Suomessa iso osa kansasta asuu ns. avovankilassa ja koppihoidossa kerrostalo boxissa ja on syrjäytynyt makaamaan petiin pitkin päivää.
Masentaa ja ahdistaa ja harmittaa koko elämä, kuljetaan aneemisina ja flegmaatisina ja pyydetään lääkäriltä psyykenlääkkeitä joiden kanssa mikään ei tunnu miltään.
Sivusta voi seurata kuinka moni muu lähtee aamulla klo 06-07 tienaamaan rahaa töihin.
Kylmä ilmasto ja harmaus masentaa vielä lisää ja yhteiskunta on minä keskeinen, mulla kaikki, sulle ei mitään.
Suvun kokoontumisissa muut kyselee ensin tulotasoa ja perhestatusta ja keskustelut pyörivät saavutusten ympärillä.
Oravanpyörästä tippuneet ovat allapäin ja eivät pääse nousemaan sieltä, koska Suomessa ei saa muuta kuin psyykelääkemyrkytystä köyhille ja työelämästä syrjäytyneille.
Masentaa ja ahdistaa ja harmittaa koko elämä, kuljetaan aneemisina ja flegmaatisina ja pyydetään lääkäriltä psyykenlääkkeitä joiden kanssa mikään ei tunnu miltään.
Sivusta voi seurata kuinka moni muu lähtee aamulla klo 06-07 tienaamaan rahaa töihin.
Kylmä ilmasto ja harmaus masentaa vielä lisää ja yhteiskunta on minä keskeinen, mulla kaikki, sulle ei mitään.
Suvun kokoontumisissa muut kyselee ensin tulotasoa ja perhestatusta ja keskustelut pyörivät saavutusten ympärillä.
Oravanpyörästä tippuneet ovat allapäin ja eivät pääse nousemaan sieltä, koska Suomessa ei saa muuta kuin psyykelääkemyrkytystä köyhille ja työelämästä syrjäytyneille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siinä mielessä vähän outo juttu, kun on kuitenkin myös heitä, jotka eivät syyttele yhteiskuntaa.
Ihmisestä se on kiinni, miten elämänsä ja olemisensa kokee, toiset pärjäävät, vaikka ei niin hyvin menisikään.
Jos ihminen on herkempi, voisiko sanoa " vaikutteille ", joita esim. yhteiskunnan suunnalta tulee, ja oma psyykkinen olotila heikkenee sen takia, niin taitaisi asiat olla samalla tavalla, vaikka asuisi jossain muualla kuin Suomessa.
Jos ihmisellä ei ole hyvä olla, niin harvoin se on paikasta kiinni. Toki joillakin sekin voi vaikuttaa, asiaa ei voi yleistää, olemme yksilöitä.
( Itse asun kerrostalossa, enkä ole koskaan ajatellut olevani koppihoidossa. Sellaisessakin olen ollut, ja kyllä oma/vuokra kerrostaloasunto on huomattavasti parempi paikka kuin koppi. )
Miten sen ottaa?
Jos kuvittelee että jossain muualla eläminen on ruusuilla tanssimista, niin ei kun sinne vaan, mutta jos ne on samanlaisia avovankiloita, niin syy voi olla muussakin kuin suomessa.
Aloittaja on hyvä ja lähtee muille maille, missä elämä on vapaampaa. Ei ehkä ahdista kerrostalokoti, saat oleilla vapaana yöt ja päivät avoimen taivaan alla puistossa, kadulla, metsässä tai rantahiekalla. Yleensä vieläpä ilmaiseksi. Mikset jo mene?
Onnistuin ihan itse elämäni sössimään, se olisi kyllä tapahtunut missä vain olisinkin asunut, täällä Suomessa tai jossain muualla.
Itse tein omat huonot valintani ihan asuinpaikasta riippumatta.
Ja täytyy kyllä myöntää, kun mielenterveys meni, niin Suomessa on suhteellisen hyvä hoito, näinköhän olisi ollut jossain muussa maassa.
Suomessa on aivan liikaa valittajia, ne tuhoaa ilmapiirin, eikä kukaan enää uskalla yrittää mitään tässä kateellsiten ihmisten maassa.