Kerro nainen

Ehkä joskus tämän vuoden kesällä. Lähennyttiin vielä entisestään. Vaikka tunteita on ollut kyllä melkein alusta saakka. Ennen kuin edes tiesin asioiden todellista laitaa. Tai sit olen luonut päässäni mielikuvan ihmisestä joka ei ole totta.

Kyllä se on tässä ajan kanssa vahvistunut kun ei vaan unohdu mielestä niinkuin joku ihastuminen.
Ei se ole mitenkään outoa.
Eiköhän enemmänkin normaalia kun usein näkee ja alkaa tuntua siltä että hänkin on huomannut, joku yhteinen tunne siinä tilassa missä toista näkee.
Kun se tunne seuraa sitten ihan joka hetkeen, pikkuhiljaa hän onkin jo mielessä koko ajan ❤️ Valmis häneen vaikka tietää että edessä voi olla paljonkin sopeutumista kun ollut hyvän aikaa yksin viime suhteen jälkeen ja muodostunut jo ne omat rutiinit.
Kyllä se vaan on jo enemmän!

Olin ollut ihastunut häneen viisi vuotta. Sitten kun eräänä kauniina syyskuisena päivänä katselimme toisiamme syvälle silmiin, rakastuin häneen. Siitäkin on jo yli kolme vuotta.

Viime viikolla sen jälkeen, kun törmättiin.

Muutama vuosi sitten

Pikkuhiljaa se on tässä kasvanut noihin mittasuhteisiin. Näin hänestä äsken untakin ja kertoi olevansa gluteenittomalla ruokavaliolla 😅

Kesän loppupuolella tai alkusyksyllä, aika ei vienytkään miestä unohduksiin ❤️ Ensimmäisiä merkkejä mahdollisesta vastavuoroisuudesta en pystynyt millään uskomaan. Laitoin oman vilkkaan mielikuvitukseni piikkiin. Ja ajoittain laitan vieläkin.

Lueskelin mm eri traumatyäskenteluoppaita

Pari viikkoa sitten.

En tiedä.

Rauhallisuus ja se että en ole sattumalta nähnyt negatiivisia ilmeitä naisiin tai vastaavaa, vetoaa. Mutta onhan tuollaisia muitakin joten loppu on kemiaa.

Edellinen ei tarkoita, että olisin alituisesti etsimässä virhettä. Ei mieilipide muuttuisi hänestä, vaikka hän korottaisi ääntä tai suuttuisi tai kiukuttelisi. Naisillekin. Kyllä hän saa tuntea ja näyttää negatiivista eikä olla parhaimmillaan. Vain ihminen.

Kun en nähnyt enää muita miehiä.. harmillisesti hän näki kaikki muut naiset

Tunteet vain tuli niin syvältä ettei niitä voinut hallita

Aika pian sen huomasin. Hän käytti hyväkseen minua ja hylkäsi aina säännöllisin väliajoin. Minä en pystynyt näkemään kuviota, vaan rakastin koko sydämestä. Olin juuri ennen häneen tutustumista päässyt jaloilleni elämässä vaikeiden tapahtumien jälkeen. En toipunut siitä, miten hän minua kohteli, kun oli ollut niin paljon muitakin vastoinkäymisiä elämässä. Elämäni ensimmäisen kerran jouduin osastohoitoon ja pari vuotta myöhemmin uudelleen. Ihmiset voisivat miettiä, miten kohtelevat toisia. Näin hänet muutama päivä sitten (hän ei luultavasti minua) ja menin aivan sekaisin. Pari viikkoa pelkästä näkemisestä ohimennen on yleensä vaatinut, että pääsen takaisin jonkinlaiseen tasapainoon.

Kun näin pankkitilisi saldon.

Hän (nainen) varmaan huomasi jo melko varhain, kun olimme tutustuneet. Tunteeni kasvoivat suuremmiksi, pyysin viimein kahville ym., vaikka paikka ei ollut otollinen läheiselle kanssakäymiselle. Olin kuitenkin ja olen yhä samoissa ajatuksissa, ottaisin hänet syliin ja suutelisin, vaikka heti. Milloinkahan se tapahtuisi...?

Kun se vakavamielinen pilanteko kaikesta mahdollisesta alkoi. Selvästi on vakavasti avun tarpeessa se jannu.

Kyllä mä sen aikalailla heti tiesin/tunsin mutta sitten asia varmistui kun ei ees nähty vilaustakaan vuosikausiin ja silti vaan mielessäni päivittäin ja joskus öisinkin ❤️🧸😘 Ja se onnen tunne kun näin hänet täällä uudelleen 🥰

En ole kokenut keneenkään liittyen kuin vain ohimenevää ihastusta!

Huomasin sen melko pian (pari päivää) tapaamisen jälkeen. Siitä on jo kauan. Tiesin heti, ettei kukaan muu voi enää aiheuttaa minulle suurempaa js todella ainutlaatuisen ja erikoisen suurta tunnetta. Sitä en osaa kuvailla sanoin tuon paremmin, mutta se oli jotenkin taivaallisen ihana tunne.
Siksi, kun hän meni naimisiin toisen kanssa, itkin useita vuosia. Niin valtava se tunne oli ja jatkuu edelleen.
nainen

Aika nopeasti kun hänet tapasin, huomasin että katsoin häntä pidempään kuin muita, joku hänessä herätti kiinnostukseni.
Hän jäi heti mieleeni, se oli minusta outoa, en vuosiin ole tuntenut sellaista vetoa keneenkään.

Joitakin viikkoja ensi tapaamisesta katsoin häntä, näin hänet "vikoineen" kaikkineen, ja totesin mielessäni, että siinä on minun mieheni. Hänet minä haluan, sellaisena kuin on. Se on hän tai ei kukaan.

Vuosi sitten syksyllä näin sinut ensi kerran. Jäit heti mieleeni. Meni pitkä aika siitä kunnes alkasimme näkemään useammin. Jäätiin kiinni toistemme silmiin usein. Tuli tunne, joka vahvistui hiljalleen. Ensin kiinnostuin, vähitellen tutustuttiin ja samalla ihastuin häneen. Ajan kuluessa tajusin sen olevan syvempää vaikka kohtaamisemme oli pieniä hetkiä keväästä alkaen. Tiedän että tunnemme samoin.
Välillä ollaan pakoiltu, lähennytty ja vuoristorataa menty. Tiedän että et halua avautua itsestäsi kuin palan kerrallaan. Ilmeisesti en ole tehnyt tunteita tarpeeksi selväksi ja siksi haluan että voit luottaa❤️
Kesällä sen kuitenkin tajusin, että haluan sua enemmän kuin mitään muuta. Mulla on aina lämmin olo seurassasi ja kun suljen silmät, näen sinut. Sua ajattelen 24/7 ❤️

Päästä kulta mut sun lähelle❤️💋

Siitä huomasin, kun lippis vaihtui valkoiseen ja t-paita myös…ja vielä aika ihonmyötäiseen, vaikka oli suuri mahdollisuus sotkeentua… miehelle menee tämä.