hei mulla oli yksi pahoinpitely tuossa viime talvena kuulusteluisa olen käynyt. Ei se ollu mitään vakavaa kuitenkaan,ehkä lievän ja pahoinpitelyn välillä.. Asiaan ikä 17 ja ensimmäinen juttu tuleekohan tästä rekisteriä? Vai sakot??
rikosrekisteri
17v
112128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Rikosrekisterimerkintää ei tule sakkorangaistuksesta. Se, millainen rangaistus pahoinpitelystä seuraa, riippuu pahoinpitelyn "rajuudesta". Oikeuskäytännössä on vankeutta tuomittu esim. sellaisissa, joissa on potkittu, kuristettu, lyöty nyrkillä kasvoihin monta kertaa, hakattu päätä lattiaan/seinään/katuun. Ihan suoraa vastausta kun ei voi antaa tietämättä, mitä on tapahtunut, ja tuomioistuinhan sen aina harkitsee. Ikäkin vaikuttaa, rangaistusasteikkoa alennetaan alaikäiselle, käytännössä tarkoittaa sitä, että saa noin neljänneksen alhaisemman tuomion. Lievä pahoinpitely on aina sakkojuttu. Näyttäisi vahvasti siltä, että sakoilla selviäisit, eli ei rikosrekisterimerkintää.
kiitos paljon vastauksestasi LegalEagle
jos haluat töihin alalle, missä vaaditaan puhtaita papereita, kehottaisin reilusti kertomaan asiasta, jos vaikka pääset pälkähästä ja saat kaikesta huolimatta töitä.
Tiedän kaverin, joka oli jo täysi-ikäinen ja nukahti intti aikana vartioon. Tuli merkintä ja se esti työnsaannin tietyiltä aloilta.
Kyllä sakot näkyy rekisterissä. Jo se, että juttu on otettu tutkintaan ja olet epäiltynä rikoksesta, näkyy. Poliisilla on kymmeniä eri rekistereitä, esim. liikennerikkomuksille omansa, väkivaltarikoksille omansa, juopumuspidätyksille omansa jne.
Rikosrekisteriin eivät sakkomerkinnät tule.
Poliisin omat rekisterit eivät ole julkisia, vaikka niissä näkyvätkin sakkorangaistukset sekä tutkintapyyntöihin/tutkintaan yleisesti liittyminen joko epäilty tai jopa asianomistajana. Tällaista ei-julkista rekisteriä ei itsessään voi esim. mahdollinen työnantaja saada nähdäkseen tai tietoja siitä. Ainoastaan ns. turvallisuusselvityksessä voivat mahdollisesti tulla otetuksi lukuun.
Sen verran pitää vielä tarkentaa äskeistä, että rikosrekisterissä kyllä näkyy sakkorangaistus, mikäli tämä on annettu
a) oheissakkona (siis ehdollisen vankeusrangaistuksen yhteydessä);
b) nuorisorangaistuksen _sijasta_ tuomittuna sakkona; tai
c) _yritysten_ osalta yhteisösakkona.
Esim. muuntorangaistuksetkaan eivät näy rikosrekisterissä.
Mutta jos poliiseilla on epäiltyjen rekisteri ja rikosilmoitusrekisteri niin ei kai näitä voi pitää lähteenä tuomitsevalle lausunnolle jos on ollut epäiltynä jostakin teosta ja rikosilmoitus on esitutkinnan jälkeen asianomistajan toimesta peruttu? Tuohan olisi syyttömän miehen tuomitsemista luulojen perusteella?
Uskoisin että poliisitkin käyttävät järkeä tässä asiassa eivätkä ihan kaikkia asioita kaiva? Mietitään esim. seuraavia tapauksia. Miten voi rinnastaa seuraavia erilaisia tekoja keskenään:
- petos
- murtovarkaus
- ylinopeus
- tietomurto
- liikenteen vaarantaminen
- huumerikos
- rattijuoppous
- humalainen häiriökäytös ja putkareissu
- paritus
Kaipa poliisit jotenkin miettivät edes sitä liittyykö menneisyydessä oleva pikku tahra kyseisen henkilön alaan, eivätkä teilaa ihmistä jonkin yksittäisen asiaan liittymättömän vuosien takaisen sekoilun takia?
Eikös näissäkin pitäisi miettiä sitä minkälaista pestiä hakee, esim.
- yrityksen johtaja tai kirjanpitäjä (petokset)
- taksikuski tai rekkakuski (huumeet)
ym.
Että rekkakuskeilla saa olla petoksia ja väärennösrikoksia ja yritysjohtajilla sallitaan huume- ja vaikka paritusrikokset.
Kyllä nykyajan työnantajat ovat kiinnostuneet mitä työnhakija on aikaisemmin tehnyt ja mitä jättänyt tekemättä.
Työnantajan maineesta ja rahoista on KYSYMYS, ei työnhakijan. Työnhakija on voinut maineensa pilata jo ihan itse, kun taas työnantajan maineen voi pilata joku ääliö työntekijä.
OTA TUO OPIKSESI !
Siis hyvänen aika.. luitko edes mitä kirjoitin??
Nimen omaan mainitsin, että vaikka tällaiset rekisterit ovat olemassa, EI näitä tietoja voida käyttää eikä edes saada "työnantajan tarkoituksiin". Rekisterit eivät siis ole julkisia. Eikä poliisi näitä rekisterejä käytä "syyllisyyden arvioimiseen" - lähinnä kysymys on tilastoinnista (käytännössä).
Ja mitä tulee mainitsemaani turvallisuusselvitykseen, tulee se vain harvoilla aloilla/tehtäviin kysymykseen.
Ei tässä siis kenenkään perusoikeuksia rikota.
Ja se miten tulee suhtautua asianomistajan ilmoituksen perumiseen, riippuu siitä on kyseessä 'vain' asianomistaja rikos vai yleisen syytteen alainen rikos. Jälkimmäisessä tapauksessa syyttäjä ottaa asian ajakseen asianomistaja riippumatta. Näillä kummallakaan ei kuitenkaan ole mitään tekemistä rikosrekisterin eikä poliisin rekisterien kanssa. Kyllä syyttäminen aina tapahtuu muilla syillä kuin entisillä rekisterimerkinnöillä - tietysti! Ja vielä lisäksi, kyllä tuomioistuin tutkii ex officio syyttömyyden prosessin aikana - tuomitseminen perustuu aina tekoon liittyviin seikkoihin.
Näin ollen siis ei mainitsemaasi 'tekojen rinnastusta' tarvitse edes miettiä. Ja huomattavaa vielä on, että poliisi on vain tutkiva viranomainen - syyttäjä hoitaa syyttämisen ja tuomioistuin tuomitsemisen. Poliisi vain tutkii tapauksen ja antaa eteenpäin syyttäjälle.
Ja mitä tulee poliisin suorittamaan tutkimiseen, niin kyllä se perustuu tekoon liittyviin seikkoihin, ei rekisterimerkintöihin.
Tarkoitin nimenomaan noita turvallisuusselvityksiä (entinen poliisin luotettavuuslausunto) koko postissani. Olen kuullut että niitäkin on kahden- tai kolmenlaisia, joissa kaivellaan eri tasoilta.
Ainakin uutisten mukaan näitä tehtiin viimevuonna jo erittäin paljon. Eli voiko pelkkä poliisin antama pieni sakkorangaistus johtaa huonoon turvallisuusselvitykseen?
Koko turvallisuusselvitystematiikan läpikäyminen tässä olisi liian laaja tehtävä - tai minulla ei ainakaan ole halua siihen, mieluummin julkaisen sitten vaikka teoksen aiheesta.
Lyhyesti voin kuitenkin asiaa valaista, että selvityksiä on tosiaan 3 laajuutta - perusmuotoinen, suppea ja laaja. Laajuus vaikuttaa siihen, mihin rekistereihin on 'pääsy'. Poliisin tehdessä suppeaakin turv.selvitystä on sillä mahdollisuus käyttää mm. poliisin oman tietojärjestelmän tietoja sekä saada tietoja syyteharkinnassa olleista teoista (ks. 761/2003, 21 §).
Ehkäpä tärkein seikka turvallisuusselvitystä tehtäessä on kuitenkin turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) 2 §, jossa säädetään lain tarkoituksesta. Nimittäin, em. lain 3 §:n mukaan ei ko. lain toimivaltuuksia saa käyttää, ellei se ole välttämättä tarpeen lain tarkoituksen (2 §) saavuttamiseksi - yksityiselämän suojaan ei saa kuitenkaan puuttua enempää kuin on välttämätöntä. Tämä siis rajaa toimivaltuuksien käyttöä siitäkin huolimatta, että lakia pikaisesti lukiessa toimivaltuuden 'näyttäsivätkin olevan'.
Toivottavasti tämä riittää turvallisuusselvityksistä - kuten sanoin, aiheesta voisi kirjoittaa paljon ja näin ylimalkainen vastaus antaa mahdollisuuden saivarteluun lain lukuisten mahdollisuuksien ja poikkeuksien vuoksi; turvallisuusselvitys on kuitenkin monihaarainen käsite. Siteeraan tähän vielä tuon lain 2 §:n niin jokainen voi arvioida turvallisuusselvityksen tekemistä edellä kirjoitettujen tulkintaohjeiden ja ko. §:ssä mainitun tarkoituksen valossa (kuten huomataan, on lain tarkoituksesta havaittavissa laajaakin tulkinnanvaraisuutta):
--- lainaus alkaa ---
Tämän lain tarkoituksena on selvityksen kohteena olevan henkilön yksityiselämän suoja ja henkilötietojen suoja huomioon ottaen 1 §:ssä tarkoitettua turvallisuusselvitysmenettelyä käyttämällä parantaa mahdollisuuksia ennakolta estää rikokset, jotka vakavasti vahingoittaisivat:
1) Suomen sisäistä tai ulkoista turvallisuutta, maanpuolustusta tai poikkeusoloihin varautumista;
2) Suomen suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön;
3) julkista taloutta;
4) yksityisen huomattavan arvokasta liike- tai ammattisalaisuutta tai muuta tähän rinnastettavaa erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua; taikka
5) 1–4 kohdassa tarkoitettujen etujen suojaamisen kannalta erittäin merkittävää tietoturvallisuutta.
--- lainaus päättyy ---