Lopetan nyt neuroleptien käytön

Anonyymi-ap

En enää alistu hoitajan ja lääkärin höpinöille. Saan päättää avohoidossa käytänkö lääkkeitä vai en ja olen päättänyt että en käytä.

95

743

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      mitä tarkoitat

      • Anonyymi

        Onko ymmärryksessä vikaa vai missä?


      • Anonyymi

        Minusta täällä netissä on lääkekielteisyyttä. Lääkkeethän auttavat. On ihmisiä, jotka kärsivät turhaan, eivätkä ota apua lääkkeistä. Minulla on hyvä olo. Tein julkisella 40 vuotta töitä. Käytin lääkkeitä koko ajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta täällä netissä on lääkekielteisyyttä. Lääkkeethän auttavat. On ihmisiä, jotka kärsivät turhaan, eivätkä ota apua lääkkeistä. Minulla on hyvä olo. Tein julkisella 40 vuotta töitä. Käytin lääkkeitä koko ajan.

        Minusta täällä netissä on sairaanloista huomionhakuisuutta. Käsi ylös taas ihmiset joita aidosti kiinnostaa että onko se teidän naapuri nyt tänään syönyt aamulääkkeet vai ei.

        Eiköhän sitä useimmille riitä se että saa olla omassa kodissaan niin, ettei naapuri siellä häiriköi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta täällä netissä on sairaanloista huomionhakuisuutta. Käsi ylös taas ihmiset joita aidosti kiinnostaa että onko se teidän naapuri nyt tänään syönyt aamulääkkeet vai ei.

        Eiköhän sitä useimmille riitä se että saa olla omassa kodissaan niin, ettei naapuri siellä häiriköi.

        Ei minua ainakaan haittaa, miten naapurini elelee. Hän on omassa kodissaan, minä omassani.
        Tärkeintä on, että hoidan omat asiani, hoitakoon naapuri omansa.
        Ja mikä sitten luetaan häiriköinniksi ? Jos häiriköinti on sairasta, niin sen kyllä erottaa tavallisemmasta " häiriköinnistä ", musiikin lujaa soittamisesta, tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei minua ainakaan haittaa, miten naapurini elelee. Hän on omassa kodissaan, minä omassani.
        Tärkeintä on, että hoidan omat asiani, hoitakoon naapuri omansa.
        Ja mikä sitten luetaan häiriköinniksi ? Jos häiriköinti on sairasta, niin sen kyllä erottaa tavallisemmasta " häiriköinnistä ", musiikin lujaa soittamisesta, tms.

        Työttömän ei tule lopettaa lääkitystä ilman psykiatrin lupaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Työttömän ei tule lopettaa lääkitystä ilman psykiatrin lupaa

        Ja mitenkäs tuo tähän liittyy ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja mitenkäs tuo tähän liittyy ?

        Olet avohoidossa mutta se ei tarkoita että saat lopettaa lääkityksen

        Asioilla on seurauksia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet avohoidossa mutta se ei tarkoita että saat lopettaa lääkityksen

        Asioilla on seurauksia

        Mitä seurauksia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä seurauksia?

        Olin kysymässä ihan samaa, että mitä seurauksia ?
        Itse olin avohoidossa ja lopetin lääkityksen jo useampi vuosi sitten.
        Ei siitä mitään seurauksia tullut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olin kysymässä ihan samaa, että mitä seurauksia ?
        Itse olin avohoidossa ja lopetin lääkityksen jo useampi vuosi sitten.
        Ei siitä mitään seurauksia tullut.

        Siis jos sinulla onnistui hyvin lopettaminen niin se ei tarkoita että niin on kaikilla.
        Ihmiset ovat erilaisia ja kokevat lopettamisen eri tavalla. Ja jos lääkäri suosittelee lääkityksen jatkamista niin ainakin minä jatkaisin . Moni vaan tukee uudestaan huonoon kuntoon kun lopettaa, mutta jokainen tekee oman elämänsä kanssa kuten haluaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis jos sinulla onnistui hyvin lopettaminen niin se ei tarkoita että niin on kaikilla.
        Ihmiset ovat erilaisia ja kokevat lopettamisen eri tavalla. Ja jos lääkäri suosittelee lääkityksen jatkamista niin ainakin minä jatkaisin . Moni vaan tukee uudestaan huonoon kuntoon kun lopettaa, mutta jokainen tekee oman elämänsä kanssa kuten haluaa.

        En väittänytkään, että muilla kävisi kuten minulla.
        Jos joku kertoo jostain omista kokemuksista, ei heti tarvitse ajatella, että kertoja kuvittelee muille tapahtuvan samalla tavalla kuin itselle.
        Kyllä varmaan jokainen tajuaa, että ihmiset ovat erilaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En väittänytkään, että muilla kävisi kuten minulla.
        Jos joku kertoo jostain omista kokemuksista, ei heti tarvitse ajatella, että kertoja kuvittelee muille tapahtuvan samalla tavalla kuin itselle.
        Kyllä varmaan jokainen tajuaa, että ihmiset ovat erilaisia.

        Sinun pitäisi jutella sosiaaliohjaajan kanssa, koska päätökselläsi voi olla kielteinen vaikutus työllistymiseen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun pitäisi jutella sosiaaliohjaajan kanssa, koska päätökselläsi voi olla kielteinen vaikutus työllistymiseen

        Voi, kun se kaikki on jo menetetty, en ole enää työkykyinen, sosiaaliohjaajat eivät voi auttaa tässä tapauksessa. Ja ikääkin on jo sen verran, että työllistyminen olisi senkin takia hankalaa. Sitä paitsi olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
        Kiitos kuitenkin neuvostasi, mutta tuli tällä kertaa väärään osoitteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä seurauksia?

        Olet pakkomielteinen kiusaaja,se siitä seuraa,syöhän määrätyt lääkkeet oleggi!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet pakkomielteinen kiusaaja,se siitä seuraa,syöhän määrätyt lääkkeet oleggi!!

        En ole kiusannut ketään. Katso peiliin vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole kiusannut ketään. Katso peiliin vaan.

        Suosittelen sinulle Klooripromatsiinia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suosittelen sinulle Klooripromatsiinia

        Mä sulle syanidia.


      • Anonyymi

        Huh...eheeh eh?


    • Anonyymi

      Päätät tuon hoitosuhteesi kokonaan. Ei kai sinua siihen tuomittu ole. Saat takaisin itsenäisyytesi ja omanarvontunnon.

      • Anonyymi

        Niin taidankin tehdä. Pääsen omaan voimaani.


      • Anonyymi

        Minä en ole koko aikana , jolloin olen lääkkeitä käyttänyt, kokenut , että niiden vuoksi olisin menettänyt itsenäisyyteni ja omanarvon tunteeni.Oman arvon tunne on tullut hyvin suoritetusta työstä.


      • Anonyymi

        Tuntematonta ei voi mennä neuvomaan, kun ei tiedä taustoista mitään.
        Jos pahin tuuri käy, avohoitopuoli voi päättää laittaa pakkohoitoon, kun kertoo lopettavansa lääkkeet ja hoitosuhteen.
        Siinä varmaan otetaan huomioon myös sairaus, hoitohistoria, ihmisen pärjääminen, ym.
        Ovatko ammattilaiset todenneet lääkityksestä olevan minkä verran apua, pärjääkö ihminen ilman lääkkeitä, onko ollut aiemmin tilanteita, miten käy, kun lääkkeet lopettaa, jne.
        Pakkohoitoon tarvitaan kyllä painavat syyt, ei sinne ihan herkästi laiteta, mutta sekin mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon.
        Jos ei ole aiempaa lääkityksen lopetusta taustalla, niin ei voi etukäteen edes tietää, onnistuuko lääkkeettömyys vai ei. Se selviää ainoastaan kokeilemalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuntematonta ei voi mennä neuvomaan, kun ei tiedä taustoista mitään.
        Jos pahin tuuri käy, avohoitopuoli voi päättää laittaa pakkohoitoon, kun kertoo lopettavansa lääkkeet ja hoitosuhteen.
        Siinä varmaan otetaan huomioon myös sairaus, hoitohistoria, ihmisen pärjääminen, ym.
        Ovatko ammattilaiset todenneet lääkityksestä olevan minkä verran apua, pärjääkö ihminen ilman lääkkeitä, onko ollut aiemmin tilanteita, miten käy, kun lääkkeet lopettaa, jne.
        Pakkohoitoon tarvitaan kyllä painavat syyt, ei sinne ihan herkästi laiteta, mutta sekin mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon.
        Jos ei ole aiempaa lääkityksen lopetusta taustalla, niin ei voi etukäteen edes tietää, onnistuuko lääkkeettömyys vai ei. Se selviää ainoastaan kokeilemalla.

        Kyllä ne kokeilut in nähty hoitoalalla , kas kun eräät kuvittelevat että heillä on väärä diagnoosi , toiset kuvittelevat että lääkärit piruuttaan heille lääkkeitä kirjoittelee, ja aitten on ihmisiä jotka kuvittelevat että heillä on joku erikoinen sairaus jota lääkäri ei osaa hoitaa, koska heille on rasittavaa se että olisi mt leima, sen leiman ihan vaan itse hommaavat ei lääkäri leimaa ketään , yrittää ainoastaan auttaa. Miksi yleensä, on pakko ilmoittaa netissä että lopettaa lääkkeiden käytön. Ei muuta kun lopettaa ei siinä sen kummempia ilmoittelusta tarvita .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne kokeilut in nähty hoitoalalla , kas kun eräät kuvittelevat että heillä on väärä diagnoosi , toiset kuvittelevat että lääkärit piruuttaan heille lääkkeitä kirjoittelee, ja aitten on ihmisiä jotka kuvittelevat että heillä on joku erikoinen sairaus jota lääkäri ei osaa hoitaa, koska heille on rasittavaa se että olisi mt leima, sen leiman ihan vaan itse hommaavat ei lääkäri leimaa ketään , yrittää ainoastaan auttaa. Miksi yleensä, on pakko ilmoittaa netissä että lopettaa lääkkeiden käytön. Ei muuta kun lopettaa ei siinä sen kummempia ilmoittelusta tarvita .

        On hoitoalalla nähty muutakin kuin " kyllä ne kokeilut..".
        On olemassa ihmisiä, jotka toipuvat tai jopa paranevat, myös psyykkisistä ongelmistaan.
        Sitä en tosin itsekään ymmärrä, kun väitetään, että lääkkeitä olisi pakko käyttää, tai olisi väärä diagnoosi.
        Elämisen ei tarvitse tapahtua diagnoosin kautta, kukin voi elää kuten haluaa ja pystyy, diagnoosi ei määritä ihmistä ja ihmisyyttä millään tavalla. Ainoa, että se kertoo sairaudesta, joka on, tai on ollut sillä hetkellä, kun diagnoosi on tehty.
        Ainoa ikävä puoli on, että diagnoosi näyttää seuraavan vuosikausia, vaikka sairautta ei enää ilmenisikään, eikä olisi oireita.
        Vaikuttaa, ettei psykiatrisesta diagnoosista pääse eroon. Somaattiset sairaudet, mahdolliset tulehdukset, loukkaantumiset, ym. paranevat ajan kanssa, ja sen jälkeen ihminen on parantunut. Ne sairastamiset eivät jää olemaan ja elämään ihmisessä vuosiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne kokeilut in nähty hoitoalalla , kas kun eräät kuvittelevat että heillä on väärä diagnoosi , toiset kuvittelevat että lääkärit piruuttaan heille lääkkeitä kirjoittelee, ja aitten on ihmisiä jotka kuvittelevat että heillä on joku erikoinen sairaus jota lääkäri ei osaa hoitaa, koska heille on rasittavaa se että olisi mt leima, sen leiman ihan vaan itse hommaavat ei lääkäri leimaa ketään , yrittää ainoastaan auttaa. Miksi yleensä, on pakko ilmoittaa netissä että lopettaa lääkkeiden käytön. Ei muuta kun lopettaa ei siinä sen kummempia ilmoittelusta tarvita .

        Ilmottamisesta tulee ensimmäisenä mieleen trollaus. Täällähän on sellaisia muka hienoja mutta provoja aloituksia.

        Tai sitten, voihan ne olla ne narsistiset piirteet, eihän sitä koskaan voi tietää..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne kokeilut in nähty hoitoalalla , kas kun eräät kuvittelevat että heillä on väärä diagnoosi , toiset kuvittelevat että lääkärit piruuttaan heille lääkkeitä kirjoittelee, ja aitten on ihmisiä jotka kuvittelevat että heillä on joku erikoinen sairaus jota lääkäri ei osaa hoitaa, koska heille on rasittavaa se että olisi mt leima, sen leiman ihan vaan itse hommaavat ei lääkäri leimaa ketään , yrittää ainoastaan auttaa. Miksi yleensä, on pakko ilmoittaa netissä että lopettaa lääkkeiden käytön. Ei muuta kun lopettaa ei siinä sen kummempia ilmoittelusta tarvita .

        Pistepirkko ragee....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne kokeilut in nähty hoitoalalla , kas kun eräät kuvittelevat että heillä on väärä diagnoosi , toiset kuvittelevat että lääkärit piruuttaan heille lääkkeitä kirjoittelee, ja aitten on ihmisiä jotka kuvittelevat että heillä on joku erikoinen sairaus jota lääkäri ei osaa hoitaa, koska heille on rasittavaa se että olisi mt leima, sen leiman ihan vaan itse hommaavat ei lääkäri leimaa ketään , yrittää ainoastaan auttaa. Miksi yleensä, on pakko ilmoittaa netissä että lopettaa lääkkeiden käytön. Ei muuta kun lopettaa ei siinä sen kummempia ilmoittelusta tarvita .

        Kiistaton, tai oikeastaan surullinen sellainen on se, että aivan liian moniin sairauksiin on liitetty samoja oireita, joita on muissakin, esim. autoimmuuni, neurologisissa ja somaattisissa sairauksissa. Kaikissa edellä mainituissa sairauksissa on väsymystä, uupumusta, toimintakyvyn heikkenemistä ja pitkittyessään myös masennusta. Jos terveyspuolella, esim. tk: ssa lääkäri katsookin kaikki oireet psyykkisisiksi, niin virhemahdollisuus diagnosoinnissa ja jatkolähetteiden suhteen kasvaa. Ei ole pitkä aika siitä, kun satuin lukemaan mtv 3: n verkkouutisista sairaanhoitajataustaisesta miehestä, joka oli kaatunut, ja jolle oli tullut pieni verenvuoto, ilmeisesti aivoihin ja retkahdusvamma. Ns. asiaankuuluvia kuvauksia, kuten magneettikuvausta oikeassa asennossa ei tehty. Useita oireita pidettiin vain psyykkisinä. Asialliset kuvaukset, tutkimukset ja diagnosoinnit viivästyivät.

        Kun sinä edellinen kirjoittaja niin kovasti aina väität, että virhediagnosointeja ei tapahdu, niin olet todellakin pahasti väärässä. Kyllä vain on tapahtunut, ja tapahtuu tälläkin hetkellä. Kyseinen mies joutuu tällä hetkellä tappelemaan vakuutusyhtiön kanssa. Koska hänellä on muka "liikaa oireita", jotka eivät satu sopimaan yhteen vakuutusyhtiön lääkärin näkemyksen kanssa. Mikä on surullisen yleistä ja tavallista. Toivon kyseiselle miehelle paljon voimia ja että hän voittaa taistelunsa.

        Sinänsä minusta on ihan hyvä ja kiva, että jos joku päätyy siihen ratkaisuun, että lopettaa terveyttä vahingoittavien ja tuhoavien neuroleptien käytön. Itse asiassa se on erittäin järkevä ja viisas päätös Ja kertomisen ja jopa juhlimisen arvoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiistaton, tai oikeastaan surullinen sellainen on se, että aivan liian moniin sairauksiin on liitetty samoja oireita, joita on muissakin, esim. autoimmuuni, neurologisissa ja somaattisissa sairauksissa. Kaikissa edellä mainituissa sairauksissa on väsymystä, uupumusta, toimintakyvyn heikkenemistä ja pitkittyessään myös masennusta. Jos terveyspuolella, esim. tk: ssa lääkäri katsookin kaikki oireet psyykkisisiksi, niin virhemahdollisuus diagnosoinnissa ja jatkolähetteiden suhteen kasvaa. Ei ole pitkä aika siitä, kun satuin lukemaan mtv 3: n verkkouutisista sairaanhoitajataustaisesta miehestä, joka oli kaatunut, ja jolle oli tullut pieni verenvuoto, ilmeisesti aivoihin ja retkahdusvamma. Ns. asiaankuuluvia kuvauksia, kuten magneettikuvausta oikeassa asennossa ei tehty. Useita oireita pidettiin vain psyykkisinä. Asialliset kuvaukset, tutkimukset ja diagnosoinnit viivästyivät.

        Kun sinä edellinen kirjoittaja niin kovasti aina väität, että virhediagnosointeja ei tapahdu, niin olet todellakin pahasti väärässä. Kyllä vain on tapahtunut, ja tapahtuu tälläkin hetkellä. Kyseinen mies joutuu tällä hetkellä tappelemaan vakuutusyhtiön kanssa. Koska hänellä on muka "liikaa oireita", jotka eivät satu sopimaan yhteen vakuutusyhtiön lääkärin näkemyksen kanssa. Mikä on surullisen yleistä ja tavallista. Toivon kyseiselle miehelle paljon voimia ja että hän voittaa taistelunsa.

        Sinänsä minusta on ihan hyvä ja kiva, että jos joku päätyy siihen ratkaisuun, että lopettaa terveyttä vahingoittavien ja tuhoavien neuroleptien käytön. Itse asiassa se on erittäin järkevä ja viisas päätös Ja kertomisen ja jopa juhlimisen arvoista.

        Edelliseen tekstiin pieni korjaus, jäi sana pois, eli että se totuus on se, että aika moniin sairauksiin on liitetty samoja oireita. Jolloin virhemarginaalin ja väärän diagnoosin antaminen mahdollistuu. Useisiin psyykkisiin sairauksiin on liitetty samoja oireita, joita on muissakin sairauksissa. Erotusdiagnostiikka ei aina mene oikein, ja aivan liian usein monet oireet "tulkitaan" virheellisesti psyykkisperäisiksi. Todellisia ja oikeita tilastoja ns., virheellisten diagnoosien osalta esim. mt-diagnoosin saaneiden kohdalta ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelliseen tekstiin pieni korjaus, jäi sana pois, eli että se totuus on se, että aika moniin sairauksiin on liitetty samoja oireita. Jolloin virhemarginaalin ja väärän diagnoosin antaminen mahdollistuu. Useisiin psyykkisiin sairauksiin on liitetty samoja oireita, joita on muissakin sairauksissa. Erotusdiagnostiikka ei aina mene oikein, ja aivan liian usein monet oireet "tulkitaan" virheellisesti psyykkisperäisiksi. Todellisia ja oikeita tilastoja ns., virheellisten diagnoosien osalta esim. mt-diagnoosin saaneiden kohdalta ei ole.

        Eräs, joka tälle palstalle aika usein kirjoittelee, ilmeisesti luulee, että lääkärit eivät ole koskaan erehtymättömiä, diagnosoinnit menevät aina oikein, ja että he ovat kaikkitietäviä.

        Kiistaton fakta on tosiaan se, että liian moneen sairauteen liitetään samoja oireita, joiden perusteella tehdään se diagnosointi.

        Ja kuten MTv 3 uutisten uutisjuttu toi esille sen sairaanhoitamiehen tarinan, jossa hän oli loukkaantunut ja saanut itselleen vammoja, jotka oli sitten tulkittu ilmeisesti useammankin lääkäri toimesta päin mäntyä, ei tehty asianmukaisia kuvantamisia ja se oikea diagnoosi jäi tekemättä oikein.

        Tämä on iso ongelma, jota on tapahtunut maassamme jo useamman vuosikymmenen ajan. Ja uskon, että näitä väärin tehtyjä diagnooseja on huomattavasti enemmän. Kyse voi olla jopa useista sadoista tuhansista ja se koskee myös mt-diagnosoituja. Että useamman potilaan diagnoosi on aivan väärin tehty. tulkittu ja diagnosoitu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne kokeilut in nähty hoitoalalla , kas kun eräät kuvittelevat että heillä on väärä diagnoosi , toiset kuvittelevat että lääkärit piruuttaan heille lääkkeitä kirjoittelee, ja aitten on ihmisiä jotka kuvittelevat että heillä on joku erikoinen sairaus jota lääkäri ei osaa hoitaa, koska heille on rasittavaa se että olisi mt leima, sen leiman ihan vaan itse hommaavat ei lääkäri leimaa ketään , yrittää ainoastaan auttaa. Miksi yleensä, on pakko ilmoittaa netissä että lopettaa lääkkeiden käytön. Ei muuta kun lopettaa ei siinä sen kummempia ilmoittelusta tarvita .

        Eräski söi masennuslääkkeitä aika pitkään.Vointi ei lähtenyt koheneen.No miksi ei?väärä masennusdiagnoosi.Liian matala ferritiin oli aiheuttanut kaikki oireet.
        Ei se nyt ferritiini tasot masennuslääkkeillä nouse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en ole koko aikana , jolloin olen lääkkeitä käyttänyt, kokenut , että niiden vuoksi olisin menettänyt itsenäisyyteni ja omanarvon tunteeni.Oman arvon tunne on tullut hyvin suoritetusta työstä.

        Ihan niin , miten kuka ihmisarvo poistuu jos syö lääkkeitä . Itsenäisyyskiihkosta on jokaisella lääkkeen syöjällä.
        Mutta tietysti voi lopettaa jos siltä tuntuu, omapa on asiansa , ja jos joutuu sairaalaan pian taas niin tietää miksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuntematonta ei voi mennä neuvomaan, kun ei tiedä taustoista mitään.
        Jos pahin tuuri käy, avohoitopuoli voi päättää laittaa pakkohoitoon, kun kertoo lopettavansa lääkkeet ja hoitosuhteen.
        Siinä varmaan otetaan huomioon myös sairaus, hoitohistoria, ihmisen pärjääminen, ym.
        Ovatko ammattilaiset todenneet lääkityksestä olevan minkä verran apua, pärjääkö ihminen ilman lääkkeitä, onko ollut aiemmin tilanteita, miten käy, kun lääkkeet lopettaa, jne.
        Pakkohoitoon tarvitaan kyllä painavat syyt, ei sinne ihan herkästi laiteta, mutta sekin mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon.
        Jos ei ole aiempaa lääkityksen lopetusta taustalla, niin ei voi etukäteen edes tietää, onnistuuko lääkkeettömyys vai ei. Se selviää ainoastaan kokeilemalla.

        Muistan yhden naisen joka lopetti, jengeistä uskaltanut syödä edes ruokaa vähän päästä kas kun se oli myrkytetty, vaikka kukaan ei ollut edes käynyt hänen asunnossaan . Joi vaan vettä ja meni ihmisten ilmoille aina väärissä vaatteissa. Kesä kuumalla turkki yllä ja kumisaappaat jalassa, huuteli ihmisille joiltain loitsuja ohimennessään . Sai käyttäytyä kuukauden verran sillä tavalla kunnes hänet haettiin takaisin hoitoon, sen jälkeen muutti asumaan jonnekkin maalle ryhmä asuntoon, nainen oli 40 vuotias joten liian nuori mielestäni hoitoasuntolaan , mutta itsepä päätti lopettaa lääkkeensä. Ei kukaan sanonut vastaan koska sanoi että nyt interventiot ja lopettaa. Siis nämä lääkkeet eivät paranna pois sairautta vaan pitävät sairauden taka alalla tasapainossa, siksi usein lopettajat luulevat että nyt ollaan sitten terveitä ja kuvittelivat koskaan enää tarvita lääkettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiistaton, tai oikeastaan surullinen sellainen on se, että aivan liian moniin sairauksiin on liitetty samoja oireita, joita on muissakin, esim. autoimmuuni, neurologisissa ja somaattisissa sairauksissa. Kaikissa edellä mainituissa sairauksissa on väsymystä, uupumusta, toimintakyvyn heikkenemistä ja pitkittyessään myös masennusta. Jos terveyspuolella, esim. tk: ssa lääkäri katsookin kaikki oireet psyykkisisiksi, niin virhemahdollisuus diagnosoinnissa ja jatkolähetteiden suhteen kasvaa. Ei ole pitkä aika siitä, kun satuin lukemaan mtv 3: n verkkouutisista sairaanhoitajataustaisesta miehestä, joka oli kaatunut, ja jolle oli tullut pieni verenvuoto, ilmeisesti aivoihin ja retkahdusvamma. Ns. asiaankuuluvia kuvauksia, kuten magneettikuvausta oikeassa asennossa ei tehty. Useita oireita pidettiin vain psyykkisinä. Asialliset kuvaukset, tutkimukset ja diagnosoinnit viivästyivät.

        Kun sinä edellinen kirjoittaja niin kovasti aina väität, että virhediagnosointeja ei tapahdu, niin olet todellakin pahasti väärässä. Kyllä vain on tapahtunut, ja tapahtuu tälläkin hetkellä. Kyseinen mies joutuu tällä hetkellä tappelemaan vakuutusyhtiön kanssa. Koska hänellä on muka "liikaa oireita", jotka eivät satu sopimaan yhteen vakuutusyhtiön lääkärin näkemyksen kanssa. Mikä on surullisen yleistä ja tavallista. Toivon kyseiselle miehelle paljon voimia ja että hän voittaa taistelunsa.

        Sinänsä minusta on ihan hyvä ja kiva, että jos joku päätyy siihen ratkaisuun, että lopettaa terveyttä vahingoittavien ja tuhoavien neuroleptien käytön. Itse asiassa se on erittäin järkevä ja viisas päätös Ja kertomisen ja jopa juhlimisen arvoista.

        Vielä herkemmin somaattisia vaivoja väitetään johtuviksi psyykkisistä syistä silloin, jos on mt-taustaa.
        Toki muidenkin kohdalla voidaan herkästi oireita sanoa psyykestä johtuviksi, etenkin jos on vähänkään epämääräisiä oireita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eräs, joka tälle palstalle aika usein kirjoittelee, ilmeisesti luulee, että lääkärit eivät ole koskaan erehtymättömiä, diagnosoinnit menevät aina oikein, ja että he ovat kaikkitietäviä.

        Kiistaton fakta on tosiaan se, että liian moneen sairauteen liitetään samoja oireita, joiden perusteella tehdään se diagnosointi.

        Ja kuten MTv 3 uutisten uutisjuttu toi esille sen sairaanhoitamiehen tarinan, jossa hän oli loukkaantunut ja saanut itselleen vammoja, jotka oli sitten tulkittu ilmeisesti useammankin lääkäri toimesta päin mäntyä, ei tehty asianmukaisia kuvantamisia ja se oikea diagnoosi jäi tekemättä oikein.

        Tämä on iso ongelma, jota on tapahtunut maassamme jo useamman vuosikymmenen ajan. Ja uskon, että näitä väärin tehtyjä diagnooseja on huomattavasti enemmän. Kyse voi olla jopa useista sadoista tuhansista ja se koskee myös mt-diagnosoituja. Että useamman potilaan diagnoosi on aivan väärin tehty. tulkittu ja diagnosoitu.

        Psykiatriset diagnoositkin olisi hyvä aika ajoin tarkistaa, että asiat pysyvät ajan tasalla.
        Mt-ongelmatkin vaihtelevat elämäntilanteiden ym. mukaisesti.
        Joskus jokin mt-ongelma voi helpottaakin, ja diagnoosi jää roikkumaan ikuisiksi ajoiksi. Niinhän sen ei pitäisi olla.
        Ei se mene välttämättä niin, että kerran sairas, aina sairas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin , miten kuka ihmisarvo poistuu jos syö lääkkeitä . Itsenäisyyskiihkosta on jokaisella lääkkeen syöjällä.
        Mutta tietysti voi lopettaa jos siltä tuntuu, omapa on asiansa , ja jos joutuu sairaalaan pian taas niin tietää miksi.

        Ei kaikki lääkkeiden käyttäjät ole edes olleet koskaan sairaalassa, niin eivät voi joutua " sairaalaan pian taas ".
        Se, mitä ei ole aiemmin tapahtunut, ei voi tapahtua " taas ".


      • Anonyymi

        Senkö takkiin sun pakkomielteinen seuraminen ,pahoinpitely ja vainoaminen on lisääntynyt.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On hoitoalalla nähty muutakin kuin " kyllä ne kokeilut..".
        On olemassa ihmisiä, jotka toipuvat tai jopa paranevat, myös psyykkisistä ongelmistaan.
        Sitä en tosin itsekään ymmärrä, kun väitetään, että lääkkeitä olisi pakko käyttää, tai olisi väärä diagnoosi.
        Elämisen ei tarvitse tapahtua diagnoosin kautta, kukin voi elää kuten haluaa ja pystyy, diagnoosi ei määritä ihmistä ja ihmisyyttä millään tavalla. Ainoa, että se kertoo sairaudesta, joka on, tai on ollut sillä hetkellä, kun diagnoosi on tehty.
        Ainoa ikävä puoli on, että diagnoosi näyttää seuraavan vuosikausia, vaikka sairautta ei enää ilmenisikään, eikä olisi oireita.
        Vaikuttaa, ettei psykiatrisesta diagnoosista pääse eroon. Somaattiset sairaudet, mahdolliset tulehdukset, loukkaantumiset, ym. paranevat ajan kanssa, ja sen jälkeen ihminen on parantunut. Ne sairastamiset eivät jää olemaan ja elämään ihmisessä vuosiksi.

        Esiinnyt toisena,et taida olla hoitoalalla .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esiinnyt toisena,et taida olla hoitoalalla .

        En esiinny minään toisena henkilönä, ihan omiani kirjoittelen.
        Enpä ole hoitoalalla, en.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Senkö takkiin sun pakkomielteinen seuraminen ,pahoinpitely ja vainoaminen on lisääntynyt.....

        Mä en ainakaan seuraa enkä vainoa yhtään ketään.


    • Anonyymi

      Entä sitten?

      • Anonyymi

        Sitä sitten että se on iso päätös jonka halusin kertoa täällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä sitten että se on iso päätös jonka halusin kertoa täällä.

        Onnittelut oikeasta tehdystä päätöksestä! Muista, että lääkkeiden käyttö tulee tehdä hyvin varovaisesti, pienentämällä annosta. Vieroitusta kannattaa tehdä ainakin parin kuukauden ajan. Äkkiseltään tehty tuo mukanaan rajut oireet. Vieroitusoireet saattavat yllättää ja tulla voimakkaampina. Unettomuuteen kannattaa varautua, ja käyttää vaikka melatoniinia isommilla annoksilla.

        Olo alkaa parantua ja muuttua sitten noin kahden vuoden kuluessa. Eli energisyys, voimat ja toimintakyky palautuvat pikku hiljaa. Lääkkeiden aiemmasta käytöstä tulleet sivuoireet vähenevät pidemmän ajan kuluessa. Lopettaminen on silti parempi asia, kuin jatkaa hyvinvointia vieviä lääkkeitä.

        Onnea yritykseen! Tsemppiä!

        T: aiemmin lääkkeiden käytön lopettanut


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onnittelut oikeasta tehdystä päätöksestä! Muista, että lääkkeiden käyttö tulee tehdä hyvin varovaisesti, pienentämällä annosta. Vieroitusta kannattaa tehdä ainakin parin kuukauden ajan. Äkkiseltään tehty tuo mukanaan rajut oireet. Vieroitusoireet saattavat yllättää ja tulla voimakkaampina. Unettomuuteen kannattaa varautua, ja käyttää vaikka melatoniinia isommilla annoksilla.

        Olo alkaa parantua ja muuttua sitten noin kahden vuoden kuluessa. Eli energisyys, voimat ja toimintakyky palautuvat pikku hiljaa. Lääkkeiden aiemmasta käytöstä tulleet sivuoireet vähenevät pidemmän ajan kuluessa. Lopettaminen on silti parempi asia, kuin jatkaa hyvinvointia vieviä lääkkeitä.

        Onnea yritykseen! Tsemppiä!

        T: aiemmin lääkkeiden käytön lopettanut

        Kiitos!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onnittelut oikeasta tehdystä päätöksestä! Muista, että lääkkeiden käyttö tulee tehdä hyvin varovaisesti, pienentämällä annosta. Vieroitusta kannattaa tehdä ainakin parin kuukauden ajan. Äkkiseltään tehty tuo mukanaan rajut oireet. Vieroitusoireet saattavat yllättää ja tulla voimakkaampina. Unettomuuteen kannattaa varautua, ja käyttää vaikka melatoniinia isommilla annoksilla.

        Olo alkaa parantua ja muuttua sitten noin kahden vuoden kuluessa. Eli energisyys, voimat ja toimintakyky palautuvat pikku hiljaa. Lääkkeiden aiemmasta käytöstä tulleet sivuoireet vähenevät pidemmän ajan kuluessa. Lopettaminen on silti parempi asia, kuin jatkaa hyvinvointia vieviä lääkkeitä.

        Onnea yritykseen! Tsemppiä!

        T: aiemmin lääkkeiden käytön lopettanut

        Siis sinä kuvittelet neuvoillasi auttavasti jotain toista, vaikka et tiedä edes sairauden laatua Äet tiedä minkä asteen sairaus anonyymille ihmisellä on , vaan kuvittelet että jos ainulla onnistui lääkkeiden lopettaminen niin jollain toisella myös.
        Ei pitäisi koskaan verrata näitä asioita , koska ne ovat yksilöllisiä jokaisella. On ihmisiä jotka tarvitsevat tuki annoksen voidakseen hyvin . Joten neuvojen kanssa tulisi olla hieman varovainen. Kun ei tunne kyseistä tapausta.


    • ‼️❌‼️❌‼️❌‼️❌‼️❌‼️❌‼️


      Älä lopeta niitä tosta noin vaan samantien.....

      Pikku hiljaa pitää lopettaa neurot....


      🤗

      ⭕❗⭕❗⭕❗⭕❗⭕❗⭕❗⭕

    • Anonyymi

      Minä luulin parantuneeni edellisestä skitsofreniasta ja lopetin lääkkeen käytön, niin se alkoikin uudestaan.

      • Anonyymi

        Yleensä se on niin, olit parantunut koska söit lääkkeitä siis ne pitivät olon hyvänä. Ja sitten kun lopetit niin alkoi taas, niin käy monelle, ja taas on sairaala paikka ajankohtainen . Kaikki eivät vaan ymmärrä lääkityksen tarkoitusta , kuvittelevat että se toimii kuten joku särkylääke, vaan kun ei toimi niin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä se on niin, olit parantunut koska söit lääkkeitä siis ne pitivät olon hyvänä. Ja sitten kun lopetit niin alkoi taas, niin käy monelle, ja taas on sairaala paikka ajankohtainen . Kaikki eivät vaan ymmärrä lääkityksen tarkoitusta , kuvittelevat että se toimii kuten joku särkylääke, vaan kun ei toimi niin.

        Eihän silloin ole parantunut jos lääkkeiten lopettamisen jälkeen alkaa uudestaan.
        Lääkkeet on vaan turruttanut oireet,Eikä mitään paranemista ole tapahtunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä se on niin, olit parantunut koska söit lääkkeitä siis ne pitivät olon hyvänä. Ja sitten kun lopetit niin alkoi taas, niin käy monelle, ja taas on sairaala paikka ajankohtainen . Kaikki eivät vaan ymmärrä lääkityksen tarkoitusta , kuvittelevat että se toimii kuten joku särkylääke, vaan kun ei toimi niin.

        Niin ja osa lopettelee nuo miten sattuu liian nopeasti ja luulevat että se on sitten sairautta kun käy läpi vieroitusoireita. Se vaatii myös itsestä huolenpitoa vähentää lääkkeet pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja osa lopettelee nuo miten sattuu liian nopeasti ja luulevat että se on sitten sairautta kun käy läpi vieroitusoireita. Se vaatii myös itsestä huolenpitoa vähentää lääkkeet pois.

        Ennemminkin taitaa hoitava taho ajatella, että ihmisen sairaus on pahentunut, jos tämä kärsii vieroitusoireista.
        Toki joillain sairaus voikin pahentua, eikä pärjääkään ilman lääkkeitä.


    • Anonyymi

      Rintamalla tarvitaan kunnon kemikaalit ei sitä muuten jaksa.🤔

    • Anonyymi

      Lopettaminen. on onnistunut myös hyvin kun jättää jonkin aikaa yhden päivän väliin ottamatta, jos ei mitään kovia onglemia tule sitten vaikka viikonlopun ottamatta. Tätä voi tehdä vaikka viikkoja, kuukausia vähitellen lisäten ottamatta jääneitä päiviä.
      Kun lopettaa jos tulee vieroitusoireita voi ottaa puolikkaan tai vähemmän kuulostellen oloa. Vieroitusoireet saattavat tulla muutaman päivän kuluttua tai viikon kuluttua.
      Tässä yksi esimerkki. Silti kesti vuosia ennen kuin kokonaan oireet loppuivat. Pitkäaikainen käyttö kyseessä.

      • Anonyymi

        Jättää yhden päivän väliin ? Otappa selvää oman lääkkeesi,puolitus aika , voi olla että sillon käsität miksi voit olla ilman yhden päivän tai kaksi .


      • Anonyymi

        Itse lopetin viimeisen neuroleptini niin, että jätin välillä tabletin ottamatta, ensin pitkään jätin yhden päivän väliin, myöhemmin kaksi päivää, jne.
        Minun oli tehtävä noin, koska lääkäri ei edes suostunut vähentämään annostusta, saati että olisi suostunut lääkkeen lopetukseen.
        Jos olisin saanut pienemmällä millimäärällä olevia tabletteja, lopetus olisi ollut ehkä hieman toisenlaista.
        Ajoin lääkityksen alas aika hitaasti, siihen meni muutama kuukausi.
        Siitä on nyt jo yli kymmenen vuotta aikaa. En ole neuroleptejä tarvinnut, eikä ole enää hoitosuhdettakaan missään ollut aikoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse lopetin viimeisen neuroleptini niin, että jätin välillä tabletin ottamatta, ensin pitkään jätin yhden päivän väliin, myöhemmin kaksi päivää, jne.
        Minun oli tehtävä noin, koska lääkäri ei edes suostunut vähentämään annostusta, saati että olisi suostunut lääkkeen lopetukseen.
        Jos olisin saanut pienemmällä millimäärällä olevia tabletteja, lopetus olisi ollut ehkä hieman toisenlaista.
        Ajoin lääkityksen alas aika hitaasti, siihen meni muutama kuukausi.
        Siitä on nyt jo yli kymmenen vuotta aikaa. En ole neuroleptejä tarvinnut, eikä ole enää hoitosuhdettakaan missään ollut aikoihin.

        Tätä vuorottelutapaa ei suositella vieroituspalstoilla ja varottipa siitä aikanaan eräs psykiatrikin netissä, joka oli hyvinkin vaikutusvaltainen.
        Se ajaa aivosi tilaan jossa käyt vieroitusta ja taas otat pilleriä. Kuin pingistä pelaisit reseptoreillasi. Parempi tapa on asteittainen hyberbolinen vähentäminen. Eli loppua kohden annosvähennykset pienenee. Vieroitusta ei ajeta eteenpäin hampaat irvessä vaan erilaisia kehon signaaleita kuunnellen kuten unen ongelmat merkitsee pysähdystä vieroituksessa hetkeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä vuorottelutapaa ei suositella vieroituspalstoilla ja varottipa siitä aikanaan eräs psykiatrikin netissä, joka oli hyvinkin vaikutusvaltainen.
        Se ajaa aivosi tilaan jossa käyt vieroitusta ja taas otat pilleriä. Kuin pingistä pelaisit reseptoreillasi. Parempi tapa on asteittainen hyberbolinen vähentäminen. Eli loppua kohden annosvähennykset pienenee. Vieroitusta ei ajeta eteenpäin hampaat irvessä vaan erilaisia kehon signaaleita kuunnellen kuten unen ongelmat merkitsee pysähdystä vieroituksessa hetkeksi.

        Minulle ei tullut mitään vieroitusoireita silloin kun lopetin tuolla tavalla kuin tuossa aiemmin kerroin.
        En voinut laskea annosmäärää pienemmäksi, kun en saanut reseptiä niihin miedompiin lääkkeisiin.
        En siis tehnyt mitään hampaat irvessä, enkä kuunnellut kehon signaaleja.
        Jos olisin koko ajan tarkkaillut, mitä minussa tapahtuu, miltä tuntuu, miten tuntuu, ehkä olisi ollut vaikeampaa. Jatkoin normaali elämää ajattelematta lääkkeen vähennystä, keskittyen muihin asioihin.
        Vieroitus tapahtui vähän kuin huomaamatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle ei tullut mitään vieroitusoireita silloin kun lopetin tuolla tavalla kuin tuossa aiemmin kerroin.
        En voinut laskea annosmäärää pienemmäksi, kun en saanut reseptiä niihin miedompiin lääkkeisiin.
        En siis tehnyt mitään hampaat irvessä, enkä kuunnellut kehon signaaleja.
        Jos olisin koko ajan tarkkaillut, mitä minussa tapahtuu, miltä tuntuu, miten tuntuu, ehkä olisi ollut vaikeampaa. Jatkoin normaali elämää ajattelematta lääkkeen vähennystä, keskittyen muihin asioihin.
        Vieroitus tapahtui vähän kuin huomaamatta.

        No joka tapauksessa tuollaisessa vieroitustavassa on riskejä ja siksi sitä ei suositella vieroituspalstoilla. Jokainen päättäkööt ottaako terveydellään sellaisia riskejä.

        "Skipping doses causes the level of the drug in your bloodstream to go up and down, even with long-acting drugs such as fluoxetine. This puts stress on your nervous system, potentially causing withdrawal symptoms. It's like playing ping-pong with your brain. "

        https://www.survivingantidepressants.org/forums/topic/22958-never-skip-doses-to-taper/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joka tapauksessa tuollaisessa vieroitustavassa on riskejä ja siksi sitä ei suositella vieroituspalstoilla. Jokainen päättäkööt ottaako terveydellään sellaisia riskejä.

        "Skipping doses causes the level of the drug in your bloodstream to go up and down, even with long-acting drugs such as fluoxetine. This puts stress on your nervous system, potentially causing withdrawal symptoms. It's like playing ping-pong with your brain. "

        https://www.survivingantidepressants.org/forums/topic/22958-never-skip-doses-to-taper/

        Tietenkin se on jokaisen oma asia. Ja vielä parempi, jos asiasta pystyisi keskustelemaan ja päättämään lääkärin kanssa.
        Aina parempi olisi, jos lääkityksen pudotuksen aikaan voisi olla lääkärin, tms. seurannassa.
        Joskus se on tosin mahdotonta, koska lääkärit eivät aina ole kovin suostuvaisia ajamaan lääkityksiä alas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkin se on jokaisen oma asia. Ja vielä parempi, jos asiasta pystyisi keskustelemaan ja päättämään lääkärin kanssa.
        Aina parempi olisi, jos lääkityksen pudotuksen aikaan voisi olla lääkärin, tms. seurannassa.
        Joskus se on tosin mahdotonta, koska lääkärit eivät aina ole kovin suostuvaisia ajamaan lääkityksiä alas.

        Kysehän ei ole pelkästään lääkärin suostuvaisuudesta, vaan potilaan tarpeesta. Valan vannonut lääkäri ei voi ummistaa silmieään potilaan tarpeilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysehän ei ole pelkästään lääkärin suostuvaisuudesta, vaan potilaan tarpeesta. Valan vannonut lääkäri ei voi ummistaa silmieään potilaan tarpeilta.

        Kohdallani kävi kyllä niin, että lääkäri lähes käski käyttämään lääkitystä jatkossakin, mutta en antanut periksi. Minulla oli tarve lopettaa lääkitys, tarvettani ei huomioitu.
        Toteutin tarpeeni ihan itsekseni ja olen hyötynyt siitä. Parempi olla ilman lääkkeitä.
        Ei paljon valan vannomiset merkitse mitään joka asiassa.


      • Anonyymi

        Näillä lääkkeillä on aika pitkä puolitus aika joten jos joskus yksi tabletti jää ottamatta niin sitä ei edes huomaa voinnissaan mitenkään .änämäkin asiat ivat hieman laajempia ,moni suhtautuu näihin lääkkeisiin samoin ku johonkin päänsärkylääkkeeseen , mutta näillä lääkkeitä on ihan toinen vaikutus aiis pitkäaikainen . Esim jollekkin määrätään unettomuuteen mirtazapiinia vaikka 30 Mg , niin ottaa vaan tabletista murusia ja kuvittelee että mitä vähemmän ottaa on jotenkin hyvä asia, silloin ei ole ymmärtänyt lääkkeen tapaa vaikuttaa kehoon toimintoihin, ja nakerteluissakin näit murusia luullen että ne auttavat, silloin ei ole edes sairas jos pienimosa otetaan tabletista ja se muka auttaa.
        Siis pitkäaikais lääkkeet toimivat hieman toisella tavalla . Siis kun noudattaa sitä mitä reseptissä lukee on hoitokin sellaista että se auttaa .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä vuorottelutapaa ei suositella vieroituspalstoilla ja varottipa siitä aikanaan eräs psykiatrikin netissä, joka oli hyvinkin vaikutusvaltainen.
        Se ajaa aivosi tilaan jossa käyt vieroitusta ja taas otat pilleriä. Kuin pingistä pelaisit reseptoreillasi. Parempi tapa on asteittainen hyberbolinen vähentäminen. Eli loppua kohden annosvähennykset pienenee. Vieroitusta ei ajeta eteenpäin hampaat irvessä vaan erilaisia kehon signaaleita kuunnellen kuten unen ongelmat merkitsee pysähdystä vieroituksessa hetkeksi.

        Vuorottelulla tapahtuu ylös/ alas vaikutus ainoastaan ja miten lääke silloin edes tekee sen tehtävän miksi sitä on kirjoitettu .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle ei tullut mitään vieroitusoireita silloin kun lopetin tuolla tavalla kuin tuossa aiemmin kerroin.
        En voinut laskea annosmäärää pienemmäksi, kun en saanut reseptiä niihin miedompiin lääkkeisiin.
        En siis tehnyt mitään hampaat irvessä, enkä kuunnellut kehon signaaleja.
        Jos olisin koko ajan tarkkaillut, mitä minussa tapahtuu, miltä tuntuu, miten tuntuu, ehkä olisi ollut vaikeampaa. Jatkoin normaali elämää ajattelematta lääkkeen vähennystä, keskittyen muihin asioihin.
        Vieroitus tapahtui vähän kuin huomaamatta.

        Epäilen ettei sinulla ole edes ollut mitään sairautta jos pääsit eroon huonosta olosta tuolla menetelmällä.
        Miten pitkäaikais lääkettä voi heitella siten että yhtenä päivänä ei ota ja sitten taas toisena päivänä ottaa, siis keho kokee sen ottaja/ anataja syndroomaksi
        Okay sanot että sinulle auttoi sehän on hyvä sinulle , mutta tavallisesti lääke vähennetään varovaisesti pienemmillä milligrammoilla se kun yhtenä päivänä ottaa ja toisena ei .
        Kukin tavallaan , sen huomaa näistä jutuista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kohdallani kävi kyllä niin, että lääkäri lähes käski käyttämään lääkitystä jatkossakin, mutta en antanut periksi. Minulla oli tarve lopettaa lääkitys, tarvettani ei huomioitu.
        Toteutin tarpeeni ihan itsekseni ja olen hyötynyt siitä. Parempi olla ilman lääkkeitä.
        Ei paljon valan vannomiset merkitse mitään joka asiassa.

        Omalla kohdallani tein samoin, sillä erotuksella, että en ole ollut enää vuosiin missään hoitokontaktissa mihinkään päin.

        Ja lääkkeiden lopettaminen oli elämäni paras ja viisain teko.

        Tuohon valan vannomisasiaan, jonka lääkärit valmistuessaan tekevät, toteaisin vain, että periaatteessa sitä rikotaan ja on rikottu ajan saatossa aika tavalla ja monen kohdalla. Koska esim. sana hyvinvointi on niin laaja-alainen käsite, että omaan ajatteluuni ei vain mene, tai en kykene ymmärtämään sitä, miksi ylipäätään kenellekään määrätään terveyttä alaspäin vieviä ja hyvinvointia heikentäviä lääkkeitä. Etenkään pitkäaikaiskäytettäväksi. Koska nyt on jo tullut esille tutkimustietoa, joiden perusteella on syytä epäillä esim. neuroleptien ja masennuslääkkeidenkin aiheuttavan niitä käyttäville lisäsairauksia, joko somaattiseen, tai neurologiseen terveyteen. Siksi niiden lääkkeiden käyttö ei ole suositeltavaa, millään tavalla perusteltua, eikä oikeutettuakaan. Se on yksinkertaisesti ristiriidassa myös lääkäreiden "vannomien valojen" kanssa.

        Ne perustelut, joita on alalla on käytetty yleisesti ja usein, joilla perustellaan lääkkeiden määräämistä ovat yksinkertaisesti eettisesti väärät. Ja myös ihmisoikeudellisesta näkökulmasta katsoen.

        Psykiartriassa pitää alkaa etsiä ja löytää inhimillisempiä tapoja auttaa ja hoitaa ihmisiä. Eli uusia, keskusteluun ja jokaisella potilaalle tukiverkoston kokoamiseen liittyviä uudistuksia. Hoitoja, joissa ei se fokus ole lääkkeiden määräämisessä ja käytössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omalla kohdallani tein samoin, sillä erotuksella, että en ole ollut enää vuosiin missään hoitokontaktissa mihinkään päin.

        Ja lääkkeiden lopettaminen oli elämäni paras ja viisain teko.

        Tuohon valan vannomisasiaan, jonka lääkärit valmistuessaan tekevät, toteaisin vain, että periaatteessa sitä rikotaan ja on rikottu ajan saatossa aika tavalla ja monen kohdalla. Koska esim. sana hyvinvointi on niin laaja-alainen käsite, että omaan ajatteluuni ei vain mene, tai en kykene ymmärtämään sitä, miksi ylipäätään kenellekään määrätään terveyttä alaspäin vieviä ja hyvinvointia heikentäviä lääkkeitä. Etenkään pitkäaikaiskäytettäväksi. Koska nyt on jo tullut esille tutkimustietoa, joiden perusteella on syytä epäillä esim. neuroleptien ja masennuslääkkeidenkin aiheuttavan niitä käyttäville lisäsairauksia, joko somaattiseen, tai neurologiseen terveyteen. Siksi niiden lääkkeiden käyttö ei ole suositeltavaa, millään tavalla perusteltua, eikä oikeutettuakaan. Se on yksinkertaisesti ristiriidassa myös lääkäreiden "vannomien valojen" kanssa.

        Ne perustelut, joita on alalla on käytetty yleisesti ja usein, joilla perustellaan lääkkeiden määräämistä ovat yksinkertaisesti eettisesti väärät. Ja myös ihmisoikeudellisesta näkökulmasta katsoen.

        Psykiartriassa pitää alkaa etsiä ja löytää inhimillisempiä tapoja auttaa ja hoitaa ihmisiä. Eli uusia, keskusteluun ja jokaisella potilaalle tukiverkoston kokoamiseen liittyviä uudistuksia. Hoitoja, joissa ei se fokus ole lääkkeiden määräämisessä ja käytössä.

        Edelliseen tekstiin korjauksia: Psykiatriassa pitää alkaa etsiä ja löytää inhimillisempiä tapoja auttaa elämässään vaikeuksista kärsiviä. Eli uusia, avoimen dialogin tyyppisiä, keskusteluun pohjautuvia hoitomuotoja. Jokaisen yksilän kohdalla pitää myös varmistaa, että hänellä on häntä tukeva ja auttava tukiverkosto ja lähipiiri,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näillä lääkkeillä on aika pitkä puolitus aika joten jos joskus yksi tabletti jää ottamatta niin sitä ei edes huomaa voinnissaan mitenkään .änämäkin asiat ivat hieman laajempia ,moni suhtautuu näihin lääkkeisiin samoin ku johonkin päänsärkylääkkeeseen , mutta näillä lääkkeitä on ihan toinen vaikutus aiis pitkäaikainen . Esim jollekkin määrätään unettomuuteen mirtazapiinia vaikka 30 Mg , niin ottaa vaan tabletista murusia ja kuvittelee että mitä vähemmän ottaa on jotenkin hyvä asia, silloin ei ole ymmärtänyt lääkkeen tapaa vaikuttaa kehoon toimintoihin, ja nakerteluissakin näit murusia luullen että ne auttavat, silloin ei ole edes sairas jos pienimosa otetaan tabletista ja se muka auttaa.
        Siis pitkäaikais lääkkeet toimivat hieman toisella tavalla . Siis kun noudattaa sitä mitä reseptissä lukee on hoitokin sellaista että se auttaa .

        Unettomuuteen Mirtazapiinia käytettäessä otetaan pieni määrä, isommat annokset on masennuksen hoitoon tarkoitettu.
        Ylipäänsä, jos masennuslääkkeitä käyttää unettomuuteen, millimäärät on pienempiä.
        Tämän tietävät kyllä lääkäritkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epäilen ettei sinulla ole edes ollut mitään sairautta jos pääsit eroon huonosta olosta tuolla menetelmällä.
        Miten pitkäaikais lääkettä voi heitella siten että yhtenä päivänä ei ota ja sitten taas toisena päivänä ottaa, siis keho kokee sen ottaja/ anataja syndroomaksi
        Okay sanot että sinulle auttoi sehän on hyvä sinulle , mutta tavallisesti lääke vähennetään varovaisesti pienemmillä milligrammoilla se kun yhtenä päivänä ottaa ja toisena ei .
        Kukin tavallaan , sen huomaa näistä jutuista.

        Minulle on diagnosoitu jo vuosia sitten psykoosisairaus, eli diagnoosin perusteellahan minulla on ollut sairaus.
        Sille en voi mitään, mitä kukakin saattaa epäillä.
        Olisin vähentänyt pienemmillä milligrammoilla, mutta kun en saanut reseptiä vähentämistä varten, koska en olisi lääkärin mukaan saanut lopettaa lääkitystä. Jouduin lopetuksen tekemään omalla tavallani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epäilen ettei sinulla ole edes ollut mitään sairautta jos pääsit eroon huonosta olosta tuolla menetelmällä.
        Miten pitkäaikais lääkettä voi heitella siten että yhtenä päivänä ei ota ja sitten taas toisena päivänä ottaa, siis keho kokee sen ottaja/ anataja syndroomaksi
        Okay sanot että sinulle auttoi sehän on hyvä sinulle , mutta tavallisesti lääke vähennetään varovaisesti pienemmillä milligrammoilla se kun yhtenä päivänä ottaa ja toisena ei .
        Kukin tavallaan , sen huomaa näistä jutuista.

        "Epäilen ettei sinulla ole edes ollut mitään sairautta jos pääsit eroon huonosta olosta tuolla menetelmällä".
        Tässä taas kerran tuodaan julki tuo totuus että lääkärit määräävät lääkkeitä mieleltään terveille ihmisille, eli tekevät ensin väärän diagnoosin ja alkavat lääkitä sitä.

        Lääkkeiden lopettaminen jättämällä päiviä väliin pitäisi mennä niin että samalla myös vähennetään hitaasti annosta. Pitkäaikais vaikutteisilla lääkkeillä ei ole mitään sanottavaa vaikutusta vaikka joskus elimistö ei ei niitä saakaan, eihän vieroitusoireetkaan ala heti kun lääke loppuu. Välipäiviä pitämällä elimistö totuttelee pikkuhiljaa toimimaan ilman lääkkeitä ja pystyy palautumaan normaaliin toimintaan sitten kun ei ole enää lääkkeitä ohjailemassa sen toimintaa.

        Vieroitusoireet tarkoittavat sitä että elimistön täytyy "taistella" itsensä toimimaan normaalilla tavalla ja se tapahtuu joskus aikamoista siksakkia käymällä, kaksi askelta eteen yksi taakse menetelmällä. Joskus elimistö käy aallon pohjalla psykoosissakin ennen kuin se pääsee irti noista huumemyrkyistä. Lääkkeiden kauheus ja vaarallisuushan näkyy juuri tässä kamppailussa normaaliuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Epäilen ettei sinulla ole edes ollut mitään sairautta jos pääsit eroon huonosta olosta tuolla menetelmällä".
        Tässä taas kerran tuodaan julki tuo totuus että lääkärit määräävät lääkkeitä mieleltään terveille ihmisille, eli tekevät ensin väärän diagnoosin ja alkavat lääkitä sitä.

        Lääkkeiden lopettaminen jättämällä päiviä väliin pitäisi mennä niin että samalla myös vähennetään hitaasti annosta. Pitkäaikais vaikutteisilla lääkkeillä ei ole mitään sanottavaa vaikutusta vaikka joskus elimistö ei ei niitä saakaan, eihän vieroitusoireetkaan ala heti kun lääke loppuu. Välipäiviä pitämällä elimistö totuttelee pikkuhiljaa toimimaan ilman lääkkeitä ja pystyy palautumaan normaaliin toimintaan sitten kun ei ole enää lääkkeitä ohjailemassa sen toimintaa.

        Vieroitusoireet tarkoittavat sitä että elimistön täytyy "taistella" itsensä toimimaan normaalilla tavalla ja se tapahtuu joskus aikamoista siksakkia käymällä, kaksi askelta eteen yksi taakse menetelmällä. Joskus elimistö käy aallon pohjalla psykoosissakin ennen kuin se pääsee irti noista huumemyrkyistä. Lääkkeiden kauheus ja vaarallisuushan näkyy juuri tässä kamppailussa normaaliuteen.

        Minä varoitan lääkeannoksen sahauksesta eri päivinä eriksi tai päivien skippaamisesta, vaikka se on jollain onnekkaalla toiminut ja suosittelen annoksen vähennystä pikkuhiljaa annosta vähentäen tasaisesti. Tai sillä tavoin että annosvähennykset pienenevät loppua kohden mikä viittaa hyberboliseen vähennystapaan. Tämän menetelmän nimi on siis hyberbolinen vähennystapa, kun annosvähennykset pienenevät loppuvieroitusta kohden. Pienillä murusillakin on vielä affiniteetti eli vaikutus reseptoreihin joten lääke kannattaa vähentää mahdollisimman alas ennen lopetusta.

        Monen lääkeannoksen pitoisuus kyllä heittelee jos sen lääkkeen jättää yhdeksi päiväksi ottamatta. Itselläni alkoi tulla vieroitusoireita jo seuraavana päivänä SSRI-lääkkeestä ja lisääntyneitä sähköiskutuntemuksia päässä, mitkä voivat vieroituspalstojen mukaan viitaata hermoston epätasapainotilassa olemiseen.

        Tätä joka toinen päivä ottamattomuutta tai annosvaihteluja ei suosita mm. Royal College of Psychiatristin entinen johtohahmopsykiatri Wendy Burn, jonka aikakaudella Britanniassa saatiin hyvät ohjeet esimerkiksi masennuslääkevieroitukseen, jotka löytyvät Royal Collegen sivuilta: https://www.rcpsych.ac.uk/mental-health/treatments-and-wellbeing/stopping-antidepressants

        Tässä hän esittelee vieroitusta tutkineen ajatuksia heidän koulutuspäivillään ja sanoo, important not to switch doses. Älä vuorottele annosta.
        https://x.com/wendyburn/status/1803017565729325140

        Jokainen tekee toki miten tykkää, mutta tällaista ei suositella aiheesta tietävien toimesta. Ja rivilääkärit ei usein ole aiheesta kovin hyvin tietäviä joka tapauksessa.

        Aihetta tutkinut Mark Horowitz, jota on julkaistu mm Lancetissa, on nyt julkaissut uuden Maudsley sarjan kirjan vieroitukseen liittyen
        https://www.adlibris.com/fi/kirja/the-maudsley-deprescribing-guidelines-9781119822981

        Maudsley kirjat ovat tieteeseen pohjautuva kirjasarja psykiatriassa. Sitä voi suositella ihan omalle lääkärillekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä varoitan lääkeannoksen sahauksesta eri päivinä eriksi tai päivien skippaamisesta, vaikka se on jollain onnekkaalla toiminut ja suosittelen annoksen vähennystä pikkuhiljaa annosta vähentäen tasaisesti. Tai sillä tavoin että annosvähennykset pienenevät loppua kohden mikä viittaa hyberboliseen vähennystapaan. Tämän menetelmän nimi on siis hyberbolinen vähennystapa, kun annosvähennykset pienenevät loppuvieroitusta kohden. Pienillä murusillakin on vielä affiniteetti eli vaikutus reseptoreihin joten lääke kannattaa vähentää mahdollisimman alas ennen lopetusta.

        Monen lääkeannoksen pitoisuus kyllä heittelee jos sen lääkkeen jättää yhdeksi päiväksi ottamatta. Itselläni alkoi tulla vieroitusoireita jo seuraavana päivänä SSRI-lääkkeestä ja lisääntyneitä sähköiskutuntemuksia päässä, mitkä voivat vieroituspalstojen mukaan viitaata hermoston epätasapainotilassa olemiseen.

        Tätä joka toinen päivä ottamattomuutta tai annosvaihteluja ei suosita mm. Royal College of Psychiatristin entinen johtohahmopsykiatri Wendy Burn, jonka aikakaudella Britanniassa saatiin hyvät ohjeet esimerkiksi masennuslääkevieroitukseen, jotka löytyvät Royal Collegen sivuilta: https://www.rcpsych.ac.uk/mental-health/treatments-and-wellbeing/stopping-antidepressants

        Tässä hän esittelee vieroitusta tutkineen ajatuksia heidän koulutuspäivillään ja sanoo, important not to switch doses. Älä vuorottele annosta.
        https://x.com/wendyburn/status/1803017565729325140

        Jokainen tekee toki miten tykkää, mutta tällaista ei suositella aiheesta tietävien toimesta. Ja rivilääkärit ei usein ole aiheesta kovin hyvin tietäviä joka tapauksessa.

        Aihetta tutkinut Mark Horowitz, jota on julkaistu mm Lancetissa, on nyt julkaissut uuden Maudsley sarjan kirjan vieroitukseen liittyen
        https://www.adlibris.com/fi/kirja/the-maudsley-deprescribing-guidelines-9781119822981

        Maudsley kirjat ovat tieteeseen pohjautuva kirjasarja psykiatriassa. Sitä voi suositella ihan omalle lääkärillekin.

        "Välipäiviä pitämällä elimistö totuttelee pikkuhiljaa toimimaan ilman lääkkeitä ja pystyy palautumaan normaaliin toimintaan sitten kun ei ole enää lääkkeitä ohjailemassa sen toimintaa. "
        Tämä on ihan höpönlöpöä eikä perustu mihinkään ymmärrykseen aivojen toiminnasta kemiallisella tasolla. Sen sijaan esim. hyberbolisen vähennyksen turvallisuudesta on näyttöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Välipäiviä pitämällä elimistö totuttelee pikkuhiljaa toimimaan ilman lääkkeitä ja pystyy palautumaan normaaliin toimintaan sitten kun ei ole enää lääkkeitä ohjailemassa sen toimintaa. "
        Tämä on ihan höpönlöpöä eikä perustu mihinkään ymmärrykseen aivojen toiminnasta kemiallisella tasolla. Sen sijaan esim. hyberbolisen vähennyksen turvallisuudesta on näyttöä.

        Jos koko Englannin psykiatrian vaikutusvaltaisimpia hahmoja, hoitosuosituksiakin rukkaava henkilö sanoo että älä vuorottele lääkeannosta niin ehkä siinä voi olla ihan syyt, miksi niin ei kannata tehdä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuorottelulla tapahtuu ylös/ alas vaikutus ainoastaan ja miten lääke silloin edes tekee sen tehtävän miksi sitä on kirjoitettu .

        Onko tarvetta siihen, että lääke hoitaa sen tehtävän miksi sitä on kirjoitettu, jos se syy lääkkeen tarpeeseen on poistunut ?
        Eikä lääkkeelle välttämättä tule tarvetta enää uudestaan, se on tapauskohtaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Epäilen ettei sinulla ole edes ollut mitään sairautta jos pääsit eroon huonosta olosta tuolla menetelmällä".
        Tässä taas kerran tuodaan julki tuo totuus että lääkärit määräävät lääkkeitä mieleltään terveille ihmisille, eli tekevät ensin väärän diagnoosin ja alkavat lääkitä sitä.

        Lääkkeiden lopettaminen jättämällä päiviä väliin pitäisi mennä niin että samalla myös vähennetään hitaasti annosta. Pitkäaikais vaikutteisilla lääkkeillä ei ole mitään sanottavaa vaikutusta vaikka joskus elimistö ei ei niitä saakaan, eihän vieroitusoireetkaan ala heti kun lääke loppuu. Välipäiviä pitämällä elimistö totuttelee pikkuhiljaa toimimaan ilman lääkkeitä ja pystyy palautumaan normaaliin toimintaan sitten kun ei ole enää lääkkeitä ohjailemassa sen toimintaa.

        Vieroitusoireet tarkoittavat sitä että elimistön täytyy "taistella" itsensä toimimaan normaalilla tavalla ja se tapahtuu joskus aikamoista siksakkia käymällä, kaksi askelta eteen yksi taakse menetelmällä. Joskus elimistö käy aallon pohjalla psykoosissakin ennen kuin se pääsee irti noista huumemyrkyistä. Lääkkeiden kauheus ja vaarallisuushan näkyy juuri tässä kamppailussa normaaliuteen.

        Myönnän suoraan, etten ollut aikoinaan terve psyykeltäni, lääkkeet ja diagnoosit tulivat varmaankin ihan oikeaan osoitteeseen. En ole koskaan väittänyt, että silloin olisi annettu muka jotenkin väärä diagnoosi.
        Sairastuin täysin elämäntilanteeni, huonojen elintapojen seurauksena. En edes sairastumisestani ole voinut koskaan syyttää ketään muuta kuin itseäni.
        Kun sain elämänlaatuni paremmaksi, ongelmat jäivät taakse, olen pärjännyt aivan hyvin ilman lääkkeitä.

        Elämässä on aina joitain vastoinkäymisiä, eroja, hylkäämisiä, tuttujenkin kuolemia, välillä vituttaa, välillä ei, ja vaikka mitä muuta haastavaa tulee aika ajoin eteen.
        Mutta on myös hyviä aikoja, tapahtuu ihan hyviäkin asioita.
        Paljon on kiinni siitä, miten itse kaikkeen suhtautuu, mitä itsestään ja elämästään ajattelee, miten kohtaa esim. vaikeat asiat, miten tunteitaan oppii säätelemään, jne.
        Elämää voisi sanoa kenties jonkinlaiseksi taiteen lajiksi. Se on taiteilua ja tasapainottelua itsensä ja ympäristönsä kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Välipäiviä pitämällä elimistö totuttelee pikkuhiljaa toimimaan ilman lääkkeitä ja pystyy palautumaan normaaliin toimintaan sitten kun ei ole enää lääkkeitä ohjailemassa sen toimintaa. "
        Tämä on ihan höpönlöpöä eikä perustu mihinkään ymmärrykseen aivojen toiminnasta kemiallisella tasolla. Sen sijaan esim. hyberbolisen vähennyksen turvallisuudesta on näyttöä.

        Se on höpönlöpöä että masennus olisi jokin aivojen kemiallisesta toiminnasta johtuva sairaus. Tätä ovat lääkealan tiedottajat jauhaneet ja lääkärit toteuttaneet heidän oppejaan vuosikausia, vaikka siihen ei ole löydetty mitään pätevää tieteellistä tutkimusta. On kauheaa lukea kun lääkärit opettavat potilailleen että jos et syö näitä lääkkeitä masennus tuhoaa aivojasi ja nämä lääkkeet korjaavat vioittuneita aivojen ratoja ja luovat uusia. Samaa pelotellaan myös kun yritetään saada potilas sähköhoitoon.

        Vioittuneita aivoja voidaan kyllä löytää niiltä joille on ensin syötetty vuosikausia niitä tuhoavia huumelääkkeitä. Tästähän on selvästi näyttöä esim. ekstrapyramidaalioireista ja lääkeparkinsonismista tai toimintakyvyn halvaantumisesta jotka ovat yleisiä pitkään neuroleptia syöneillä. Kun lääkkeet lopetetaan nämä oireet loppuvat vuosien kuluessa ja elimistö alkaa toimimaan normaalisti. Joillekin voi jäädä pysyvä haitta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on höpönlöpöä että masennus olisi jokin aivojen kemiallisesta toiminnasta johtuva sairaus. Tätä ovat lääkealan tiedottajat jauhaneet ja lääkärit toteuttaneet heidän oppejaan vuosikausia, vaikka siihen ei ole löydetty mitään pätevää tieteellistä tutkimusta. On kauheaa lukea kun lääkärit opettavat potilailleen että jos et syö näitä lääkkeitä masennus tuhoaa aivojasi ja nämä lääkkeet korjaavat vioittuneita aivojen ratoja ja luovat uusia. Samaa pelotellaan myös kun yritetään saada potilas sähköhoitoon.

        Vioittuneita aivoja voidaan kyllä löytää niiltä joille on ensin syötetty vuosikausia niitä tuhoavia huumelääkkeitä. Tästähän on selvästi näyttöä esim. ekstrapyramidaalioireista ja lääkeparkinsonismista tai toimintakyvyn halvaantumisesta jotka ovat yleisiä pitkään neuroleptia syöneillä. Kun lääkkeet lopetetaan nämä oireet loppuvat vuosien kuluessa ja elimistö alkaa toimimaan normaalisti. Joillekin voi jäädä pysyvä haitta.

        Missä näin taas luki?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä näin taas luki?

        Mulla tuhoutui aivojen aksonit, liittyvät johonkin hermonviejähaarakkeisiin.
        Neuroleptit saattavat tuhota noita aksoneja, en muista, mistä asiantuntijajutuista siitä aikoinaan luin, niin en voi laittaa mitään linkkiä.


    • Anonyymi

      Homeopatia auttaa lähes missä tahansa psyykkisissä vaivoissa, ja paljon pysyvämmin, jos loytää oikean lääkkeen

      • Anonyymi

        Ei muuten auta kirjoittelee niitä humuli lupuleitaan joilla ei ole mitään vaikutusta ihmiseen ainoastaa Placebo vaikutus .


      • Anonyymi

        Joskus ihmistä voi auttaa melkein mikä tahansa, mihin hän itse uskoo, ja uskoo siitä olevan apua.
        Joillekin riittää sellainen siihen, että alkaa voimaan paremmin.
        Olemme yksilöitä, kukaan toinen ei voi sanoa toiselle, kuinka toisen tulee tehdä.
        Lääkitysasiat ovat yleensä lääkärin ja potilaan välisiä juttuja, niihin ei kannata ulkopuolisten puuttua.


      • Anonyymi

        Kunnon paskapuhetta, mikä sinuakin huijari vaivaa??? Myyt varmaan niitä huuhaatököttejäsi jossain Turun markkinoilla.

        Otatko vastuun, kun joku mt-sairas pilaa elämänsä lopullisesti sinun kirjoitusten ja huijaustesi vuoksi?

        Saisi lailla kieltää kaikki nämä "vaihtoehtohoidot" , pelkkää huijausta ja täyttä ihmisten ahdistuksen ja muun pahan olon hyväksikäyttöä. Yle Areenassa hyvä podcast aiheesta. Jumalauts on aikoihin eletty kun ihminen käy KUPPAUTTAMASSA itseään saadakseen myötätuntoa ja ihmiskontaktin edes hetkeksi!!

        Mitään mt-lääkkeitä ei noin vaan lopeteta, täytyy olla täysi idiootti jos kuvittelee näin pystyvänsä tekemään. Tuttu psykoosiherkkä ihminen leikkii jatkuvasti lääkityksellään, ja kunnon vuoristorataa ja läheiset saa kärsiä ja kantaa vastuuta ja painostaa riitelemällä ottaan läkkeet tai tyyppi on 2vk sairaalakunnossa ja sekasin sitten monta kuukautta. On hienoa!

        Jos on mt-eläkkeellä, niin ainakin sen verran voi kantaa vastuuta omasta elämästään ettei jatkuvasti tuota huolta ja ongelmia itselleen ja muille.


    • Anonyymi

      miksi ihmiset on niin sairaita vaikka ovat valvotussa lääkehoidossa ei ole puutetta
      lääkkeistä.
      Jos niissä olisi parantavaa vaikutusta, miksi tulokset on huonoja.

      • Anonyymi

        Koska kunnon mt-sairaudet kuten skitsofrenia, ei parane ja lääkkeet korkeintaan auttaa selviin arjesta sekoomatta. Jotkut pystyy jopa käymään töissä, itse en.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska kunnon mt-sairaudet kuten skitsofrenia, ei parane ja lääkkeet korkeintaan auttaa selviin arjesta sekoomatta. Jotkut pystyy jopa käymään töissä, itse en.

        Skitsofrenia on harvinainen sairaus siinä suuressa joukossa joille syötetään psyykelääkkeitä.

        Väärän skitsofrenia diagnoosin saavat monet mieleltään terveetkin varsinkin silloin kun syövät tarpeeksi kauan lääkkeitä, lääkkeiden aiheuttama psykoosi on yleistä heidän keskuudessaan.

        Miksi kaikki muut eivät sitten parane? Miksi esim. masennus diagnoosin saaneiden täytyy syödä lääkkeitä vuosikausia, joidenkin loppuelämänsä?

        Lääkkeitä lopetettaessa. vieroitusoireet laukaisevat monelle tilan joka muistuttaa psykoottista tilaa. Ei ihminen silloin ole oikeasti psykoosissa vaan keho on lääkkeiden aiheuttamassa kaaoksessa ennen kuin se pystyy tasapainottamaan toimintaansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Skitsofrenia on harvinainen sairaus siinä suuressa joukossa joille syötetään psyykelääkkeitä.

        Väärän skitsofrenia diagnoosin saavat monet mieleltään terveetkin varsinkin silloin kun syövät tarpeeksi kauan lääkkeitä, lääkkeiden aiheuttama psykoosi on yleistä heidän keskuudessaan.

        Miksi kaikki muut eivät sitten parane? Miksi esim. masennus diagnoosin saaneiden täytyy syödä lääkkeitä vuosikausia, joidenkin loppuelämänsä?

        Lääkkeitä lopetettaessa. vieroitusoireet laukaisevat monelle tilan joka muistuttaa psykoottista tilaa. Ei ihminen silloin ole oikeasti psykoosissa vaan keho on lääkkeiden aiheuttamassa kaaoksessa ennen kuin se pystyy tasapainottamaan toimintaansa.

        Masennuskin on sellainen, että joillekin se voi tulla moneen kertaan, aina uudestaan ja uudestaan. Kun taas jotkut saattavat olla elämänsä aikana vain kerran masentuneita, eikä sitä tule enää toista kertaa. Riippuu ihmisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennuskin on sellainen, että joillekin se voi tulla moneen kertaan, aina uudestaan ja uudestaan. Kun taas jotkut saattavat olla elämänsä aikana vain kerran masentuneita, eikä sitä tule enää toista kertaa. Riippuu ihmisestä.

        Masennuksen uusiutuminen on ihan normaalia lääkäreiden "tietämistä", heidät on koulutettu siihen.

        Masennuksen uusiutumisen polku kulkee monen kohdalla näin:

        Masennuslääkkeiden vieroitusoireet tulkitaan masennuksen uudelleen puhkeamiseksi. Tämä ilmiö on nykyisin ihan yleisesti tunnistettu käyttäjien keskuudessa.

        Kun taas aloitetaan uudestaan lääkkeet, masennus ikäänkuin liimataan ihmisen elimistöön kiinni, eikä ole mahdollista päästä siitä eroon.

        Sekin harha on olemassa että lääkkeitä käyttävä luulee lääkkeiden haittavaikutusten olevan yhtä kuin masennus, tai ei hän luule vaan uskoo lääkäriä ja muita hoitajia kun he näin hänelle vakuuttavat.

        Jos taas uudestaan lopettaa lääkkeet on vieroitusoireet jälleen seurauksena. Koska kaikki eivät vielä tiedä vieroitusoireista he uskovat taas lääkäriä kun hän sanoo että masennus on uusiutunut. Tässä vaiheessa moni lähetetään osastohoitoon mistä usein alkaa loppuelämän lääke- ja sairauskierre.

        Masennus diagnoosi annetaan sellaisillekin joille ei lääkäri löydä mitään muuta selitystä. Diagnoosi on vain nimi potilaskertomuksessa, aina se ei ole olemassa itse potilaassa. Näille ihmisille on turha sanoa että mitäs lopetat. Siinä he tekevät kuitenkin viisaasti ja pelastavat itsensä lääkeiden tuomilta vaurioilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennuksen uusiutuminen on ihan normaalia lääkäreiden "tietämistä", heidät on koulutettu siihen.

        Masennuksen uusiutumisen polku kulkee monen kohdalla näin:

        Masennuslääkkeiden vieroitusoireet tulkitaan masennuksen uudelleen puhkeamiseksi. Tämä ilmiö on nykyisin ihan yleisesti tunnistettu käyttäjien keskuudessa.

        Kun taas aloitetaan uudestaan lääkkeet, masennus ikäänkuin liimataan ihmisen elimistöön kiinni, eikä ole mahdollista päästä siitä eroon.

        Sekin harha on olemassa että lääkkeitä käyttävä luulee lääkkeiden haittavaikutusten olevan yhtä kuin masennus, tai ei hän luule vaan uskoo lääkäriä ja muita hoitajia kun he näin hänelle vakuuttavat.

        Jos taas uudestaan lopettaa lääkkeet on vieroitusoireet jälleen seurauksena. Koska kaikki eivät vielä tiedä vieroitusoireista he uskovat taas lääkäriä kun hän sanoo että masennus on uusiutunut. Tässä vaiheessa moni lähetetään osastohoitoon mistä usein alkaa loppuelämän lääke- ja sairauskierre.

        Masennus diagnoosi annetaan sellaisillekin joille ei lääkäri löydä mitään muuta selitystä. Diagnoosi on vain nimi potilaskertomuksessa, aina se ei ole olemassa itse potilaassa. Näille ihmisille on turha sanoa että mitäs lopetat. Siinä he tekevät kuitenkin viisaasti ja pelastavat itsensä lääkeiden tuomilta vaurioilta.

        Yhtä paljon on erilaisia masennuksia, kuin on olemassa ihmisiä, jotka masennuksesta kärsivät. Jokainen masennuksesta kärsivä oireilee omalla tavallaan, kuka mistäkin syystä.
        Joku saattaa kärsiä ajoittaisista masennusjaksoista, vaikkei olisi koskaan lääkkeitä käyttänytkään, tai ei olisi edes masennusta diagnosoitu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtä paljon on erilaisia masennuksia, kuin on olemassa ihmisiä, jotka masennuksesta kärsivät. Jokainen masennuksesta kärsivä oireilee omalla tavallaan, kuka mistäkin syystä.
        Joku saattaa kärsiä ajoittaisista masennusjaksoista, vaikkei olisi koskaan lääkkeitä käyttänytkään, tai ei olisi edes masennusta diagnosoitu.

        "Jokainen masennuksesta kärsivä oireilee omalla tavallaan, kuka mistäkin syystä".

        Näinhän se on. Mutta en ymmärrä tuota lääkebisnestä tässä, kaikille samat lääkkeet riippumatta masennuksen syistä. Kyllä lääkkeiden täytyy olla aikamoisia taikureita jos ne pystyvät parantamaan kaikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jokainen masennuksesta kärsivä oireilee omalla tavallaan, kuka mistäkin syystä".

        Näinhän se on. Mutta en ymmärrä tuota lääkebisnestä tässä, kaikille samat lääkkeet riippumatta masennuksen syistä. Kyllä lääkkeiden täytyy olla aikamoisia taikureita jos ne pystyvät parantamaan kaikki.

        Lääkkeet eivät paranna läheskään kaikkia, ne pitävät lähinnä oireet aisoissa.
        Masennuksen syihin olisi pureuduttava keskustelemalla ja terapialla, ei pelkällä lääkehoidolla saada hyviä tuloksia aikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jokainen masennuksesta kärsivä oireilee omalla tavallaan, kuka mistäkin syystä".

        Näinhän se on. Mutta en ymmärrä tuota lääkebisnestä tässä, kaikille samat lääkkeet riippumatta masennuksen syistä. Kyllä lääkkeiden täytyy olla aikamoisia taikureita jos ne pystyvät parantamaan kaikki.

        No osa päätyy edelleen itsemurhiin, mutta niiden määrää on onnistuttu vähentämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet eivät paranna läheskään kaikkia, ne pitävät lähinnä oireet aisoissa.
        Masennuksen syihin olisi pureuduttava keskustelemalla ja terapialla, ei pelkällä lääkehoidolla saada hyviä tuloksia aikaan.

        En oikein usko että lääkkeet pitävät masennuksen oireet aisoissa. Tai pitävät sillä tavalla että lamaavat koko elimistön, mutta mitä ihmeen hoitoa tällainen on? Kuka tällaisella hoidolla on parantunut? Päinvastoin ne tuovat lisää uusia oireita, tästähän on jo niin paljon pidetty ääntä että se pitäisi olla selvä tieto.

        Lääkärit kirjoittelevat nykyään niin valtavan paljon psyykelääkkeitä että sellaista määrää ihmisiä ei löydy mistään jotka pureutuisivat kaikkien syihin ja antaisivat terapiaa.

        Mitä enemmän vaaditaan lääkäreitä töihin sitä enemmän lääkkeiden käyttäjät lisääntyvät ja lääkehaitat myös. Haitat taas kuormittavat perusterveydenhoitoa eikä siellä ole aina osaamista psyykelääkkeiden oireiden hoitamiseen kun sitä ei ole edes psykiatriassakaan.
        Lääkäreiden pitäisi kouluttautua terapian osaajiksi ja ruveta antamaan sitä lääkkeiden sijasta, se on ainoa tie tämän psykiatrisen sirkuksen rauhoittamiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En oikein usko että lääkkeet pitävät masennuksen oireet aisoissa. Tai pitävät sillä tavalla että lamaavat koko elimistön, mutta mitä ihmeen hoitoa tällainen on? Kuka tällaisella hoidolla on parantunut? Päinvastoin ne tuovat lisää uusia oireita, tästähän on jo niin paljon pidetty ääntä että se pitäisi olla selvä tieto.

        Lääkärit kirjoittelevat nykyään niin valtavan paljon psyykelääkkeitä että sellaista määrää ihmisiä ei löydy mistään jotka pureutuisivat kaikkien syihin ja antaisivat terapiaa.

        Mitä enemmän vaaditaan lääkäreitä töihin sitä enemmän lääkkeiden käyttäjät lisääntyvät ja lääkehaitat myös. Haitat taas kuormittavat perusterveydenhoitoa eikä siellä ole aina osaamista psyykelääkkeiden oireiden hoitamiseen kun sitä ei ole edes psykiatriassakaan.
        Lääkäreiden pitäisi kouluttautua terapian osaajiksi ja ruveta antamaan sitä lääkkeiden sijasta, se on ainoa tie tämän psykiatrisen sirkuksen rauhoittamiseksi.

        Ymmärsitkö lukemaasi lainkaan ?
        Kirjoitin juuri siitä, etteivät pelkät lääkkeet ole apu mihinkään, tarvitaan muutakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärsitkö lukemaasi lainkaan ?
        Kirjoitin juuri siitä, etteivät pelkät lääkkeet ole apu mihinkään, tarvitaan muutakin.

        Ymmärsin kirjoituksestasi että pelkät lääkkeet eivät ole apu masennukseen vaan tarvitaan muutakin. Tämä on hyvä näkökulma joka herätti ajatuksia. Mutta..

        Kirjoitin että sellaista määrää osaavia ihmisiä ei löydy mistään jotka pureutuisivat keskustelulla kaikkien lääkkeitä käyttävien ongelmien syihin ja antaisivat terapiaa, koska lääkkeitä määrätään nykyään niin paljon. Mitä enemmän lääkäreitä tulee töihin psykiatrian alalle määräämään lääkkeitä sitä enemmän tulee ihmisiä jotka tarvitsisivat mm. terapiaa.

        Lääkeiden synnyttämät lisääntyvät haittavaikutukset ja uudet sairaudet kuormittavat jopa perusterveydenhoitoa, koska ihmiset hakeutuvat sinne tai nykyään heidät siirretään psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta sinne automaattisesti. Siellä ei ole tarpeeksi osaamista eikä resursseja muuhun apuun kuin reseptien uusimiseen. Ihmiset vain kroonistuvat ja hakeutuvat entistä enemmän käyttämään palveluja.

        Yhtenä ratkaisuna voisi olla että lääkäreitä koulutettaisiin terapian osaajiksi ja saataisiin lääkäreiden taholta lääkkeiden syöttämistä vähemmäksi.
        Sellaista hoitoahan ei ole nyt olemassa, että lääkehaitoista kärsiville vähennettäisiin tai lopetettaisiin lääkkeet.


    • Anonyymi

      Jos lopetat lääkkeet lopetus kannattaa tehdä asteittain annosta pienentäen. Hyvät ohjeet netistä löytyy esim Surviving Antidepressants.

      Tämä vähentää psykoosiriskiä lopetuksessa.

      Jos haluaa pysyä lääkkeettömänä erinäköiset elintapakeinot auttavat siinä jotka tukevat unta luontaisesti:
      Liikkuminen kehoa kuunnellen. Kävelykin on hyvä liikuntaa.
      Päihteiden välttäminen. Etenkin vieroituksessa.
      Kunnon ruokavalio.
      Terapiakeinot itsensä auttamisessa ja aktiivisena pysyminen.

    • Anonyymi

      Jaa että lopetat, siinähän sitten lopetat ihan vaan oma asiasi

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet minua

      vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va
      Ikävä
      132
      3023
    2. Ruumis ojassa

      Kukahan lie ollu, mistä lie löydetty. No ikävä tataus.
      Oulainen
      7
      1517
    3. Mies pyysi rahaa

      Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?
      Ikävä
      220
      1336
    4. Jos tapaisimme uudelleen?

      niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J
      Ikävä
      70
      1191
    5. Mitä piirteitä rakastat

      Eniten kaivatussasi?
      Ikävä
      44
      1161
    6. 37
      1031
    7. Mites nyt suu pannaan

      Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va
      Sysmä
      38
      1012
    8. Taas Lieksassa tyritty

      Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke
      Lieksa
      133
      967
    9. Hän on niin

      Hyvännäköinen. Vaikea vastustaa
      Ikävä
      47
      954
    10. Nähdäänkö ensi viikolla

      paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.
      Ikävä
      36
      887
    Aihe