitotoimenpiteiden kohteeksi, se tulee esiin useinmiten potilaan itsensä ilmoittamana asiana. Ensimmäisenä ilmoituksen saajan mielessä on tietysti se, onko onnettomuuteen joutuneen henkilön asiapapereiden joukossa ilmoitus hoitotahdosta. Sen puuttuminen johtaa moniin ongelmiin, mikäli potilaan vakaumus vaikuttaisi hoitotahdon puuttumisesta huolimatta tilanteen hoitoon rajoittavasti. Vielä hankalamman tilanteesta tekee se, että potilas on itse kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan ja lähiomainen saa tiedon yllättäen ilman taustadokumentteja.

Näissä epävarmoissa tilanteissa on tärkeää, että joku suojaa potilaan vakaumuksen toteuttamista, oli kyseessä lähiomainen, valtuutettu tai joku muu uskottu henkilö. Viime mainitulla on kuitenkin rajoitetut mahdollisuudet asiantilan suhteen.

> Niin kauan kun häntä ei ole erotettu tai katsottu itse eronneeksi, hän on Jehovan todistaja tässä käytettävässä merkityksessä >

On vaikea ymmärtää, mitä ajat ulostulollasi takaa, mutta mikäli ihminen kieltäytyy ottamasta vastuuta verensiirron saamisen mahdollisuudesta (hoitotahto) ja/tai ottaa vastaan verensiirron joko tietäen tai tietämättään, hän syyllistyy Jumalan tahdon vastaiseen toimintaan. Jos toiminta on harkittua ja tahallista, ihminen voi tietysti esittää olevansa Jehovan todistaja, mutta ei todellisuudessa ole sitä.; Jehovan todistaja ei syyllisty harkitusti Jumalan tahdon vastaiseen toimintaan.

Voi olla että omaan käsitysmaailmaasi kuuluu sanonta "kerran uskossa, aina uskossa" ja se innoittaa sinut tekemään tuollaisia johtopäätöksiä ja kannanottoja. Kulissiuskovat voivat uskoa mitä tahansa tai pitää kulissia pystyssä jonkin aikaa mutta lopulta totuus paljastuu.

Lue lisää

"> Sinulle esitetty kysymyskin koski vanhinten suhtautumista jonkun ilmoittaessa, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, eikä sitä miten yksilö asian kokee >

Vastasin kyllä mutta ohitit vastauksen koska odotit jotain itsellesi sopivaa."

Voisitko vielä näyttää, missä vastaus on löydettävissä, kun sellaista ei näytä olevan? Kysymyksen torjuminen esimerkiksi vetoamalla siihen, ettei tuollaista tilannetta voisi tulla, ei ole vastaamista, vaan vastaamisesta kieltäytymistä. Kiertelystäsi tulee mieleen joskus kuulemani tarina 2. maailmansodan aikaisesta saksalaisesta sotilaasta, jolta oli kysytty, mitä tekisi jos saisi ylemmiltään käskyn tappaa perheensä. Hän oli vedonnut vain siihen, että tuollaista käskyä ei tule. Hän ei ollut saanut suustaan, ettei tottelisi käskyä. Kenties jonkun ihailemaa uskollisuutta, mutta mielestäni lähinnä pelottavaa fanaattisuutta.

Kysymykseen vastaaminen ei sinänsä edellytä, että pitäisi kysyttyä asiaa todennäköisenä tai edes mahdollisena. Esimerkiksi kysymykseen "mitä tekisit, jos löytäisit kadulta kilon kultaharkon" voi vastata vaikkapa "poimisin sen talteen ja myisin pois", "veisin löytötavaratoimistoon" tai "kävelisin ohi". Sen sijaan "tuollaista tilannetta ei tule" ei ole vastaus, vaan kysymyksen torjumista. Jopa kysymykseen "entä jos lehmät lentäisivät" voi vastata asetetun, sinänsä käytännössä mahdottoman tilanteen pohjalta vaikkapa "sitten tarvittaisiin parempia aitauksia".

Tässä ei kyse ollut lentävistä lehmistä eikä edes kadulta löytyvistä kultaharkoista, vaan siitä, että joku ilmoittaa vanhimmille ettei tee hoitotahtoa, kun sitä hänelle tullaan suosittelemaan. Täysin mahdollinen tilanne, jonka uskon jossain tapahtuneenkin. Riippumatta siitä, onko tapahtunut, tilanne on silti mahdollinen ja voi tulla myöhemmin.

Eivät kaikki todistajat nöyristele vanhinten edessä, vaan on siellä sellaisiakin, jotka uskaltavat sanoa vastaan ja myös tekevät niin. Vanhinten tehtävä olisi helppo, jos kaikki myötäisisivät heitä eivätkä uskaltaisi olla eri mieltä mistään. Eihän silloin tarvittaisi pitkiä keskusteluja, joissa yritetään taivutella julistajaa noudattamaan järjestön sääntöjä, ehkäpä pitäen esillä myös vastauskiellon, merkitsemisen, etujen menettämisen tai jopa komitean uhkaa.

"ihminen voi tietysti esittää olevansa Jehovan todistaja, mutta ei todellisuudessa ole sitä"

Pyrit tarjoamaan itse keksimääsi, mielivaltaista määritelmää sille, kuka on "todellisuudessa" Jehovan todistaja. Kun puhe on hoitotahdosta ja sen olemassaolon varmistamisesta vanhinten toimesta, tämä kohdistuu seurakunnan kastettuihin jäseniin, siis sellaisiin jotka oikeasti ja virallisesti ovat Jehovan todistajia. Myös heihin, jotka eivät sisimmässään usko eivätkä ole sinun mielestäsi "todellisuudessa" Jehovan todistajia. Toisaalta vaikka joku kokisi itse olevansa Jehovan todistaja, mutta ei ole seurakunnan jäsen, ei enää tai ei ole koskaan ollutkaan, niin vanhimmat eivät pyri hoitotahdon tekemisen varmistamiseen tuollaisen henkilön kohdalla. Ratkaisevaa tässä asiassa on siis suhde seurakuntaan, ei se kuka on sinun määritelmäsi mukaan "todellisuudessa" Jehovan todistaja.

Ymmärrän toisaalta sen, miksi vastaaminen on sinulle noin tavattoman vaikeaa. Jos myöntäisit, että todistaja voi joutua kohtaamaan seuraamuksia vanhinten/seurakunnan taholta, jos kertoisi ettei hoitotahtoa ole eikä tule, niin tämähän olisi käytännössä sen myöntämistä, että asiaan liittyy painostusta.

Vielä ehdit vastata, mutta pitää kai jo vastata itse, kun sinulta ei vastausta ole tullut. Jos julistaja ilmoittaisi vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa, hän joutuisi ankaran suostuttelun kohteeksi, jossa vanhimmat ensin ystävällisesti, sitten vähemmän ystävällisesti pyrkisivät saamaan hänen mielensä muuttumaan. Jos julistaja ei antaisi periksi, hän olisi merkitty henkilö. Palvelusedut menisivät ja jotain muutakin voisi seurata, kuten vastauskieltoa, mutta komiteaan asti asia tuskin johtaisi, ellei sitten kävisi niin, että hoitotahdon puuttuminen johtaisi tilanteeseen jossa verta todella otetaan. Siinä tapauksessa häntä todennäköisesti aiemman asenteensa perusteella pidettäisiin katumattomana, ja katsottaisiin itse eronneeksi seurakunnasta.

Anonyymi kirjoitti:

"> Sinulle esitetty kysymyskin koski vanhinten suhtautumista jonkun ilmoittaessa, ettei suostu täyttämään hoitotahtoa, eikä sitä miten yksilö asian kokee >

Vastasin kyllä mutta ohitit vastauksen koska odotit jotain itsellesi sopivaa."

Voisitko vielä näyttää, missä vastaus on löydettävissä, kun sellaista ei näytä olevan? Kysymyksen torjuminen esimerkiksi vetoamalla siihen, ettei tuollaista tilannetta voisi tulla, ei ole vastaamista, vaan vastaamisesta kieltäytymistä. Kiertelystäsi tulee mieleen joskus kuulemani tarina 2. maailmansodan aikaisesta saksalaisesta sotilaasta, jolta oli kysytty, mitä tekisi jos saisi ylemmiltään käskyn tappaa perheensä. Hän oli vedonnut vain siihen, että tuollaista käskyä ei tule. Hän ei ollut saanut suustaan, ettei tottelisi käskyä. Kenties jonkun ihailemaa uskollisuutta, mutta mielestäni lähinnä pelottavaa fanaattisuutta.

Kysymykseen vastaaminen ei sinänsä edellytä, että pitäisi kysyttyä asiaa todennäköisenä tai edes mahdollisena. Esimerkiksi kysymykseen "mitä tekisit, jos löytäisit kadulta kilon kultaharkon" voi vastata vaikkapa "poimisin sen talteen ja myisin pois", "veisin löytötavaratoimistoon" tai "kävelisin ohi". Sen sijaan "tuollaista tilannetta ei tule" ei ole vastaus, vaan kysymyksen torjumista. Jopa kysymykseen "entä jos lehmät lentäisivät" voi vastata asetetun, sinänsä käytännössä mahdottoman tilanteen pohjalta vaikkapa "sitten tarvittaisiin parempia aitauksia".

Tässä ei kyse ollut lentävistä lehmistä eikä edes kadulta löytyvistä kultaharkoista, vaan siitä, että joku ilmoittaa vanhimmille ettei tee hoitotahtoa, kun sitä hänelle tullaan suosittelemaan. Täysin mahdollinen tilanne, jonka uskon jossain tapahtuneenkin. Riippumatta siitä, onko tapahtunut, tilanne on silti mahdollinen ja voi tulla myöhemmin.

Eivät kaikki todistajat nöyristele vanhinten edessä, vaan on siellä sellaisiakin, jotka uskaltavat sanoa vastaan ja myös tekevät niin. Vanhinten tehtävä olisi helppo, jos kaikki myötäisisivät heitä eivätkä uskaltaisi olla eri mieltä mistään. Eihän silloin tarvittaisi pitkiä keskusteluja, joissa yritetään taivutella julistajaa noudattamaan järjestön sääntöjä, ehkäpä pitäen esillä myös vastauskiellon, merkitsemisen, etujen menettämisen tai jopa komitean uhkaa.

"ihminen voi tietysti esittää olevansa Jehovan todistaja, mutta ei todellisuudessa ole sitä"

Pyrit tarjoamaan itse keksimääsi, mielivaltaista määritelmää sille, kuka on "todellisuudessa" Jehovan todistaja. Kun puhe on hoitotahdosta ja sen olemassaolon varmistamisesta vanhinten toimesta, tämä kohdistuu seurakunnan kastettuihin jäseniin, siis sellaisiin jotka oikeasti ja virallisesti ovat Jehovan todistajia. Myös heihin, jotka eivät sisimmässään usko eivätkä ole sinun mielestäsi "todellisuudessa" Jehovan todistajia. Toisaalta vaikka joku kokisi itse olevansa Jehovan todistaja, mutta ei ole seurakunnan jäsen, ei enää tai ei ole koskaan ollutkaan, niin vanhimmat eivät pyri hoitotahdon tekemisen varmistamiseen tuollaisen henkilön kohdalla. Ratkaisevaa tässä asiassa on siis suhde seurakuntaan, ei se kuka on sinun määritelmäsi mukaan "todellisuudessa" Jehovan todistaja.

Ymmärrän toisaalta sen, miksi vastaaminen on sinulle noin tavattoman vaikeaa. Jos myöntäisit, että todistaja voi joutua kohtaamaan seuraamuksia vanhinten/seurakunnan taholta, jos kertoisi ettei hoitotahtoa ole eikä tule, niin tämähän olisi käytännössä sen myöntämistä, että asiaan liittyy painostusta.

Vielä ehdit vastata, mutta pitää kai jo vastata itse, kun sinulta ei vastausta ole tullut. Jos julistaja ilmoittaisi vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa, hän joutuisi ankaran suostuttelun kohteeksi, jossa vanhimmat ensin ystävällisesti, sitten vähemmän ystävällisesti pyrkisivät saamaan hänen mielensä muuttumaan. Jos julistaja ei antaisi periksi, hän olisi merkitty henkilö. Palvelusedut menisivät ja jotain muutakin voisi seurata, kuten vastauskieltoa, mutta komiteaan asti asia tuskin johtaisi, ellei sitten kävisi niin, että hoitotahdon puuttuminen johtaisi tilanteeseen jossa verta todella otetaan. Siinä tapauksessa häntä todennäköisesti aiemman asenteensa perusteella pidettäisiin katumattomana, ja katsottaisiin itse eronneeksi seurakunnasta.

Lue lisää

> Jos julistaja ilmoittaisi vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa >

Jos joku julistaja päättäisi olla tekemättä itseään koskevaa hoitotahtoa, se olisi julistajan oma asia. Miksi hän tekisi siitä ilmoitusasian?

Huolimatta vaivalla kirjoittelemistasi vertauksista et ymmärrä asian ydintä. Ei julistaja tuo hoitoonsa liittyvää tahtoaan esiin vanhinten takia vaan siksi, että haluaa toimia Raamatussa ilmaistun Jumalan tahdon mukaan - ja tässä tapauksessa hoitotahdon ylläpitäminen on joissain tapauksissa ainoa keino varmistua siitä.

Jos todistaja ei haluaisi varmistua onnettomuuden yhteydessä tapahtuvien hoitoon liittyvien toimenpiteiden laadusta, se tarkoittaisi sitä ettei hän välitä Jumalan vaatimuksesta karttaa verta. Hän ottaisi silloin tietoisen riskin joka altistaisi hänet rikkomaan Jumalan lakia ennakoimattoman tilanteen seuraksena.

> Kun puhe on hoitotahdosta ja sen olemassaolon varmistamisesta vanhinten toimesta >

Ei vanhimmat "varmista" kenenkään yksittäisen todistajan hoitotahdon olemassaoloa. Jokainen todistaja on itse vastuussa hoitotahdon ylläpitämisestä. Joskus aiemmin ylläpidettiin tietoja siitä, kuka on todistajan hoitotahdossaan ilmoittama "uskottu" henkilö, jotta mahdollinen tieto onnettomuudesta ja hoitotarpeesta olisi varmistettu monesta suunnasta. "Uskotun" henkilön ilmoittaminen oli silloinkin kyllä vapaaehtoista eikä sitä kyselty erikseen keneltäkään yksittäiseltä todistajalta. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan salli sellaisen tiedon ylläpitämistä.

> ellei sitten kävisi niin, että hoitotahdon puuttuminen johtaisi tilanteeseen jossa verta todella otetaan. Siinä tapauksessa häntä todennäköisesti aiemman asenteensa perusteella pidettäisiin katumattomana, ja katsottaisiin itse eronneeksi seurakunnasta. >

Silloin tosiaan tulisi ilmi, ettei ihminen ollut alunperinkään Jehovan todistaja vaan halusi vain näytellä sellaista. Onhan myös hyvin mahdollista, että verensiirto jää vain potilaan tai rajatun joukon tietoon ja potilas jatkaa näyttelemistään. Vaikka hän pystyisi esittämään edelleen olevansa Jehovan todistaja ihmisten silmissä, Jumalan silmissä hän ei sitä ole.

Vakaumus on jotain muuta kuin ihmisen kykyä esittää olevansa ihminen, jolla on samanlaiset periaatteet kuin niillä, joilla on vakaumus. Jos teeskentelee normaalielämässä kunnioittavansa verta koskevaa Jumalan periaatetta mutta todellisuudessa on valmis rikkomaan sitä vastaan, ei ole todellisuudessa Jehovan todistaja, vaan sellaisen kulissi. Ihmisiä sellainen teeskentelijä voi tietysti aikansa hämätä, mutta Jumalaa ei koskaan.

Voihan ihminen esimerkiksi näytellä kunnioittavansa myös Jumalan lakia olla tekemättä aviorikosta mutta todellisuudessa hän voisi olla valmis rikkomaan sitä periaatetta sopivan tilaisuuden tullen. Olisiko tällainen teeskentelijä oikeasti Jehovan todistaja? Ulospäin hän saattaisi onnistua siinä, mutta henkisesti ei. Jos hän lisäksi ilmoittaisi julkisesti aikeistaan ja omasta kannastaan aviorikosta koskevaa periaatetta vastaan, niin pakkohan siihen olisi vanhimmiston ottaa kantaa ja yrittää saada ihminen ymmärtämään tilansa. Jos se ei auttaisi, kapinoitsija pitäisi poistaa seurakunnasta sen puhtaana pitämisen takia.

> Ymmärrän toisaalta sen, miksi vastaaminen on sinulle noin tavattoman vaikeaa. Jos myöntäisit, että todistaja voi joutua kohtaamaan seuraamuksia vanhinten/seurakunnan taholta, jos kertoisi ettei hoitotahtoa ole eikä tule, niin tämähän olisi käytännössä sen myöntämistä, että asiaan liittyy painostusta >

Et näytä ymmärtävän ettei asiassa ole mitään "vaikeaa". Esittämässäsi tilanteessa "todistaja" painostaa vanhimpia ottamaan kantaa siihen, että haluaa julkisesti ilmoittaa ottavansa tietoisen riskin rikkoa Jumalan lakia tilaisuuden tullen. Ei kukaan hypoteesissasi "painosta" "todistajaa" esittämään omia näkemyksiään vanhimmille. Yksikään oikea todistaja ei alkaisi esittelemään omia, Jumalan periaatteita vastustavia mielipiteitään julkisesti kenellekään ilman että tietäisi siitä olevan "seuraamuksia".

Anonyymi kirjoitti:

> Jos julistaja ilmoittaisi vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa >

Jos joku julistaja päättäisi olla tekemättä itseään koskevaa hoitotahtoa, se olisi julistajan oma asia. Miksi hän tekisi siitä ilmoitusasian?

Huolimatta vaivalla kirjoittelemistasi vertauksista et ymmärrä asian ydintä. Ei julistaja tuo hoitoonsa liittyvää tahtoaan esiin vanhinten takia vaan siksi, että haluaa toimia Raamatussa ilmaistun Jumalan tahdon mukaan - ja tässä tapauksessa hoitotahdon ylläpitäminen on joissain tapauksissa ainoa keino varmistua siitä.

Jos todistaja ei haluaisi varmistua onnettomuuden yhteydessä tapahtuvien hoitoon liittyvien toimenpiteiden laadusta, se tarkoittaisi sitä ettei hän välitä Jumalan vaatimuksesta karttaa verta. Hän ottaisi silloin tietoisen riskin joka altistaisi hänet rikkomaan Jumalan lakia ennakoimattoman tilanteen seuraksena.

> Kun puhe on hoitotahdosta ja sen olemassaolon varmistamisesta vanhinten toimesta >

Ei vanhimmat "varmista" kenenkään yksittäisen todistajan hoitotahdon olemassaoloa. Jokainen todistaja on itse vastuussa hoitotahdon ylläpitämisestä. Joskus aiemmin ylläpidettiin tietoja siitä, kuka on todistajan hoitotahdossaan ilmoittama "uskottu" henkilö, jotta mahdollinen tieto onnettomuudesta ja hoitotarpeesta olisi varmistettu monesta suunnasta. "Uskotun" henkilön ilmoittaminen oli silloinkin kyllä vapaaehtoista eikä sitä kyselty erikseen keneltäkään yksittäiseltä todistajalta. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan salli sellaisen tiedon ylläpitämistä.

> ellei sitten kävisi niin, että hoitotahdon puuttuminen johtaisi tilanteeseen jossa verta todella otetaan. Siinä tapauksessa häntä todennäköisesti aiemman asenteensa perusteella pidettäisiin katumattomana, ja katsottaisiin itse eronneeksi seurakunnasta. >

Silloin tosiaan tulisi ilmi, ettei ihminen ollut alunperinkään Jehovan todistaja vaan halusi vain näytellä sellaista. Onhan myös hyvin mahdollista, että verensiirto jää vain potilaan tai rajatun joukon tietoon ja potilas jatkaa näyttelemistään. Vaikka hän pystyisi esittämään edelleen olevansa Jehovan todistaja ihmisten silmissä, Jumalan silmissä hän ei sitä ole.

Vakaumus on jotain muuta kuin ihmisen kykyä esittää olevansa ihminen, jolla on samanlaiset periaatteet kuin niillä, joilla on vakaumus. Jos teeskentelee normaalielämässä kunnioittavansa verta koskevaa Jumalan periaatetta mutta todellisuudessa on valmis rikkomaan sitä vastaan, ei ole todellisuudessa Jehovan todistaja, vaan sellaisen kulissi. Ihmisiä sellainen teeskentelijä voi tietysti aikansa hämätä, mutta Jumalaa ei koskaan.

Voihan ihminen esimerkiksi näytellä kunnioittavansa myös Jumalan lakia olla tekemättä aviorikosta mutta todellisuudessa hän voisi olla valmis rikkomaan sitä periaatetta sopivan tilaisuuden tullen. Olisiko tällainen teeskentelijä oikeasti Jehovan todistaja? Ulospäin hän saattaisi onnistua siinä, mutta henkisesti ei. Jos hän lisäksi ilmoittaisi julkisesti aikeistaan ja omasta kannastaan aviorikosta koskevaa periaatetta vastaan, niin pakkohan siihen olisi vanhimmiston ottaa kantaa ja yrittää saada ihminen ymmärtämään tilansa. Jos se ei auttaisi, kapinoitsija pitäisi poistaa seurakunnasta sen puhtaana pitämisen takia.

> Ymmärrän toisaalta sen, miksi vastaaminen on sinulle noin tavattoman vaikeaa. Jos myöntäisit, että todistaja voi joutua kohtaamaan seuraamuksia vanhinten/seurakunnan taholta, jos kertoisi ettei hoitotahtoa ole eikä tule, niin tämähän olisi käytännössä sen myöntämistä, että asiaan liittyy painostusta >

Et näytä ymmärtävän ettei asiassa ole mitään "vaikeaa". Esittämässäsi tilanteessa "todistaja" painostaa vanhimpia ottamaan kantaa siihen, että haluaa julkisesti ilmoittaa ottavansa tietoisen riskin rikkoa Jumalan lakia tilaisuuden tullen. Ei kukaan hypoteesissasi "painosta" "todistajaa" esittämään omia näkemyksiään vanhimmille. Yksikään oikea todistaja ei alkaisi esittelemään omia, Jumalan periaatteita vastustavia mielipiteitään julkisesti kenellekään ilman että tietäisi siitä olevan "seuraamuksia".

Lue lisää

Tämän tekstin voi tiivistää: seura vaatii Jehovan todistajia uhraamaan itsensä verialttarille, mutta kieltäytyy kantamasta tästä vastuuta. Seura on vastuussa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämän tekstin voi tiivistää: seura vaatii Jehovan todistajia uhraamaan itsensä verialttarille, mutta kieltäytyy kantamasta tästä vastuuta. Seura on vastuussa.

Mainosvaltuutetun pitkä liirumlaarum ei edelleenkään sisältänyt vastausta siihen, mitä kysyttiin, vaan jatkoi asian väistelyä. Onpa asia tosin tullut jo muutenkin selväksi.

Verensiirrosta kieltäytymisen vaatimus on tosiaan seuralta, kuten myös esimerkiksi kiellettyjen ja sallittujen osien luettelo samoin kuin muu rajanveto, kuten lupa käyttää sydän-keuhkokonetta, mutta kielto tallettaa edes omaa verta leikkausta varten. Eivät todistajat näitä omasta päästään keksi. Silti seura pyrkii vääntämään asian todistajan omaksi kannaksi, vaikka todistajat eivät saa asiaa vapaasti päättää.

Vanhinten tehtävä on pyrkiä tekemään voitavansa sen eteen, että järjestön ohjeita myös noudatetaan. He saattavat järjestön vaatimukset voimaan, valvovat niiden noudattamista ja rankaisevat rikkomuksista.

Anonyymi kirjoitti:

> Jos julistaja ilmoittaisi vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa >

Jos joku julistaja päättäisi olla tekemättä itseään koskevaa hoitotahtoa, se olisi julistajan oma asia. Miksi hän tekisi siitä ilmoitusasian?

Huolimatta vaivalla kirjoittelemistasi vertauksista et ymmärrä asian ydintä. Ei julistaja tuo hoitoonsa liittyvää tahtoaan esiin vanhinten takia vaan siksi, että haluaa toimia Raamatussa ilmaistun Jumalan tahdon mukaan - ja tässä tapauksessa hoitotahdon ylläpitäminen on joissain tapauksissa ainoa keino varmistua siitä.

Jos todistaja ei haluaisi varmistua onnettomuuden yhteydessä tapahtuvien hoitoon liittyvien toimenpiteiden laadusta, se tarkoittaisi sitä ettei hän välitä Jumalan vaatimuksesta karttaa verta. Hän ottaisi silloin tietoisen riskin joka altistaisi hänet rikkomaan Jumalan lakia ennakoimattoman tilanteen seuraksena.

> Kun puhe on hoitotahdosta ja sen olemassaolon varmistamisesta vanhinten toimesta >

Ei vanhimmat "varmista" kenenkään yksittäisen todistajan hoitotahdon olemassaoloa. Jokainen todistaja on itse vastuussa hoitotahdon ylläpitämisestä. Joskus aiemmin ylläpidettiin tietoja siitä, kuka on todistajan hoitotahdossaan ilmoittama "uskottu" henkilö, jotta mahdollinen tieto onnettomuudesta ja hoitotarpeesta olisi varmistettu monesta suunnasta. "Uskotun" henkilön ilmoittaminen oli silloinkin kyllä vapaaehtoista eikä sitä kyselty erikseen keneltäkään yksittäiseltä todistajalta. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan salli sellaisen tiedon ylläpitämistä.

> ellei sitten kävisi niin, että hoitotahdon puuttuminen johtaisi tilanteeseen jossa verta todella otetaan. Siinä tapauksessa häntä todennäköisesti aiemman asenteensa perusteella pidettäisiin katumattomana, ja katsottaisiin itse eronneeksi seurakunnasta. >

Silloin tosiaan tulisi ilmi, ettei ihminen ollut alunperinkään Jehovan todistaja vaan halusi vain näytellä sellaista. Onhan myös hyvin mahdollista, että verensiirto jää vain potilaan tai rajatun joukon tietoon ja potilas jatkaa näyttelemistään. Vaikka hän pystyisi esittämään edelleen olevansa Jehovan todistaja ihmisten silmissä, Jumalan silmissä hän ei sitä ole.

Vakaumus on jotain muuta kuin ihmisen kykyä esittää olevansa ihminen, jolla on samanlaiset periaatteet kuin niillä, joilla on vakaumus. Jos teeskentelee normaalielämässä kunnioittavansa verta koskevaa Jumalan periaatetta mutta todellisuudessa on valmis rikkomaan sitä vastaan, ei ole todellisuudessa Jehovan todistaja, vaan sellaisen kulissi. Ihmisiä sellainen teeskentelijä voi tietysti aikansa hämätä, mutta Jumalaa ei koskaan.

Voihan ihminen esimerkiksi näytellä kunnioittavansa myös Jumalan lakia olla tekemättä aviorikosta mutta todellisuudessa hän voisi olla valmis rikkomaan sitä periaatetta sopivan tilaisuuden tullen. Olisiko tällainen teeskentelijä oikeasti Jehovan todistaja? Ulospäin hän saattaisi onnistua siinä, mutta henkisesti ei. Jos hän lisäksi ilmoittaisi julkisesti aikeistaan ja omasta kannastaan aviorikosta koskevaa periaatetta vastaan, niin pakkohan siihen olisi vanhimmiston ottaa kantaa ja yrittää saada ihminen ymmärtämään tilansa. Jos se ei auttaisi, kapinoitsija pitäisi poistaa seurakunnasta sen puhtaana pitämisen takia.

> Ymmärrän toisaalta sen, miksi vastaaminen on sinulle noin tavattoman vaikeaa. Jos myöntäisit, että todistaja voi joutua kohtaamaan seuraamuksia vanhinten/seurakunnan taholta, jos kertoisi ettei hoitotahtoa ole eikä tule, niin tämähän olisi käytännössä sen myöntämistä, että asiaan liittyy painostusta >

Et näytä ymmärtävän ettei asiassa ole mitään "vaikeaa". Esittämässäsi tilanteessa "todistaja" painostaa vanhimpia ottamaan kantaa siihen, että haluaa julkisesti ilmoittaa ottavansa tietoisen riskin rikkoa Jumalan lakia tilaisuuden tullen. Ei kukaan hypoteesissasi "painosta" "todistajaa" esittämään omia näkemyksiään vanhimmille. Yksikään oikea todistaja ei alkaisi esittelemään omia, Jumalan periaatteita vastustavia mielipiteitään julkisesti kenellekään ilman että tietäisi siitä olevan "seuraamuksia".

Lue lisää

"Miksi hän tekisi siitä ilmoitusasian?"

Vastakysymys ei ole vastaus kysymykseen. Tuollainen tilanne voisi kuitenkin tulla vaikkapa silloin, kun sairaalayhteiskomiteaan otetaan yhteyttä. Vanhinten tulee tällaisessa tilanteessa ohjeiden mukaan selvittää, onko todistajalla hoitotahto tehtynä, ja suositella sen tekemistä jos sitä ei ennestään ole. Todistaja voisi tällöin kertoa vanhimmille, ettei halua tehdä hoitotahtoa. Tämä kuitenkin vaikuttaisi vähintään siten, ettei tuollaista todistajaa pidettäisi enää esimerkillisenä.

"Huolimatta vaivalla kirjoittelemistasi vertauksista et ymmärrä asian ydintä."

Ei niiden kirjoittamisessa suuri vaiva ollut, mutta halusin vain havainnollistaa, ettei kysymykseen vastaaminen edellytä sitä, että pitäisi kysyttyä asiaa todennäköisenä. Kysymykseen vastaamattomuus sen sijaan kertoo jotain.

"Ei julistaja tuo hoitoonsa liittyvää tahtoaan esiin vanhinten takia vaan siksi, että haluaa toimia Raamatussa ilmaistun Jumalan tahdon mukaan - ja tässä tapauksessa hoitotahdon ylläpitäminen on joissain tapauksissa ainoa keino varmistua siitä."

Periaatteessa asiaa ei tehdä vanhinten takia. Vanhimmat kuitenkin käytännössä ovat roolissa, jossa heidän tehtävänsä on valvoa veriopin noudattamista. Ei lakiakaan noudateta poliisien takia, mutta poliisi kuitenkin valvoo lain noudattamista ja rankaisee rikkomuksista.

"Ei vanhimmat "varmista" kenenkään yksittäisen todistajan hoitotahdon olemassaoloa."

Asiasta on ihan selvät ohjeet, vanhinten tulee pyrkiä varmistumaan hoitotahdon olemassaolosta. Toki heidän keinonsa siihen ovat onneksi rajalliset mm. yksityisyyttä ja potilasturvaa koskevien käytäntöjen takia.

"Vakaumus on jotain muuta kuin ihmisen kykyä esittää olevansa ihminen, jolla on samanlaiset periaatteet kuin niillä, joilla on vakaumus. Jos teeskentelee normaalielämässä kunnioittavansa verta koskevaa Jumalan periaatetta mutta todellisuudessa on valmis rikkomaan sitä vastaan, ei ole todellisuudessa Jehovan todistaja, vaan sellaisen kulissi. Ihmisiä sellainen teeskentelijä voi tietysti aikansa hämätä, mutta Jumalaa ei koskaan."

Mistä sinä tiedät, mitä Jumala haluaa? Oletko ottanut lainkaan huomioon sitä mahdollisuutta, että järjestö olisi erehtynyt tässäkin asiassa? Olisi mielenkiintoista palata tähän aiheeseen kanssasi, jos järjestö sallisi verensiirrot omantunnonkysymyksenä. Monet veren osathan on jo sallittu. Jos väität, ettei oppi voi muuttua, niin se on jo muuttunut ennenkin. Aiemmin "Jumalan laki" kielsi fraktiot ja elinsiirrot, mutta ei enää.

"Et näytä ymmärtävän ettei asiassa ole mitään "vaikeaa". Esittämässäsi tilanteessa "todistaja" painostaa vanhimpia ottamaan kantaa siihen, että haluaa julkisesti ilmoittaa ottavansa tietoisen riskin rikkoa Jumalan lakia tilaisuuden tullen. Ei kukaan hypoteesissasi "painosta" "todistajaa" esittämään omia näkemyksiään vanhimmille."

Ajattelitko kääntää asian niin päin, että julistaja, joka ilmoittaa ettei tee hoitotahtoa, painostaisi vanhimpia? Noinko se menee? Kuvitellaanpa vaikkapa keskustelu
Vanhin: Hei Vesa. Kuulin, että olet joutumassa sairaalaan. Onhan sinulla hoitotahto tehtynä?
Julistaja: Ei ole.
Vanhin: Kai ymmärrät, miten tärkeä hoitotahto on Jumalan lain noudattamisen takia? Etkö tosiaan pidä tarpeellisena tehdä sitä?
Julistaja: En halua tehdä sitä.
Vanhin: Painostat minua!

Käännät asioita nurinpäin todella kieroutuneella tavalla, joka ei tosin enää jaksa yllättää. Narsisti saattaa sanoa pahoinpitelemälleen uhrille "katso, mitä aiheutit itsellesi".

"Yksikään oikea todistaja ei alkaisi esittelemään omia, Jumalan periaatteita vastustavia mielipiteitään julkisesti kenellekään ilman että tietäisi siitä olevan "seuraamuksia"."

Maalitolppien siirtelysi ei toimi. Oikea todistaja tässä asiayhteydessä on kastettu seurakunnan jäsen. Vanhinten velvollisuuksiin kuuluu varmistaa hoitotahdon olemassaolo vain heidän kohdallaan. Asiaan ei vaikuta se, mitä todistaja sisimmässään uskoo tai miten hän salaisesti toimii. Jopa kastamattomat julistajat, jotka ovat seurakunnan yhteydessä, ovat tämän järjestelyn ulkopuolella. He voivat tehdä itselleen hoitotahtodokumentin, mutta vanhinten tehtäviin ei kuulu heidän tapauksessaan asian suosittelu tai varmistaminen.

Anonyymi kirjoitti:

"Miksi hän tekisi siitä ilmoitusasian?"

Vastakysymys ei ole vastaus kysymykseen. Tuollainen tilanne voisi kuitenkin tulla vaikkapa silloin, kun sairaalayhteiskomiteaan otetaan yhteyttä. Vanhinten tulee tällaisessa tilanteessa ohjeiden mukaan selvittää, onko todistajalla hoitotahto tehtynä, ja suositella sen tekemistä jos sitä ei ennestään ole. Todistaja voisi tällöin kertoa vanhimmille, ettei halua tehdä hoitotahtoa. Tämä kuitenkin vaikuttaisi vähintään siten, ettei tuollaista todistajaa pidettäisi enää esimerkillisenä.

"Huolimatta vaivalla kirjoittelemistasi vertauksista et ymmärrä asian ydintä."

Ei niiden kirjoittamisessa suuri vaiva ollut, mutta halusin vain havainnollistaa, ettei kysymykseen vastaaminen edellytä sitä, että pitäisi kysyttyä asiaa todennäköisenä. Kysymykseen vastaamattomuus sen sijaan kertoo jotain.

"Ei julistaja tuo hoitoonsa liittyvää tahtoaan esiin vanhinten takia vaan siksi, että haluaa toimia Raamatussa ilmaistun Jumalan tahdon mukaan - ja tässä tapauksessa hoitotahdon ylläpitäminen on joissain tapauksissa ainoa keino varmistua siitä."

Periaatteessa asiaa ei tehdä vanhinten takia. Vanhimmat kuitenkin käytännössä ovat roolissa, jossa heidän tehtävänsä on valvoa veriopin noudattamista. Ei lakiakaan noudateta poliisien takia, mutta poliisi kuitenkin valvoo lain noudattamista ja rankaisee rikkomuksista.

"Ei vanhimmat "varmista" kenenkään yksittäisen todistajan hoitotahdon olemassaoloa."

Asiasta on ihan selvät ohjeet, vanhinten tulee pyrkiä varmistumaan hoitotahdon olemassaolosta. Toki heidän keinonsa siihen ovat onneksi rajalliset mm. yksityisyyttä ja potilasturvaa koskevien käytäntöjen takia.

"Vakaumus on jotain muuta kuin ihmisen kykyä esittää olevansa ihminen, jolla on samanlaiset periaatteet kuin niillä, joilla on vakaumus. Jos teeskentelee normaalielämässä kunnioittavansa verta koskevaa Jumalan periaatetta mutta todellisuudessa on valmis rikkomaan sitä vastaan, ei ole todellisuudessa Jehovan todistaja, vaan sellaisen kulissi. Ihmisiä sellainen teeskentelijä voi tietysti aikansa hämätä, mutta Jumalaa ei koskaan."

Mistä sinä tiedät, mitä Jumala haluaa? Oletko ottanut lainkaan huomioon sitä mahdollisuutta, että järjestö olisi erehtynyt tässäkin asiassa? Olisi mielenkiintoista palata tähän aiheeseen kanssasi, jos järjestö sallisi verensiirrot omantunnonkysymyksenä. Monet veren osathan on jo sallittu. Jos väität, ettei oppi voi muuttua, niin se on jo muuttunut ennenkin. Aiemmin "Jumalan laki" kielsi fraktiot ja elinsiirrot, mutta ei enää.

"Et näytä ymmärtävän ettei asiassa ole mitään "vaikeaa". Esittämässäsi tilanteessa "todistaja" painostaa vanhimpia ottamaan kantaa siihen, että haluaa julkisesti ilmoittaa ottavansa tietoisen riskin rikkoa Jumalan lakia tilaisuuden tullen. Ei kukaan hypoteesissasi "painosta" "todistajaa" esittämään omia näkemyksiään vanhimmille."

Ajattelitko kääntää asian niin päin, että julistaja, joka ilmoittaa ettei tee hoitotahtoa, painostaisi vanhimpia? Noinko se menee? Kuvitellaanpa vaikkapa keskustelu
Vanhin: Hei Vesa. Kuulin, että olet joutumassa sairaalaan. Onhan sinulla hoitotahto tehtynä?
Julistaja: Ei ole.
Vanhin: Kai ymmärrät, miten tärkeä hoitotahto on Jumalan lain noudattamisen takia? Etkö tosiaan pidä tarpeellisena tehdä sitä?
Julistaja: En halua tehdä sitä.
Vanhin: Painostat minua!

Käännät asioita nurinpäin todella kieroutuneella tavalla, joka ei tosin enää jaksa yllättää. Narsisti saattaa sanoa pahoinpitelemälleen uhrille "katso, mitä aiheutit itsellesi".

"Yksikään oikea todistaja ei alkaisi esittelemään omia, Jumalan periaatteita vastustavia mielipiteitään julkisesti kenellekään ilman että tietäisi siitä olevan "seuraamuksia"."

Maalitolppien siirtelysi ei toimi. Oikea todistaja tässä asiayhteydessä on kastettu seurakunnan jäsen. Vanhinten velvollisuuksiin kuuluu varmistaa hoitotahdon olemassaolo vain heidän kohdallaan. Asiaan ei vaikuta se, mitä todistaja sisimmässään uskoo tai miten hän salaisesti toimii. Jopa kastamattomat julistajat, jotka ovat seurakunnan yhteydessä, ovat tämän järjestelyn ulkopuolella. He voivat tehdä itselleen hoitotahtodokumentin, mutta vanhinten tehtäviin ei kuulu heidän tapauksessaan asian suosittelu tai varmistaminen.

Lue lisää

> Tuollainen tilanne voisi kuitenkin tulla vaikkapa silloin, kun sairaalayhteiskomiteaan otetaan yhteyttä >

Yrität jatkuvasti luoda mielikuvituksellisia tilanteita jotka tukisivat erikoisia väittämiäsi. Jos ihminen ei ole suunnitelmallisesti laatinut hoitotahtoa, hän ei tätä tosiasiaa vasten ottaisi yhteyttä sairaayhteyskomiteaankaan. Miksi ottaisi? Jos hoitotahtoa ei ole laadittu ja potilas olisi kykenemätön itse hoitamaan asioitaan, niin kuka "ottaisi yhteyttä" sairaalayhteyskomiteaan kun yhteyshenkilöä ("uskottu henkilö") ei ole näin ollen määritelty? Mitä SYKillä edes tekisi tilanteessa, jossa potilas ei ole laatinut hoitotahtoa kohdallaan ts. evännyt muilta tahallaan mahdollisuuden vaikuttaa yleisten hoitokäytäntöjen muuttamiseen.

> Asiasta on ihan selvät ohjeet, vanhinten tulee pyrkiä varmistumaan hoitotahdon olemassaolosta. Toki heidän keinonsa siihen ovat onneksi rajalliset mm. yksityisyyttä ja potilasturvaa koskevien käytäntöjen takia. >

Vanhimpien ainoa keino hoitotahdon olemassaolon varmistamisessa on se, että määrätyin väliajoin todistajia muistutetaan yleisesti hoitotahdon ajanmukaistamisesta. Muunlaiset keinot ovat tosiaan rajalliset ja jokainen todistaja on vastuussa oman osansa täyttämisessä eli hoitotahdon ylläpidossa.

> Mistä sinä tiedät, mitä Jumala haluaa? Oletko ottanut lainkaan huomioon sitä mahdollisuutta, että järjestö olisi erehtynyt tässäkin asiassa? >

No sen ainakin tiedän, ettet sinä tiedä, mitä Jumala haluaa eikä mielipiteilläsi sen takia ole mitään painoarvoa. Raamattu kertoo, mitä Jumala haluaa.

> Monet veren osathan on jo sallittu. Jos väität, ettei oppi voi muuttua, niin se on jo muuttunut ennenkin. Aiemmin "Jumalan laki" kielsi fraktiot ja elinsiirrot, mutta ei enää. >

Jokaisen uuden tieteellisen käsitteen suhteen joutuu tekemään ensin nopean - ja usein kriittisen - arvion jos aihe liittyy Jumalan periaatteiden soveltamiseen. Elinsiirtojen yhteydessä oli ensin varovaisuutta sekä moraaliperiaatteiden että veren käytön suhteen. Varsinkin siirtoelinten puhtaus ja siirto-operaatioiden yhteydessä käytetyt menetelmät antoivat aluksi sijaa epäilyksille veren käytöstä ja siksi elinsiirtoihin suhtauduttiin kielteisesti jonkin aikaa. Viimeistään menetelmien uudistusten ja avoimen tiedotuksen myötä epäilykset operaatioiden kielteisistä näkemyksistä poistuivat eikä enää nähty aihetta rajoittaa elinsiirtojen toteuttamista lähtökohtaisesti.

Veren pilkkominen yhä pienempiin osiin on suhteellisen uusi lääketieteellinen innovaatio. Veren pienosien eli fraktioiden käyttö erilaisten lääkeaineiden osina on yleistynyt nopeasti koska fraktioilla on huomattu olevan monia elimistön toimintoja tukevia ominaisuuksia. Fraktioiden käyttö lääkeaineiden tehosteina on jo niin yleistä, että maallikon on jo lähes mahdotonta tietää, onko hoidossa käytetyissä lääkkeissä veren fraktioihin luetteloituja ainesosia eikä akuuteissa tarvetilanteissa hoitohenkilökuntakaan ehdi/halua asiaa tarkistaa koska niissä ei ole pelkoa esimerkiksi allergiavasteista. Lisäksi joitain fraktioita voidaan luoda kloonausmenetelmillä joka lisäksi vaikeuttaa alkuperän yksinkertaista selvittämistä.

"Jumalan laki" ei kiellä yhtään nykykeksintöä suoraan mutta niiden käyttö voi rikkoa Jumalan asettamia periaatteita. On tarpeellista siksi tarkkaan punnita kaikki asiaan liittyvät piirteet jotta voidaan lopuksi toimia Jumalan normien mukaisesti. Joskus on ulkoisten muutosten takia pakko tehdä uusia arvioita ja muuttaa aiempaa kantaa vastaamaan uusia olosuhteita.

> Ajattelitko kääntää asian niin päin, että julistaja, joka ilmoittaa ettei tee hoitotahtoa, painostaisi vanhimpia? Noinko se menee? Kuvitellaanpa vaikkapa keskustelu >

Yrität kuvitteellisella tasolla luoda rinnakkaistodellisuuksia kiihtyvällä tahdilla. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että jokainen todistaja on itse vastuussa siitä, että varautuu hoitotahdon laatimisen myötä oman vakaumuksensa ilmaisemiseen terveyden vaarantumisen hetkellä. Jos tietoisesti kieltäytyy hoitotahdon laadinnasta, se merkitsee samalla sitä, että kieltäytyy noudattamasta käskyä "karttaa verta" koska jättää käyttämättä ainoan keinon, jolla voisi em. käskyä noudattaa.

Ainoa asia joka todistajaa "painostaa", on omatunto, joka velvoittaa todistajaa toimimaan Jumalan vaatimusten mukaisesti. Jos tuntee jotain muuta "painostusta" niin silloin omatuntoa velvoittaa joku muu motivoiva voima kuin Jumalan tahdon tekeminen.

> Käännät asioita nurinpäin todella kieroutuneella tavalla, joka ei tosin enää jaksa yllättää. Narsisti saattaa sanoa pahoinpitelemälleen uhrille "katso, mitä aiheutit itsellesi". - - - Vanhinten velvollisuuksiin kuuluu varmistaa hoitotahdon olemassaolo vain heidän kohdallaan >

Ilmeinen vanhin- vihamielisyys aiheuttaa näkemykseesi psykedeelisyyttä, jossa ratakisko vääntelehtii kuvitteellisessa maisemassa. Aihe itsessään on ratakisko ja toivottavasti joskus ymmärrät sen selkeyden ilman mieltäsi vaivaavia salaliittovaikutteita.

Anonyymi kirjoitti:

> Tuollainen tilanne voisi kuitenkin tulla vaikkapa silloin, kun sairaalayhteiskomiteaan otetaan yhteyttä >

Yrität jatkuvasti luoda mielikuvituksellisia tilanteita jotka tukisivat erikoisia väittämiäsi. Jos ihminen ei ole suunnitelmallisesti laatinut hoitotahtoa, hän ei tätä tosiasiaa vasten ottaisi yhteyttä sairaayhteyskomiteaankaan. Miksi ottaisi? Jos hoitotahtoa ei ole laadittu ja potilas olisi kykenemätön itse hoitamaan asioitaan, niin kuka "ottaisi yhteyttä" sairaalayhteyskomiteaan kun yhteyshenkilöä ("uskottu henkilö") ei ole näin ollen määritelty? Mitä SYKillä edes tekisi tilanteessa, jossa potilas ei ole laatinut hoitotahtoa kohdallaan ts. evännyt muilta tahallaan mahdollisuuden vaikuttaa yleisten hoitokäytäntöjen muuttamiseen.

> Asiasta on ihan selvät ohjeet, vanhinten tulee pyrkiä varmistumaan hoitotahdon olemassaolosta. Toki heidän keinonsa siihen ovat onneksi rajalliset mm. yksityisyyttä ja potilasturvaa koskevien käytäntöjen takia. >

Vanhimpien ainoa keino hoitotahdon olemassaolon varmistamisessa on se, että määrätyin väliajoin todistajia muistutetaan yleisesti hoitotahdon ajanmukaistamisesta. Muunlaiset keinot ovat tosiaan rajalliset ja jokainen todistaja on vastuussa oman osansa täyttämisessä eli hoitotahdon ylläpidossa.

> Mistä sinä tiedät, mitä Jumala haluaa? Oletko ottanut lainkaan huomioon sitä mahdollisuutta, että järjestö olisi erehtynyt tässäkin asiassa? >

No sen ainakin tiedän, ettet sinä tiedä, mitä Jumala haluaa eikä mielipiteilläsi sen takia ole mitään painoarvoa. Raamattu kertoo, mitä Jumala haluaa.

> Monet veren osathan on jo sallittu. Jos väität, ettei oppi voi muuttua, niin se on jo muuttunut ennenkin. Aiemmin "Jumalan laki" kielsi fraktiot ja elinsiirrot, mutta ei enää. >

Jokaisen uuden tieteellisen käsitteen suhteen joutuu tekemään ensin nopean - ja usein kriittisen - arvion jos aihe liittyy Jumalan periaatteiden soveltamiseen. Elinsiirtojen yhteydessä oli ensin varovaisuutta sekä moraaliperiaatteiden että veren käytön suhteen. Varsinkin siirtoelinten puhtaus ja siirto-operaatioiden yhteydessä käytetyt menetelmät antoivat aluksi sijaa epäilyksille veren käytöstä ja siksi elinsiirtoihin suhtauduttiin kielteisesti jonkin aikaa. Viimeistään menetelmien uudistusten ja avoimen tiedotuksen myötä epäilykset operaatioiden kielteisistä näkemyksistä poistuivat eikä enää nähty aihetta rajoittaa elinsiirtojen toteuttamista lähtökohtaisesti.

Veren pilkkominen yhä pienempiin osiin on suhteellisen uusi lääketieteellinen innovaatio. Veren pienosien eli fraktioiden käyttö erilaisten lääkeaineiden osina on yleistynyt nopeasti koska fraktioilla on huomattu olevan monia elimistön toimintoja tukevia ominaisuuksia. Fraktioiden käyttö lääkeaineiden tehosteina on jo niin yleistä, että maallikon on jo lähes mahdotonta tietää, onko hoidossa käytetyissä lääkkeissä veren fraktioihin luetteloituja ainesosia eikä akuuteissa tarvetilanteissa hoitohenkilökuntakaan ehdi/halua asiaa tarkistaa koska niissä ei ole pelkoa esimerkiksi allergiavasteista. Lisäksi joitain fraktioita voidaan luoda kloonausmenetelmillä joka lisäksi vaikeuttaa alkuperän yksinkertaista selvittämistä.

"Jumalan laki" ei kiellä yhtään nykykeksintöä suoraan mutta niiden käyttö voi rikkoa Jumalan asettamia periaatteita. On tarpeellista siksi tarkkaan punnita kaikki asiaan liittyvät piirteet jotta voidaan lopuksi toimia Jumalan normien mukaisesti. Joskus on ulkoisten muutosten takia pakko tehdä uusia arvioita ja muuttaa aiempaa kantaa vastaamaan uusia olosuhteita.

> Ajattelitko kääntää asian niin päin, että julistaja, joka ilmoittaa ettei tee hoitotahtoa, painostaisi vanhimpia? Noinko se menee? Kuvitellaanpa vaikkapa keskustelu >

Yrität kuvitteellisella tasolla luoda rinnakkaistodellisuuksia kiihtyvällä tahdilla. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että jokainen todistaja on itse vastuussa siitä, että varautuu hoitotahdon laatimisen myötä oman vakaumuksensa ilmaisemiseen terveyden vaarantumisen hetkellä. Jos tietoisesti kieltäytyy hoitotahdon laadinnasta, se merkitsee samalla sitä, että kieltäytyy noudattamasta käskyä "karttaa verta" koska jättää käyttämättä ainoan keinon, jolla voisi em. käskyä noudattaa.

Ainoa asia joka todistajaa "painostaa", on omatunto, joka velvoittaa todistajaa toimimaan Jumalan vaatimusten mukaisesti. Jos tuntee jotain muuta "painostusta" niin silloin omatuntoa velvoittaa joku muu motivoiva voima kuin Jumalan tahdon tekeminen.

> Käännät asioita nurinpäin todella kieroutuneella tavalla, joka ei tosin enää jaksa yllättää. Narsisti saattaa sanoa pahoinpitelemälleen uhrille "katso, mitä aiheutit itsellesi". - - - Vanhinten velvollisuuksiin kuuluu varmistaa hoitotahdon olemassaolo vain heidän kohdallaan >

Ilmeinen vanhin- vihamielisyys aiheuttaa näkemykseesi psykedeelisyyttä, jossa ratakisko vääntelehtii kuvitteellisessa maisemassa. Aihe itsessään on ratakisko ja toivottavasti joskus ymmärrät sen selkeyden ilman mieltäsi vaivaavia salaliittovaikutteita.

Lue lisää

"Yrität jatkuvasti luoda mielikuvituksellisia tilanteita jotka tukisivat erikoisia väittämiäsi. Jos ihminen ei ole suunnitelmallisesti laatinut hoitotahtoa, hän ei tätä tosiasiaa vasten ottaisi yhteyttä sairaayhteyskomiteaankaan. Miksi ottaisi?"

Tällainen tilanne voisi tulla esimerkiksi silloin, kun potilas haluaa ensisijaisesti veretöntä hoitoa, mutta on valmis tarvittaessa ottamaan verta. Tällöin hän voisi kaivata sairaalayhteyskomitean apua verettömän hoidon saamiseen, haluamatta sitoa silti vaarantaa henkeään hoitotahdolla, jossa kielletään veri tai järjestön kieltämät veren osat.

"Jos hoitotahtoa ei ole laadittu ja potilas olisi kykenemätön itse hoitamaan asioitaan, niin kuka "ottaisi yhteyttä" sairaalayhteyskomiteaan kun yhteyshenkilöä ("uskottu henkilö") ei ole näin ollen määritelty? Mitä SYKillä edes tekisi tilanteessa, jossa potilas ei ole laatinut hoitotahtoa kohdallaan ts. evännyt muilta tahallaan mahdollisuuden vaikuttaa yleisten hoitokäytäntöjen muuttamiseen."

Iäkkäiden henkilöiden kohdalla vanhinten tulee muistuttaa hoitotahdon tekemisestä ja varmistaa, että heidän edustajansa ymmärtävät heidän ratkaisunsa ja kunnioittavat sitä. Tämä sisältää ajatuksen, että vanhin on pyrkinyt varmistumaan hoitotahdon olemassaolosta. Mikäli hän kehoittaisi potilaan omaisia tai muita edustajia kunnioittamaan potilaan ratkaisua tilanteessa, jossa hoitotahtoa ei ole tehty, se olisi käytännössä hyväksynnän antamista veren käytölle. Jos hoitotahtoa ei ole erikseen tehty, oletusarvoinen hoitotahto on, että verta saa käyttää.

"Vanhimpien ainoa keino hoitotahdon olemassaolon varmistamisessa on se, että määrätyin väliajoin todistajia muistutetaan yleisesti hoitotahdon ajanmukaistamisesta. Muunlaiset keinot ovat tosiaan rajalliset ja jokainen todistaja on vastuussa oman osansa täyttämisessä eli hoitotahdon ylläpidossa."

Hoitotahto on yksityinen dokumentti, jonka olemassaolon ja sisällön potilas voi paljastaa tai olla paljastamatta. Olet esittänyt kuitenkin väitteen, etteivät vanhimmat varmistaisi kenenkään yksittäisen todistajan hoitotahdon olemassaoloa. Tuo väite on yksiselitteisesti väärä, sillä jo järjestön sääntöjen nojalla vanhinten tulee pyrkiä varmistumaan asiasta tietyissä tilanteissa, vaikka sitä ei tehtäisi kaikille ja kaikkialla.

"Veren pilkkominen yhä pienempiin osiin on suhteellisen uusi lääketieteellinen innovaatio."

Fraktiot ovat olleet lääketieteessä käytössä jo vuosikymmeniä ennen kuin järjestö salli ne 1990-luvulla, joten siihen on turha vedota, että asiaan olisi reagoitu heti kun se tuli ajankohtaiseksi. Ei reagoitu, vaan taustalla oli koko ajan järjestön opillinen näkemys, jota se muutti vasta pitkän ajan päästä. Ihmisiä kuoli turhaan järjestön hitauden takia.

"Yrität kuvitteellisella tasolla luoda rinnakkaistodellisuuksia kiihtyvällä tahdilla."

Kuvitteellinen keskustelu havainnollisti sitä, miten järjetön oli väitteesi siitä, että julistaja painostaisi vanhimpia kertomalla, ettei tee hoitotahtoa. Hoitotahdon tekeminen, sisällöstä riippumatta, tai tekemättä jättäminen on jokaisen oma asia, joka tulisi saada ratkaista ja josta tulisi myös saada kertoa ilman minkäänlaista painostusta tai seuraamusten pelkoa. Periaatteessa todistajan tulisi saada kertoa vaikka tuntemilleen todistajille, ettei tee hoitotahtoa, sillä tämähän on jokaisen oma asia eikä jonkun kieltäytyminen hoitotahdon tekemisestä vaadi muita toimimaan samoin.

"Ainoa asia joka todistajaa "painostaa", on omatunto, joka velvoittaa todistajaa toimimaan Jumalan vaatimusten mukaisesti. Jos tuntee jotain muuta "painostusta" niin silloin omatuntoa velvoittaa joku muu motivoiva voima kuin Jumalan tahdon tekeminen."

Et ole edelleenkään vastannut mitä seuraa jos julistaja kertoo vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa, mutta seurauksena on varmuudella ainakin se, ettei julistajaa pidetä esimerkillisenä, jolloin ei voi saada erikoistehtäviä eikä saa edustaa seurakuntaa yhteisessä rukouksessa. Asialla on siis myös konkreettisia seurauksia, kyseessä ei siis ole pelkästään omatunto, eivätkä seuraukset välttämättä rajoitu edes tuohon.

"Ilmeinen vanhin- vihamielisyys aiheuttaa näkemykseesi psykedeelisyyttä, jossa ratakisko vääntelehtii kuvitteellisessa maisemassa. Aihe itsessään on ratakisko ja toivottavasti joskus ymmärrät sen selkeyden ilman mieltäsi vaivaavia salaliittovaikutteita."

En ole vihamielinen vanhimpia kohtaan, ymmärrän heidänkin olevan usein uskontonsa uhreja, mutta haluan tällaisella palstalla tuoda esiin heidän rooliaan järjestön sääntöjen valvojina, koska kaikki todistajuudesta kiinnostuneet eivät välttämättä näitä asioita tiedä. Englanninkielinen sana "enforcer", jolle ei liene täydellistä suomenkielistä vastinetta, kuvaa vanhinten roolia hyvin. Vanhimmat pyrkivät huolehtimaan siitä, että julistajat noudattavat järjestön määräyksiä tai saavat rangaistuksen niiden rikkomisesta.

Anonyymi kirjoitti:

"Yrität jatkuvasti luoda mielikuvituksellisia tilanteita jotka tukisivat erikoisia väittämiäsi. Jos ihminen ei ole suunnitelmallisesti laatinut hoitotahtoa, hän ei tätä tosiasiaa vasten ottaisi yhteyttä sairaayhteyskomiteaankaan. Miksi ottaisi?"

Tällainen tilanne voisi tulla esimerkiksi silloin, kun potilas haluaa ensisijaisesti veretöntä hoitoa, mutta on valmis tarvittaessa ottamaan verta. Tällöin hän voisi kaivata sairaalayhteyskomitean apua verettömän hoidon saamiseen, haluamatta sitoa silti vaarantaa henkeään hoitotahdolla, jossa kielletään veri tai järjestön kieltämät veren osat.

"Jos hoitotahtoa ei ole laadittu ja potilas olisi kykenemätön itse hoitamaan asioitaan, niin kuka "ottaisi yhteyttä" sairaalayhteyskomiteaan kun yhteyshenkilöä ("uskottu henkilö") ei ole näin ollen määritelty? Mitä SYKillä edes tekisi tilanteessa, jossa potilas ei ole laatinut hoitotahtoa kohdallaan ts. evännyt muilta tahallaan mahdollisuuden vaikuttaa yleisten hoitokäytäntöjen muuttamiseen."

Iäkkäiden henkilöiden kohdalla vanhinten tulee muistuttaa hoitotahdon tekemisestä ja varmistaa, että heidän edustajansa ymmärtävät heidän ratkaisunsa ja kunnioittavat sitä. Tämä sisältää ajatuksen, että vanhin on pyrkinyt varmistumaan hoitotahdon olemassaolosta. Mikäli hän kehoittaisi potilaan omaisia tai muita edustajia kunnioittamaan potilaan ratkaisua tilanteessa, jossa hoitotahtoa ei ole tehty, se olisi käytännössä hyväksynnän antamista veren käytölle. Jos hoitotahtoa ei ole erikseen tehty, oletusarvoinen hoitotahto on, että verta saa käyttää.

"Vanhimpien ainoa keino hoitotahdon olemassaolon varmistamisessa on se, että määrätyin väliajoin todistajia muistutetaan yleisesti hoitotahdon ajanmukaistamisesta. Muunlaiset keinot ovat tosiaan rajalliset ja jokainen todistaja on vastuussa oman osansa täyttämisessä eli hoitotahdon ylläpidossa."

Hoitotahto on yksityinen dokumentti, jonka olemassaolon ja sisällön potilas voi paljastaa tai olla paljastamatta. Olet esittänyt kuitenkin väitteen, etteivät vanhimmat varmistaisi kenenkään yksittäisen todistajan hoitotahdon olemassaoloa. Tuo väite on yksiselitteisesti väärä, sillä jo järjestön sääntöjen nojalla vanhinten tulee pyrkiä varmistumaan asiasta tietyissä tilanteissa, vaikka sitä ei tehtäisi kaikille ja kaikkialla.

"Veren pilkkominen yhä pienempiin osiin on suhteellisen uusi lääketieteellinen innovaatio."

Fraktiot ovat olleet lääketieteessä käytössä jo vuosikymmeniä ennen kuin järjestö salli ne 1990-luvulla, joten siihen on turha vedota, että asiaan olisi reagoitu heti kun se tuli ajankohtaiseksi. Ei reagoitu, vaan taustalla oli koko ajan järjestön opillinen näkemys, jota se muutti vasta pitkän ajan päästä. Ihmisiä kuoli turhaan järjestön hitauden takia.

"Yrität kuvitteellisella tasolla luoda rinnakkaistodellisuuksia kiihtyvällä tahdilla."

Kuvitteellinen keskustelu havainnollisti sitä, miten järjetön oli väitteesi siitä, että julistaja painostaisi vanhimpia kertomalla, ettei tee hoitotahtoa. Hoitotahdon tekeminen, sisällöstä riippumatta, tai tekemättä jättäminen on jokaisen oma asia, joka tulisi saada ratkaista ja josta tulisi myös saada kertoa ilman minkäänlaista painostusta tai seuraamusten pelkoa. Periaatteessa todistajan tulisi saada kertoa vaikka tuntemilleen todistajille, ettei tee hoitotahtoa, sillä tämähän on jokaisen oma asia eikä jonkun kieltäytyminen hoitotahdon tekemisestä vaadi muita toimimaan samoin.

"Ainoa asia joka todistajaa "painostaa", on omatunto, joka velvoittaa todistajaa toimimaan Jumalan vaatimusten mukaisesti. Jos tuntee jotain muuta "painostusta" niin silloin omatuntoa velvoittaa joku muu motivoiva voima kuin Jumalan tahdon tekeminen."

Et ole edelleenkään vastannut mitä seuraa jos julistaja kertoo vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa, mutta seurauksena on varmuudella ainakin se, ettei julistajaa pidetä esimerkillisenä, jolloin ei voi saada erikoistehtäviä eikä saa edustaa seurakuntaa yhteisessä rukouksessa. Asialla on siis myös konkreettisia seurauksia, kyseessä ei siis ole pelkästään omatunto, eivätkä seuraukset välttämättä rajoitu edes tuohon.

"Ilmeinen vanhin- vihamielisyys aiheuttaa näkemykseesi psykedeelisyyttä, jossa ratakisko vääntelehtii kuvitteellisessa maisemassa. Aihe itsessään on ratakisko ja toivottavasti joskus ymmärrät sen selkeyden ilman mieltäsi vaivaavia salaliittovaikutteita."

En ole vihamielinen vanhimpia kohtaan, ymmärrän heidänkin olevan usein uskontonsa uhreja, mutta haluan tällaisella palstalla tuoda esiin heidän rooliaan järjestön sääntöjen valvojina, koska kaikki todistajuudesta kiinnostuneet eivät välttämättä näitä asioita tiedä. Englanninkielinen sana "enforcer", jolle ei liene täydellistä suomenkielistä vastinetta, kuvaa vanhinten roolia hyvin. Vanhimmat pyrkivät huolehtimaan siitä, että julistajat noudattavat järjestön määräyksiä tai saavat rangaistuksen niiden rikkomisesta.

Lue lisää

> Tällainen tilanne voisi tulla esimerkiksi silloin, kun potilas haluaa ensisijaisesti veretöntä hoitoa, mutta on valmis tarvittaessa ottamaan verta >

Voihan tällaisia potilaita ollakin mutta he eivät ole todistajia.

> Tällöin hän voisi kaivata sairaalayhteyskomitean apua verettömän hoidon saamiseen, haluamatta sitoa silti vaarantaa henkeään hoitotahdolla >

Vastaavaa apua saa varmasti hoitohenkilökunnaltakin. SYK keskittyy auttamaan niitä, jotka sitoutuvat noudattamaan Jumalan normeja.

> Iäkkäiden henkilöiden kohdalla vanhinten tulee muistuttaa hoitotahdon tekemisestä >

Näinhän se on että iäkkäät ystävät saattavat kaivata erityishuomiota jos kognitiivisissä toiminnoissa on havaittavissa puutteita. Ymmärrät asian kun saat lisää elämänkokemusta.

> Mikäli hän (vanhin) kehoittaisi potilaan omaisia tai muita edustajia kunnioittamaan potilaan ratkaisua tilanteessa, jossa hoitotahtoa ei ole tehty, se olisi käytännössä hyväksynnän antamista veren käytölle. >

Jokainen todistaja on itse vastuussa siitä, että kunnioittaa Jumalan vaatimusta karttaa verta. Tilanteessa jossa potilas kieltäytyy tekemästä hoitotahtoa omasta tahdostaan on hänen oma asiansa. Näkökantasi vanhimman syyllistämisestä veren käytön hyväksyjäksi on absurdi.

> Jos hoitotahtoa ei ole erikseen tehty, oletusarvoinen hoitotahto on, että verta saa käyttää >

Olet ymmärtänyt vihdoin asian ytimen. Siksi jokainen todistaja huolehtii omalla kohdallaan siitä, että hoitotahto on tehty joko sähköisesti, kirjallisesti tai molemmilla tavoilla.

> Olet esittänyt kuitenkin väitteen, etteivät vanhimmat varmistaisi kenenkään yksittäisen todistajan hoitotahdon olemassaoloa. Tuo väite on yksiselitteisesti väärä, sillä jo järjestön sääntöjen nojalla vanhinten tulee pyrkiä varmistumaan asiasta tietyissä tilanteissa, vaikka sitä ei tehtäisi kaikille ja kaikkialla >

Tietty tilanne on esimerkiksi se, että todistaja kertoo vanhimmalle joutuvansa turvautumaan hoitoon, jonka yhteydessä on mahdollisuus joutua ottamaan kantaa veren käyttöön hoitotoimenpiteenä. Näissä tapauksissa tuleva potilas ottaa itse puheeksi odotettavissa olevan skenaarion koska haluaa taustatukea päätökselleen "karttaa verta". Silloin vanhin luonnollisesti ensin varmistaa, että tuleva potilas on huolehtinut hoitotahtonsa ylläpidosta. Kun selviää että todistaja on kantanut vastuunsa, voidaan miettiä missä määrin tilanne vaatii apua - esimerkiksi onko tarpeen olla etukäteen yhteydessä SYKiin.

Jos tässä "tietyssä tilanteessa" vanhin ei varmistaisi hoitotahdon olemassaoloa, hän ei huolehtisi tehtävästään auttaa todistajaa toimimaan oikein.

> Fraktiot ovat olleet lääketieteessä käytössä jo vuosikymmeniä ennen kuin järjestö salli ne 1990-luvulla, joten siihen on turha vedota, että asiaan olisi reagoitu heti kun se tuli ajankohtaiseksi >

Verestä eristettyjen nanopartikkelien käyttö hoitokeinona oli hyvin rajallista 1980- luvulle saakka ja niitä käytettiin vain harvojen sairauksien lääketehosteina. Lääketiede alkoi tutkia veren sisältämiä ainesosia tarkemmin vasta 1980-luvun lopulla kehittyneiden laitteiden ja tutkimusmetodien myötä. Voit itse tutustua aiheen historiaan tarkemmin, aineistoa kyllä löytyy.

Varsin nopeasti veritutkimuksen tuloksena veren pienosia eli fraktioita alettiin käyttää yleisesti monissa lääkehoidollisissa tilanteissa tehostamassa hoitotuloksia. Silloin jouduttiin miettimään uudelleen veren olemusta: voiko veressä olevia pienosia pitää enää elämää ylläpitävänä nesteenä jota Raamatussa kutsutaan vereksi. Onhan veressä paljon muitakin ainesosia joita ihmisessä on muutenkin tai joita ihminen käyttää hyväkseen, kuten vettä, suoloja,sokeria, proteiineja, hormoneja ja paljon muuta.

Yhteenvetona päädyttiin pitämään verenä edelleen neljää veren pääosaa eli plasmaa, puna- ja valkosoluja sekä verihiutaleita. Niiden käytöstä todistajat edelleen kieltäytyvät.

Pääosien manipuloinnin seurauksena saatujen osien suhteen jokainen todistaja voi käyttää omaatuntoaan. Jos katsoo näiden osien olevan edelleen yhteydessä vereen, hänen tulee toimia kohdallaan omantuntonsa mukaisesti. Jos taas katsoo fraktioiden olevan jo niin kaukana veren olemuksesta, ettei sitä voida pitää kartettavana verenä, voi hyväksyä fraktiot hoitonsa osana.

Reagointi oli ajallisesti monien osien summa. Joku voi pitää sitä hitautena, joku toinen tarkkaan harkittuna.

> Periaatteessa todistajan tulisi saada kertoa vaikka tuntemilleen todistajille, ettei tee hoitotahtoa, sillä tämähän on jokaisen oma asia eikä jonkun kieltäytyminen hoitotahdon tekemisestä vaadi muita toimimaan samoin. >

Tällaisessa tapauksessa "todistaja" julkisesti ilmoittaisi, ettei kunnioita veren pyhyyttä koskevaa Jumalan normia, koska hyväksyy riskin saada verensiirto toisten toimesta.

> Et ole edelleenkään vastannut mitä seuraa jos julistaja kertoo vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa, mutta seurauksena on varmuudella ainakin se, ettei julistajaa pidetä esimerkillisenä >

Ihan pätevästi arvioitu. Mikä on ongelma?

Anonyymi kirjoitti:

> Tällainen tilanne voisi tulla esimerkiksi silloin, kun potilas haluaa ensisijaisesti veretöntä hoitoa, mutta on valmis tarvittaessa ottamaan verta >

Voihan tällaisia potilaita ollakin mutta he eivät ole todistajia.

> Tällöin hän voisi kaivata sairaalayhteyskomitean apua verettömän hoidon saamiseen, haluamatta sitoa silti vaarantaa henkeään hoitotahdolla >

Vastaavaa apua saa varmasti hoitohenkilökunnaltakin. SYK keskittyy auttamaan niitä, jotka sitoutuvat noudattamaan Jumalan normeja.

> Iäkkäiden henkilöiden kohdalla vanhinten tulee muistuttaa hoitotahdon tekemisestä >

Näinhän se on että iäkkäät ystävät saattavat kaivata erityishuomiota jos kognitiivisissä toiminnoissa on havaittavissa puutteita. Ymmärrät asian kun saat lisää elämänkokemusta.

> Mikäli hän (vanhin) kehoittaisi potilaan omaisia tai muita edustajia kunnioittamaan potilaan ratkaisua tilanteessa, jossa hoitotahtoa ei ole tehty, se olisi käytännössä hyväksynnän antamista veren käytölle. >

Jokainen todistaja on itse vastuussa siitä, että kunnioittaa Jumalan vaatimusta karttaa verta. Tilanteessa jossa potilas kieltäytyy tekemästä hoitotahtoa omasta tahdostaan on hänen oma asiansa. Näkökantasi vanhimman syyllistämisestä veren käytön hyväksyjäksi on absurdi.

> Jos hoitotahtoa ei ole erikseen tehty, oletusarvoinen hoitotahto on, että verta saa käyttää >

Olet ymmärtänyt vihdoin asian ytimen. Siksi jokainen todistaja huolehtii omalla kohdallaan siitä, että hoitotahto on tehty joko sähköisesti, kirjallisesti tai molemmilla tavoilla.

> Olet esittänyt kuitenkin väitteen, etteivät vanhimmat varmistaisi kenenkään yksittäisen todistajan hoitotahdon olemassaoloa. Tuo väite on yksiselitteisesti väärä, sillä jo järjestön sääntöjen nojalla vanhinten tulee pyrkiä varmistumaan asiasta tietyissä tilanteissa, vaikka sitä ei tehtäisi kaikille ja kaikkialla >

Tietty tilanne on esimerkiksi se, että todistaja kertoo vanhimmalle joutuvansa turvautumaan hoitoon, jonka yhteydessä on mahdollisuus joutua ottamaan kantaa veren käyttöön hoitotoimenpiteenä. Näissä tapauksissa tuleva potilas ottaa itse puheeksi odotettavissa olevan skenaarion koska haluaa taustatukea päätökselleen "karttaa verta". Silloin vanhin luonnollisesti ensin varmistaa, että tuleva potilas on huolehtinut hoitotahtonsa ylläpidosta. Kun selviää että todistaja on kantanut vastuunsa, voidaan miettiä missä määrin tilanne vaatii apua - esimerkiksi onko tarpeen olla etukäteen yhteydessä SYKiin.

Jos tässä "tietyssä tilanteessa" vanhin ei varmistaisi hoitotahdon olemassaoloa, hän ei huolehtisi tehtävästään auttaa todistajaa toimimaan oikein.

> Fraktiot ovat olleet lääketieteessä käytössä jo vuosikymmeniä ennen kuin järjestö salli ne 1990-luvulla, joten siihen on turha vedota, että asiaan olisi reagoitu heti kun se tuli ajankohtaiseksi >

Verestä eristettyjen nanopartikkelien käyttö hoitokeinona oli hyvin rajallista 1980- luvulle saakka ja niitä käytettiin vain harvojen sairauksien lääketehosteina. Lääketiede alkoi tutkia veren sisältämiä ainesosia tarkemmin vasta 1980-luvun lopulla kehittyneiden laitteiden ja tutkimusmetodien myötä. Voit itse tutustua aiheen historiaan tarkemmin, aineistoa kyllä löytyy.

Varsin nopeasti veritutkimuksen tuloksena veren pienosia eli fraktioita alettiin käyttää yleisesti monissa lääkehoidollisissa tilanteissa tehostamassa hoitotuloksia. Silloin jouduttiin miettimään uudelleen veren olemusta: voiko veressä olevia pienosia pitää enää elämää ylläpitävänä nesteenä jota Raamatussa kutsutaan vereksi. Onhan veressä paljon muitakin ainesosia joita ihmisessä on muutenkin tai joita ihminen käyttää hyväkseen, kuten vettä, suoloja,sokeria, proteiineja, hormoneja ja paljon muuta.

Yhteenvetona päädyttiin pitämään verenä edelleen neljää veren pääosaa eli plasmaa, puna- ja valkosoluja sekä verihiutaleita. Niiden käytöstä todistajat edelleen kieltäytyvät.

Pääosien manipuloinnin seurauksena saatujen osien suhteen jokainen todistaja voi käyttää omaatuntoaan. Jos katsoo näiden osien olevan edelleen yhteydessä vereen, hänen tulee toimia kohdallaan omantuntonsa mukaisesti. Jos taas katsoo fraktioiden olevan jo niin kaukana veren olemuksesta, ettei sitä voida pitää kartettavana verenä, voi hyväksyä fraktiot hoitonsa osana.

Reagointi oli ajallisesti monien osien summa. Joku voi pitää sitä hitautena, joku toinen tarkkaan harkittuna.

> Periaatteessa todistajan tulisi saada kertoa vaikka tuntemilleen todistajille, ettei tee hoitotahtoa, sillä tämähän on jokaisen oma asia eikä jonkun kieltäytyminen hoitotahdon tekemisestä vaadi muita toimimaan samoin. >

Tällaisessa tapauksessa "todistaja" julkisesti ilmoittaisi, ettei kunnioita veren pyhyyttä koskevaa Jumalan normia, koska hyväksyy riskin saada verensiirto toisten toimesta.

> Et ole edelleenkään vastannut mitä seuraa jos julistaja kertoo vanhimmille, ettei tee hoitotahtoa, mutta seurauksena on varmuudella ainakin se, ettei julistajaa pidetä esimerkillisenä >

Ihan pätevästi arvioitu. Mikä on ongelma?

Lue lisää

"Voihan tällaisia potilaita ollakin mutta he eivät ole todistajia."

No tällaista henkilöä ei ole sitten tarvetta erottaa seurakunnasta, eikä häntä tarvitse karttaa.

Parkkiintuneen JT:n odotetaan sanovan, mikäli otetaan puheeksi verensiirron kieltämisellä aiheutetut kuolemat, vain "soopaa"

Onhan vartiotorni julkaissut lehden, jossa kansikuva-artikkelissa leuhkitaan niillä pikkulapsilla, jotka lahko oli saattanut kuolemaan verensiirtokiellolla. Lapset esiteltiin värivalokuvin.

Ilman muuta kannattaa liittyä johonkin kielilläpuhumislahkoon, voi vaikka sitten pyöräyttää vakuudeksi pari kertaa ympäri lattialla ja kaatuilla ylivainiolaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman muuta kannattaa liittyä johonkin kielilläpuhumislahkoon, voi vaikka sitten pyöräyttää vakuudeksi pari kertaa ympäri lattialla ja kaatuilla ylivainiolaisesti.

Vähän kömpelö olkiukko, sillä eihän JT-lahkoon liittymisen vaihtoehto ole, että liittyy toiseen yhtä himmeään porukkaan. Voi sen sijaan kiertää kaikki tuollaiset porukat kaukaa.

"ei ainakaan ole todistaja, mutta kärsii silti mielenterveydellisistä häiriöistä"

Tämä on sikäli hyvin sanottu, että vaikka ei olisi todistaja, voi silti kärsiä mielenterveydellisistä häiriöistä. Todistajissa ne kylläkin lienevät ns. valtaväestöä yleisempiä. Joka tapauksessa JT-uskonto ei vaikuta erityisen suotuisalta mielenterveyden tai yleisen hyvinvoinnin kannalta. Monet JT-uskonnossa ovat kuormittuneita, ahdistuneita ja masentuneita. Myös alkoholin liikakäyttö on varsin yleistä.

Anonyymi kirjoitti:

"ei ainakaan ole todistaja, mutta kärsii silti mielenterveydellisistä häiriöistä"

Tämä on sikäli hyvin sanottu, että vaikka ei olisi todistaja, voi silti kärsiä mielenterveydellisistä häiriöistä. Todistajissa ne kylläkin lienevät ns. valtaväestöä yleisempiä. Joka tapauksessa JT-uskonto ei vaikuta erityisen suotuisalta mielenterveyden tai yleisen hyvinvoinnin kannalta. Monet JT-uskonnossa ovat kuormittuneita, ahdistuneita ja masentuneita. Myös alkoholin liikakäyttö on varsin yleistä.

Lue lisää

> Monet JT-uskonnossa ovat kuormittuneita, ahdistuneita ja masentuneita >

JT:t elävät osana yhteiskuntaa, joka aiheuttaa ongelmineen em. kielteisiä seurauksia. Todistajat eivät ole immuuneja tällaiselle henkiselle pahoinvoinnille.

Raamatussa luvatut, tulevaisuutta koskevat lupaukset saavat monet liittymään todistajiin. Jumalan tarkoitus ihmisten palauttamiseksi kansoittamaan maapallo Hänen valtakuntansa alamaisina antaa monille tarkoituksen ja toivon nykyelämästä selviytymiseen. Liittyjien joukossa on varmasti valtaosa sellaisia, jotka ovat jo valmiiksi keskivertoa enemmän kuormitettuja niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Siksi voi olla, että ongelmiakin on lähtökohtaisesti enemmän kuin keskiverrokeilla.

> Myös alkoholin liikakäyttö on varsin yleistä >

Tuohon ei kai voi olla muuta tutkimustulosta kuin otanta omasta ryyppyporukastasi? Todistajia kun näkee harvakseltaan kylän raitilla käsi maassa vaeltamassa.

Anonyymi kirjoitti:

> Monet JT-uskonnossa ovat kuormittuneita, ahdistuneita ja masentuneita >

JT:t elävät osana yhteiskuntaa, joka aiheuttaa ongelmineen em. kielteisiä seurauksia. Todistajat eivät ole immuuneja tällaiselle henkiselle pahoinvoinnille.

Raamatussa luvatut, tulevaisuutta koskevat lupaukset saavat monet liittymään todistajiin. Jumalan tarkoitus ihmisten palauttamiseksi kansoittamaan maapallo Hänen valtakuntansa alamaisina antaa monille tarkoituksen ja toivon nykyelämästä selviytymiseen. Liittyjien joukossa on varmasti valtaosa sellaisia, jotka ovat jo valmiiksi keskivertoa enemmän kuormitettuja niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Siksi voi olla, että ongelmiakin on lähtökohtaisesti enemmän kuin keskiverrokeilla.

> Myös alkoholin liikakäyttö on varsin yleistä >

Tuohon ei kai voi olla muuta tutkimustulosta kuin otanta omasta ryyppyporukastasi? Todistajia kun näkee harvakseltaan kylän raitilla käsi maassa vaeltamassa.

Lue lisää

JT:t ovat läpikäyneet moniaita maailmanloppuja, ovat parhaillaankin odottamassa seuraavaa.
Tulisi kuitenkin kuulema keretä saamaan vartiotorniloita kaupaksi.
Mutta kaiken aikaa on myös vartiotornilakiuskonnon lait ohjaamassa, on muistettava miten pitää olla, kuinka tehdä ja miten asioista pitää kertoa ...

Jos jotain kysytään, on oma vastaus unohdettava ja muisteltava vartiotornivastaus.

Näissäkin esimerkeissä jos hyvin pärjää niin hyvä. Mutta vanhimmat pyrkivät ilmituomaan että paremmin pitäisi.

Sehän siinä rasittaa, syö mielenterveyttä.

Anonyymi kirjoitti:

"ei ainakaan ole todistaja, mutta kärsii silti mielenterveydellisistä häiriöistä"

Tämä on sikäli hyvin sanottu, että vaikka ei olisi todistaja, voi silti kärsiä mielenterveydellisistä häiriöistä. Todistajissa ne kylläkin lienevät ns. valtaväestöä yleisempiä. Joka tapauksessa JT-uskonto ei vaikuta erityisen suotuisalta mielenterveyden tai yleisen hyvinvoinnin kannalta. Monet JT-uskonnossa ovat kuormittuneita, ahdistuneita ja masentuneita. Myös alkoholin liikakäyttö on varsin yleistä.

Lue lisää

Todistajissa ei ole mielenterveyttä koskevia ongelmia niin, että heidät tulisi nostaa tikun nokkaan asian vuoksi. Aika surkea mustamaalausyritys.

Anonyymi kirjoitti:

> Monet JT-uskonnossa ovat kuormittuneita, ahdistuneita ja masentuneita >

JT:t elävät osana yhteiskuntaa, joka aiheuttaa ongelmineen em. kielteisiä seurauksia. Todistajat eivät ole immuuneja tällaiselle henkiselle pahoinvoinnille.

Raamatussa luvatut, tulevaisuutta koskevat lupaukset saavat monet liittymään todistajiin. Jumalan tarkoitus ihmisten palauttamiseksi kansoittamaan maapallo Hänen valtakuntansa alamaisina antaa monille tarkoituksen ja toivon nykyelämästä selviytymiseen. Liittyjien joukossa on varmasti valtaosa sellaisia, jotka ovat jo valmiiksi keskivertoa enemmän kuormitettuja niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Siksi voi olla, että ongelmiakin on lähtökohtaisesti enemmän kuin keskiverrokeilla.

> Myös alkoholin liikakäyttö on varsin yleistä >

Tuohon ei kai voi olla muuta tutkimustulosta kuin otanta omasta ryyppyporukastasi? Todistajia kun näkee harvakseltaan kylän raitilla käsi maassa vaeltamassa.

Lue lisää

"Siksi voi olla, että ongelmiakin on lähtökohtaisesti enemmän kuin keskiverrokeilla."

Ei välttämättä, eikä se, että jollakin todistajalla on ongelmia, ole todiste yleisyydestä.
Sen sijaan tutkimusten mukaan on todettu, että entisillä todistajilla on ongelmia.

Hyväksyy myös muut, vai meinaatkos, että tuo chabad.orgin sivusto on ateistien?

www.chabad.org/library/article_cdo/aid/625443/jewish/Is-blood-transfusion-permissible-in-Jewish-belief.htm
There is nothing in Jewish law that would preclude a person from benefiting from a blood transfusion (or donating blood, for that matter)

Juutalaisessa laissa ei ole mitään, mikä estäisi henkilöä hyötymästä verensiirrosta (tai luovuttamasta verta)