Automaattis-reaktiivinen kokeminen, toiminta ja kognitio

Viittaus DNA:han on lähinnä sitä, että jos on biologi, joka tuijottaa herkeämättä vain DNA:ta, niin hän tulee aina näkemään vain sen, että DNA tekee proteiinimolekyylin toisensa perään. Kehoitus on siis katsoa kaikkea muutakin. Tässä kaikessa muussa Levin eikä kukaan muukaan ole niin kehittynyt, että voisi nimetä jokaisen tapahtuman soluastiassa olevan selkeää kautta riippuvainen tapahtumasta, jossa DNA teki molekyylin (*). On vain se yleinen tieto, että soluastia olisi ollut elämästä tyhjä, jos kaikki DNA:t oltaisiin otettu pois. Siten kaikki puhe jostain muusta kuin DNA:sta on tosiasiassa vain asioiden pitämistä ihmisille sopivissa lokeroissa. Tai kauniimmin sanottuna olisi olemassa eri tarkastelun tasoja. Mitkä eivät silti viittaa siihen, että tarkastelu ei olisi enää molekyylien tarkastelua, vaan tarkastelu on ajassa ja paikassa kauempana olevien molekyylien ja niiden kokoonpanoon sillä hetkellä kuuluvien tehtävien tarkastelua.

(*) Jokainen astiassa nyt oleva molekyyli on siis DNA:n tekemä, ja se oli tehnyt jotain ennenkuin aloitettin edes katsoa yhtä sessiota. Ainoa joka voisi katsoa eläviä asioita ei-DNA:sta peräisin, on myös se joka näkee elämän abioottisen syntymän. Jos joku ajattelisi kirjaimellisesti, että jossain tapahtuu jotain DNA:han liittymätöntä, niin lause on myös merkitykseltään se, että ei tällä ole nykyteknologiassa todisteita siitä.

Äskeinen puhetyyli päämääristä ja menetelmistä ei ole eksaktia tiedettä eikä kvantifioitua kenenkään toimesta, koska he eivät tee työkseen virtuaalitodellisuuksia. Vaikka sen voi ymmärtää hyväksi tavaksi kertoa asioista rahoittajille, niin sillä ei ole lopulta merkitystä, vaan esim. kaikki, mitä biologialla voisi saavuttaa, saavutettaisiin riippumatta siitä, mitä mieltä tästä puheesta on. Levin ei tule sörkkimään sammakoita erilaisilla tavoilla, sen perusteella, että sörkkäisy on päämäärä-sörkintä tai molekyyli-sörkintä.

23:50 Tämä dia eli kuva on lopulta tosi typerästi tehty. Sillä ei ole mitään oikeaa tarkoitusta, vaan siitä voi todeta, että joku tutkii aivoja sähköisesti, ja ehkä tämäkin työ merkitsee jotain. Silti kuva on pitänyt piirtää täyteen täysin harhaan vieviä ideoita, jotka olisivat vain jonkun käyttämiä vertauskuvia. Tässä lukee kuitenkin, että geenin seurauksena syntyy producti, jonka seurauksena syntyy piiri, joten on kiva, että geenitkin olivat tehneet joskus jotain. Tämän jälkeen ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että jos piirille kerrotaan, että muista jotain, niin tällä ei olisi samanlaista olomuotoa 'raudassa'. Ei tietokoneessakaan ole mahdollista muistaa, mitä olet tehnyt ellei, raudassa ole olemassa tietyssä paikassa tietty varaus, joka on kuin 1 eikä 0.

Järkevämpi ero hardwaren ja softwaren välillä voisi olla sellainen, että esim. DNA:lla on muutama osa kuten C,A,T, ja G (jostain syystä raudan määritelmä alkaa abstraktilta tasolta). Sanotaan, että nämä ovat oikeita hiukkasten kokoelmia ja muodostavat raudan aina kun tarvitsee. Sen jälkeen softwarea on se, mitä niiden kukin lopullinen yhdistelmä on (jostain syystä haluamme antaa sen esimerkkinä muodossa, joka voi olla reaaliaikaisessa fysiikassa syntynyt, kuten että 'softwaren esimerkki on B:n DNA'), minkä voimme ajatella olevan tietoa, jonka muodolla ei ole niin väliä ja että sen voisi ns. digitoida. Tässä kohtaa luulisin, että biologit olisivat sitä vastaan, että yhden henkilön DNA muuttuisi miksi tahansa tikulla vaihdettavaksi puhtaaksi informaatioksi, ja silloin heidän ei kannattaisi tehdä mitään software-vertauksia. Tämä että eri waret esiintyvät jo DNA:ssa, on varmaan ikävää, mutta näin se kannattaa soveltaa myös siihen, että on neuroni ja mitä ne tekevät.

Sanoisin vielä, että DNA on molekyyli, jolla on yhtä paljon yllä mainittuja kausaalisia riippuvuuksia esim. neuroniin tai kuvan vasempaa objektiin, kuin mitä sillä on johonkin kyseisen sähköpiirin tilaan tai sen kehittymiseen toiseksi. Joskus nimittäin aivot käsittelevät kehossa tapahtuvia asioita. Minusta tämän kuvan ei muutenkaan kannattaisi koskea pelkästään aivoja, vaan jos Levin haluaisi lähteä siitä, että DNA:n lisäksi olisi muuta katseltavaa (eli päätyä sellaisesta johonkin), niin hän pystyisi tällaiseen 'geenituotteet yhtäällä' ja 'sähködynamiikka toisaalla' käyttäen mitä tahansa kohtaa eliöstä.

Softwaren idea on myös, että se on kaikki koneen sisältämät fyysiset asiat, joita voi muuttaa sen älkeen, kun on ostanut koneen kaupasta (käännä magneetti suunnasta x suuntaan z). Tämä muuttuminen ja ei-muuttuminen tökkii vertauskuvan biologiassa pahasti. Dikotomian 'soft vs. hard' voi yhdistää sellaisessa viitekehyksessä, missä vasaran alla kaikki koneet ovat pehmeitä (ja biologiassa voit käyttää sitä viitekehystä, joka on materiakasojen standardimalli).

2

Anonyymi kirjoitti:

Viittaus DNA:han on lähinnä sitä, että jos on biologi, joka tuijottaa herkeämättä vain DNA:ta, niin hän tulee aina näkemään vain sen, että DNA tekee proteiinimolekyylin toisensa perään. Kehoitus on siis katsoa kaikkea muutakin. Tässä kaikessa muussa Levin eikä kukaan muukaan ole niin kehittynyt, että voisi nimetä jokaisen tapahtuman soluastiassa olevan selkeää kautta riippuvainen tapahtumasta, jossa DNA teki molekyylin (*). On vain se yleinen tieto, että soluastia olisi ollut elämästä tyhjä, jos kaikki DNA:t oltaisiin otettu pois. Siten kaikki puhe jostain muusta kuin DNA:sta on tosiasiassa vain asioiden pitämistä ihmisille sopivissa lokeroissa. Tai kauniimmin sanottuna olisi olemassa eri tarkastelun tasoja. Mitkä eivät silti viittaa siihen, että tarkastelu ei olisi enää molekyylien tarkastelua, vaan tarkastelu on ajassa ja paikassa kauempana olevien molekyylien ja niiden kokoonpanoon sillä hetkellä kuuluvien tehtävien tarkastelua.

(*) Jokainen astiassa nyt oleva molekyyli on siis DNA:n tekemä, ja se oli tehnyt jotain ennenkuin aloitettin edes katsoa yhtä sessiota. Ainoa joka voisi katsoa eläviä asioita ei-DNA:sta peräisin, on myös se joka näkee elämän abioottisen syntymän. Jos joku ajattelisi kirjaimellisesti, että jossain tapahtuu jotain DNA:han liittymätöntä, niin lause on myös merkitykseltään se, että ei tällä ole nykyteknologiassa todisteita siitä.

Äskeinen puhetyyli päämääristä ja menetelmistä ei ole eksaktia tiedettä eikä kvantifioitua kenenkään toimesta, koska he eivät tee työkseen virtuaalitodellisuuksia. Vaikka sen voi ymmärtää hyväksi tavaksi kertoa asioista rahoittajille, niin sillä ei ole lopulta merkitystä, vaan esim. kaikki, mitä biologialla voisi saavuttaa, saavutettaisiin riippumatta siitä, mitä mieltä tästä puheesta on. Levin ei tule sörkkimään sammakoita erilaisilla tavoilla, sen perusteella, että sörkkäisy on päämäärä-sörkintä tai molekyyli-sörkintä.

23:50 Tämä dia eli kuva on lopulta tosi typerästi tehty. Sillä ei ole mitään oikeaa tarkoitusta, vaan siitä voi todeta, että joku tutkii aivoja sähköisesti, ja ehkä tämäkin työ merkitsee jotain. Silti kuva on pitänyt piirtää täyteen täysin harhaan vieviä ideoita, jotka olisivat vain jonkun käyttämiä vertauskuvia. Tässä lukee kuitenkin, että geenin seurauksena syntyy producti, jonka seurauksena syntyy piiri, joten on kiva, että geenitkin olivat tehneet joskus jotain. Tämän jälkeen ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että jos piirille kerrotaan, että muista jotain, niin tällä ei olisi samanlaista olomuotoa 'raudassa'. Ei tietokoneessakaan ole mahdollista muistaa, mitä olet tehnyt ellei, raudassa ole olemassa tietyssä paikassa tietty varaus, joka on kuin 1 eikä 0.

Järkevämpi ero hardwaren ja softwaren välillä voisi olla sellainen, että esim. DNA:lla on muutama osa kuten C,A,T, ja G (jostain syystä raudan määritelmä alkaa abstraktilta tasolta). Sanotaan, että nämä ovat oikeita hiukkasten kokoelmia ja muodostavat raudan aina kun tarvitsee. Sen jälkeen softwarea on se, mitä niiden kukin lopullinen yhdistelmä on (jostain syystä haluamme antaa sen esimerkkinä muodossa, joka voi olla reaaliaikaisessa fysiikassa syntynyt, kuten että 'softwaren esimerkki on B:n DNA'), minkä voimme ajatella olevan tietoa, jonka muodolla ei ole niin väliä ja että sen voisi ns. digitoida. Tässä kohtaa luulisin, että biologit olisivat sitä vastaan, että yhden henkilön DNA muuttuisi miksi tahansa tikulla vaihdettavaksi puhtaaksi informaatioksi, ja silloin heidän ei kannattaisi tehdä mitään software-vertauksia. Tämä että eri waret esiintyvät jo DNA:ssa, on varmaan ikävää, mutta näin se kannattaa soveltaa myös siihen, että on neuroni ja mitä ne tekevät.

Sanoisin vielä, että DNA on molekyyli, jolla on yhtä paljon yllä mainittuja kausaalisia riippuvuuksia esim. neuroniin tai kuvan vasempaa objektiin, kuin mitä sillä on johonkin kyseisen sähköpiirin tilaan tai sen kehittymiseen toiseksi. Joskus nimittäin aivot käsittelevät kehossa tapahtuvia asioita. Minusta tämän kuvan ei muutenkaan kannattaisi koskea pelkästään aivoja, vaan jos Levin haluaisi lähteä siitä, että DNA:n lisäksi olisi muuta katseltavaa (eli päätyä sellaisesta johonkin), niin hän pystyisi tällaiseen 'geenituotteet yhtäällä' ja 'sähködynamiikka toisaalla' käyttäen mitä tahansa kohtaa eliöstä.

Softwaren idea on myös, että se on kaikki koneen sisältämät fyysiset asiat, joita voi muuttaa sen älkeen, kun on ostanut koneen kaupasta (käännä magneetti suunnasta x suuntaan z). Tämä muuttuminen ja ei-muuttuminen tökkii vertauskuvan biologiassa pahasti. Dikotomian 'soft vs. hard' voi yhdistää sellaisessa viitekehyksessä, missä vasaran alla kaikki koneet ovat pehmeitä (ja biologiassa voit käyttää sitä viitekehystä, joka on materiakasojen standardimalli).

2

Lue lisää

39:35 alkaa kohta eliön keskeltä 'irronneesta kudoksesta' joka huipentuu puheeseen kohdassa 45:10. Tuossa kohtaa diaa nuoli -> tarkoittaa että vaihdetaan edellinen, tai sitten Levin unohti, mitä oli kirjoittanut, eikä tämä ole minusta loogisesti mahdotonta. Hän nimittäin väittää, että joidenkin mukaan irronneen kudoksen kehitys on sitä, että normaalissa eliössä kudoksen tehtävä toteutetaan pienillä toiminnoilla. Kun toiminnot irrotetaan kokonaisuudesta, ne jatkuvat edelleen jotenkin, ja lopputuloksena on oltava jotain muuta kuin maailmankaikkeuden singulariteetti. Huomaa, että tässä nämä bilogoit käyttävät sanaa emergenssi kuin idiootit, koska mitä ilmeisimmin näillä soluilla olevat toiminnot eivät ole mitään uutta mittakaavaa, mitä he eivät normaaleina biologeina tarkastelisi muutoinkin. Lisäksi tuossa ei ole mitään erikoista merkkiä siitä, että esim. karvojen toiminta ei olisi hyvin selvä selitys liikkumiselle. Kyseessä ei ole mikään mysteerinen yhteys karvojen ja liikkeen välillä. Mitä he oikeasti halusivat sanoa, että liikuttelemalla syntyy liikettä monilla eri tavoilla poiketen siitä, mitä karvat tekivät keskellä eliötä.

Tämä ei silti ole täysin, mitä Levin alkoi puhumaan. Hän väitti puheen aikana monta huonoa asiaa. Hänen selitykseensä ei kuulunut millään tavalla kai mikään osa toiminnoista, vaan hän sanoi että on monta jotain ja nämä tulevat seurauksena jostakin. Mikä ilmeisesti voi olla sama kuin DNA. Välttämättä hän ei ole eri mieltä kuin toiset biologit, mutta hän pitää monesta lopputuloksesta väen väkisin oman jargoninluonteisen puheen, joka ei vastaa mihinkään esitettyy kysymykseen tai muiden mielipiteisiin.

Puheen sivussa Levin väitti sen, että mikään eliö ei koskaan olisi nähnyt sitä päivää, minkä ne kokivat biologin astiassa, joten vaikka hän sanoi, että ehkä DNA sisältää sen, että moneen asiaan pystytään, niin hän onnistui kyseenalaistamaan sen, että DNA ei kehittynyt tällaiseksi yleisellä tavallaan. Koko ongelma ja muiden kommentit on peräisin siitä, että biologin on pakko miettiä,mitä hyötyä kyvystä tms. on eliön lisääntymiselle. Tähän mennessä Levin ei tunnu keksineen, mitä se on.

Arvioin äkseistä ongelmaa siten, että pitää hyvinkin paikkansa, että kineettinen lisääntyminen ei muodostunut sen jälkeen, kun sammakoiden jokin esi-isä oli jo sammakko. Eikä ollut välttämättä niin, että sammakoiden oikea lisääntyminen ja normaali evoluutio olisi luonut ja pitänyt sitä yllä erityisesti (*). Ennen sammakkoa on kuitenkin ollut olemassa kaikki muu elämä ja kaikki muu abio-elämä. Jos DNA tänään osaa hyöriä ja pyöriä keskeltä eliötä irrotettuna, niin itse sanon, että se on peräisin siitä, että objektit kauan aikaa sitten opettelivat tällaista ja se jäi niihin vielä sen jälkeen, kun ne alkoivat tehdä elimiä ja lisääntymään muuten kuin kineettisesti. Levin ei voi osoittaa todeksi tai vääräksi mitään, mitä on ollut olemassa ennen sammakoiden esi-isiä, ja tämä on lähes sama kuin olisi nähnyt abiogenesiksen.

(*) Erityisen kyvyn saavuttamisen lisäksi on se, että jokin muu sammakoissa täytyy saada aikaan ja sama tekijä on kyseessä irronneessa kudoksessa. Tämän voi sanoa kuuluvan emergenttien biologien ideaan.

Minusta ei myöskään pidä paikkaansa etteikö tuota kudosten repeämistä esiintyisi jatkuvasti luonnossa tällä hetkellä. On pieni asiavirhe (esim. psykokineettisen ja subjektiivisen todellisuuden todisteen kokoinen asiavirhe), jos joku edes vihjaa muuta. Jossain voi muuten esiintyä sammakkolampi, missä kudoksia repeää, ja tämän seurauksena joku muu kuin revennyt yksilö saa itselleen vedestä enemmän ja parempaa mankeloitua ruokaa. Tällöin revenneiden yksilöiden kontribuutio muiden evoluutiviselle kyvylle ei ole yksilöä, vaan kokonaisuutta (jopa muita lajeja, joita sammakon pitää muöhemmin syödä) hyödyttävää, ja se johtaa normaalin evoluution sääntöihin.

Dian 45:10 kuva on muuten piirretty lehtien tapaukseen, missä ei ollut mainittu olevan mitään samanlaista kuin revityissä eliöissä. Lehti alkaa kasvaa näppylöitä ollessaan edelleen kiinni juuristossa ja tehdessään esim. normaaleja siemeniään. Jokainen näppylä kehittyy silloin ominaisuuksineen jatkuvasti muun kasvin kanssa. Dia voisi melkein yhtähyvin väittää, että evoluutio voi kehittää sini- ja ruskeasilmäisiä ihmisiä, ja tämä on platonista latenssia. Siinä kuitenkin lasketaan vain sellaiset silmävärit, jotka tehdään esim. pistelemällä silmiä tai käyttämällä niitä bakteerialustana. Kuvassa on jostain syystä myös ihmisäly, jolla on vaihtoehtoja, joita ei voi tunnistaa, ja tekoäly, jolla on vaihtoehtoja geometriassa, joissa tekoälyllä on patentti vetämässä. Yhteensä näistä kuvista ei ole selitetty mitään, ja ilmeisesti Levin tykkää piiloviestimisestä.

3

Anonyymi kirjoitti:

39:35 alkaa kohta eliön keskeltä 'irronneesta kudoksesta' joka huipentuu puheeseen kohdassa 45:10. Tuossa kohtaa diaa nuoli -> tarkoittaa että vaihdetaan edellinen, tai sitten Levin unohti, mitä oli kirjoittanut, eikä tämä ole minusta loogisesti mahdotonta. Hän nimittäin väittää, että joidenkin mukaan irronneen kudoksen kehitys on sitä, että normaalissa eliössä kudoksen tehtävä toteutetaan pienillä toiminnoilla. Kun toiminnot irrotetaan kokonaisuudesta, ne jatkuvat edelleen jotenkin, ja lopputuloksena on oltava jotain muuta kuin maailmankaikkeuden singulariteetti. Huomaa, että tässä nämä bilogoit käyttävät sanaa emergenssi kuin idiootit, koska mitä ilmeisimmin näillä soluilla olevat toiminnot eivät ole mitään uutta mittakaavaa, mitä he eivät normaaleina biologeina tarkastelisi muutoinkin. Lisäksi tuossa ei ole mitään erikoista merkkiä siitä, että esim. karvojen toiminta ei olisi hyvin selvä selitys liikkumiselle. Kyseessä ei ole mikään mysteerinen yhteys karvojen ja liikkeen välillä. Mitä he oikeasti halusivat sanoa, että liikuttelemalla syntyy liikettä monilla eri tavoilla poiketen siitä, mitä karvat tekivät keskellä eliötä.

Tämä ei silti ole täysin, mitä Levin alkoi puhumaan. Hän väitti puheen aikana monta huonoa asiaa. Hänen selitykseensä ei kuulunut millään tavalla kai mikään osa toiminnoista, vaan hän sanoi että on monta jotain ja nämä tulevat seurauksena jostakin. Mikä ilmeisesti voi olla sama kuin DNA. Välttämättä hän ei ole eri mieltä kuin toiset biologit, mutta hän pitää monesta lopputuloksesta väen väkisin oman jargoninluonteisen puheen, joka ei vastaa mihinkään esitettyy kysymykseen tai muiden mielipiteisiin.

Puheen sivussa Levin väitti sen, että mikään eliö ei koskaan olisi nähnyt sitä päivää, minkä ne kokivat biologin astiassa, joten vaikka hän sanoi, että ehkä DNA sisältää sen, että moneen asiaan pystytään, niin hän onnistui kyseenalaistamaan sen, että DNA ei kehittynyt tällaiseksi yleisellä tavallaan. Koko ongelma ja muiden kommentit on peräisin siitä, että biologin on pakko miettiä,mitä hyötyä kyvystä tms. on eliön lisääntymiselle. Tähän mennessä Levin ei tunnu keksineen, mitä se on.

Arvioin äkseistä ongelmaa siten, että pitää hyvinkin paikkansa, että kineettinen lisääntyminen ei muodostunut sen jälkeen, kun sammakoiden jokin esi-isä oli jo sammakko. Eikä ollut välttämättä niin, että sammakoiden oikea lisääntyminen ja normaali evoluutio olisi luonut ja pitänyt sitä yllä erityisesti (*). Ennen sammakkoa on kuitenkin ollut olemassa kaikki muu elämä ja kaikki muu abio-elämä. Jos DNA tänään osaa hyöriä ja pyöriä keskeltä eliötä irrotettuna, niin itse sanon, että se on peräisin siitä, että objektit kauan aikaa sitten opettelivat tällaista ja se jäi niihin vielä sen jälkeen, kun ne alkoivat tehdä elimiä ja lisääntymään muuten kuin kineettisesti. Levin ei voi osoittaa todeksi tai vääräksi mitään, mitä on ollut olemassa ennen sammakoiden esi-isiä, ja tämä on lähes sama kuin olisi nähnyt abiogenesiksen.

(*) Erityisen kyvyn saavuttamisen lisäksi on se, että jokin muu sammakoissa täytyy saada aikaan ja sama tekijä on kyseessä irronneessa kudoksessa. Tämän voi sanoa kuuluvan emergenttien biologien ideaan.

Minusta ei myöskään pidä paikkaansa etteikö tuota kudosten repeämistä esiintyisi jatkuvasti luonnossa tällä hetkellä. On pieni asiavirhe (esim. psykokineettisen ja subjektiivisen todellisuuden todisteen kokoinen asiavirhe), jos joku edes vihjaa muuta. Jossain voi muuten esiintyä sammakkolampi, missä kudoksia repeää, ja tämän seurauksena joku muu kuin revennyt yksilö saa itselleen vedestä enemmän ja parempaa mankeloitua ruokaa. Tällöin revenneiden yksilöiden kontribuutio muiden evoluutiviselle kyvylle ei ole yksilöä, vaan kokonaisuutta (jopa muita lajeja, joita sammakon pitää muöhemmin syödä) hyödyttävää, ja se johtaa normaalin evoluution sääntöihin.

Dian 45:10 kuva on muuten piirretty lehtien tapaukseen, missä ei ollut mainittu olevan mitään samanlaista kuin revityissä eliöissä. Lehti alkaa kasvaa näppylöitä ollessaan edelleen kiinni juuristossa ja tehdessään esim. normaaleja siemeniään. Jokainen näppylä kehittyy silloin ominaisuuksineen jatkuvasti muun kasvin kanssa. Dia voisi melkein yhtähyvin väittää, että evoluutio voi kehittää sini- ja ruskeasilmäisiä ihmisiä, ja tämä on platonista latenssia. Siinä kuitenkin lasketaan vain sellaiset silmävärit, jotka tehdään esim. pistelemällä silmiä tai käyttämällä niitä bakteerialustana. Kuvassa on jostain syystä myös ihmisäly, jolla on vaihtoehtoja, joita ei voi tunnistaa, ja tekoäly, jolla on vaihtoehtoja geometriassa, joissa tekoälyllä on patentti vetämässä. Yhteensä näistä kuvista ei ole selitetty mitään, ja ilmeisesti Levin tykkää piiloviestimisestä.

3

Lue lisää

'Platonic space of mathematical truths' ei ole mikään tunnettu fraasi, eivätkä matemaatikot käytä sitä. Erityisesti ei ole sellaisia, jotka käyttivät sitä biologiassa tähän tapaukseen ja jo aiemmin. Mitä tekemistä matematiikalla muutenkaan on minkään maailmassa havaitun asian kanssa (tarkoitan tällä, että mitä tekemistä revenneen kudoksen mankelin mallilla(?) ja lehden näppylöiden mallilla(?) on maailman kanssa, ja miksi silloin ei sanottaisi, että hiukkasten statistisella faasiavaruudella, joka sisältää kaiken nollasta äärettömään äärettömän monena vaihtoehtona ja kombinaationa, on se mikä on latentti vaihtoehto kenelle tahansa ja paljon tekemisissä maailman kanssa, ja että tästä emergoituu näppylöitä)? Jos sanoo, että on matemaattinen ja olemassaoleva mahdollisuus, että ihminen menee huomenna töihin, niin kyseessä ei ole tiede, joka olisi selitys sille, mitä on työ ja ihminen, ja miksi tuollaiset asiat tapahtuvat.

Levin sanoo myös, että (jonkin, mitä hän mahtaa tässä vaiheessa tarkoittaa) mahdollisuudet ovat avaruus, jolla on metriikka ja rakenne. Tämä ei pidä paikkaansa, koska millään ei ole mitään, ennen kuin se on määritelty. Metriikka tarkoittaa, että esim. näppylän-1 ja näppylän-2 välille on määritelty etäisyys toisistaan ja muukin rakenne on sitä, että on kahden näppylän laskutoimituksia. Tämä on hyvin turhaa siihen tarkoitukseen, mihin ns. avaruus on minusta annettu. Levin voisi kuitenkin tulla hiukkasten faasiavaruuden piiriin, joka on jo matemaattisten muuttujien määrittämä metrinen avaruus. Sitten Levin sopertaa, että jonkin asian tapahtuminen avaruudesta ei ole satunnaista, vaan että DNA tms. tekee tutkimusretkiä siihen. Mikä ensinnäkään ei ole satunnaisuutta poissulkeva käsite. Sen sijaan se on käsite, että Levin ei taaskaan tee tiedettä vaan nyt hän puhuu asioita, joilla ei ole mitään arvokasta annettavaa kenellekään. Se että DNA tekisi jotain, missä se pyrkisi johonkin niinkuin pyritään tutkimaan uutta mannerta, olisi väite, joka tarkistettaisiin tutkimalla miljoonia eri näppylöitä. Niissä ei saisi tulla toistoa kasville, joka kuuluu samaan sukuhaaraan tms.. Luulen, että on jo tullut. Levin ei ilmeisesti pysty käsittelemään satunnaisuuden käsitettä, ja ehkä tarinointi johtuu siitä. Mutta ei hänellä olisi pitänyt olla satunnaisuuden käsitettä edes mielessä, kun kerran kaikki näppylät ja sammakkojen revenneet osat toimivat aina samalla tavalla per tapaus. Ja jokainen tapaus on jäljitettävissä omaan kemialliseen yms. kokoonpanoon, josta ne ovat seurauksia.

...

Videon lopetus on paluu siihen, että elävää ainetta, kuten soluja voidaan ohjata tekemään uusia asioita samalla tavalla kuin koiria opetetaan tekemään temppuja. Tämä ei ole kauhean vahva lanka tälle videolle, vaan video on huom. täynnä melkein mitä tahansa tapauksia. Voi siis pikemminkin olla, että tätä oppimista ei ole pysytytty paljon vielä näkemään, mutta että se ei ole mikään tarkoituskaan. Toistaiseksi se vain on ainoa teknologiaan viittaava idea, joten se mainitaan.

Äskeiseen oppimisviestiin liittyen kysyn kuitenkin, että jos se on tärkein Levinin muista erottava kohta, niin ilmeisesti yllä olevista videoista se, missä tehdään konetta, on huonoa tiedettä. Koska vaikka siinä oleva plasma tekisi suurimman osan työstä itse, niin sitä ei ole opetettu houkuttimilla. Itse asiassa eikö ole tosi vähän tieteenaloja, missä houkuttimia kohteille voisi hyödyntää? Yksi sellainen on toisessa videossa oleva talouden ja ihmisten psykologinen tutkimus, joka liittyy esim. mainontaan. Onko jokainen sellainen tiede nyt sinusta oikein tehtyä? Saman idean siitä, että asioita ei tarvitse muodostaa joksikin, vaan jotain voidaan opettaa, on myös ollut niillä ihmisillä, joista ei ole välttämätöntä, että muodostetaan arvokkaita metalleja isotooppimenetelmällä vähän kerrallaan, vaan on myös mahdollista opettaa lapsia kaivamaan heille kobalttia. Näille lapsille on esim. sanottu, että hekin voivat sitten isona tietää, kuka on Rene Descartes. Voitko lopettaa reagoimisen tähän ja olla neutraali?

...

4

Anonyymi kirjoitti:

'Platonic space of mathematical truths' ei ole mikään tunnettu fraasi, eivätkä matemaatikot käytä sitä. Erityisesti ei ole sellaisia, jotka käyttivät sitä biologiassa tähän tapaukseen ja jo aiemmin. Mitä tekemistä matematiikalla muutenkaan on minkään maailmassa havaitun asian kanssa (tarkoitan tällä, että mitä tekemistä revenneen kudoksen mankelin mallilla(?) ja lehden näppylöiden mallilla(?) on maailman kanssa, ja miksi silloin ei sanottaisi, että hiukkasten statistisella faasiavaruudella, joka sisältää kaiken nollasta äärettömään äärettömän monena vaihtoehtona ja kombinaationa, on se mikä on latentti vaihtoehto kenelle tahansa ja paljon tekemisissä maailman kanssa, ja että tästä emergoituu näppylöitä)? Jos sanoo, että on matemaattinen ja olemassaoleva mahdollisuus, että ihminen menee huomenna töihin, niin kyseessä ei ole tiede, joka olisi selitys sille, mitä on työ ja ihminen, ja miksi tuollaiset asiat tapahtuvat.

Levin sanoo myös, että (jonkin, mitä hän mahtaa tässä vaiheessa tarkoittaa) mahdollisuudet ovat avaruus, jolla on metriikka ja rakenne. Tämä ei pidä paikkaansa, koska millään ei ole mitään, ennen kuin se on määritelty. Metriikka tarkoittaa, että esim. näppylän-1 ja näppylän-2 välille on määritelty etäisyys toisistaan ja muukin rakenne on sitä, että on kahden näppylän laskutoimituksia. Tämä on hyvin turhaa siihen tarkoitukseen, mihin ns. avaruus on minusta annettu. Levin voisi kuitenkin tulla hiukkasten faasiavaruuden piiriin, joka on jo matemaattisten muuttujien määrittämä metrinen avaruus. Sitten Levin sopertaa, että jonkin asian tapahtuminen avaruudesta ei ole satunnaista, vaan että DNA tms. tekee tutkimusretkiä siihen. Mikä ensinnäkään ei ole satunnaisuutta poissulkeva käsite. Sen sijaan se on käsite, että Levin ei taaskaan tee tiedettä vaan nyt hän puhuu asioita, joilla ei ole mitään arvokasta annettavaa kenellekään. Se että DNA tekisi jotain, missä se pyrkisi johonkin niinkuin pyritään tutkimaan uutta mannerta, olisi väite, joka tarkistettaisiin tutkimalla miljoonia eri näppylöitä. Niissä ei saisi tulla toistoa kasville, joka kuuluu samaan sukuhaaraan tms.. Luulen, että on jo tullut. Levin ei ilmeisesti pysty käsittelemään satunnaisuuden käsitettä, ja ehkä tarinointi johtuu siitä. Mutta ei hänellä olisi pitänyt olla satunnaisuuden käsitettä edes mielessä, kun kerran kaikki näppylät ja sammakkojen revenneet osat toimivat aina samalla tavalla per tapaus. Ja jokainen tapaus on jäljitettävissä omaan kemialliseen yms. kokoonpanoon, josta ne ovat seurauksia.

...

Videon lopetus on paluu siihen, että elävää ainetta, kuten soluja voidaan ohjata tekemään uusia asioita samalla tavalla kuin koiria opetetaan tekemään temppuja. Tämä ei ole kauhean vahva lanka tälle videolle, vaan video on huom. täynnä melkein mitä tahansa tapauksia. Voi siis pikemminkin olla, että tätä oppimista ei ole pysytytty paljon vielä näkemään, mutta että se ei ole mikään tarkoituskaan. Toistaiseksi se vain on ainoa teknologiaan viittaava idea, joten se mainitaan.

Äskeiseen oppimisviestiin liittyen kysyn kuitenkin, että jos se on tärkein Levinin muista erottava kohta, niin ilmeisesti yllä olevista videoista se, missä tehdään konetta, on huonoa tiedettä. Koska vaikka siinä oleva plasma tekisi suurimman osan työstä itse, niin sitä ei ole opetettu houkuttimilla. Itse asiassa eikö ole tosi vähän tieteenaloja, missä houkuttimia kohteille voisi hyödyntää? Yksi sellainen on toisessa videossa oleva talouden ja ihmisten psykologinen tutkimus, joka liittyy esim. mainontaan. Onko jokainen sellainen tiede nyt sinusta oikein tehtyä? Saman idean siitä, että asioita ei tarvitse muodostaa joksikin, vaan jotain voidaan opettaa, on myös ollut niillä ihmisillä, joista ei ole välttämätöntä, että muodostetaan arvokkaita metalleja isotooppimenetelmällä vähän kerrallaan, vaan on myös mahdollista opettaa lapsia kaivamaan heille kobalttia. Näille lapsille on esim. sanottu, että hekin voivat sitten isona tietää, kuka on Rene Descartes. Voitko lopettaa reagoimisen tähän ja olla neutraali?

...

4

Lue lisää

11:45 Tuo dia on sairas vielä muillakin tavoilla, kuin mistä siitä aiemmin puhuttiin. Oikean puolen teksteissä on aivan biologiassa käyttämättömiä lisäkäsitteitä ja isoja ekstrapoloituja kuvitelmia. On olemassa vain yksi muiston (spesifin triviaalitiedon) kaltainen asia, mistä tiedetään perhosten yhteydessä, ja se on joidenkin perhosten paluu samaan paikkaan, missä ne olivat toukkana. Ilmeisesti perhosten munat on kokeessa viety paikalta pois jonkun toimesta, jolloin perhonen ei kuoriutunut siellä, mitä sen piti muistaa. Levin puhuu tästä aivan väärin mukamas evoluutioon liittymättömänä. Mutta kyllähän muistamisesta on paljon evolutiivista hyötyä. Sillä jos on voinut itse kasvaa perhoseksi, niin oletus on, että siellä missä syntyi, on tarpeeksi lehtiä seuraavallekin sukupolvelle. Joissain päin maailmaa on sellaiset olosuhteet, että metrin päässä rikkaruohosta on metsä, vuoristo tai jopa aavikko, johon perhosen ei tulisi lähteä muutaman kukan takia vaikka ne sopivat paremmin tämän yksilön tarpeisiin. Tämä on päämäärä, ja elämä saavuttaa tämän päämäärän jollain menetelmällä, josta on voinut tulla yhtä ruohoa koskeva nostalgia.

5

Ei kannata kuitenkaan B täysin eristäytyä muista ihmisistä- se ei tee ihmiselle hyvää