Sattuneesta syystä paloi vuoden 82 mallia
olevan audin 1,6 koneesta kansipahvi.
Päätin kannen ollessa irrallaan siloitella kaikki
kanavat ja kohdistaa tarkasti imusarjan ja kannen
reiät. Kanteen tuli uudet ohjurit joten sain
kanavat taipuisalla virsikirja hiomaharjalla
kauttaaltaan samettimaisiksi. Mitään raskaita
muotoilija en tehnyt.
(W-vauhtipiste teki siistin venttiilityön ja
koneisti istukat oikeaoppisesti
parhaan virtauksen saamiseksi).
Tämän lisäksi kiillotin palotilat perusteellisesti
karstoittumisen vähentämiseksi.
Kannesta höylättiin vielä milli pois jolloin
puristukset nousivat 8,2:sta noin 8,7:ään (arvio).
Moottorin alakerta on erinomaisessa kunnossa eikä
ohipuhalluksia ole.
Kaikenjärjen mukaan virtausten olisi pitänyt
parantua koska vieläpä pakoputkistokin on
vaihdettu väljempään.
Autolla nyt ajellessa tuntuu kone miettivän
aikaisempaa enemmän, mutta muuten vetoa on kuten
alunperinkin..
Seuraa kysymys: aiheuttaako tällainen operaatio
seoksen laihenemista koska hengityksen on
täytynyt parantua ja pitääkö imusarjan päällä
heiluvan Keihinin pääsuuttimia vaihtaa isommaksi
jotta tehdyistä muutoksista tulisi hyötyä kulku-
puolen muodossa?
Lievä empiminen ja nykinä pintakaasulla ajettaessa
viittaisi siihen ?
Kaasari on kiihdytyspumppuineen aivan ok.
olevan audin 1,6 koneesta kansipahvi.
Päätin kannen ollessa irrallaan siloitella kaikki
kanavat ja kohdistaa tarkasti imusarjan ja kannen
reiät. Kanteen tuli uudet ohjurit joten sain
kanavat taipuisalla virsikirja hiomaharjalla
kauttaaltaan samettimaisiksi. Mitään raskaita
muotoilija en tehnyt.
(W-vauhtipiste teki siistin venttiilityön ja
koneisti istukat oikeaoppisesti
parhaan virtauksen saamiseksi).
Tämän lisäksi kiillotin palotilat perusteellisesti
karstoittumisen vähentämiseksi.
Kannesta höylättiin vielä milli pois jolloin
puristukset nousivat 8,2:sta noin 8,7:ään (arvio).
Moottorin alakerta on erinomaisessa kunnossa eikä
ohipuhalluksia ole.
Kaikenjärjen mukaan virtausten olisi pitänyt
parantua koska vieläpä pakoputkistokin on
vaihdettu väljempään.
Autolla nyt ajellessa tuntuu kone miettivän
aikaisempaa enemmän, mutta muuten vetoa on kuten
alunperinkin..
Seuraa kysymys: aiheuttaako tällainen operaatio
seoksen laihenemista koska hengityksen on
täytynyt parantua ja pitääkö imusarjan päällä
heiluvan Keihinin pääsuuttimia vaihtaa isommaksi
jotta tehdyistä muutoksista tulisi hyötyä kulku-
puolen muodossa?
Lievä empiminen ja nykinä pintakaasulla ajettaessa
viittaisi siihen ?
Kaasari on kiihdytyspumppuineen aivan ok.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos olet kiillottanut tai siloitellut imupuolen
kanavia, voi seurauksena olla ilma-
polttoaineseoksen huonompi sekoittuminen.
Pienet epätasaisuudet imukanavissa on monessa
käyttömoottorissa suotavia: seos pyörteilee ja
sekoittuu paremmin 'tasalaatuiseksi', hyvin
palavaksi. Sama vaikutus on venttiili-istukoilla.
Imukanavien avartaminen pienentää seoksen
virtausnopeutta, mistä seuraa huonompi sylinterin
täyttö matalilla kierroksilla.
En tunne audeja, mutta jotta saisit hyödyn
paremmista(?) virtausominaisuuksista, saattaisit
haluta vaihtaa myös hieman agressiivisemman nokka-
akselin sekä rikastaa seosta pari pykälää.
Tehoalueesi siirtyy ylöspäin, ainiin tarkista
myös ettei siellä ole imuvuodosta johtuvia
käyntionglemia. Onnea ja menestystä.
Jos kanava on paremmin virtaava, mitä se todennäköisesti on vaikka kanavan kiillottelu voi huonontaa seoksen tasalaatuisuutta, sylinterin täytös kasvaa ja kun kantta on vielä laskettu, sytytyksen ajoituskäyrä ei ole enää ajantasalla. Sytytyskäyrää pitäisi siirtää joko aikaisemmalle tai myöhäisemmälle. Käytännössä sytkää kannattaa siirrellä ja koeajaa autoa monella eri ennakolla ja näistä muodostaa tarvittava ennakkokäyrä. On mahdollista että alipainesäädin pitää vaihtaa, tai keskipakosäätimen painoja keventää tai jousia vaihtaa. Helppo, joskin kallis tapa, on viedä auto korjaamoon jossa on tehopenkki ja säädättää auto siellä. Itse asiaan perehtymällä varmasti onnistuu esim. lainaa kirjastosta kirja esim. Uusimoottoritekniikka virittäminen ja säätäminen.
Joo... tuo sytytysennakko on käynyt mielessä.
Teoriassa suuremmalla puristuksella palaminen
on nopeampaa jolloin ennakkoa tarvitaan vähemmän,
mutta toisaalta taas laiha seos (bensan hinta)
palaa hitaammin joten ennakkoa tarvittaisiin
siksi enemmän. Saattaa olla, että parempi tulos
syntyisi nopeuttamalla ennakon kasvua siirtämällä
jakajassa sen toisen keskipakojousen mukaantuloa
myöhäisemmäksi. Varaa siihen on koska moottori
on erittäin "huono" nakuttamaan kuumanakaan.
Tällöin ei kuitenkaan maksimiennakko kasvaisi
liiaksi.
Tällaista tämä on; pieniä hiomisia sieltä täältä
ja lopulta sormet on aina rasvassa säätöjä
tehden...
Koeajo erilaisilla kiinteillä ennakoilla on
tosiaankin hyvä vaikkakin hidas tapa selvittää
ennakkokäyrän hyvä muoto.
Ei noilla sinun kanavanhinkkauksilla oo mitään
vaikutusta mihinkään suuntaan, elä nyt helvetti
rupee sitä jakajaa rissaamaan tai oot kohta
jalankulkija. Aja nyt vaan ja anna konepellin
olla kiinni.
niitä hultiksen kuppilan juttuja noi vastineet?
kun täytös paranee ko muutoksilla pitää antaa
myös bensaa lisää,se osakuorma nykiminen johtuu
siitä että seoa on niin laiha ettei se syt kailla
työtahdella joka sylinterissä ja kun joku jää
väliin niin se tuntuu aina nykäisynä,sama imiä on
hyvin yleinen vahemmissa japseissa jos tulpan
kärkiväli on lian pieni eli alle 0,8 mm kipinä on
niin heikko ettei se sytytä seostamko mallissa
oleva Keihin on hyvin laiha osakuormitusalueen
seksella=pienempi kulutus.
Eli pitäisi ensin kokeilla suurempia tulpan
kätkivälejä jos ei auta niin osakuormitus alueen
seosta pitäisi rikastaa,pääsuutin vaikutta vasta
suuremmilla läpänan avauksilla,niitäkin varmasti
pitää suurentaa pykälän toisiota jopa 1o loukkaa
Mutta se osakuorma onkin kostikkaami sillä siloin
toimii tyjäköynti piirijos tyjäkäynti suutinta
suurentaa sikastuu myös tyjäkäyntiseos jota voi
laihentaa seoksen säätö ruuvista vakio
kaasuttjissa ei ole eriksen tyhjäkäynnin ja
pääsuutin piirien lisäilsuutinta jollapytytään
vaikuttamaan näihin ylempiin alueisiin.
Kaasutajassa on lisäksi täyteho rikastus joka
ylensä on purkaus putkella.
Pitäisi mieluimmin kokeilemaala hakea ne säädöt
kohdalleen käytämällä seoksen mittaukseen
Lamraanturi mittaria joillanähdään tehdyn
muutoksen vaikus on ko se oikea.
jakajjaan tai ennakkokäyrään ei noilla
muutoksilla ole syytä muuttaa missäään
tapauksessa jos nautusta ei esiinny,mutta
sytytystulpat pitäisi vaihtaa matalaeletroonisiin
ja kovempiin lämpöarvoihin ettei mäntä sula?
tehoa tulee 10-15% lisää jos kansi tuö on
onnistunut ja säädöt viimeistellää huolella ja
normaali ajon kulutus laskee.
Noi höpinät siitä pyörteilyn loppumisesta voit
jöttää omaan arvoonsa,mutta jos olisit pientänyt
männän ja kannen välistä rakoa sitä tasaista
loppupyörre aluetta olisi loppotulos vielä
parempi.se rako hukkatila on olennainen seoksen
sekoittumusen ja palamisen kannalta se rako
pitäisi olla kasatussa moottorissa noin 0.8 mm
Kun se muistaakseni on ko mootorissa parinmillin
luokkaa.
Asia on sinulle tuskin enää ajan kohtainen mutta
näin se menee todelisuudessa että kannattaaisi
ehkä usemmanin perehtyä niihin kirjoihin ja vähän
miettiä niitä asiantuntija lausuntoja