Aina sanotaan että se on nainen joka valitsee miehen, niin varmasti on. Tuntuu aika pahalta näin ikisinkkuna miehenä, että mikä minussa on vikana kun ei kelpaa kenellekkään?
On aika ikävää
Anonyymi-ap
8290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aloitus on trollaavan naisen tekemä.
-Naiseksi luulija
Se ei tarkoita, että muuttuisin samanlaiseksi.
Jääräpäisempi päättää miten mennään.
Usein se mies ei halua tulla valituksi, joten se siitä...
No shit, Sherlock. 🙄
Kukaan mies ei käytä termiä "ikisinkku". Miehet on ihan fine olla sinkkuina vaikka koko loppuelämän. Rahalla saa ja hevosella pääsee, saa päättää omat asiat ja niin pois päin.
No ei se kyllä noin mustavalkoisesti mene.
Minä en kelpaa muuhun kuin seksiin.
Ei ole asia näin. Rakastuin, mut sit tää tyyppi katko välit eikä kertonut miksi.
6 vuotta yritin päästä hänestä yli vaikka millä mielen voimistelulla. Yritin kysyäkin häneltä nätisti.
Tunsin syyllisyyttä suurimman osan ajasta ja luulin että vika on minussa. Halusin keskustella hänen kanssaan.
Voisin väittää, että hän aiheutti mulle vakavia mt-ongelmia. Mun kärsimykseltä olis vältytty lyhyellä 5 min aikuisten keskustelulla.
On ihme, että olen yhä hengissä.
Olisin voinut kuolla monta kertaa koska voin huonosti.
Joku voi väittää ettei ole toisen ihmisen ongelma minun huonovointisuus mutta: jos se miten toinen ihminen sua kohtelee, oli se henkistä väkivaltaa manipulaation tai mykkäkoulun muodossa, aiheuttaa sulle henkistä kärsimystä, niin kyllä se ihminen ainakin on vastuussa siitä, mitä hän itse sulle tekee, ja jos tarkotuksena on esim. tuntea voimaantuvansa blokkaamisesta niin tarkoitusperä on itsekäs siinä tapauksessa.
Ja sellaista tyyppiä en haluakaan, koska vaikka ihme tapahtusi ja perustaisimme perheen lopputulos olisi varmaankin se että hän syyttäisi minua kaikista asioistaan jotka menee pieleen joista en ole millään tavalla vastuussa.
Että voit sä ainakin sillä lohduttautua että en mäkään "kelpaa" joillekin tollasille tyypeille.
Mut tässä se asenneongelma voi ollakin.
Jotkut meistä tarvitsevat peiliin katsomista ja toiset syyllistää itseään turhaan.
Sinä ja minä kuulutaan jälkimmäiseen.
Sussa ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta kuuntele toisia ihmisiä jos he antavat palautetta - älä usko heitä välittömästi, mutta on tervettä arvioida, päteekö asia omalla kohdallasi.
Jos pystyt olemaan itsesi kanssa rehellinen eikä sulla ole taipuvuutta syyttää toisia sun ongelmista, varmasti sellaiselle hyvälle tyypille joskus joku löytyy.
Hei, en mäkään kelpaa. Mut aina hylätään.