Matalan jalostusasteen raaka-aineen tuettua vientiä

Yhdessäkään toisessa EU-valtiossa broilerit eivät elä yhtä ahtaasti kuin Suomessa. Elintila tuotantoparvessa on tiukassa etenkin broilerien viidestä elinviikosta viimeisellä, jolloin ne ovat syöneet itsensä yli kaksikiloisiksi.

Euroopan elintarvike­turvallisuus­viran­omainen EFSA on suositellut, että tiheyttä vähennettäisiin radikaalisti, jotta broilerit voisivat toteuttaa lajinomaista käyttäytymistä.

Mutta edes veronmaksajien tukemana suomalainen broileri ei voi kilpailla pelkällä hinnalla. Jotta vienti kannattaisi, tuote pitää myydä kalliimmalla kuin kilpailijat.

Päätuote Kiinan-viennissä on ravintolaketjuille menevä raaka-aine.
Matalan jalostusarvon vientiä on esimerkiksi raaka-aineiden vienti. Silloin todellinen arvo kuoritaan muissa maissa.
Broilerin kohdalla jalostusarvon korottaminen tarkoittaisi sitä, että ruokatehtaille menevien koipien ja siipien sijasta Kiinan-konteissa olisi kuluttaja-annoksia.

Ajattelisivatko ruotsalaiset noin? Heiltä kuluttajatuotteiden vienti on onnistunut aina suomalaisia paremmin.
9222
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

jussi ei tuota ruokaa vaan raaka-ainetta

Äänestä

Ihan höpönhöpöä. Viherpesua.

Äänestä

Suomalainen viljelijä tuottaa erinomaista ruokaa.

Äänestä

Yhdessäkään toisessa EU-valtiossa broilerit eivät elä yhtä väljästi kuin Suomessa. Elintila tuotantoparvessa on sen mukainen. Tilaa on mukavasti hyvään elämään.

Äänestä

Viljelijöiden on vaikeaa myöntää faktatietoja.

Äänestä
  • Tarkoitat kai vihervassareita??

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Tarkoitat kai vihervassareita??

    No, jos olet sellainen.. vihervassari-viljelijä?

    Äänestä

Vihervassarien on vaikeaa myöntää faktatietoja.

Äänestä
  • Aika heikkoo, mutta hei... tutun tasalaatuista

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Yhdessäkään toisessa EU-valtiossa broilerit eivät elä yhtä ahtaasti kuin Suomessa. Elintila tuotantoparvessa on tiukassa etenkin broilerien viidestä elinviikosta viimeisellä, jolloin ne ovat syöneet itsensä yli kaksikiloisiksi.

Euroopan elintarvike­turvallisuus­viran­omainen EFSA on suositellut, että tiheyttä vähennettäisiin radikaalisti, jotta broilerit voisivat toteuttaa lajinomaista käyttäytymistä.

Mutta edes veronmaksajien tukemana suomalainen broileri ei voi kilpailla pelkällä hinnalla. Jotta vienti kannattaisi, tuote pitää myydä kalliimmalla kuin kilpailijat.

Päätuote Kiinan-viennissä on ravintolaketjuille menevä raaka-aine.
Matalan jalostusarvon vientiä on esimerkiksi raaka-aineiden vienti. Silloin todellinen arvo kuoritaan muissa maissa.
Broilerin kohdalla jalostusarvon korottaminen tarkoittaisi sitä, että ruokatehtaille menevien koipien ja siipien sijasta Kiinan-konteissa olisi kuluttaja-annoksia.

Ajattelisivatko ruotsalaiset noin? Heiltä kuluttajatuotteiden vienti on onnistunut aina suomalaisia paremmin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu