Meille tuli pari päivää sitten urosshelttipentu. Koira on vasta vajaa kahdeksanviikkoinen, mutta ajattelin kysyä jo näin alussa, kuinka tulee reagoida, kun pentu uusia asioita nähdessään murisee ja haukkuu. Siis silloin, kun se on selkeästi vähän peloissaan/huolissaan. Shelteillähän on muutenkin taipumusta räkyttämiseen, eli tapa pitäisi kitkeä heti alkuunsa pois, mutta kovin kovia otteita ei tunnu kivalta käyttää, kun pentu on jo valmiiksi vähän peloissaan. Osaisitteko neuvoa oikean toimintatvan?
Ainakaan tähän mennossä pentu ei ole haukkunut missään muussa yhteydessä, esim leikkiin yllyttäessään tai ikävystyessään (silloinhan tiukka "hiljaa" ja kuonon hellävarainen sulkeminen olisi kai oikea tapa)
Ainakaan tähän mennossä pentu ei ole haukkunut missään muussa yhteydessä, esim leikkiin yllyttäessään tai ikävystyessään (silloinhan tiukka "hiljaa" ja kuonon hellävarainen sulkeminen olisi kai oikea tapa)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos on jotain mitä pentu pelkää ja haukkuu/murisee, niin voit vaikka ottaa pennun kainaloon ja tutustutte yhdessä tähän pelottavaan asiaan. Siis omistajan kainalossa on turvallinen paikka ja sitten annat sieltä kainalosta nuuhkia ja todeta, ettei mitään vaaraa olekaan. Itse käyn usein ensin koskemassa tätä pelottavaa asiaa, niin että pentu näkee että voi turvallisesti tulla itsekin. Meillä ainakin hiljeni heti...
tuo neuvo oli hyvä,mutta en suosittele sitä syliin ottamista.Mieluummin vaikka kyykistyy itse pennun viereen turvaksi.
Saattaa muuten tulla ongelmaksi,että alkaa sylistä päin uhoomaan kaikelle.
Just tuo on hyvä.että käy vaikka koskettamassa itse sitä "vaarallista" juttua.
Se on tämä maailma niin outo ja vaarallinen paikka vielä pienen pennun mielestä.
Ei missään nimessä saa ainakaan väkisin raahata sen pelottavan asian luo,vaan houkuttelemalla hellästi.
Kyllä siitä hyvä tulee,vauvahan se vielä on.
Taasen nimimerkki Kuule, puhuu, olinpa juuri tuohon syliinottamiseen ottamassa itsekin kantaa.
Koira tuntee olonsa varmemmaksi aina ollessaan jalat maassa.
ihan samaa mieltä, itsellä pieni koira jonka aikoinaan (valitettavasti) otin syliin "vaaran" uhatessa, ja nyt koira pyrkii syliin aina jotain outoa nähdessään. Ja sitten haukkuu sylistä päin. Parempi pitää pentu maassa ja tutustuttaa sieltä käsin uusiin asioihin.
Haluaisin myöskin neuvoja tuohon kysymykseen. Itselläni on reilu 4kk sheltti, joka aluksi laukkoi niin panikissa kun olla ja voi sängyn alle vieraita ihmisiä pakoon. Sain kuitenkin tuon pois, ja koira tuli sittemmin katsomaan vieraita, joskaan itse ei mennyt kuin harvoja ja valittuja morjestamaan.
No, tarina jatkuu. Koiralle on tullut noin nelikuisena viheliäisiä vinkkeitä. Jos se ei pidä jostakusta oudosta vieraasta (n.1/4 aikuisista ja melkein kaikki pikkulapset) alkaa vimmattu pelkoräkyttäminen, muriseminen, pomppiminen, ja ilmaa näykkiminen. Mitä ihmettä tuolle pitäisi tehdä? Olen yrittänyt ottaa yhteyttä koiranomiin, koska koiran käytös pikkulapsia kohtaan on sellaista, etten kertakaikkia voi päästää sitä niiden likelle.
Lenkillä tai kylässä tuota ongelmaa ei ole, vain omalla pihalla/sisällä. Koiraa on pidetty matkassa melkeinpä missä vain, ja ollaan yritetty välttää pelon ruokkimista (syli, voivottelu jne.). Mielestäni koiralla ei pitäisi olla mitään hirveitä kokemuksia tms. Nyt alkaa olla vinkit vähissä. En oikein tiedä mitä tehdä, kertokaa te viisaammat.
nyt taitaa olla kovasti siinä luulossa, että te ihmiset ette vaan kertakaikkiaan osaa pitää puolianne ja sen täytyy koittaa käyttää kaikki mahdolliset keinot tungettelijoitten häätämiseksi teidän (sen) reviiriltä.
Laitatte pennun eri huoneeseen, jossa se saa olla rauhassa, kun vieraita on talossa päästätte sen vasta jonkin ajan kuluttua siihen muiden joukkoon, jos sittenkään.