Jatkoa Nojatuoliin,,

Illan hämärää Korvesta@


Tänään väsymys otti vallan. Viime viikko kulutti energiatasoni nollaan.
Onneksi kalenteri on tyhjä voin levätä.

Ei viikkoon mahtunut juurikaan fyysisiä ponnisteluja, mutta luovatyökin voi johtaa energian nollaukseen kun tavoitteet on saavutettu.

Eilinen teatteri-ilta oli mielenkiintoinen näyttelijät tekivät upat roolisuoritukset, mutta aihe ei uponnut minuun kuten edellinen näkemäni teatteriesitys, Anna Liisa.

Mielenkiintoista oli teatterivieraiden pukeutumistyylit. Itse panostin pukeutumiseeni kuten moni muukin, mutta osa ei ollut vaivautunut. Oli kuitenkin ensi-ilta näytös.
No kukin tavallaan.

Nousuviikolle mennään, jotain merkintöjä on kalenterissa. Joulukuuhun siirrytään viikon päästä.

Hyvää nousuviikkoa🫠

korpikirjailija kirjoitti:

Illan hämärää Korvesta@


Tänään väsymys otti vallan. Viime viikko kulutti energiatasoni nollaan.
Onneksi kalenteri on tyhjä voin levätä.

Ei viikkoon mahtunut juurikaan fyysisiä ponnisteluja, mutta luovatyökin voi johtaa energian nollaukseen kun tavoitteet on saavutettu.

Eilinen teatteri-ilta oli mielenkiintoinen näyttelijät tekivät upat roolisuoritukset, mutta aihe ei uponnut minuun kuten edellinen näkemäni teatteriesitys, Anna Liisa.

Mielenkiintoista oli teatterivieraiden pukeutumistyylit. Itse panostin pukeutumiseeni kuten moni muukin, mutta osa ei ollut vaivautunut. Oli kuitenkin ensi-ilta näytös.
No kukin tavallaan.

Nousuviikolle mennään, jotain merkintöjä on kalenterissa. Joulukuuhun siirrytään viikon päästä.

Hyvää nousuviikkoa🫠

Lue lisää

Korvestapa hyvinkin, täälläkin.
Väsymys on alituista, kipuja ja kolotuksia , mutta elämää tämä on, tai olisi, jos saisi itse asioistansa päättää. Jos saa paljon rahaa, voi antaa vaikka hallituksen veropäätöksille hyväksyvän +, mutta kun sitä ei ole tarpeeksikaan, tuntuu turhauttavalta miettiä mihin ne rahansa käyttää, ruokaan vai lääkkeisiin ja omaan terveyteensä.

Paljon on aikaa , kun ei ole työssä käyvä eläkeläinen. Kun ei jaksa enää raataa pitkää päivää on helppoa olla eläkkeellä, mutta laihtuu ja köyhtyy näiden nykyisten veromenetelmien vuoksi. Ei riitä eläke huvitteluihin, ei ole varaa edes teatterilippuun.
Elokuvissa olen käynyt viimeksi kai 15 vuotta sitten,, ei tule mieleen mikä se esitys oli.

Eipä tätä kurjuutta kummempaa kannattaisi kertoa, tulinpas sanoneeksi, vaikka en aikonut.

terveisin anonyymi akka

Anonyymi kirjoitti:

Korvestapa hyvinkin, täälläkin.
Väsymys on alituista, kipuja ja kolotuksia , mutta elämää tämä on, tai olisi, jos saisi itse asioistansa päättää. Jos saa paljon rahaa, voi antaa vaikka hallituksen veropäätöksille hyväksyvän , mutta kun sitä ei ole tarpeeksikaan, tuntuu turhauttavalta miettiä mihin ne rahansa käyttää, ruokaan vai lääkkeisiin ja omaan terveyteensä.

Paljon on aikaa , kun ei ole työssä käyvä eläkeläinen. Kun ei jaksa enää raataa pitkää päivää on helppoa olla eläkkeellä, mutta laihtuu ja köyhtyy näiden nykyisten veromenetelmien vuoksi. Ei riitä eläke huvitteluihin, ei ole varaa edes teatterilippuun.
Elokuvissa olen käynyt viimeksi kai 15 vuotta sitten,, ei tule mieleen mikä se esitys oli.

Eipä tätä kurjuutta kummempaa kannattaisi kertoa, tulinpas sanoneeksi, vaikka en aikonut.

terveisin anonyymi akka

Lue lisää

Saappaat nähdä ,koska ne kolotukset alkaa. 25-50v uotiaana oli sännölliset selkäsäryt, mutta ei tullut kuuloonkaan,että sitä olisi sairastanut. Luuli olevansa korvaamaton. 65-v vuotiaana maltoin jäädä eläkkeelle,. Ei ole kivistänyt tai kolottanut viidenkympin jälkeen kuin super harvoin jonkun päivän silloin tällöin.
Olen todella kiitollinen jokaisesta hyvästä päivästä.

Minkä ikäisenä teillä tuli ne jokapäiväiset kivut.
Toistaiseksi liikun lähes joka päivä, syön tavallista kotiruokaa ja vitamiineja ym lisäravinteita. Siisti koti on, ja näinollen ei kotihommat rasiat. Koneet ja pölyhuiska hommat hoitaa. Ruuanlaitto on vain askare.

Anonyymi kirjoitti:

Saappaat nähdä ,koska ne kolotukset alkaa. 25-50v uotiaana oli sännölliset selkäsäryt, mutta ei tullut kuuloonkaan,että sitä olisi sairastanut. Luuli olevansa korvaamaton. 65-v vuotiaana maltoin jäädä eläkkeelle,. Ei ole kivistänyt tai kolottanut viidenkympin jälkeen kuin super harvoin jonkun päivän silloin tällöin.
Olen todella kiitollinen jokaisesta hyvästä päivästä.

Minkä ikäisenä teillä tuli ne jokapäiväiset kivut.
Toistaiseksi liikun lähes joka päivä, syön tavallista kotiruokaa ja vitamiineja ym lisäravinteita. Siisti koti on, ja näinollen ei kotihommat rasiat. Koneet ja pölyhuiska hommat hoitaa. Ruuanlaitto on vain askare.

Lue lisää

Ei kivuista ja kolotuksista haittaakaan ole, tietäähän olevansa elossa.
Kirjoittelin tänään tarinoita ja muisteloita pitkän tovin, tein porkkanalaatikkoa joulua varten ja tulihan sitä muutamaksi päiväksi ihan ennen joulua syötäväksi.
Mehulingolla eli mehustimella tein porkkanamehua ja siitä massasta leivon porkkanakakun joka onkin herkkua.

Nyt runolaariin sukellan ja sitten tuonne ulos hangettomaan maisemaan odottamaan milloin lunta alkaa satamaan. On lunta siellä täällä, mutta hankia ei ole täällä ollutkaan.
mukavaa ehtoota.
Toivottelee Anonyymi akka

Intät ainakin. Anna olla. Hän kokee jonkun jutun kiusaamiseksi, minkä sille mahtaa.
Sivulliset väsyvät lukemaan juupas-eipäskommentteja.

Et tule saamaankaan vastausta. Jonnin joutaviin jankkaamisiin ei tartte vastata rivilläkään.

Anonyymi kirjoitti:

Et tule saamaankaan vastausta. Jonnin joutaviin jankkaamisiin ei tartte vastata rivilläkään.

Jonakin päivänä oli puhetta nettietiketistä.
Toinen keskustelunaihe on mielestäni vielä tärkeämpi: kännykkäetiketti.
Jokainen on törmännyt kännyä näpyttelevään lähimmäiseen ja kokenut sen epäkohteliaaksi tilanteeksi. Ajattelin eilen, että jotkut ohjeet tulisi olla
Olin pienessä kappelissa saattamassa läheistä ihmistä viimeiselle matkalleen, ja surijat kiertelivät seremonian ympärillä kännyköineen. Papin puhe, matkaan siunaaminen, kukkalaitteiden lasku, kaikki kännyköitiin moniin puhelimiin. Mitä niillä kuvilla sitten tehdään! Näytetään kavereille? Rakkaintaan sureva omainen kuvattiin edestä ja takaa.
Kyllä omaisten surua pitää kunnioittaa. Mihin on jäänyt etiketti?
Vastaan, ennen kuin kysytte, että oma kännyni oli äänettömällä laukussani koko tilaisuuden ajan.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Jonakin päivänä oli puhetta nettietiketistä.
Toinen keskustelunaihe on mielestäni vielä tärkeämpi: kännykkäetiketti.
Jokainen on törmännyt kännyä näpyttelevään lähimmäiseen ja kokenut sen epäkohteliaaksi tilanteeksi. Ajattelin eilen, että jotkut ohjeet tulisi olla
Olin pienessä kappelissa saattamassa läheistä ihmistä viimeiselle matkalleen, ja surijat kiertelivät seremonian ympärillä kännyköineen. Papin puhe, matkaan siunaaminen, kukkalaitteiden lasku, kaikki kännyköitiin moniin puhelimiin. Mitä niillä kuvilla sitten tehdään! Näytetään kavereille? Rakkaintaan sureva omainen kuvattiin edestä ja takaa.
Kyllä omaisten surua pitää kunnioittaa. Mihin on jäänyt etiketti?
Vastaan, ennen kuin kysytte, että oma kännyni oli äänettömällä laukussani koko tilaisuuden ajan.
Mkr.

Lue lisää

Ennen tuo tehtii kameralla, nyt kännykällä.
Kännykällä otetut kuvat sitten siiretään esim. tietokoneelle ja voi niistä myös paperikuviakin teettää.

Anonyymi kirjoitti:

Jonakin päivänä oli puhetta nettietiketistä.
Toinen keskustelunaihe on mielestäni vielä tärkeämpi: kännykkäetiketti.
Jokainen on törmännyt kännyä näpyttelevään lähimmäiseen ja kokenut sen epäkohteliaaksi tilanteeksi. Ajattelin eilen, että jotkut ohjeet tulisi olla
Olin pienessä kappelissa saattamassa läheistä ihmistä viimeiselle matkalleen, ja surijat kiertelivät seremonian ympärillä kännyköineen. Papin puhe, matkaan siunaaminen, kukkalaitteiden lasku, kaikki kännyköitiin moniin puhelimiin. Mitä niillä kuvilla sitten tehdään! Näytetään kavereille? Rakkaintaan sureva omainen kuvattiin edestä ja takaa.
Kyllä omaisten surua pitää kunnioittaa. Mihin on jäänyt etiketti?
Vastaan, ennen kuin kysytte, että oma kännyni oli äänettömällä laukussani koko tilaisuuden ajan.
Mkr.

Lue lisää

On hautajaisia näytetty televisiossakin.

Sinähän kiusaat, perustele siis itse MIKSI kiusaat.

Anonyymi kirjoitti:

Et tule saamaankaan vastausta. Jonnin joutaviin jankkaamisiin ei tartte vastata rivilläkään.

Minusta syytös ei ole jonninjoutava asia.
Jos sille linjalle lähdetään, että toisia saa syyttää mistä tahansa ilman vastuuta ja perusteluja teolleen, niin lait ovat tarpeettomia.

Saatat olla oikeassa siinä, ettei kysymykseeni tule vastausta. Jos niin käy, se kertoo tämän aloituksen aloittajasta, enemmän kuin 1000 sanaa.

kylmätotuus

Anonyymi kirjoitti:

Intät ainakin. Anna olla. Hän kokee jonkun jutun kiusaamiseksi, minkä sille mahtaa.
Sivulliset väsyvät lukemaan juupas-eipäskommentteja.

Kommenttini on osoitettu aloittajalle, eikä kenenkään muun tarvitse sitä noteerata.

kylmätotuus

Anonyymi kirjoitti:

Kommenttini on osoitettu aloittajalle, eikä kenenkään muun tarvitse sitä noteerata.

kylmätotuus

Kyllä tähän töytyy/saa vastata lukijatkin.
Tuo painostaminen, nurkkaan ahdistaminen ja vastauksen perääminen näyttää kiusaamiselta. Hyvin epämukavalta. Se myös vaikuttaa ilmapiiriin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tähän töytyy/saa vastata lukijatkin.
Tuo painostaminen, nurkkaan ahdistaminen ja vastauksen perääminen näyttää kiusaamiselta. Hyvin epämukavalta. Se myös vaikuttaa ilmapiiriin.

Lue lisää

Kun tietää kirjoittaneensa asian totuudellisesti, ei sen perusteleminen ole vaikeaa.

Jos on kirjoittanut perättömän väitteen, niin silloin vastauksen perääminen voi tuntua erittäin epämukavalta.

Kannattaa siis kirjoittaa niin, että voi vastata niistä tarvittaessa vaikka omalla nimellään.

kylmätotuus

Älä jatka tätä pohdiskelua. Moni kommentti on hetken mielijohteesta kirjoitettu, eikä kirjoittaja ehkä myöhemmin ole itsensä kanssa samaa mieltä. Palstaa on verrattu kahvipöytäkeskusteluun, ja sekin osoittaa, että kommentit eivät välttämättä ole kovin harkittuja mielipiteenilmaisuja. Kevyttä jutustelua.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Älä jatka tätä pohdiskelua. Moni kommentti on hetken mielijohteesta kirjoitettu, eikä kirjoittaja ehkä myöhemmin ole itsensä kanssa samaa mieltä. Palstaa on verrattu kahvipöytäkeskusteluun, ja sekin osoittaa, että kommentit eivät välttämättä ole kovin harkittuja mielipiteenilmaisuja. Kevyttä jutustelua.
Mkr.

Lue lisää

Toissapäivänä ilmoitin, etten asiasta enää kirjoita.
Aloittaja palasi kuitenkin asiaan vielä tänäänkin.

kylmätotuus

Palstaa vuosikausia seuranneena voin sanoa, että täällä on useinkin huomattu, että asialliseen kysymykseen ei saa vastausta.
Ehkä kysymys on epäselvästi muotoiltu.
Se on silloin vain ohitettava. Aihe ei kiinnosta keskustelijoita.
Mkr.

Eihän tässä kukaan ole sallimisesta kirjoittanut.
Itselläni on valokuvia hautajaisista vuodelta 1956.
Toki ne ei ole minun ottamia.

Minulla aikaisemmat kuvat hautajaisista on vuodelta
1956. En toki itse niitä ottanut.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla aikaisemmat kuvat hautajaisista on vuodelta
1956. En toki itse niitä ottanut.

Ohos, tuli nyt kahdesti, kun ensin ei lähtenyt. Pahoittelen mokaani.

Minusta on sopimatonta sellainen käytös, jota kerroit hautajaisissa tapahtuneen.

Niissä hautajaisissa, joissa olen ollut mukana, on ollut vain yksi henkilö ottamassa kuvia ja jakanut niitä sitten hautajaisten jälkeen vainajan lähiomaisille ja muille hautajaisvieraille.
Joissakin hautajaisissa omaisten toivomuksesta ei kuvia ole otettu lainkaan.

Ymmärtääkseni hautajaisissa pitäisi hiljentyä kunnioittamaan vainajan muistoa. Kännykän kanssa ravaaminen saa aikaiseksi rauhattoman ilmapiirin.

kylmätotuus

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tässä kukaan ole sallimisesta kirjoittanut.
Itselläni on valokuvia hautajaisista vuodelta 1956.
Toki ne ei ole minun ottamia.

Minuutin välein 30% saattoväestä kännykät pystyssä, kun pappi sanoo " Maasta olet sinä tullut . . ."
Tunnelma ja suru käsin kosketeltava.

Kovin pimeästä huomenet huutelen, kuukauden perästä jo talvipäivän tasaus ja siitä sitten kevättä kohti.
Elämä sujuu, väliin jotain kivaakin tapahtuu ja siitä sitä intoa itsellekin tulee etsimään mukavia asioita.
Kunpa jaksaisikin valoisena pysyä, uskoen, että elämä on tarkoitettu juuri siksi, mitä näet ja koet.
Jouluvaloja kasasin tuonne "vierashuoneeni" pöydälle, lauantaina ne sitten paikoilleen laitan ja illan tullen palamaan laitan, adventinaatto on perinteeni laittaa jouluvalot ja Loppiaisen jälkeisenä päivänä ne pois otan.
Perinteet siinäkin touhussa minun haluni on toteuttaa, vaikka kausivaloiksi kutsut jo pimeän ajan iloksi monetkin laittavat.

Tepa kyselit sitä kirpputori rupeamaa, vielä en pöytää ole saanut, mutta uskoisin pian saavani ja sitten neuleiden lisäksi vien kaikki uudet ostoni jotka ei minua sitten kuitenkaan miellyttänyt, tarjoan pienellä rahalla, jospa tarvitsija löytyisi.
Olen muutenkin katsellut kaappejani siihen malliin, että tarpeettomat, tai harvemmin tarvittavat pois laitan.
Tuo kälyni kohtalo on tyttärelle hyvin raastava, hän varmaan yrittää saada äitinsä hoivakotiin, mitä kälynikin toivoo.
Katselin miten lappuja monesta muistamisesta oli laitettu ympäri huushollia ja tytär kertoi ruokapalvelusta tilaavansa ruokapalvelun, koska säännöllinen käynti äidin luona ei onnistu.
Kummi-tyttöni on kovin tunnollinen , hoitaa asiat aikanaan, mutta liika on liikaa hänellekin, yllytin kovin hommaamaan ainakin kotiin tulevan hoidon jos suinkin mahdollista on.
Toinen päivä joulukuuta tulee kartoittaja tutustumaan tähän tilanteeseen, jospa asiat sitten alkavat sujua.
Tilanne on heikoissa kantimissa, kun hoitajia kotiin ei ole tarjolla ja eikun huonommaksi menee.

Noista hautajaiskuvauksista, itse en kuvia ole ottanut, mutta kuvia olen saanut ja muistoja ne herättävät jälkeenpäin, mukana olleetkin muistaa paremmin, kun kuvia katsoo.
Hyvän tavan mukaisesti tuo kuvaaminen on todella tehtävä, ei mikään markkina tunnelma ole hyväksyttävää, sillä omaisilla vaikea hetki muutenkin.
Voi olla, että suru on niin raskas koettava, ettei tilaisuudesta mitään mieleen jää, siksi kuvat puolustavat paikkaansa, kaikella kunnioituksella toimien.
Miran mainitsema tapa olisi ihan hyvä tänä päivänäkin.

Kovin ikävästi koet sanomiseni kylmätotuus, pidän kiusaamisena sitä, että aina löydät huomauttamista aloituksistani vaikka vaan toivon sinun jättävän viestini rauhaan.
Aivan varmasti voin omalla nimelläni viestini allekirjoittaa, jos tarve siihen tulee, älä huoli.
Oliko tämä nyt vastauksesta käypä???

Kiitos taas viesteistä, jotka ystävällisinä ketjuun sopii, jatketaan, pimeää vieläkin, vaikka kello jo kahdeksaan tuli, katuvalotkin palavat.
Vietetään hämärän hyssyä ja iloitaan jokainen omasta olosta, lämmintä varmaan kaikille riittää ja muutakin kivaa voi ilmaantua.

Hil-la kirjoitti:

Kovin pimeästä huomenet huutelen, kuukauden perästä jo talvipäivän tasaus ja siitä sitten kevättä kohti.
Elämä sujuu, väliin jotain kivaakin tapahtuu ja siitä sitä intoa itsellekin tulee etsimään mukavia asioita.
Kunpa jaksaisikin valoisena pysyä, uskoen, että elämä on tarkoitettu juuri siksi, mitä näet ja koet.
Jouluvaloja kasasin tuonne "vierashuoneeni" pöydälle, lauantaina ne sitten paikoilleen laitan ja illan tullen palamaan laitan, adventinaatto on perinteeni laittaa jouluvalot ja Loppiaisen jälkeisenä päivänä ne pois otan.
Perinteet siinäkin touhussa minun haluni on toteuttaa, vaikka kausivaloiksi kutsut jo pimeän ajan iloksi monetkin laittavat.

Tepa kyselit sitä kirpputori rupeamaa, vielä en pöytää ole saanut, mutta uskoisin pian saavani ja sitten neuleiden lisäksi vien kaikki uudet ostoni jotka ei minua sitten kuitenkaan miellyttänyt, tarjoan pienellä rahalla, jospa tarvitsija löytyisi.
Olen muutenkin katsellut kaappejani siihen malliin, että tarpeettomat, tai harvemmin tarvittavat pois laitan.
Tuo kälyni kohtalo on tyttärelle hyvin raastava, hän varmaan yrittää saada äitinsä hoivakotiin, mitä kälynikin toivoo.
Katselin miten lappuja monesta muistamisesta oli laitettu ympäri huushollia ja tytär kertoi ruokapalvelusta tilaavansa ruokapalvelun, koska säännöllinen käynti äidin luona ei onnistu.
Kummi-tyttöni on kovin tunnollinen , hoitaa asiat aikanaan, mutta liika on liikaa hänellekin, yllytin kovin hommaamaan ainakin kotiin tulevan hoidon jos suinkin mahdollista on.
Toinen päivä joulukuuta tulee kartoittaja tutustumaan tähän tilanteeseen, jospa asiat sitten alkavat sujua.
Tilanne on heikoissa kantimissa, kun hoitajia kotiin ei ole tarjolla ja eikun huonommaksi menee.

Noista hautajaiskuvauksista, itse en kuvia ole ottanut, mutta kuvia olen saanut ja muistoja ne herättävät jälkeenpäin, mukana olleetkin muistaa paremmin, kun kuvia katsoo.
Hyvän tavan mukaisesti tuo kuvaaminen on todella tehtävä, ei mikään markkina tunnelma ole hyväksyttävää, sillä omaisilla vaikea hetki muutenkin.
Voi olla, että suru on niin raskas koettava, ettei tilaisuudesta mitään mieleen jää, siksi kuvat puolustavat paikkaansa, kaikella kunnioituksella toimien.
Miran mainitsema tapa olisi ihan hyvä tänä päivänäkin.

Kovin ikävästi koet sanomiseni kylmätotuus, pidän kiusaamisena sitä, että aina löydät huomauttamista aloituksistani vaikka vaan toivon sinun jättävän viestini rauhaan.
Aivan varmasti voin omalla nimelläni viestini allekirjoittaa, jos tarve siihen tulee, älä huoli.
Oliko tämä nyt vastauksesta käypä???

Kiitos taas viesteistä, jotka ystävällisinä ketjuun sopii, jatketaan, pimeää vieläkin, vaikka kello jo kahdeksaan tuli, katuvalotkin palavat.
Vietetään hämärän hyssyä ja iloitaan jokainen omasta olosta, lämmintä varmaan kaikille riittää ja muutakin kivaa voi ilmaantua.

Lue lisää

En tiedä onko ystävällistä tai jotain muuta, mutta joulukuussa on kyllä talvipäivänseisaus, ei talvipäivän tasaus.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä onko ystävällistä tai jotain muuta, mutta joulukuussa on kyllä talvipäivänseisaus, ei talvipäivän tasaus.

Kiitos korjauksesta, minulle tyypillinen virhe.

Hil-la kirjoitti:

Kovin pimeästä huomenet huutelen, kuukauden perästä jo talvipäivän tasaus ja siitä sitten kevättä kohti.
Elämä sujuu, väliin jotain kivaakin tapahtuu ja siitä sitä intoa itsellekin tulee etsimään mukavia asioita.
Kunpa jaksaisikin valoisena pysyä, uskoen, että elämä on tarkoitettu juuri siksi, mitä näet ja koet.
Jouluvaloja kasasin tuonne "vierashuoneeni" pöydälle, lauantaina ne sitten paikoilleen laitan ja illan tullen palamaan laitan, adventinaatto on perinteeni laittaa jouluvalot ja Loppiaisen jälkeisenä päivänä ne pois otan.
Perinteet siinäkin touhussa minun haluni on toteuttaa, vaikka kausivaloiksi kutsut jo pimeän ajan iloksi monetkin laittavat.

Tepa kyselit sitä kirpputori rupeamaa, vielä en pöytää ole saanut, mutta uskoisin pian saavani ja sitten neuleiden lisäksi vien kaikki uudet ostoni jotka ei minua sitten kuitenkaan miellyttänyt, tarjoan pienellä rahalla, jospa tarvitsija löytyisi.
Olen muutenkin katsellut kaappejani siihen malliin, että tarpeettomat, tai harvemmin tarvittavat pois laitan.
Tuo kälyni kohtalo on tyttärelle hyvin raastava, hän varmaan yrittää saada äitinsä hoivakotiin, mitä kälynikin toivoo.
Katselin miten lappuja monesta muistamisesta oli laitettu ympäri huushollia ja tytär kertoi ruokapalvelusta tilaavansa ruokapalvelun, koska säännöllinen käynti äidin luona ei onnistu.
Kummi-tyttöni on kovin tunnollinen , hoitaa asiat aikanaan, mutta liika on liikaa hänellekin, yllytin kovin hommaamaan ainakin kotiin tulevan hoidon jos suinkin mahdollista on.
Toinen päivä joulukuuta tulee kartoittaja tutustumaan tähän tilanteeseen, jospa asiat sitten alkavat sujua.
Tilanne on heikoissa kantimissa, kun hoitajia kotiin ei ole tarjolla ja eikun huonommaksi menee.

Noista hautajaiskuvauksista, itse en kuvia ole ottanut, mutta kuvia olen saanut ja muistoja ne herättävät jälkeenpäin, mukana olleetkin muistaa paremmin, kun kuvia katsoo.
Hyvän tavan mukaisesti tuo kuvaaminen on todella tehtävä, ei mikään markkina tunnelma ole hyväksyttävää, sillä omaisilla vaikea hetki muutenkin.
Voi olla, että suru on niin raskas koettava, ettei tilaisuudesta mitään mieleen jää, siksi kuvat puolustavat paikkaansa, kaikella kunnioituksella toimien.
Miran mainitsema tapa olisi ihan hyvä tänä päivänäkin.

Kovin ikävästi koet sanomiseni kylmätotuus, pidän kiusaamisena sitä, että aina löydät huomauttamista aloituksistani vaikka vaan toivon sinun jättävän viestini rauhaan.
Aivan varmasti voin omalla nimelläni viestini allekirjoittaa, jos tarve siihen tulee, älä huoli.
Oliko tämä nyt vastauksesta käypä???

Kiitos taas viesteistä, jotka ystävällisinä ketjuun sopii, jatketaan, pimeää vieläkin, vaikka kello jo kahdeksaan tuli, katuvalotkin palavat.
Vietetään hämärän hyssyä ja iloitaan jokainen omasta olosta, lämmintä varmaan kaikille riittää ja muutakin kivaa voi ilmaantua.

Lue lisää

Keskipäivää ! Tapojen löystyminen, ihmiselämän kunnioituksen puute näkyvät varmasti pahaiten juuri noissa tilanteissa, mitä Makriina kuvasi.
Itse tapahtumaa, hautajaisia, olen kuullut nimitettävän jopa "monttubileiksi"....
"Voi aikoja, voi tapoja", tiedä mitä tästä ajattelisi, kun ajattelemattakaan ei voi olla.

Hil-lan kuvaus oman kälynsä tilanteesta koskettaa aina minua, koska se tuo mieleen omat veljeni, 92 ja 88 ja toisaalta myös muistisairaat tuttuni.

Molemmat veljet ovat käsittääkseni vielä hyvin kartalla, mutta katsovat, etteivät enää voi jatkaa kotona rasittamatta puolisoitaan, 81 ja 83 kohtuuttomasti. Toinen veli sai jo paikan hoitokodista, lähellä entistä kotia, toinen vielä odottelee paikkaa. Kumpikin tuntuu hyväksyneen oman tilanteensa, eikä valita osaansa - katsoo oman elämän olleen "riittävän hyvän" ja voiko enempää odottaakaan kun lähtö lähenee ? Surutyön kautta tuohon on tietysti tultu, eikä se aina niin auvoista ole, ei itselle eikä läheisille.

Vaikka itse suhtaudun kriittisesti tämän ajan edistyksellisyyteen, on pakko nähdä, että paljon hyvää siinä kuitenkin on, vaikka tämä mahdollisuus pitää yhteyttä kaukana oleviin läheisiin, olla mukana heidän elämässään ainakin jollakin tavoin.

Haasteellisempana itselleni tuntuu olevan suhde muistisairaisiin tuttuihin. Toinen heistä suhtautuu sairauteensa esimerkillisesti: hän on hankkinut tietoa, hänellä on estolääkitys, hän yrittää pysyä omatoimisena, pitää yhteyttä lukuisiin ystäviinsä.

Toinen taas ei ole tietääkseenkään koko asiasta, vaikka ei toistaalta peittele muistamattomuuttaan, pitää sitä vain luonnollisena ikäiselleen, 83 v. En tiedä, onko diagnoosi ja sen kanssa eläminen jotenkin "parempi" asenne suhteessa muistisairauteen.
Luultavasti se auttaa kuitenkin läheisiä suhtautumaan asiaan luonnollisemmin tai ainakin armeliaammin, etenkin silloin, jos luonne muuttuu kovasti.

Ei taida olla kovin kohottavaa pohdintaa tämäkään, mutta mielestäni kuitenkin arkipäivää monelle. Itsellenikin siltä osin, että omaan taudinkuvaan kuuluu kognitiivisten taitojen
heikkeneminen ja niihinhän muistikin luetaan.
Toistaiseksi olen huomannut enempi keskittymiskyvyn heikkenemistä ja senkin voi tietysti laittaa normaalin ikääntymisen piikkiin.

Oli miten oli, alamäki on kuitenkin alkanut, kuten veljen kanssa tänään todettiin..))
Sekin kai kuuluu matkantekoon, eikä siellä alamäessäkään pelkkää kurjuutta ole tarjolla, tänäänkin sää on lämmennyt ja lumikinos madaltunut. Ehkä pääsen lintujakin ruokkimaan tänään...
Vaikka iloa olisi elämässä vähemmän, se tuntuu "puhtaammalta", syvemmältä kuin ennen...
"Vähemmän on enemmän", eikös näin vakuutella ?

Mukavaa alkuviikkoa kaikille,
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Keskipäivää ! Tapojen löystyminen, ihmiselämän kunnioituksen puute näkyvät varmasti pahaiten juuri noissa tilanteissa, mitä Makriina kuvasi.
Itse tapahtumaa, hautajaisia, olen kuullut nimitettävän jopa "monttubileiksi"....
"Voi aikoja, voi tapoja", tiedä mitä tästä ajattelisi, kun ajattelemattakaan ei voi olla.

Hil-lan kuvaus oman kälynsä tilanteesta koskettaa aina minua, koska se tuo mieleen omat veljeni, 92 ja 88 ja toisaalta myös muistisairaat tuttuni.

Molemmat veljet ovat käsittääkseni vielä hyvin kartalla, mutta katsovat, etteivät enää voi jatkaa kotona rasittamatta puolisoitaan, 81 ja 83 kohtuuttomasti. Toinen veli sai jo paikan hoitokodista, lähellä entistä kotia, toinen vielä odottelee paikkaa. Kumpikin tuntuu hyväksyneen oman tilanteensa, eikä valita osaansa - katsoo oman elämän olleen "riittävän hyvän" ja voiko enempää odottaakaan kun lähtö lähenee ? Surutyön kautta tuohon on tietysti tultu, eikä se aina niin auvoista ole, ei itselle eikä läheisille.

Vaikka itse suhtaudun kriittisesti tämän ajan edistyksellisyyteen, on pakko nähdä, että paljon hyvää siinä kuitenkin on, vaikka tämä mahdollisuus pitää yhteyttä kaukana oleviin läheisiin, olla mukana heidän elämässään ainakin jollakin tavoin.

Haasteellisempana itselleni tuntuu olevan suhde muistisairaisiin tuttuihin. Toinen heistä suhtautuu sairauteensa esimerkillisesti: hän on hankkinut tietoa, hänellä on estolääkitys, hän yrittää pysyä omatoimisena, pitää yhteyttä lukuisiin ystäviinsä.

Toinen taas ei ole tietääkseenkään koko asiasta, vaikka ei toistaalta peittele muistamattomuuttaan, pitää sitä vain luonnollisena ikäiselleen, 83 v. En tiedä, onko diagnoosi ja sen kanssa eläminen jotenkin "parempi" asenne suhteessa muistisairauteen.
Luultavasti se auttaa kuitenkin läheisiä suhtautumaan asiaan luonnollisemmin tai ainakin armeliaammin, etenkin silloin, jos luonne muuttuu kovasti.

Ei taida olla kovin kohottavaa pohdintaa tämäkään, mutta mielestäni kuitenkin arkipäivää monelle. Itsellenikin siltä osin, että omaan taudinkuvaan kuuluu kognitiivisten taitojen
heikkeneminen ja niihinhän muistikin luetaan.
Toistaiseksi olen huomannut enempi keskittymiskyvyn heikkenemistä ja senkin voi tietysti laittaa normaalin ikääntymisen piikkiin.

Oli miten oli, alamäki on kuitenkin alkanut, kuten veljen kanssa tänään todettiin..))
Sekin kai kuuluu matkantekoon, eikä siellä alamäessäkään pelkkää kurjuutta ole tarjolla, tänäänkin sää on lämmennyt ja lumikinos madaltunut. Ehkä pääsen lintujakin ruokkimaan tänään...
Vaikka iloa olisi elämässä vähemmän, se tuntuu "puhtaammalta", syvemmältä kuin ennen...
"Vähemmän on enemmän", eikös näin vakuutella ?

Mukavaa alkuviikkoa kaikille,
demeter1

Lue lisää

81 ja 83 vuotiaat kyllä luulisi jaksavan oman puolison hoitaa, elleivät nämä ole vuodepotilaita. Saahan kotiin esim kylvetysapua. Eikös sitä luvattu pysyä yhdessä myötä ja vastamäessä? Samat ruuanlaitot ja siivoukset pitää tehdä itseäänkin varten ja eikö toisesta ole seuraa ja turvaa vaikka olisi huonompikuntoinen?

Anonyymi kirjoitti:

81 ja 83 vuotiaat kyllä luulisi jaksavan oman puolison hoitaa, elleivät nämä ole vuodepotilaita. Saahan kotiin esim kylvetysapua. Eikös sitä luvattu pysyä yhdessä myötä ja vastamäessä? Samat ruuanlaitot ja siivoukset pitää tehdä itseäänkin varten ja eikö toisesta ole seuraa ja turvaa vaikka olisi huonompikuntoinen?

Lue lisää

Tuohon en tietenkään osaa sanoa mitään, Ano 19.40, mitä kukin jaksaa ja miten keskenään asiansa järjestävät.
Tiedän kyllä pari tuon ikäistä omaishoitajaa. Ja yllätys, yllätys: molemmat olivat miehiä.
Toinen heistä hoiti omaishoitajan pestiä peräti 12 vuotta (vaimolla oli muistisairaus), toinen hoiti pari vuotta, mutta oman terveytensä kustannuksella. Kun sai vaimon laitokseen, kuoli pian sen jälkeen (pitkälle levinnyt syöpä).
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

81 ja 83 vuotiaat kyllä luulisi jaksavan oman puolison hoitaa, elleivät nämä ole vuodepotilaita. Saahan kotiin esim kylvetysapua. Eikös sitä luvattu pysyä yhdessä myötä ja vastamäessä? Samat ruuanlaitot ja siivoukset pitää tehdä itseäänkin varten ja eikö toisesta ole seuraa ja turvaa vaikka olisi huonompikuntoinen?

Lue lisää

Näin sanoo ihminen, joka ei ymmärrä, että ihmiset vanhenevat kukin tavallaan, niin psyykisesti kuin fyysisestikin.

Hil-la kirjoitti:

Kovin pimeästä huomenet huutelen, kuukauden perästä jo talvipäivän tasaus ja siitä sitten kevättä kohti.
Elämä sujuu, väliin jotain kivaakin tapahtuu ja siitä sitä intoa itsellekin tulee etsimään mukavia asioita.
Kunpa jaksaisikin valoisena pysyä, uskoen, että elämä on tarkoitettu juuri siksi, mitä näet ja koet.
Jouluvaloja kasasin tuonne "vierashuoneeni" pöydälle, lauantaina ne sitten paikoilleen laitan ja illan tullen palamaan laitan, adventinaatto on perinteeni laittaa jouluvalot ja Loppiaisen jälkeisenä päivänä ne pois otan.
Perinteet siinäkin touhussa minun haluni on toteuttaa, vaikka kausivaloiksi kutsut jo pimeän ajan iloksi monetkin laittavat.

Tepa kyselit sitä kirpputori rupeamaa, vielä en pöytää ole saanut, mutta uskoisin pian saavani ja sitten neuleiden lisäksi vien kaikki uudet ostoni jotka ei minua sitten kuitenkaan miellyttänyt, tarjoan pienellä rahalla, jospa tarvitsija löytyisi.
Olen muutenkin katsellut kaappejani siihen malliin, että tarpeettomat, tai harvemmin tarvittavat pois laitan.
Tuo kälyni kohtalo on tyttärelle hyvin raastava, hän varmaan yrittää saada äitinsä hoivakotiin, mitä kälynikin toivoo.
Katselin miten lappuja monesta muistamisesta oli laitettu ympäri huushollia ja tytär kertoi ruokapalvelusta tilaavansa ruokapalvelun, koska säännöllinen käynti äidin luona ei onnistu.
Kummi-tyttöni on kovin tunnollinen , hoitaa asiat aikanaan, mutta liika on liikaa hänellekin, yllytin kovin hommaamaan ainakin kotiin tulevan hoidon jos suinkin mahdollista on.
Toinen päivä joulukuuta tulee kartoittaja tutustumaan tähän tilanteeseen, jospa asiat sitten alkavat sujua.
Tilanne on heikoissa kantimissa, kun hoitajia kotiin ei ole tarjolla ja eikun huonommaksi menee.

Noista hautajaiskuvauksista, itse en kuvia ole ottanut, mutta kuvia olen saanut ja muistoja ne herättävät jälkeenpäin, mukana olleetkin muistaa paremmin, kun kuvia katsoo.
Hyvän tavan mukaisesti tuo kuvaaminen on todella tehtävä, ei mikään markkina tunnelma ole hyväksyttävää, sillä omaisilla vaikea hetki muutenkin.
Voi olla, että suru on niin raskas koettava, ettei tilaisuudesta mitään mieleen jää, siksi kuvat puolustavat paikkaansa, kaikella kunnioituksella toimien.
Miran mainitsema tapa olisi ihan hyvä tänä päivänäkin.

Kovin ikävästi koet sanomiseni kylmätotuus, pidän kiusaamisena sitä, että aina löydät huomauttamista aloituksistani vaikka vaan toivon sinun jättävän viestini rauhaan.
Aivan varmasti voin omalla nimelläni viestini allekirjoittaa, jos tarve siihen tulee, älä huoli.
Oliko tämä nyt vastauksesta käypä???

Kiitos taas viesteistä, jotka ystävällisinä ketjuun sopii, jatketaan, pimeää vieläkin, vaikka kello jo kahdeksaan tuli, katuvalotkin palavat.
Vietetään hämärän hyssyä ja iloitaan jokainen omasta olosta, lämmintä varmaan kaikille riittää ja muutakin kivaa voi ilmaantua.

Lue lisää

Itsepähän tiedät vastasitko kysymykseeni vai laistoitko sen.
Ei aiheesta enempää.

kylmätotuus

Hil-la kirjoitti:

Kovin pimeästä huomenet huutelen, kuukauden perästä jo talvipäivän tasaus ja siitä sitten kevättä kohti.
Elämä sujuu, väliin jotain kivaakin tapahtuu ja siitä sitä intoa itsellekin tulee etsimään mukavia asioita.
Kunpa jaksaisikin valoisena pysyä, uskoen, että elämä on tarkoitettu juuri siksi, mitä näet ja koet.
Jouluvaloja kasasin tuonne "vierashuoneeni" pöydälle, lauantaina ne sitten paikoilleen laitan ja illan tullen palamaan laitan, adventinaatto on perinteeni laittaa jouluvalot ja Loppiaisen jälkeisenä päivänä ne pois otan.
Perinteet siinäkin touhussa minun haluni on toteuttaa, vaikka kausivaloiksi kutsut jo pimeän ajan iloksi monetkin laittavat.

Tepa kyselit sitä kirpputori rupeamaa, vielä en pöytää ole saanut, mutta uskoisin pian saavani ja sitten neuleiden lisäksi vien kaikki uudet ostoni jotka ei minua sitten kuitenkaan miellyttänyt, tarjoan pienellä rahalla, jospa tarvitsija löytyisi.
Olen muutenkin katsellut kaappejani siihen malliin, että tarpeettomat, tai harvemmin tarvittavat pois laitan.
Tuo kälyni kohtalo on tyttärelle hyvin raastava, hän varmaan yrittää saada äitinsä hoivakotiin, mitä kälynikin toivoo.
Katselin miten lappuja monesta muistamisesta oli laitettu ympäri huushollia ja tytär kertoi ruokapalvelusta tilaavansa ruokapalvelun, koska säännöllinen käynti äidin luona ei onnistu.
Kummi-tyttöni on kovin tunnollinen , hoitaa asiat aikanaan, mutta liika on liikaa hänellekin, yllytin kovin hommaamaan ainakin kotiin tulevan hoidon jos suinkin mahdollista on.
Toinen päivä joulukuuta tulee kartoittaja tutustumaan tähän tilanteeseen, jospa asiat sitten alkavat sujua.
Tilanne on heikoissa kantimissa, kun hoitajia kotiin ei ole tarjolla ja eikun huonommaksi menee.

Noista hautajaiskuvauksista, itse en kuvia ole ottanut, mutta kuvia olen saanut ja muistoja ne herättävät jälkeenpäin, mukana olleetkin muistaa paremmin, kun kuvia katsoo.
Hyvän tavan mukaisesti tuo kuvaaminen on todella tehtävä, ei mikään markkina tunnelma ole hyväksyttävää, sillä omaisilla vaikea hetki muutenkin.
Voi olla, että suru on niin raskas koettava, ettei tilaisuudesta mitään mieleen jää, siksi kuvat puolustavat paikkaansa, kaikella kunnioituksella toimien.
Miran mainitsema tapa olisi ihan hyvä tänä päivänäkin.

Kovin ikävästi koet sanomiseni kylmätotuus, pidän kiusaamisena sitä, että aina löydät huomauttamista aloituksistani vaikka vaan toivon sinun jättävän viestini rauhaan.
Aivan varmasti voin omalla nimelläni viestini allekirjoittaa, jos tarve siihen tulee, älä huoli.
Oliko tämä nyt vastauksesta käypä???

Kiitos taas viesteistä, jotka ystävällisinä ketjuun sopii, jatketaan, pimeää vieläkin, vaikka kello jo kahdeksaan tuli, katuvalotkin palavat.
Vietetään hämärän hyssyä ja iloitaan jokainen omasta olosta, lämmintä varmaan kaikille riittää ja muutakin kivaa voi ilmaantua.

Lue lisää

Monista asioista voi ilon pilkahduksen saada. Minulla on nyt ulkolamppu toiminnassa, kytketty automaattiin, syttyy klo 17 ja sammuu klo 07. Viime vuonna oli pimeenä, kun ei löytynyt tarpeeksi pitkiä tikapuita. Meillä ei ole huoltomiestä yhtiössä, pitäisi osata pyytää apua joltakin naapurilta. Mutta kun ei tunne ketään enää. Minä sain avun sähköasentajalta, joka kävi korjaamassa kylppärin lampun.
Wanhoina hyvinä aikoina yhtössämme toimi muutaman asukkaan muodostama hurttiukkoporukka, joka aina oli valmiina auttamaan. Nyt ovat siirtyneet kaikki muille maille.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Keskipäivää ! Tapojen löystyminen, ihmiselämän kunnioituksen puute näkyvät varmasti pahaiten juuri noissa tilanteissa, mitä Makriina kuvasi.
Itse tapahtumaa, hautajaisia, olen kuullut nimitettävän jopa "monttubileiksi"....
"Voi aikoja, voi tapoja", tiedä mitä tästä ajattelisi, kun ajattelemattakaan ei voi olla.

Hil-lan kuvaus oman kälynsä tilanteesta koskettaa aina minua, koska se tuo mieleen omat veljeni, 92 ja 88 ja toisaalta myös muistisairaat tuttuni.

Molemmat veljet ovat käsittääkseni vielä hyvin kartalla, mutta katsovat, etteivät enää voi jatkaa kotona rasittamatta puolisoitaan, 81 ja 83 kohtuuttomasti. Toinen veli sai jo paikan hoitokodista, lähellä entistä kotia, toinen vielä odottelee paikkaa. Kumpikin tuntuu hyväksyneen oman tilanteensa, eikä valita osaansa - katsoo oman elämän olleen "riittävän hyvän" ja voiko enempää odottaakaan kun lähtö lähenee ? Surutyön kautta tuohon on tietysti tultu, eikä se aina niin auvoista ole, ei itselle eikä läheisille.

Vaikka itse suhtaudun kriittisesti tämän ajan edistyksellisyyteen, on pakko nähdä, että paljon hyvää siinä kuitenkin on, vaikka tämä mahdollisuus pitää yhteyttä kaukana oleviin läheisiin, olla mukana heidän elämässään ainakin jollakin tavoin.

Haasteellisempana itselleni tuntuu olevan suhde muistisairaisiin tuttuihin. Toinen heistä suhtautuu sairauteensa esimerkillisesti: hän on hankkinut tietoa, hänellä on estolääkitys, hän yrittää pysyä omatoimisena, pitää yhteyttä lukuisiin ystäviinsä.

Toinen taas ei ole tietääkseenkään koko asiasta, vaikka ei toistaalta peittele muistamattomuuttaan, pitää sitä vain luonnollisena ikäiselleen, 83 v. En tiedä, onko diagnoosi ja sen kanssa eläminen jotenkin "parempi" asenne suhteessa muistisairauteen.
Luultavasti se auttaa kuitenkin läheisiä suhtautumaan asiaan luonnollisemmin tai ainakin armeliaammin, etenkin silloin, jos luonne muuttuu kovasti.

Ei taida olla kovin kohottavaa pohdintaa tämäkään, mutta mielestäni kuitenkin arkipäivää monelle. Itsellenikin siltä osin, että omaan taudinkuvaan kuuluu kognitiivisten taitojen
heikkeneminen ja niihinhän muistikin luetaan.
Toistaiseksi olen huomannut enempi keskittymiskyvyn heikkenemistä ja senkin voi tietysti laittaa normaalin ikääntymisen piikkiin.

Oli miten oli, alamäki on kuitenkin alkanut, kuten veljen kanssa tänään todettiin..))
Sekin kai kuuluu matkantekoon, eikä siellä alamäessäkään pelkkää kurjuutta ole tarjolla, tänäänkin sää on lämmennyt ja lumikinos madaltunut. Ehkä pääsen lintujakin ruokkimaan tänään...
Vaikka iloa olisi elämässä vähemmän, se tuntuu "puhtaammalta", syvemmältä kuin ennen...
"Vähemmän on enemmän", eikös näin vakuutella ?

Mukavaa alkuviikkoa kaikille,
demeter1

Lue lisää

Muisti hyvä, mutta lyhyt.
Olen koko ikäni kärsinyt siitä että en muistele jo tehtyjä töitä, en tapaamisia, en tuttavien nimiä enkä kasvoja. Jotenkin olen syventynyt omiin tehtäviini ja elämääni, ja siksi olenkin nyt vanhoilla päivilläni aika lailla itsekseni.
Jotkut tapahtumat sen sijaan ovat jääneet mieleeni ja saatan puhjeta jaarittelemaan menneistä ajoista. Sukututkimusharrastus on herättänyt kiinnostuksen historiaan.
Jokainen joutuu kohtaamaan muistiongelmia jos tähän ikään on ponnistellut. On kuitenkin aika lohduttavaa ajatella, että jos on jonkun asian unohtanut, ei se ole ollut muistamisen arvoinen. 😀
Joulukuu hyvässä vauhdissa. Eteenpäin!
Mkr.

Puoltapäivää@

Kyllä täällä Korvessakin hoitoon pääsee, mutta julkisen puolen leikkausjonot ovat pitkiä.

Kysyin perjantaina omasotesta korvahuuhtelua miehelleni, keskiviikkona saimme ajan sairaanhoitajalle.

Itselläni on puhelin yhteys sairaanhoitajaan, hän soittaa kerran kuussa.

Mietin, valittaminen on yleistä, onko se median tietoihin sokeaa uskomista, päättäjien haukkumista.



Hilla@, miksi toivot kirjoittajien jättävän viestisi rauhaan?

Virheitä teet ja huomautuksia saat. Se on valokeulassa olevien varjopuolia.

Itse olen tottunut huomautuksiin. En miellytä jokaista. Tämä on virtuaalia "ystävyyttä" kaikilta osin emmekä tiedä kuka on "ystävä" ja kuka valmis puukottamaan selkään. Selkään puukottaja voi olla "ystäväksi" luulemamme. Minua seuraa eräs Toropainen, hän pyrkii faceen ja instaan vakoilemaan minun ja poikani elämää. Vanha "ystäväni".

Katsoin eilen illalla TV. ohjelmaa rakkaushuijareista, joiden kusettamiksi etenkin vanhemmat naiset lankeavat. Kun kusetus paljastuu ja rahat ovat menneet, eivät naiset ymmärrä kuinka niin fiksu mies olikin nigerialainen teinipoika.

Tälläista, tänään lähden meikkiostoksille. Huomasin lauantaina teatteri-iltaan tällätessäni, että silmämeikit olivat vanhuuttaan kuivuneet.

korppis kirjoitti:

Puoltapäivää@

Kyllä täällä Korvessakin hoitoon pääsee, mutta julkisen puolen leikkausjonot ovat pitkiä.

Kysyin perjantaina omasotesta korvahuuhtelua miehelleni, keskiviikkona saimme ajan sairaanhoitajalle.

Itselläni on puhelin yhteys sairaanhoitajaan, hän soittaa kerran kuussa.

Mietin, valittaminen on yleistä, onko se median tietoihin sokeaa uskomista, päättäjien haukkumista.



Hilla@, miksi toivot kirjoittajien jättävän viestisi rauhaan?

Virheitä teet ja huomautuksia saat. Se on valokeulassa olevien varjopuolia.

Itse olen tottunut huomautuksiin. En miellytä jokaista. Tämä on virtuaalia "ystävyyttä" kaikilta osin emmekä tiedä kuka on "ystävä" ja kuka valmis puukottamaan selkään. Selkään puukottaja voi olla "ystäväksi" luulemamme. Minua seuraa eräs Toropainen, hän pyrkii faceen ja instaan vakoilemaan minun ja poikani elämää. Vanha "ystäväni".

Katsoin eilen illalla TV. ohjelmaa rakkaushuijareista, joiden kusettamiksi etenkin vanhemmat naiset lankeavat. Kun kusetus paljastuu ja rahat ovat menneet, eivät naiset ymmärrä kuinka niin fiksu mies olikin nigerialainen teinipoika.

Tälläista, tänään lähden meikkiostoksille. Huomasin lauantaina teatteri-iltaan tällätessäni, että silmämeikit olivat vanhuuttaan kuivuneet.

Lue lisää

Paljon on myös naisia, jotka huijaa vanhoja miehiä.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon on myös naisia, jotka huijaa vanhoja miehiä.

Jos tarkoitat ja tarkoitathan sinä minun avioliittoani, koita ymmärtää, että et voi verrata minun avioliittoa omaasi.

Jos sinua lohduttaa, meillä on avioehto. Mikä on minun omaisuutta on minun ja lasteni mikä on mieheni omaisuutta on hänen ja hänen lastensa.

korppis kirjoitti:

Jos tarkoitat ja tarkoitathan sinä minun avioliittoani, koita ymmärtää, että et voi verrata minun avioliittoa omaasi.

Jos sinua lohduttaa, meillä on avioehto. Mikä on minun omaisuutta on minun ja lasteni mikä on mieheni omaisuutta on hänen ja hänen lastensa.

Lue lisää

Miksi itsesi tuohon vastaukseen sovitit, kukaan ei sinun avioehdosta ole kiinnostunut. Tuo oli vain vastaus siihen, kun vanhoja naisia pilkkasit siitä että haksahtavat nuorten nigerialaisten miesten tekemiin huijauksiin, että osaa naisetkin huijata.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi itsesi tuohon vastaukseen sovitit, kukaan ei sinun avioehdosta ole kiinnostunut. Tuo oli vain vastaus siihen, kun vanhoja naisia pilkkasit siitä että haksahtavat nuorten nigerialaisten miesten tekemiin huijauksiin, että osaa naisetkin huijata.

Lue lisää

Kerroin TV. ohjelmasta. Ymmärsin kommenttisi ilman, että selvitit, samaa paskaa jauhat.

Korppis

Anonyymi kirjoitti:

Miksi itsesi tuohon vastaukseen sovitit, kukaan ei sinun avioehdosta ole kiinnostunut. Tuo oli vain vastaus siihen, kun vanhoja naisia pilkkasit siitä että haksahtavat nuorten nigerialaisten miesten tekemiin huijauksiin, että osaa naisetkin huijata.

Lue lisää

Minä olen ihan hirveän kiinnostunut.
Älä sinä määrää minun kiinnostukseni kohteita

korppis kirjoitti:

Puoltapäivää@

Kyllä täällä Korvessakin hoitoon pääsee, mutta julkisen puolen leikkausjonot ovat pitkiä.

Kysyin perjantaina omasotesta korvahuuhtelua miehelleni, keskiviikkona saimme ajan sairaanhoitajalle.

Itselläni on puhelin yhteys sairaanhoitajaan, hän soittaa kerran kuussa.

Mietin, valittaminen on yleistä, onko se median tietoihin sokeaa uskomista, päättäjien haukkumista.



Hilla@, miksi toivot kirjoittajien jättävän viestisi rauhaan?

Virheitä teet ja huomautuksia saat. Se on valokeulassa olevien varjopuolia.

Itse olen tottunut huomautuksiin. En miellytä jokaista. Tämä on virtuaalia "ystävyyttä" kaikilta osin emmekä tiedä kuka on "ystävä" ja kuka valmis puukottamaan selkään. Selkään puukottaja voi olla "ystäväksi" luulemamme. Minua seuraa eräs Toropainen, hän pyrkii faceen ja instaan vakoilemaan minun ja poikani elämää. Vanha "ystäväni".

Katsoin eilen illalla TV. ohjelmaa rakkaushuijareista, joiden kusettamiksi etenkin vanhemmat naiset lankeavat. Kun kusetus paljastuu ja rahat ovat menneet, eivät naiset ymmärrä kuinka niin fiksu mies olikin nigerialainen teinipoika.

Tälläista, tänään lähden meikkiostoksille. Huomasin lauantaina teatteri-iltaan tällätessäni, että silmämeikit olivat vanhuuttaan kuivuneet.

Lue lisää

Kun on synnynnäisesti saita ja nuuka, ei joudu huijatuksi. Epäilisin suuresti ystävää, joka ensi töikseen alkaisi lainata minulta rahaa. Vaatimattomilla tuloilla eläneenä tiedän varoa ylimääräisiä rahanmenoja.
Mkr,

Arki alkoi har.aana lumitijkuisessa säässä. Liukasta oli, kun vein roskat. Miten teillä kierrätys sujuu? Tunsinpa itseni Kassi-Almaksi, kun kannoin roskapusseja kylki vääränä: pienmetallit, eli sillipurkit ym. Muovit, pahvitölkit, sekajäte. Lasipurkit ja biojätteen jätin kaappiin, kun en saanut kulkemaan.
Kyllä ennen oli toisin!
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Arki alkoi har.aana lumitijkuisessa säässä. Liukasta oli, kun vein roskat. Miten teillä kierrätys sujuu? Tunsinpa itseni Kassi-Almaksi, kun kannoin roskapusseja kylki vääränä: pienmetallit, eli sillipurkit ym. Muovit, pahvitölkit, sekajäte. Lasipurkit ja biojätteen jätin kaappiin, kun en saanut kulkemaan.
Kyllä ennen oli toisin!
Mkr.

Lue lisää

Kyselit kuinka meillä muilla kierrätys sujuu.
Biojäte viedään omaan Biolanin talousjätekompostoriin, joka on pihan perällä lehtikompostorin vieressä. Sanomalehdet ja muu paperitavara kauppareissujen yhteydessä yleisiin keräyspisteisiin, Sekajäte omaan jäteastiaan, jonka tyhjennysväli on 6 viikkoa.
Tämä jätteeksi luokiteltu toimii hyvin, mutta kaapit ovat pullollaan vaatetavaraa jolle ei ole käyttöä, mutta ei raaski heittää poiskaan. Erilaisia mattoja on myös rullalla varastoissa odottamassa mahdollista käyttöä. Olen jo luovuttanut näitten tavaroitten suhteen. Jää sitten jälkipolven tehtäväksi päästä niistä eroon kun minusta aika jättää. Kuolinsiivousta en jaksa tehdä ja koska talossa on tilaa olkoot tavarat siellä jemmassa. "eiväthän ne leipää pyydä", äitini sanonta, kun jotain turhaa tavaraa hänellä ihmettelimme.
tepa

Anonyymi kirjoitti:

Kyselit kuinka meillä muilla kierrätys sujuu.
Biojäte viedään omaan Biolanin talousjätekompostoriin, joka on pihan perällä lehtikompostorin vieressä. Sanomalehdet ja muu paperitavara kauppareissujen yhteydessä yleisiin keräyspisteisiin, Sekajäte omaan jäteastiaan, jonka tyhjennysväli on 6 viikkoa.
Tämä jätteeksi luokiteltu toimii hyvin, mutta kaapit ovat pullollaan vaatetavaraa jolle ei ole käyttöä, mutta ei raaski heittää poiskaan. Erilaisia mattoja on myös rullalla varastoissa odottamassa mahdollista käyttöä. Olen jo luovuttanut näitten tavaroitten suhteen. Jää sitten jälkipolven tehtäväksi päästä niistä eroon kun minusta aika jättää. Kuolinsiivousta en jaksa tehdä ja koska talossa on tilaa olkoot tavarat siellä jemmassa. "eiväthän ne leipää pyydä", äitini sanonta, kun jotain turhaa tavaraa hänellä ihmettelimme.
tepa

Lue lisää

Eikö se sekajäte ala haista 6 viikossa?

Anonyymi kirjoitti:

Kyselit kuinka meillä muilla kierrätys sujuu.
Biojäte viedään omaan Biolanin talousjätekompostoriin, joka on pihan perällä lehtikompostorin vieressä. Sanomalehdet ja muu paperitavara kauppareissujen yhteydessä yleisiin keräyspisteisiin, Sekajäte omaan jäteastiaan, jonka tyhjennysväli on 6 viikkoa.
Tämä jätteeksi luokiteltu toimii hyvin, mutta kaapit ovat pullollaan vaatetavaraa jolle ei ole käyttöä, mutta ei raaski heittää poiskaan. Erilaisia mattoja on myös rullalla varastoissa odottamassa mahdollista käyttöä. Olen jo luovuttanut näitten tavaroitten suhteen. Jää sitten jälkipolven tehtäväksi päästä niistä eroon kun minusta aika jättää. Kuolinsiivousta en jaksa tehdä ja koska talossa on tilaa olkoot tavarat siellä jemmassa. "eiväthän ne leipää pyydä", äitini sanonta, kun jotain turhaa tavaraa hänellä ihmettelimme.
tepa

Lue lisää

Hyvä kuulla, että kuolinsiivous ei suju muiltakaan. Itse olen vain "silloin tällöin" onnistunut viemään muutaman kassillisen tavaraa kierrätykseen ja syy viipyilyyn on sama kuin tepalla: kun ei ole akuuttia tilan tarvetta, niin olen antanut olla. Tuo olikin hyvä puolustus : "eiväthän ne leipää pyydä" ..))
Muiden jätteiden osalta kierrätys toimii hyvin. Tai no. Rakennusjätteeksi luokiteltua rojua kertyy joskus nurkkiin, aikansa palvellut matonpiiskausteline viimeksi ja kuomalavojakin taitaa olla pari kappaletta odottelemassa kyyditystä.
Vaikka eläisi säntillisesti, uskomattoman paljon jätettä yksikin ihminen pystyy tuottamaan pienessä ajassa.
Omassa lapsuudessa jäteongelmaakaan ei ollut, vai oliko ? Koskahan otetaan taas lasipakkaukset käyttöön muovin sijasta ?
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Eikö se sekajäte ala haista 6 viikossa?

Sekajätteeseen ei laiteta mitään biohajoavaa, kuten ruokaa, sitä varten on biolanin kompostori.
Täällä on sekajätteen tyhjennysväli jopa 12 viikkoa. Meilläkin se aikaväli riittäisi, kun melko tyhjinä jäteauto kippaa vähäiset jätteet.
On tullut aikoinaan sovittua tuo 6 viikkoa ja saa ollakin.
Olemme lajitelleet kartongit, lasit, paperit, sähkölamput ja patterit ja viedään ne itse omiin keräyspaikkoihinsa.
tepa

Anonyymi kirjoitti:

Sekajätteeseen ei laiteta mitään biohajoavaa, kuten ruokaa, sitä varten on biolanin kompostori.
Täällä on sekajätteen tyhjennysväli jopa 12 viikkoa. Meilläkin se aikaväli riittäisi, kun melko tyhjinä jäteauto kippaa vähäiset jätteet.
On tullut aikoinaan sovittua tuo 6 viikkoa ja saa ollakin.
Olemme lajitelleet kartongit, lasit, paperit, sähkölamput ja patterit ja viedään ne itse omiin keräyspaikkoihinsa.
tepa

Lue lisää

Kyllä mulla alkaa sekajäte haista. Ostan sitten kalaa palvelutiskiltä tai niitä muoviin pakattuja, niin kääreet menee sekajätteeseen.
Niitä en pese tai pyyhi, jotta ne voisi laittaa kierrätyksiin.
Muovijäte on se, jotta mulla tulee eniten.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä mulla alkaa sekajäte haista. Ostan sitten kalaa palvelutiskiltä tai niitä muoviin pakattuja, niin kääreet menee sekajätteeseen.
Niitä en pese tai pyyhi, jotta ne voisi laittaa kierrätyksiin.
Muovijäte on se, jotta mulla tulee eniten.

Lue lisää

Miten usein teillä sekajäteastia tyhjennetään?
En minäkään näe mitään järkeä muovikääreitten pesemisessä, jätteeseen vaan. Nyt talvellahan on se etu kun on pakkaset niin ei hajuistakaan ole haittaa.
Sekajätteeseen laitan myös ananas säilyke purkit ja papusäilykepurkit, vaikka metallia ovatkin ja kierrätettävissä.
Eiliseen jätepussin tuli iso posliinilautanen, jonka Missi kissa pudotti lattialle ja sitten katseli viattomana, että hupsista, mites siinä nyt noin kävi kun rikki meni. Esim. kissojen vessan tuotoksia en laita jäteastiaan, vaan hautaan ne lehtikompostin pohjalle, maatuvat siellä aikanaan.
Tämä kierrätys on hyvä juttu, mutta kannattaa siinäkin pitää jotain tolkkua, ettei käänny itseään vastaan.
tepa

Anonyymi kirjoitti:

Sekajätteeseen ei laiteta mitään biohajoavaa, kuten ruokaa, sitä varten on biolanin kompostori.
Täällä on sekajätteen tyhjennysväli jopa 12 viikkoa. Meilläkin se aikaväli riittäisi, kun melko tyhjinä jäteauto kippaa vähäiset jätteet.
On tullut aikoinaan sovittua tuo 6 viikkoa ja saa ollakin.
Olemme lajitelleet kartongit, lasit, paperit, sähkölamput ja patterit ja viedään ne itse omiin keräyspaikkoihinsa.
tepa

Lue lisää

Hyvin lajittelette. Eikö ne metallipurkitkin voisi viedä metallikeräykseen, koska ne eivät ikinä maadu?

kylmätotuus

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin lajittelette. Eikö ne metallipurkitkin voisi viedä metallikeräykseen, koska ne eivät ikinä maadu?

kylmätotuus

Kiitos hyvästä kysymyksestä.
Metallipurkit laitan sekajätteeseen joka viedään jäteasemalle jossa jätteet lajitellaan ja siellä otetaan talteen kaikki erilaiset jakeet, kuten metallit, muovit, kumit yms. Hyödyksi jäteasemat ovat suuria laitoksia, joissa käsitellään kaikki jäte. Hyötyjätteet käyvät läpi pesuri vaiheen joten kotitalouksien ei tarvitse pestä näitä purkkejaan ja purnukoitaan, kuten ketsuppi ja sinappi putkiloita.
tepa

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos hyvästä kysymyksestä.
Metallipurkit laitan sekajätteeseen joka viedään jäteasemalle jossa jätteet lajitellaan ja siellä otetaan talteen kaikki erilaiset jakeet, kuten metallit, muovit, kumit yms. Hyödyksi jäteasemat ovat suuria laitoksia, joissa käsitellään kaikki jäte. Hyötyjätteet käyvät läpi pesuri vaiheen joten kotitalouksien ei tarvitse pestä näitä purkkejaan ja purnukoitaan, kuten ketsuppi ja sinappi putkiloita.
tepa

Lue lisää

Meillä menee sekajäte jätteiden polttolaitokseen ei lajittelukeskukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä menee sekajäte jätteiden polttolaitokseen ei lajittelukeskukseen.

Meidän taloyhtiössä on omat molokit lasille, metallille, polttokelpoiselle jätteelle, muoville, kartongille, lehdille ja biojätteelle.

Anonyymi kirjoitti:

Sekajätteeseen ei laiteta mitään biohajoavaa, kuten ruokaa, sitä varten on biolanin kompostori.
Täällä on sekajätteen tyhjennysväli jopa 12 viikkoa. Meilläkin se aikaväli riittäisi, kun melko tyhjinä jäteauto kippaa vähäiset jätteet.
On tullut aikoinaan sovittua tuo 6 viikkoa ja saa ollakin.
Olemme lajitelleet kartongit, lasit, paperit, sähkölamput ja patterit ja viedään ne itse omiin keräyspaikkoihinsa.
tepa

Lue lisää

Minun taloudessani ei jää yli ruokaa kuin muutama lusikallinen kerrallaan. Kyllä sen heitän sekajätteisiin. Kun asunto on paljon vanhempi kuin kierrätysinto, ei keräilyastioille ole paikkaa keittiössä. Taloni suunnittelija ei muutenkaan ollut talousihmisiä, ikkunoihinkin pani saranat yläpuitteisiin, niin että ikkunan pesu on kuoleman uhmaamista raskaiden ruutujen välissä.
Allaskaapissa on rivi keräystöpsiä, liian pieniä, tuntuu että ne ovat aina kukkuroillaan.
Mkr.

Minä katsoin kaksi jaksoa Promesaa, ja nukuin molemmista puolet ajasta. Nythän on sitten kuin uusi seurattava, jos pysyn huomenna hereillä.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Minä katsoin kaksi jaksoa Promesaa, ja nukuin molemmista puolet ajasta. Nythän on sitten kuin uusi seurattava, jos pysyn huomenna hereillä.
Mkr.

Huomenta huutelen täältä pimeydestä, sateisesta Savosta, lumet on kadonneet, tuskin tänäänkään aurinkoa nähdään, meinaa jo mieli mustua, samoin kuin Hurskaiseltakin, mutta eipä vaivuta surun alle, kyllä se siitä hyväksi muuttuu.
Muistelen etten yhtään mustaa joulua ole kokenut, äitini kertoi kuitenkin, että tammikuussakin vielä soutaen kirkkoon mentiin.
Viikon päästä jo jouluiset puheet voi alkaa, valmistelut tähän vuoden kohokohtaan, siis minulle edelleen näin on.
Muotoaan on moneen tyylin jouluni muuttuneet sitten vanhempien kanssa vielä eläessä, silloin kokoonnuttiin perheinemme vanhempien kotiin ja äiti oli laittanut kystä kyllin.
Sitten oli aika jolloin joulua vietettiin minun kotona, kaikki yhdessä.
Perheiden kasvettua muuttui sitten niin, että jokainen oman perheensä kanssa joulua viettivät, nyt sitten mieheni kuoleman jälkeen, kuljen lapsien luona vuoron perään ja tänä jouluna suunnitelmat on viettää joulu tyttäreni ja vävyn kanssa.
Joulurauhaa vanheneva väki kaipaa.

Tuo LaPromessa on pitkäveteiseksi muuttunut, kuten mkr totesit, minä katson aina Areenalta maanantaisin ja eilenkin yhden säärystimen sitä katsoessa neuloin.

Jäteasiat puhuttaneet myös, meidän talossa asia hyvin hoidettu, seitsemän laatikkoa on täytettävänä, bio-jäte kuin sekajätekin, tyhjennetään pari kertaa viikossa, muut sitten hyväksi katsotun ajan perästä.
Toivoisi tuo lajitteluhalun kasvavan, sillä monesti minäkin sekajätteestä nostan pizzalaatikoita pahvinkeräys laatikkoon, kiireisiä ihmiset ovat.

Kuolinsiivousta teen pikkuhiljaa, kyselen lapsilta kuka jotain haluaa ja vastauksen ollessa ei, yritän itse sitten katomaistempun suorittaa, tavalla tai toisella, silti selvitettävää jää jälkeenikin.

Demeter mainitset veljesi noiden sairauksien kanssa painivan, kyllä se surun mieleen tuo vierestä katsoen.
Kälynikin on muistin kanssa muiden vaivojen lisäksi kovaa vauhtia huonompaan suuntaa menevän, käydessäni hänen luonaan oli vanha ystävä, vähän ajan perästä kälyni kysyi minulta, mikäs tämän vieraan nimi olikaan.
Miten aina niin tarmokas ihminen voikaan noin huonoon kuntoon mennä.
Ramoona kerroit siellä teillä päin kohtuulliset palvelut terveyden hoidossa, meillä täällä jopa kuusi kuukautta korvalääkärin tutkimuksiin, no taisi kyllä olla unohdus koko asiassa, kun peräämään alkoivat.
Pitkiä on jonot kuitenkin ja hoitajat/lääkärit kuormittuvat asian johdosta.

Ymmärsit väärin korpikirjailija, en ketään kiellä kirjoittamasta, mutta totuuden tivaamista asioista mitä ei tarvitse, se on jo kiusaamista.
Kaikki kuitenkin hyvin tällä haavaa, joten jatketaan samaan tyyliin, oikein hyvää päivää, säästä huolimatta toivottelen..

Hil-la kirjoitti:

Huomenta huutelen täältä pimeydestä, sateisesta Savosta, lumet on kadonneet, tuskin tänäänkään aurinkoa nähdään, meinaa jo mieli mustua, samoin kuin Hurskaiseltakin, mutta eipä vaivuta surun alle, kyllä se siitä hyväksi muuttuu.
Muistelen etten yhtään mustaa joulua ole kokenut, äitini kertoi kuitenkin, että tammikuussakin vielä soutaen kirkkoon mentiin.
Viikon päästä jo jouluiset puheet voi alkaa, valmistelut tähän vuoden kohokohtaan, siis minulle edelleen näin on.
Muotoaan on moneen tyylin jouluni muuttuneet sitten vanhempien kanssa vielä eläessä, silloin kokoonnuttiin perheinemme vanhempien kotiin ja äiti oli laittanut kystä kyllin.
Sitten oli aika jolloin joulua vietettiin minun kotona, kaikki yhdessä.
Perheiden kasvettua muuttui sitten niin, että jokainen oman perheensä kanssa joulua viettivät, nyt sitten mieheni kuoleman jälkeen, kuljen lapsien luona vuoron perään ja tänä jouluna suunnitelmat on viettää joulu tyttäreni ja vävyn kanssa.
Joulurauhaa vanheneva väki kaipaa.

Tuo LaPromessa on pitkäveteiseksi muuttunut, kuten mkr totesit, minä katson aina Areenalta maanantaisin ja eilenkin yhden säärystimen sitä katsoessa neuloin.

Jäteasiat puhuttaneet myös, meidän talossa asia hyvin hoidettu, seitsemän laatikkoa on täytettävänä, bio-jäte kuin sekajätekin, tyhjennetään pari kertaa viikossa, muut sitten hyväksi katsotun ajan perästä.
Toivoisi tuo lajitteluhalun kasvavan, sillä monesti minäkin sekajätteestä nostan pizzalaatikoita pahvinkeräys laatikkoon, kiireisiä ihmiset ovat.

Kuolinsiivousta teen pikkuhiljaa, kyselen lapsilta kuka jotain haluaa ja vastauksen ollessa ei, yritän itse sitten katomaistempun suorittaa, tavalla tai toisella, silti selvitettävää jää jälkeenikin.

Demeter mainitset veljesi noiden sairauksien kanssa painivan, kyllä se surun mieleen tuo vierestä katsoen.
Kälynikin on muistin kanssa muiden vaivojen lisäksi kovaa vauhtia huonompaan suuntaa menevän, käydessäni hänen luonaan oli vanha ystävä, vähän ajan perästä kälyni kysyi minulta, mikäs tämän vieraan nimi olikaan.
Miten aina niin tarmokas ihminen voikaan noin huonoon kuntoon mennä.
Ramoona kerroit siellä teillä päin kohtuulliset palvelut terveyden hoidossa, meillä täällä jopa kuusi kuukautta korvalääkärin tutkimuksiin, no taisi kyllä olla unohdus koko asiassa, kun peräämään alkoivat.
Pitkiä on jonot kuitenkin ja hoitajat/lääkärit kuormittuvat asian johdosta.

Ymmärsit väärin korpikirjailija, en ketään kiellä kirjoittamasta, mutta totuuden tivaamista asioista mitä ei tarvitse, se on jo kiusaamista.
Kaikki kuitenkin hyvin tällä haavaa, joten jatketaan samaan tyyliin, oikein hyvää päivää, säästä huolimatta toivottelen..

Lue lisää

Huomenta pimeästä vaan ei valottomasta :)

Pikaisesti verryttelen tässä sormiani.
Meilläkin kierrätetään biojäte, kartonki, muovi, lasi, metalli ja sekajäte omissa säiliöissään.
Kaupassa on loota pattereille. Elektroniikka viedään erään kaupan pisteelle. Vaatteet Emmauksen laatikoihin, myyntiin.
Hyvä, että kerättävien materiaalien uudelleen käyttö on lisääntynyt ja kehitellään. Kerroit Hil-la aiemmin, että hautakynttilöistä muovit ja metallit eritellään ja hyödynnetään.

Lumimoska, jää ovat kadonneet, hyvä niin. Mietin, että minä pärjäisin pimeässä, lumettomassa, jos vaihtoehtona on sohjo. Haikailen kyllä narskuvaa pakkaslunta, hengityksen höyryä ja tähtitaivasta, lumikinoksia jhavupuiden oksillakin, jäniksen jälkiä...

Hil-lalle voimia hyväksyä kälyn "hiipuminen" hyvät muistot mukanasi.
Muistan kirjoituksiasi miten olet kulkenut kälysi vierellä tukien. Muutot ja pensasmarjojen keräysmatkat entiselle kodille jne.
Tähän voisin tokaista elämä on, kylmää ja kornia. Niinhän se kyllä on, luopumista ja irtipäästämistä.

Nyt päiväntyöt alkakoon.

/ex-brinkkala

Hil-la kirjoitti:

Huomenta huutelen täältä pimeydestä, sateisesta Savosta, lumet on kadonneet, tuskin tänäänkään aurinkoa nähdään, meinaa jo mieli mustua, samoin kuin Hurskaiseltakin, mutta eipä vaivuta surun alle, kyllä se siitä hyväksi muuttuu.
Muistelen etten yhtään mustaa joulua ole kokenut, äitini kertoi kuitenkin, että tammikuussakin vielä soutaen kirkkoon mentiin.
Viikon päästä jo jouluiset puheet voi alkaa, valmistelut tähän vuoden kohokohtaan, siis minulle edelleen näin on.
Muotoaan on moneen tyylin jouluni muuttuneet sitten vanhempien kanssa vielä eläessä, silloin kokoonnuttiin perheinemme vanhempien kotiin ja äiti oli laittanut kystä kyllin.
Sitten oli aika jolloin joulua vietettiin minun kotona, kaikki yhdessä.
Perheiden kasvettua muuttui sitten niin, että jokainen oman perheensä kanssa joulua viettivät, nyt sitten mieheni kuoleman jälkeen, kuljen lapsien luona vuoron perään ja tänä jouluna suunnitelmat on viettää joulu tyttäreni ja vävyn kanssa.
Joulurauhaa vanheneva väki kaipaa.

Tuo LaPromessa on pitkäveteiseksi muuttunut, kuten mkr totesit, minä katson aina Areenalta maanantaisin ja eilenkin yhden säärystimen sitä katsoessa neuloin.

Jäteasiat puhuttaneet myös, meidän talossa asia hyvin hoidettu, seitsemän laatikkoa on täytettävänä, bio-jäte kuin sekajätekin, tyhjennetään pari kertaa viikossa, muut sitten hyväksi katsotun ajan perästä.
Toivoisi tuo lajitteluhalun kasvavan, sillä monesti minäkin sekajätteestä nostan pizzalaatikoita pahvinkeräys laatikkoon, kiireisiä ihmiset ovat.

Kuolinsiivousta teen pikkuhiljaa, kyselen lapsilta kuka jotain haluaa ja vastauksen ollessa ei, yritän itse sitten katomaistempun suorittaa, tavalla tai toisella, silti selvitettävää jää jälkeenikin.

Demeter mainitset veljesi noiden sairauksien kanssa painivan, kyllä se surun mieleen tuo vierestä katsoen.
Kälynikin on muistin kanssa muiden vaivojen lisäksi kovaa vauhtia huonompaan suuntaa menevän, käydessäni hänen luonaan oli vanha ystävä, vähän ajan perästä kälyni kysyi minulta, mikäs tämän vieraan nimi olikaan.
Miten aina niin tarmokas ihminen voikaan noin huonoon kuntoon mennä.
Ramoona kerroit siellä teillä päin kohtuulliset palvelut terveyden hoidossa, meillä täällä jopa kuusi kuukautta korvalääkärin tutkimuksiin, no taisi kyllä olla unohdus koko asiassa, kun peräämään alkoivat.
Pitkiä on jonot kuitenkin ja hoitajat/lääkärit kuormittuvat asian johdosta.

Ymmärsit väärin korpikirjailija, en ketään kiellä kirjoittamasta, mutta totuuden tivaamista asioista mitä ei tarvitse, se on jo kiusaamista.
Kaikki kuitenkin hyvin tällä haavaa, joten jatketaan samaan tyyliin, oikein hyvää päivää, säästä huolimatta toivottelen..

Lue lisää

Onpa omituinen tuo toiseksi viimeinen lause.
Ei oikein saa selvää - mikä totuus ja kuka ei tarvitse ja kiusaaminen?
Tyypillistä savolaisuutta varmaankin.

Hil-la kirjoitti:

Huomenta huutelen täältä pimeydestä, sateisesta Savosta, lumet on kadonneet, tuskin tänäänkään aurinkoa nähdään, meinaa jo mieli mustua, samoin kuin Hurskaiseltakin, mutta eipä vaivuta surun alle, kyllä se siitä hyväksi muuttuu.
Muistelen etten yhtään mustaa joulua ole kokenut, äitini kertoi kuitenkin, että tammikuussakin vielä soutaen kirkkoon mentiin.
Viikon päästä jo jouluiset puheet voi alkaa, valmistelut tähän vuoden kohokohtaan, siis minulle edelleen näin on.
Muotoaan on moneen tyylin jouluni muuttuneet sitten vanhempien kanssa vielä eläessä, silloin kokoonnuttiin perheinemme vanhempien kotiin ja äiti oli laittanut kystä kyllin.
Sitten oli aika jolloin joulua vietettiin minun kotona, kaikki yhdessä.
Perheiden kasvettua muuttui sitten niin, että jokainen oman perheensä kanssa joulua viettivät, nyt sitten mieheni kuoleman jälkeen, kuljen lapsien luona vuoron perään ja tänä jouluna suunnitelmat on viettää joulu tyttäreni ja vävyn kanssa.
Joulurauhaa vanheneva väki kaipaa.

Tuo LaPromessa on pitkäveteiseksi muuttunut, kuten mkr totesit, minä katson aina Areenalta maanantaisin ja eilenkin yhden säärystimen sitä katsoessa neuloin.

Jäteasiat puhuttaneet myös, meidän talossa asia hyvin hoidettu, seitsemän laatikkoa on täytettävänä, bio-jäte kuin sekajätekin, tyhjennetään pari kertaa viikossa, muut sitten hyväksi katsotun ajan perästä.
Toivoisi tuo lajitteluhalun kasvavan, sillä monesti minäkin sekajätteestä nostan pizzalaatikoita pahvinkeräys laatikkoon, kiireisiä ihmiset ovat.

Kuolinsiivousta teen pikkuhiljaa, kyselen lapsilta kuka jotain haluaa ja vastauksen ollessa ei, yritän itse sitten katomaistempun suorittaa, tavalla tai toisella, silti selvitettävää jää jälkeenikin.

Demeter mainitset veljesi noiden sairauksien kanssa painivan, kyllä se surun mieleen tuo vierestä katsoen.
Kälynikin on muistin kanssa muiden vaivojen lisäksi kovaa vauhtia huonompaan suuntaa menevän, käydessäni hänen luonaan oli vanha ystävä, vähän ajan perästä kälyni kysyi minulta, mikäs tämän vieraan nimi olikaan.
Miten aina niin tarmokas ihminen voikaan noin huonoon kuntoon mennä.
Ramoona kerroit siellä teillä päin kohtuulliset palvelut terveyden hoidossa, meillä täällä jopa kuusi kuukautta korvalääkärin tutkimuksiin, no taisi kyllä olla unohdus koko asiassa, kun peräämään alkoivat.
Pitkiä on jonot kuitenkin ja hoitajat/lääkärit kuormittuvat asian johdosta.

Ymmärsit väärin korpikirjailija, en ketään kiellä kirjoittamasta, mutta totuuden tivaamista asioista mitä ei tarvitse, se on jo kiusaamista.
Kaikki kuitenkin hyvin tällä haavaa, joten jatketaan samaan tyyliin, oikein hyvää päivää, säästä huolimatta toivottelen..

Lue lisää

Kirjoitit..."Ymmärsit väärin korpikirjailija, en ketään kiellä kirjoittamasta, mutta totuuden tivaamista asioista mitä ei tarvitse, se on jo kiusaamista."

En ymmärtänyt väärin, minä jos kuka tiedän mitä on vääristelty totuus.
Lukiessani vääristelyjä totuuksia ja niitä piilovittuiluja, vastaan kerron totuuden, se johtaa tyhmiin tulkintoihin, riitaan. Olet kirjoittanut, että ei pidä vastata, mutta ei se onnistu sultakaan jos koet vääryyttä.

Pitää ymmärtää kiusaaminen ja nuoleminen, oppia lukemaan rivien välistä ne kun voivat tulla samalta henkilöltä.

Korppis huomenta@

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitit..."Ymmärsit väärin korpikirjailija, en ketään kiellä kirjoittamasta, mutta totuuden tivaamista asioista mitä ei tarvitse, se on jo kiusaamista."

En ymmärtänyt väärin, minä jos kuka tiedän mitä on vääristelty totuus.
Lukiessani vääristelyjä totuuksia ja niitä piilovittuiluja, vastaan kerron totuuden, se johtaa tyhmiin tulkintoihin, riitaan. Olet kirjoittanut, että ei pidä vastata, mutta ei se onnistu sultakaan jos koet vääryyttä.

Pitää ymmärtää kiusaaminen ja nuoleminen, oppia lukemaan rivien välistä ne kun voivat tulla samalta henkilöltä.

Korppis huomenta@

Lue lisää

Korppis. Miksi yhä tässä Hillan ketjussa pidät sitä päiväkirjaasi, vaikka koko ajan moitit ja opetat Hillaa. ??
Kyllä se sekä nuoleminen että kiusaaminen onnistuu nimenomaan sinulta. Rivien välistä lukeminen on lähinnä luulotautisuutta javainoharhaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Korppis. Miksi yhä tässä Hillan ketjussa pidät sitä päiväkirjaasi, vaikka koko ajan moitit ja opetat Hillaa. ??
Kyllä se sekä nuoleminen että kiusaaminen onnistuu nimenomaan sinulta. Rivien välistä lukeminen on lähinnä luulotautisuutta javainoharhaisuutta.

Lue lisää

Et siis tiedä ketjun teemaa...no...tämä on arjen kerrontaa. Siihen kuuluu myös kyky keskustella, eikä tehdä luonneanalyysejä keittiön pöytätasolta.

Pidän valokuvapäiväkirjaa blogissani. Myös tänne kirjoittamani päivän puuhastelut auttavat muistamaan milloinkin tapahtui mitäkin.

Se on yksi harrastuksistani, joita minulla on paljon.

Jos koet minun opettavan Hillaa, se on sinun suppea mielikuvasi ei minun tarkoitukseni. Vaikka elämä onkin oppia ikä kaikki.

Nyt voit lopettaa perässä pyörimiseni ja keskittyä ketjun teemaan arjen askareisiin.

Korppis

Hil-la kirjoitti:

Huomenta huutelen täältä pimeydestä, sateisesta Savosta, lumet on kadonneet, tuskin tänäänkään aurinkoa nähdään, meinaa jo mieli mustua, samoin kuin Hurskaiseltakin, mutta eipä vaivuta surun alle, kyllä se siitä hyväksi muuttuu.
Muistelen etten yhtään mustaa joulua ole kokenut, äitini kertoi kuitenkin, että tammikuussakin vielä soutaen kirkkoon mentiin.
Viikon päästä jo jouluiset puheet voi alkaa, valmistelut tähän vuoden kohokohtaan, siis minulle edelleen näin on.
Muotoaan on moneen tyylin jouluni muuttuneet sitten vanhempien kanssa vielä eläessä, silloin kokoonnuttiin perheinemme vanhempien kotiin ja äiti oli laittanut kystä kyllin.
Sitten oli aika jolloin joulua vietettiin minun kotona, kaikki yhdessä.
Perheiden kasvettua muuttui sitten niin, että jokainen oman perheensä kanssa joulua viettivät, nyt sitten mieheni kuoleman jälkeen, kuljen lapsien luona vuoron perään ja tänä jouluna suunnitelmat on viettää joulu tyttäreni ja vävyn kanssa.
Joulurauhaa vanheneva väki kaipaa.

Tuo LaPromessa on pitkäveteiseksi muuttunut, kuten mkr totesit, minä katson aina Areenalta maanantaisin ja eilenkin yhden säärystimen sitä katsoessa neuloin.

Jäteasiat puhuttaneet myös, meidän talossa asia hyvin hoidettu, seitsemän laatikkoa on täytettävänä, bio-jäte kuin sekajätekin, tyhjennetään pari kertaa viikossa, muut sitten hyväksi katsotun ajan perästä.
Toivoisi tuo lajitteluhalun kasvavan, sillä monesti minäkin sekajätteestä nostan pizzalaatikoita pahvinkeräys laatikkoon, kiireisiä ihmiset ovat.

Kuolinsiivousta teen pikkuhiljaa, kyselen lapsilta kuka jotain haluaa ja vastauksen ollessa ei, yritän itse sitten katomaistempun suorittaa, tavalla tai toisella, silti selvitettävää jää jälkeenikin.

Demeter mainitset veljesi noiden sairauksien kanssa painivan, kyllä se surun mieleen tuo vierestä katsoen.
Kälynikin on muistin kanssa muiden vaivojen lisäksi kovaa vauhtia huonompaan suuntaa menevän, käydessäni hänen luonaan oli vanha ystävä, vähän ajan perästä kälyni kysyi minulta, mikäs tämän vieraan nimi olikaan.
Miten aina niin tarmokas ihminen voikaan noin huonoon kuntoon mennä.
Ramoona kerroit siellä teillä päin kohtuulliset palvelut terveyden hoidossa, meillä täällä jopa kuusi kuukautta korvalääkärin tutkimuksiin, no taisi kyllä olla unohdus koko asiassa, kun peräämään alkoivat.
Pitkiä on jonot kuitenkin ja hoitajat/lääkärit kuormittuvat asian johdosta.

Ymmärsit väärin korpikirjailija, en ketään kiellä kirjoittamasta, mutta totuuden tivaamista asioista mitä ei tarvitse, se on jo kiusaamista.
Kaikki kuitenkin hyvin tällä haavaa, joten jatketaan samaan tyyliin, oikein hyvää päivää, säästä huolimatta toivottelen..

Lue lisää

Mukavia muisteloita jouluista ennen ja nyt, Hil-la. Joulu kyllä kirvoittaa muisteluun ja ainakin minua myös sen oman sieluntilan havainnointiin.

Vaikka koen olevani jouluihminen, joskus sen "oikean" joulutunnelman tavoittaminen oli vaikeata. Ehkä kaiken kaupallistuminen estää sitä.

Tänä päivänä kyllä allekirjoitan tuon, minkä totesit, Hil-la : "Joulurauhaa vanheneva väki kaipaa"...

Anonyymi kirjoitti:

Huomenta pimeästä vaan ei valottomasta :)

Pikaisesti verryttelen tässä sormiani.
Meilläkin kierrätetään biojäte, kartonki, muovi, lasi, metalli ja sekajäte omissa säiliöissään.
Kaupassa on loota pattereille. Elektroniikka viedään erään kaupan pisteelle. Vaatteet Emmauksen laatikoihin, myyntiin.
Hyvä, että kerättävien materiaalien uudelleen käyttö on lisääntynyt ja kehitellään. Kerroit Hil-la aiemmin, että hautakynttilöistä muovit ja metallit eritellään ja hyödynnetään.

Lumimoska, jää ovat kadonneet, hyvä niin. Mietin, että minä pärjäisin pimeässä, lumettomassa, jos vaihtoehtona on sohjo. Haikailen kyllä narskuvaa pakkaslunta, hengityksen höyryä ja tähtitaivasta, lumikinoksia jhavupuiden oksillakin, jäniksen jälkiä...

Hil-lalle voimia hyväksyä kälyn "hiipuminen" hyvät muistot mukanasi.
Muistan kirjoituksiasi miten olet kulkenut kälysi vierellä tukien. Muutot ja pensasmarjojen keräysmatkat entiselle kodille jne.
Tähän voisin tokaista elämä on, kylmää ja kornia. Niinhän se kyllä on, luopumista ja irtipäästämistä.

Nyt päiväntyöt alkakoon.

/ex-brinkkala

Lue lisää

Kiva kuulla. brinkkala, että Emmaus on vielä voimissaan - jos siellä päin keräyslaatikoita löytyy.
Paikka tuli minulle tutuksi kun veljentyttö asui siellä jonkin aikaa. Minäkin vierailin siellä ja tein ostoksia "syrjäytyneiden ostospaikasta" - kuten myymälää nimitimme..))
Jokos pestisi on alkanut ? Mukavia päiviä sinne !
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Korppis. Miksi yhä tässä Hillan ketjussa pidät sitä päiväkirjaasi, vaikka koko ajan moitit ja opetat Hillaa. ??
Kyllä se sekä nuoleminen että kiusaaminen onnistuu nimenomaan sinulta. Rivien välistä lukeminen on lähinnä luulotautisuutta javainoharhaisuutta.

Lue lisää

Ei kai kukaan täällä tarvitse edunvalvojaa tai holhoojaa?
Annetaan aikuisten ihmisten selvitellä itse omat asiansa.
Turhaa hämmentämistä.

Paloma.se01 kirjoitti:

Ei kai kukaan täällä tarvitse edunvalvojaa tai holhoojaa?
Annetaan aikuisten ihmisten selvitellä itse omat asiansa.
Turhaa hämmentämistä.

Paloma se01.Noudata omaa neuvoasi äläkä toimi aina korppiksen edunvalvojana!

demeter1 kirjoitti:

Kiva kuulla. brinkkala, että Emmaus on vielä voimissaan - jos siellä päin keräyslaatikoita löytyy.
Paikka tuli minulle tutuksi kun veljentyttö asui siellä jonkin aikaa. Minäkin vierailin siellä ja tein ostoksia "syrjäytyneiden ostospaikasta" - kuten myymälää nimitimme..))
Jokos pestisi on alkanut ? Mukavia päiviä sinne !
demeter1

Lue lisää

Emmaus on todellakin voimissaan, demeter :) Itseasiassa luin siitä historiikkia, kun Turussa Emmaus tuli eteeni. Ranskassa sodan jälleenrakentamisen aikaan eräs mies avasi kotinsa ovet kodittomalle v. 1949. Siitä lähti lumppujen ja paperin keräys kodittomien hyväksi, jossa kodittomat antoivat oman panoksensa keräten ja kunnostaen. Suomeen perustettiin "Pääskyt" 1966 Helsinkiin, sittemmin nimi muuttui Emmaus Helsinki. Vieläkin kolme myymälää siellä. Laajensi toimintaa kehitysmaiden hyväksi myös. Minulle Emmaus on aina Emmaus, nostalginen. Edelleenkin ympäri maailmaa toimintaa.
Kyllä 1960 ja 1970 -luvuilla tapahtui hyviä asioita paljon, edistyksellisiä.
Pestissä olen, joten hyvää yötä :)
/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Emmaus on todellakin voimissaan, demeter :) Itseasiassa luin siitä historiikkia, kun Turussa Emmaus tuli eteeni. Ranskassa sodan jälleenrakentamisen aikaan eräs mies avasi kotinsa ovet kodittomalle v. 1949. Siitä lähti lumppujen ja paperin keräys kodittomien hyväksi, jossa kodittomat antoivat oman panoksensa keräten ja kunnostaen. Suomeen perustettiin "Pääskyt" 1966 Helsinkiin, sittemmin nimi muuttui Emmaus Helsinki. Vieläkin kolme myymälää siellä. Laajensi toimintaa kehitysmaiden hyväksi myös. Minulle Emmaus on aina Emmaus, nostalginen. Edelleenkin ympäri maailmaa toimintaa.
Kyllä 1960 ja 1970 -luvuilla tapahtui hyviä asioita paljon, edistyksellisiä.
Pestissä olen, joten hyvää yötä :)
/ex-brinkkala

Lue lisää

Hyvänen aika sentään, että osasin tupeksia edellisen tekstini. Leikkaa liimaa meni harakoille, pätkä jäi pois ja lopuissa vilisee asiavirheitä. Huomasin eilen, vaan en jaksanut korjata.
No mutta siis Suomeen Pääskyt perustettiin 1964 ja sivuliike Helsinkiin 1966.
Kysyit demeter, että vieläkö täällä toimii ja toimiihan se. Kävin toissakesänä Emmauksen myymälän sisällä ja suorastaan pursusi tavaraa. En tiedä toimiiko työpaja miten ja onko "kommuunissa" vielä asukkaita. "Rurre ja Bigi", perustajajäsenet jo tuonpuoleisessa.

Hyvää oloa sinulle sinne :)
/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Hyvänen aika sentään, että osasin tupeksia edellisen tekstini. Leikkaa liimaa meni harakoille, pätkä jäi pois ja lopuissa vilisee asiavirheitä. Huomasin eilen, vaan en jaksanut korjata.
No mutta siis Suomeen Pääskyt perustettiin 1964 ja sivuliike Helsinkiin 1966.
Kysyit demeter, että vieläkö täällä toimii ja toimiihan se. Kävin toissakesänä Emmauksen myymälän sisällä ja suorastaan pursusi tavaraa. En tiedä toimiiko työpaja miten ja onko "kommuunissa" vielä asukkaita. "Rurre ja Bigi", perustajajäsenet jo tuonpuoleisessa.

Hyvää oloa sinulle sinne :)
/ex-brinkkala

Lue lisää

Kiitos tuosta historiikistä, brinkkala. Tavaraa varmasti löytyy, lähinnä ajattelin tuota kommuunia ja työpajoja, löytyykö niihin vielä asujia ja tekijöitä.
Veljentyttö taisi olla siellä vuoden verran ja kai oppi siinä ajassa, ettei se maailmanparannus ihan ongelmatonta ole...))
Yrittämistä ei tietenkään koskaan sovi väheksyä eikä sitä oppia minkä siitä kuitenkin nuori ihminen saa...
Tsemppiä sinne ! Olet hyvässä seurassa ja tähdellisessä työssä..))
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Onpa omituinen tuo toiseksi viimeinen lause.
Ei oikein saa selvää - mikä totuus ja kuka ei tarvitse ja kiusaaminen?
Tyypillistä savolaisuutta varmaankin.

Ei siitä lauseesta saa selvää kukaan.
Vaikka olenkin savolainen, niin en ymmärrä, mitä Hil-la tuolla lauseella tarkoittaa.

kylmätotuus

Anonyymi kirjoitti:

Ei siitä lauseesta saa selvää kukaan.
Vaikka olenkin savolainen, niin en ymmärrä, mitä Hil-la tuolla lauseella tarkoittaa.

kylmätotuus

Tässä sitä ihmettelee tavallinen lukija, mihin toiseksi viimeiseen lauseeseen pitää ottaa kantaa. Jokaisessa kommentissa se on, jollei nyt oteta mukaan yhden lauseen heittoja.
Ehdotukseni on, että asia painetaan unohduksen suohon.
Uskon, että en ole ainoa, joka lukee mielipiteet kertaalleen ja siirtyy seuraavaan. Luettua ei pidetä mielessä, ei ainakaan, jos on yhtä hajamielinen kuin allekirjoittanut.
Onhan kyllä todettu, että jotkut keskustelijat arkistoivat kommentteja, ja vetoavat niihin jopa vuosien kuluttua. Täytyy sanoa, että heille S24 on todella lähellä sydäntä.
Niin että ehkä mielenkiintomme juuri näistä syistä säilyy vuosikymmenestä toiseen.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä sitä ihmettelee tavallinen lukija, mihin toiseksi viimeiseen lauseeseen pitää ottaa kantaa. Jokaisessa kommentissa se on, jollei nyt oteta mukaan yhden lauseen heittoja.
Ehdotukseni on, että asia painetaan unohduksen suohon.
Uskon, että en ole ainoa, joka lukee mielipiteet kertaalleen ja siirtyy seuraavaan. Luettua ei pidetä mielessä, ei ainakaan, jos on yhtä hajamielinen kuin allekirjoittanut.
Onhan kyllä todettu, että jotkut keskustelijat arkistoivat kommentteja, ja vetoavat niihin jopa vuosien kuluttua. Täytyy sanoa, että heille S24 on todella lähellä sydäntä.
Niin että ehkä mielenkiintomme juuri näistä syistä säilyy vuosikymmenestä toiseen.
Mkr.

Lue lisää

Toiseksi viimeinen lause, jota minäkään en ymmärrä, löytyy Hil-lan kirjoituksesta 2024-11-26 07:29:10.

kylmätotuus

Puolivaloilla olen viime ajat kulkenut ja sivusilmin täälläkin käynyt.
Ohi ovat menneet tarinanne. Myötätuntoni lähetän ikävien tilanteiden keskellä kamppaileville. 😀
Mikäli olen oikein allakkaani tulkinnut,on pikkujoulu seuraavana kohokohtana vuorossa. Minun lapsuudessani hankittiin joskus pieni kuusi pöydälle, ja kaikille lapsille paketti.
Minulla on huomenna taas käynti silmäklinikalla.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Puolivaloilla olen viime ajat kulkenut ja sivusilmin täälläkin käynyt.
Ohi ovat menneet tarinanne. Myötätuntoni lähetän ikävien tilanteiden keskellä kamppaileville. 😀
Mikäli olen oikein allakkaani tulkinnut,on pikkujoulu seuraavana kohokohtana vuorossa. Minun lapsuudessani hankittiin joskus pieni kuusi pöydälle, ja kaikille lapsille paketti.
Minulla on huomenna taas käynti silmäklinikalla.
Mkr.

Lue lisää

Älä huoli Makriina. Jos vähän hirtehishuumoria kehiin: "Sokeiden maailmassa, yksisilmäinenkin on kuningas". Minähän olen tunnustanut kulkevani lainavaloilla (siteeraukset), joten aika tasoissa taidetaan olla ?..))

Mutta ymmärsinkö nyt oikein, että operaatiosi (kaihileikkaus) kuitenkin lähenee ja kohta on parempaa odotettavissa ? Onnea matkaan.

Tuollaisesta pikkujoulun vietosta en ole kuullutkaan. Voisi varmasti ottaa tavaksi, lapsiperheissä ainakin.
demeter1

demeter1 kirjoitti:

Älä huoli Makriina. Jos vähän hirtehishuumoria kehiin: "Sokeiden maailmassa, yksisilmäinenkin on kuningas". Minähän olen tunnustanut kulkevani lainavaloilla (siteeraukset), joten aika tasoissa taidetaan olla ?..))

Mutta ymmärsinkö nyt oikein, että operaatiosi (kaihileikkaus) kuitenkin lähenee ja kohta on parempaa odotettavissa ? Onnea matkaan.

Tuollaisesta pikkujoulun vietosta en ole kuullutkaan. Voisi varmasti ottaa tavaksi, lapsiperheissä ainakin.
demeter1

Lue lisää

Tuon ilmaisun yksisilmäisestä olin kuullut ensimmäistä kertaa kaukana Suomesta asuessani ja kuvittelin sen olevan senkielisestä kulttuurista lähtöisin, mutta kerrankos minä olen väärässä! Yksisilmäisiä ja sokeita taitaa olla joka puolella maailmaa ja ihansamaan aikaankin.

Terveisiä paikallisen Suomi-Seuran pikkujouluiilta. Laulettiin vanhoja suomalaisia joululauluja, syötiin riisipuuroa ja sekametelisoppaa, juotiin glögit ja kahvit, oli pullaa ja hakaristitorttuja. Kinkkuvoileipiä ja jouluevankeliumia.
Paikalla neljätoista , joista kaksi lasta, jotka eivät puhuneet suomea, vaikka äiti olikin suomalainen. Taidamme olla viimeinen sukupolvi ruotsinsuomalaisia jotka vaalimme suomalaisia juuriamme täällä. Haikeaksi vetää, vähän.

Ruotsinsuomalaisssa uutisissa haastateltiin ihmisä ja kysyttiin haluatko tuhkasi syntymämaan multiin? En osaisi vastata itsekään tuohon kysymykseen.

Paloma.se01 kirjoitti:

Tuon ilmaisun yksisilmäisestä olin kuullut ensimmäistä kertaa kaukana Suomesta asuessani ja kuvittelin sen olevan senkielisestä kulttuurista lähtöisin, mutta kerrankos minä olen väärässä! Yksisilmäisiä ja sokeita taitaa olla joka puolella maailmaa ja ihansamaan aikaankin.

Terveisiä paikallisen Suomi-Seuran pikkujouluiilta. Laulettiin vanhoja suomalaisia joululauluja, syötiin riisipuuroa ja sekametelisoppaa, juotiin glögit ja kahvit, oli pullaa ja hakaristitorttuja. Kinkkuvoileipiä ja jouluevankeliumia.
Paikalla neljätoista , joista kaksi lasta, jotka eivät puhuneet suomea, vaikka äiti olikin suomalainen. Taidamme olla viimeinen sukupolvi ruotsinsuomalaisia jotka vaalimme suomalaisia juuriamme täällä. Haikeaksi vetää, vähän.

Ruotsinsuomalaisssa uutisissa haastateltiin ihmisä ja kysyttiin haluatko tuhkasi syntymämaan multiin? En osaisi vastata itsekään tuohon kysymykseen.

Lue lisää

HAKARISTITORTTUJA ? Ei kuulu Suomen jouluperinteisiin!

Anonyymi kirjoitti:

HAKARISTITORTTUJA ? Ei kuulu Suomen jouluperinteisiin!

Täällä niitä nimitetään leikkimielessä "hakaristitortuiksi" mediassa. Joskus. Ei kannata vetää papua nenuun.

Anonyymi kirjoitti:

HAKARISTITORTTUJA ? Ei kuulu Suomen jouluperinteisiin!

Tähtitorttuhan näyttää hakaristiltä. En ole tullut aiemmin ajatelleeksikaan. Ei kannata hermostua pienistä.

Paloma.se01 kirjoitti:

Tuon ilmaisun yksisilmäisestä olin kuullut ensimmäistä kertaa kaukana Suomesta asuessani ja kuvittelin sen olevan senkielisestä kulttuurista lähtöisin, mutta kerrankos minä olen väärässä! Yksisilmäisiä ja sokeita taitaa olla joka puolella maailmaa ja ihansamaan aikaankin.

Terveisiä paikallisen Suomi-Seuran pikkujouluiilta. Laulettiin vanhoja suomalaisia joululauluja, syötiin riisipuuroa ja sekametelisoppaa, juotiin glögit ja kahvit, oli pullaa ja hakaristitorttuja. Kinkkuvoileipiä ja jouluevankeliumia.
Paikalla neljätoista , joista kaksi lasta, jotka eivät puhuneet suomea, vaikka äiti olikin suomalainen. Taidamme olla viimeinen sukupolvi ruotsinsuomalaisia jotka vaalimme suomalaisia juuriamme täällä. Haikeaksi vetää, vähän.

Ruotsinsuomalaisssa uutisissa haastateltiin ihmisä ja kysyttiin haluatko tuhkasi syntymämaan multiin? En osaisi vastata itsekään tuohon kysymykseen.

Lue lisää

Minustakin tuo sananparsi on mainio - "yksisilmäisyys" on tietysti monimerkityksellinen..)),
Paloma.
Kiitos terveisistä. Haikeaksi veti minunkin mieleni, vaikka "Ruotsin ajasta" on minulla kauan ja tietysti koko ruotsinsuomalainen kulttuurikin on toisenlainen nyt kuin silloin, -60-luvulla. Kirjallisuudesta ja sinun kuvauksistasikin näin on helppo päätellä.

Nostalgikkona tietysti itse arvostan niitä, jotka vaalivat omia juuriaan, omaa kieltään ja omia perinteitään ja tunnen surua siitä, että esim veljeni lapset, lapsenlapsista puhumattakaan, eivät enää puhu suomea.
Joskushan käy niin, että seuraava sukupolvi, tai ainakin joku heistä, alkaa kiinnostua juuristaan ja pystyy herättämään henkiin sitä perinnettä, mikä uinui muidenkin tietoisuudessa.
Hyvää joulun odotusta - jokohan on aika sitä toivottaa ? - sinne naapurimaahan !
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Tähtitorttuhan näyttää hakaristiltä. En ole tullut aiemmin ajatelleeksikaan. Ei kannata hermostua pienistä.

Liekehtivä auringonkehrä, ikivanha hindulainen/sanskriittisymboli, jonka nimi "svastika" joka tarkoittaa hyvinvointia ja onnea.
Joku vuosi sitten oli ruotsalaisessa mediassa esitetty ajatus että suomalaiset tähtitortut muistuttavat svastikaa.
Yhteisestä tajunnastahan me ammennamme näitä sanoja ja käsitteitä.

Paloma.se01 kirjoitti:

Liekehtivä auringonkehrä, ikivanha hindulainen/sanskriittisymboli, jonka nimi "svastika" joka tarkoittaa hyvinvointia ja onnea.
Joku vuosi sitten oli ruotsalaisessa mediassa esitetty ajatus että suomalaiset tähtitortut muistuttavat svastikaa.
Yhteisestä tajunnastahan me ammennamme näitä sanoja ja käsitteitä.

Lue lisää

Täytyypä muistaa valistaa nuoria tuosta" svastika"-käsitteestä.

"Yhteistajunta" taitaa olla moderni versio C G Jungin kollektiivisesta tajunnasta, näppärämpi sana...
Mutta sieltähän ne meidän "omat" ajatukset usein kumpuavat, ne viisaimmat ainakin..))

Paloma.se01 kirjoitti:

Täällä niitä nimitetään leikkimielessä "hakaristitortuiksi" mediassa. Joskus. Ei kannata vetää papua nenuun.

Kenen mielestä hakaristi on leikkimielinen?
Kysyy mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Kenen mielestä hakaristi on leikkimielinen?
Kysyy mkr.

Pahoittelen mkr. käytin sanaa kevytmielisesti. Kuulin pikkujouluissa että jälkipolvi kutsuu niitä joskus sillä nimellä.

Paloma.se01 kirjoitti:

Tuon ilmaisun yksisilmäisestä olin kuullut ensimmäistä kertaa kaukana Suomesta asuessani ja kuvittelin sen olevan senkielisestä kulttuurista lähtöisin, mutta kerrankos minä olen väärässä! Yksisilmäisiä ja sokeita taitaa olla joka puolella maailmaa ja ihansamaan aikaankin.

Terveisiä paikallisen Suomi-Seuran pikkujouluiilta. Laulettiin vanhoja suomalaisia joululauluja, syötiin riisipuuroa ja sekametelisoppaa, juotiin glögit ja kahvit, oli pullaa ja hakaristitorttuja. Kinkkuvoileipiä ja jouluevankeliumia.
Paikalla neljätoista , joista kaksi lasta, jotka eivät puhuneet suomea, vaikka äiti olikin suomalainen. Taidamme olla viimeinen sukupolvi ruotsinsuomalaisia jotka vaalimme suomalaisia juuriamme täällä. Haikeaksi vetää, vähän.

Ruotsinsuomalaisssa uutisissa haastateltiin ihmisä ja kysyttiin haluatko tuhkasi syntymämaan multiin? En osaisi vastata itsekään tuohon kysymykseen.

Lue lisää

Yksisilmäisyys=rajoittunut näkökulma/puolueellisuus.
Sopii hyvin tämän palstan henkeen.

kylmätotuus

demeter1 kirjoitti:

Älä huoli Makriina. Jos vähän hirtehishuumoria kehiin: "Sokeiden maailmassa, yksisilmäinenkin on kuningas". Minähän olen tunnustanut kulkevani lainavaloilla (siteeraukset), joten aika tasoissa taidetaan olla ?..))

Mutta ymmärsinkö nyt oikein, että operaatiosi (kaihileikkaus) kuitenkin lähenee ja kohta on parempaa odotettavissa ? Onnea matkaan.

Tuollaisesta pikkujoulun vietosta en ole kuullutkaan. Voisi varmasti ottaa tavaksi, lapsiperheissä ainakin.
demeter1

Lue lisää

Ennustava tervehdyksesi, deme! Yksisilmäisenä haahuilen.
Saa nähdä, vieläkö silmä kirkastuu. Onneksi se kuninkaan pesti auttaa.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Ennustava tervehdyksesi, deme! Yksisilmäisenä haahuilen.
Saa nähdä, vieläkö silmä kirkastuu. Onneksi se kuninkaan pesti auttaa.
Mkr.

Mukava kuulla, Makriina. Että nyt jo olet "kuninkaana". Ei se kauan vie kun näkymät kirkastuvat..))
Eräs aknekdootti tuli tuosta näkemisestä mieleen. Kaksi älykköä, muistaakseni Juoko Tyyri ja Tuomas Anhava joutuivat sanaharkkaan jostakin asiasta. Anhava totesi Tyyrille:
"Sinulla on sokea piste", mihin Tyyri vastasi: "Sinulla taas taas on näkevä piste" ...))
demeter1

demeter1 kirjoitti:

Mukava kuulla, Makriina. Että nyt jo olet "kuninkaana". Ei se kauan vie kun näkymät kirkastuvat..))
Eräs aknekdootti tuli tuosta näkemisestä mieleen. Kaksi älykköä, muistaakseni Juoko Tyyri ja Tuomas Anhava joutuivat sanaharkkaan jostakin asiasta. Anhava totesi Tyyrille:
"Sinulla on sokea piste", mihin Tyyri vastasi: "Sinulla taas taas on näkevä piste" ...))
demeter1

Lue lisää

Kyllä tässä varmaan silmä vielä kirkastuu. Värit ainakin heleät.
Mkr. 👀

Tervehdys jälleen uuteen ja tummaan päivään, onneksi vettä ei sada.
Eilen kävin kampaajalla ja voi miten voimaannuttava hetki olikaan, kampaajani on kova juttelemaan ja oikealla tavalla saa myös asiakkaan innostumaan.
Kertoilin entisistä ajoista, ruuista ja kaikesta mahdollisesta, hän ihasteli mummonsa samoin tehneen.
Hän lähenee jo eläkeikää, mutta on niin nuorekas ja eläväinen, että intoa saa tämän mummonkin mieleen.
On muuten jännä huomata, että vähän samanlainen tunne tuli, kuin täälläkin joidenkin kirjoittajien kanssa, ymmärrys sanottuun, ei tarvitse selitellä.
Minäkin yritän selkeästi ajatukseni esiin tuoda, mutta aina joudun perustelemaan sanomisiani.
Laulamaan sitten menin ja sieltä tuli taas kiitosta, nuorentunut mukamas olin, no ehkä pienikin kohennus ulkonäköön voi parantua pienilläkin korjauksilla.
Mieleni on kuitenkin jo antanut periksi tämän ulkonäön suhteen, tärkeämpänä pidän hyvää oloa, kuin ulkoisen olemuksen laittamista, on ihana olla vaan se mikä on.
Myönnän, että en varmaan hyvää kuvaa anna minua seuraaville, pitäisi kai ajatella katsojia ja kanssani kulkevia, huolehtia ulkonäöstään.
Mukavuudenhaluni on kasvavaan suuntaan nykyisin, vai laiskuuttako lienee.

Täällä oli valonäytös kaupungintalon puistossa ja oli ollut upea, katsojia oli ollut paljon ja ihastelua olen kuullut tapahtumasta.
Taas minuun mennäkseni, en lämpene enää millekään tapahtumalle, olen kuin kuollut kaikelle, mikä muille elämyksen tuottaa, tässä vaan pyörin omien puuhieni kanssa, on kuin kaiken olisin jo nähnyt, mikä ei tietenkään paikkaansa pidä, into vaan puuttuu uuden kokemiseen.
Olen asiaa pohdittuani tullut siihen tulokseen, että aivoni ei suostu vastaanottamaan tätä kaikkea runsautta, mitä tarjolla on ja kai se joku itsesuojelu vaisto ohjaa omaan pieneen maailmaani.
Eikö ollutkin viisaasti sanottu, no ymmärtäkää nyt miten ymmärrätte, olen vaan kyllästynyt tähän sekaiseen maailmaan, mikä aina antaa huolia ja harmeja, milloin missäkin muodossa.
No niin taas sain purettua mieleni harmit, palataan ihan tavalliseen elämään.

En minäkään "hakaristiki" haluaisi mainita joulutorttua, jouluntähteä se kuvaa, mutta kaikestahan muunnoksia keksitään.
Hakaristi vielä tänäkin päivänä tuo kaiken sen tuskan esiin, mitä se aika tarjosi.

Olin myös huolissani kun pojantytär englantilaisen kanssa perheen perusiti, mitä kieltä lapset sitten puhuvatkaan, äiti kertoi opettavansa suomen puhumisen lapsilleen ja niin on tapahtunut, vaikka kotikielenä on pääasiassa englanti, mikä on kielen opettajallekin kotoinen.
Isä ymmärtää suomea, mutta ei paljonkaan suomea yritä puhua, lasten kohdalla oppiminen on kuulemma helpompaa.
Viisivuotias hallitsee molemmat kielet ja varmaan vuoden vanha kulkee samoja latuja.
Se asia ei mieltäni paina, jos ei paljon muukaan lastenlasteni elämässä, elävät aivan oman elämänsä muokkaajina.

Korpikirjailija, sanon, että en tykkää sanasta "pitää" näillä kymmenillä ei ole mitään pakkoa oppia mitään, jos ei haluja ole, eläminen lakien mukaisesti riittää.

Nuo joululahjat ei onneksi mieltäni paina, vaikka mielelläni paketteja käärisinkin, olen oppinut ajattelemaan, että mieleinen lahja on makunsa mukaisesti ostettu, siksi kylmä kirjekuori käteen.
Pikku-jouluja ei tiedossa ole, jouluruokailuunkaan en ole ilmoittautunut, jätän tällä kertaa väliin.
Kaksikymmentä vuotta olen kaikki nuokin velvollisuudet hoitanut, nyt on toisten vuoro.
Voisi kuvitella, että masennus on hiipinyt mieleeni, mutta sitä en siksi tunnista, minulla on hyvä olo ja nautin siitäkin, ettei tarvitse lähteä mihinkään.

Täällä on Emmausta vastaava Diva, mihin voi viedä myytävää ja ostaa halutessaan, ulkomaan vaikeuksissa olevia auttavat.
Lahjoita rahaa ja tehdään lapsille joulu, on myös korvaani pahasti särähtävä, miksi ei elämä voi olla kaikille sellainen, että perhe voi toimia ilman apuja kaikessa.

Perinteet on minulle tärkeitä ja niin tapahtuu tänäkin vuonna, joulukyntteliköt syttyvät ja parvekkeella olen laittanut jo valmiiksi puunoksan, mihin valot sytytän ja säleikkö myös valot saa, adventin aattona ne sytytän.
Onnea silmäsairaalassa käynnillesi mkr, jospa täysillä valoilla joulusi saat viettää.

Mukavaa pikku-joulujen aikaa, iloitkaa ja nauttikaa, jos siihen mahdollisuus, minulla on oma pikku-jouluni ja siitä nautin
Jälleen kirjautuminen meni, kai merkki siitä, että viestini liian pitkä. tuumii hil-la

Anonyymi kirjoitti:

Tervehdys jälleen uuteen ja tummaan päivään, onneksi vettä ei sada.
Eilen kävin kampaajalla ja voi miten voimaannuttava hetki olikaan, kampaajani on kova juttelemaan ja oikealla tavalla saa myös asiakkaan innostumaan.
Kertoilin entisistä ajoista, ruuista ja kaikesta mahdollisesta, hän ihasteli mummonsa samoin tehneen.
Hän lähenee jo eläkeikää, mutta on niin nuorekas ja eläväinen, että intoa saa tämän mummonkin mieleen.
On muuten jännä huomata, että vähän samanlainen tunne tuli, kuin täälläkin joidenkin kirjoittajien kanssa, ymmärrys sanottuun, ei tarvitse selitellä.
Minäkin yritän selkeästi ajatukseni esiin tuoda, mutta aina joudun perustelemaan sanomisiani.
Laulamaan sitten menin ja sieltä tuli taas kiitosta, nuorentunut mukamas olin, no ehkä pienikin kohennus ulkonäköön voi parantua pienilläkin korjauksilla.
Mieleni on kuitenkin jo antanut periksi tämän ulkonäön suhteen, tärkeämpänä pidän hyvää oloa, kuin ulkoisen olemuksen laittamista, on ihana olla vaan se mikä on.
Myönnän, että en varmaan hyvää kuvaa anna minua seuraaville, pitäisi kai ajatella katsojia ja kanssani kulkevia, huolehtia ulkonäöstään.
Mukavuudenhaluni on kasvavaan suuntaan nykyisin, vai laiskuuttako lienee.

Täällä oli valonäytös kaupungintalon puistossa ja oli ollut upea, katsojia oli ollut paljon ja ihastelua olen kuullut tapahtumasta.
Taas minuun mennäkseni, en lämpene enää millekään tapahtumalle, olen kuin kuollut kaikelle, mikä muille elämyksen tuottaa, tässä vaan pyörin omien puuhieni kanssa, on kuin kaiken olisin jo nähnyt, mikä ei tietenkään paikkaansa pidä, into vaan puuttuu uuden kokemiseen.
Olen asiaa pohdittuani tullut siihen tulokseen, että aivoni ei suostu vastaanottamaan tätä kaikkea runsautta, mitä tarjolla on ja kai se joku itsesuojelu vaisto ohjaa omaan pieneen maailmaani.
Eikö ollutkin viisaasti sanottu, no ymmärtäkää nyt miten ymmärrätte, olen vaan kyllästynyt tähän sekaiseen maailmaan, mikä aina antaa huolia ja harmeja, milloin missäkin muodossa.
No niin taas sain purettua mieleni harmit, palataan ihan tavalliseen elämään.

En minäkään "hakaristiki" haluaisi mainita joulutorttua, jouluntähteä se kuvaa, mutta kaikestahan muunnoksia keksitään.
Hakaristi vielä tänäkin päivänä tuo kaiken sen tuskan esiin, mitä se aika tarjosi.

Olin myös huolissani kun pojantytär englantilaisen kanssa perheen perusiti, mitä kieltä lapset sitten puhuvatkaan, äiti kertoi opettavansa suomen puhumisen lapsilleen ja niin on tapahtunut, vaikka kotikielenä on pääasiassa englanti, mikä on kielen opettajallekin kotoinen.
Isä ymmärtää suomea, mutta ei paljonkaan suomea yritä puhua, lasten kohdalla oppiminen on kuulemma helpompaa.
Viisivuotias hallitsee molemmat kielet ja varmaan vuoden vanha kulkee samoja latuja.
Se asia ei mieltäni paina, jos ei paljon muukaan lastenlasteni elämässä, elävät aivan oman elämänsä muokkaajina.

Korpikirjailija, sanon, että en tykkää sanasta "pitää" näillä kymmenillä ei ole mitään pakkoa oppia mitään, jos ei haluja ole, eläminen lakien mukaisesti riittää.

Nuo joululahjat ei onneksi mieltäni paina, vaikka mielelläni paketteja käärisinkin, olen oppinut ajattelemaan, että mieleinen lahja on makunsa mukaisesti ostettu, siksi kylmä kirjekuori käteen.
Pikku-jouluja ei tiedossa ole, jouluruokailuunkaan en ole ilmoittautunut, jätän tällä kertaa väliin.
Kaksikymmentä vuotta olen kaikki nuokin velvollisuudet hoitanut, nyt on toisten vuoro.
Voisi kuvitella, että masennus on hiipinyt mieleeni, mutta sitä en siksi tunnista, minulla on hyvä olo ja nautin siitäkin, ettei tarvitse lähteä mihinkään.

Täällä on Emmausta vastaava Diva, mihin voi viedä myytävää ja ostaa halutessaan, ulkomaan vaikeuksissa olevia auttavat.
Lahjoita rahaa ja tehdään lapsille joulu, on myös korvaani pahasti särähtävä, miksi ei elämä voi olla kaikille sellainen, että perhe voi toimia ilman apuja kaikessa.

Perinteet on minulle tärkeitä ja niin tapahtuu tänäkin vuonna, joulukyntteliköt syttyvät ja parvekkeella olen laittanut jo valmiiksi puunoksan, mihin valot sytytän ja säleikkö myös valot saa, adventin aattona ne sytytän.
Onnea silmäsairaalassa käynnillesi mkr, jospa täysillä valoilla joulusi saat viettää.

Mukavaa pikku-joulujen aikaa, iloitkaa ja nauttikaa, jos siihen mahdollisuus, minulla on oma pikku-jouluni ja siitä nautin
Jälleen kirjautuminen meni, kai merkki siitä, että viestini liian pitkä. tuumii hil-la

Lue lisää

Erittäin hyvä kirjoitus taas Hillalla. Ei todellakaan tarvitse juosta enää kilpaa edes palstanäkyvyydessä . Tuo kampaajalla käynti minuakin aina piristää ja "nuorentaa", saan lyhyisiin mutta mallista ulos kasvaneisiin hiuksiini hyvän leikkauksen ja värihuuhtelun, kuin kehykset kasvoilleni.

Anonyymi kirjoitti:

Tervehdys jälleen uuteen ja tummaan päivään, onneksi vettä ei sada.
Eilen kävin kampaajalla ja voi miten voimaannuttava hetki olikaan, kampaajani on kova juttelemaan ja oikealla tavalla saa myös asiakkaan innostumaan.
Kertoilin entisistä ajoista, ruuista ja kaikesta mahdollisesta, hän ihasteli mummonsa samoin tehneen.
Hän lähenee jo eläkeikää, mutta on niin nuorekas ja eläväinen, että intoa saa tämän mummonkin mieleen.
On muuten jännä huomata, että vähän samanlainen tunne tuli, kuin täälläkin joidenkin kirjoittajien kanssa, ymmärrys sanottuun, ei tarvitse selitellä.
Minäkin yritän selkeästi ajatukseni esiin tuoda, mutta aina joudun perustelemaan sanomisiani.
Laulamaan sitten menin ja sieltä tuli taas kiitosta, nuorentunut mukamas olin, no ehkä pienikin kohennus ulkonäköön voi parantua pienilläkin korjauksilla.
Mieleni on kuitenkin jo antanut periksi tämän ulkonäön suhteen, tärkeämpänä pidän hyvää oloa, kuin ulkoisen olemuksen laittamista, on ihana olla vaan se mikä on.
Myönnän, että en varmaan hyvää kuvaa anna minua seuraaville, pitäisi kai ajatella katsojia ja kanssani kulkevia, huolehtia ulkonäöstään.
Mukavuudenhaluni on kasvavaan suuntaan nykyisin, vai laiskuuttako lienee.

Täällä oli valonäytös kaupungintalon puistossa ja oli ollut upea, katsojia oli ollut paljon ja ihastelua olen kuullut tapahtumasta.
Taas minuun mennäkseni, en lämpene enää millekään tapahtumalle, olen kuin kuollut kaikelle, mikä muille elämyksen tuottaa, tässä vaan pyörin omien puuhieni kanssa, on kuin kaiken olisin jo nähnyt, mikä ei tietenkään paikkaansa pidä, into vaan puuttuu uuden kokemiseen.
Olen asiaa pohdittuani tullut siihen tulokseen, että aivoni ei suostu vastaanottamaan tätä kaikkea runsautta, mitä tarjolla on ja kai se joku itsesuojelu vaisto ohjaa omaan pieneen maailmaani.
Eikö ollutkin viisaasti sanottu, no ymmärtäkää nyt miten ymmärrätte, olen vaan kyllästynyt tähän sekaiseen maailmaan, mikä aina antaa huolia ja harmeja, milloin missäkin muodossa.
No niin taas sain purettua mieleni harmit, palataan ihan tavalliseen elämään.

En minäkään "hakaristiki" haluaisi mainita joulutorttua, jouluntähteä se kuvaa, mutta kaikestahan muunnoksia keksitään.
Hakaristi vielä tänäkin päivänä tuo kaiken sen tuskan esiin, mitä se aika tarjosi.

Olin myös huolissani kun pojantytär englantilaisen kanssa perheen perusiti, mitä kieltä lapset sitten puhuvatkaan, äiti kertoi opettavansa suomen puhumisen lapsilleen ja niin on tapahtunut, vaikka kotikielenä on pääasiassa englanti, mikä on kielen opettajallekin kotoinen.
Isä ymmärtää suomea, mutta ei paljonkaan suomea yritä puhua, lasten kohdalla oppiminen on kuulemma helpompaa.
Viisivuotias hallitsee molemmat kielet ja varmaan vuoden vanha kulkee samoja latuja.
Se asia ei mieltäni paina, jos ei paljon muukaan lastenlasteni elämässä, elävät aivan oman elämänsä muokkaajina.

Korpikirjailija, sanon, että en tykkää sanasta "pitää" näillä kymmenillä ei ole mitään pakkoa oppia mitään, jos ei haluja ole, eläminen lakien mukaisesti riittää.

Nuo joululahjat ei onneksi mieltäni paina, vaikka mielelläni paketteja käärisinkin, olen oppinut ajattelemaan, että mieleinen lahja on makunsa mukaisesti ostettu, siksi kylmä kirjekuori käteen.
Pikku-jouluja ei tiedossa ole, jouluruokailuunkaan en ole ilmoittautunut, jätän tällä kertaa väliin.
Kaksikymmentä vuotta olen kaikki nuokin velvollisuudet hoitanut, nyt on toisten vuoro.
Voisi kuvitella, että masennus on hiipinyt mieleeni, mutta sitä en siksi tunnista, minulla on hyvä olo ja nautin siitäkin, ettei tarvitse lähteä mihinkään.

Täällä on Emmausta vastaava Diva, mihin voi viedä myytävää ja ostaa halutessaan, ulkomaan vaikeuksissa olevia auttavat.
Lahjoita rahaa ja tehdään lapsille joulu, on myös korvaani pahasti särähtävä, miksi ei elämä voi olla kaikille sellainen, että perhe voi toimia ilman apuja kaikessa.

Perinteet on minulle tärkeitä ja niin tapahtuu tänäkin vuonna, joulukyntteliköt syttyvät ja parvekkeella olen laittanut jo valmiiksi puunoksan, mihin valot sytytän ja säleikkö myös valot saa, adventin aattona ne sytytän.
Onnea silmäsairaalassa käynnillesi mkr, jospa täysillä valoilla joulusi saat viettää.

Mukavaa pikku-joulujen aikaa, iloitkaa ja nauttikaa, jos siihen mahdollisuus, minulla on oma pikku-jouluni ja siitä nautin
Jälleen kirjautuminen meni, kai merkki siitä, että viestini liian pitkä. tuumii hil-la

Lue lisää

Hakarististä haluan sanoa oman mielipiteeni.
"Hakaristi" pelasti Suomen jatkosodassa kommunistisen Neuvostoliiton miehittämiseltä antamalla aseapua juuri ratkaisevalla hetkellä. Kiitos presidentti Risto Ryti, toimesi johtivat Suomen pelastumiseen.
Asiasta voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta näen tämän asian: "ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin", kuten vanha sananparsi kuuluu.

Anonyymi kirjoitti:

Hakarististä haluan sanoa oman mielipiteeni.
"Hakaristi" pelasti Suomen jatkosodassa kommunistisen Neuvostoliiton miehittämiseltä antamalla aseapua juuri ratkaisevalla hetkellä. Kiitos presidentti Risto Ryti, toimesi johtivat Suomen pelastumiseen.
Asiasta voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta näen tämän asian: "ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin", kuten vanha sananparsi kuuluu.

Lue lisää

Käytin sanaa "hakaristitorttu" kevytmielisesti, pyydän anteeksi kaikkia joita loukkasin sillä. Olen jatkossa varovaisempi sanavalinnoissani.
Symbolina hakaristi on tuhnasia vuosia natsi-Saksaa vanhempi, mutta me kyllä yhdistämme sen ensisijaisesti kansallissosialismiin,
Suomen ilmavoimien tunnuksena se oli vuodesta 1918 vuoteen 1945.

Ilman Saksan tukea talvisodan ja etenkin jatkosodan aikana olisimme todennäköisesti joutuneet miehitetyiksi Baltianmaiden tapaan ja osaksi Neuvostoliittoa. Toisaalta taas juuri saksalaiset saivat meidät yllytettyä järjettömään Itä-Karjalan miehitykseen ja jatko-sotaan, koska se palveli heidän intressejään. "Paska reissu, mutta tulihan tehtyä", sanoivat isämme Äänislinnasta palattuaan.

Emme myöskään tule unohtamaan Lapin polttamista.

Ryti oli pragmaatikko ja mies paikallaan. Hänen suurin meriittinsä oli vastuun ottaminen päätöksestä, jonka hän joutui pakon edessä ottamaan. Kunnian mies.

Paloma.se01 kirjoitti:

Käytin sanaa "hakaristitorttu" kevytmielisesti, pyydän anteeksi kaikkia joita loukkasin sillä. Olen jatkossa varovaisempi sanavalinnoissani.
Symbolina hakaristi on tuhnasia vuosia natsi-Saksaa vanhempi, mutta me kyllä yhdistämme sen ensisijaisesti kansallissosialismiin,
Suomen ilmavoimien tunnuksena se oli vuodesta 1918 vuoteen 1945.

Ilman Saksan tukea talvisodan ja etenkin jatkosodan aikana olisimme todennäköisesti joutuneet miehitetyiksi Baltianmaiden tapaan ja osaksi Neuvostoliittoa. Toisaalta taas juuri saksalaiset saivat meidät yllytettyä järjettömään Itä-Karjalan miehitykseen ja jatko-sotaan, koska se palveli heidän intressejään. "Paska reissu, mutta tulihan tehtyä", sanoivat isämme Äänislinnasta palattuaan.

Emme myöskään tule unohtamaan Lapin polttamista.

Ryti oli pragmaatikko ja mies paikallaan. Hänen suurin meriittinsä oli vastuun ottaminen päätöksestä, jonka hän joutui pakon edessä ottamaan. Kunnian mies.

Lue lisää

Emme tule unohtamaan niitä 80 000 miestä jotka itänaapuri tappoi sodissa , sotaorpoja ja leskiä, evakkoon joutuneita yli 100000, suuria aluemenetyksiä j raskaita sotakorvauksia. Saksa ei ole läheskään niin paljon pahaa meille tehnyt .

Anonyymi kirjoitti:

Emme tule unohtamaan niitä 80 000 miestä jotka itänaapuri tappoi sodissa , sotaorpoja ja leskiä, evakkoon joutuneita yli 100000, suuria aluemenetyksiä j raskaita sotakorvauksia. Saksa ei ole läheskään niin paljon pahaa meille tehnyt .

Lue lisää

Ei kai tässä nyt ollut kysymys siitä ketkä tekivät eniten pahaa Suomelle.
Sodassakin on aina vähintään kaksi puolta, kaatuneita nuoria miehiä itkevät äidit, vaimot ja morsiamet molemmin puolin rajaa.

Paloma.se01 kirjoitti:

Ei kai tässä nyt ollut kysymys siitä ketkä tekivät eniten pahaa Suomelle.
Sodassakin on aina vähintään kaksi puolta, kaatuneita nuoria miehiä itkevät äidit, vaimot ja morsiamet molemmin puolin rajaa.

Lue lisää

Olisiko Suomen pitänyt antautua, ei olisi tullut kaatuneita, leskiä ja orpoja kummallakaan puolella?

Anonyymi kirjoitti:

Tervehdys jälleen uuteen ja tummaan päivään, onneksi vettä ei sada.
Eilen kävin kampaajalla ja voi miten voimaannuttava hetki olikaan, kampaajani on kova juttelemaan ja oikealla tavalla saa myös asiakkaan innostumaan.
Kertoilin entisistä ajoista, ruuista ja kaikesta mahdollisesta, hän ihasteli mummonsa samoin tehneen.
Hän lähenee jo eläkeikää, mutta on niin nuorekas ja eläväinen, että intoa saa tämän mummonkin mieleen.
On muuten jännä huomata, että vähän samanlainen tunne tuli, kuin täälläkin joidenkin kirjoittajien kanssa, ymmärrys sanottuun, ei tarvitse selitellä.
Minäkin yritän selkeästi ajatukseni esiin tuoda, mutta aina joudun perustelemaan sanomisiani.
Laulamaan sitten menin ja sieltä tuli taas kiitosta, nuorentunut mukamas olin, no ehkä pienikin kohennus ulkonäköön voi parantua pienilläkin korjauksilla.
Mieleni on kuitenkin jo antanut periksi tämän ulkonäön suhteen, tärkeämpänä pidän hyvää oloa, kuin ulkoisen olemuksen laittamista, on ihana olla vaan se mikä on.
Myönnän, että en varmaan hyvää kuvaa anna minua seuraaville, pitäisi kai ajatella katsojia ja kanssani kulkevia, huolehtia ulkonäöstään.
Mukavuudenhaluni on kasvavaan suuntaan nykyisin, vai laiskuuttako lienee.

Täällä oli valonäytös kaupungintalon puistossa ja oli ollut upea, katsojia oli ollut paljon ja ihastelua olen kuullut tapahtumasta.
Taas minuun mennäkseni, en lämpene enää millekään tapahtumalle, olen kuin kuollut kaikelle, mikä muille elämyksen tuottaa, tässä vaan pyörin omien puuhieni kanssa, on kuin kaiken olisin jo nähnyt, mikä ei tietenkään paikkaansa pidä, into vaan puuttuu uuden kokemiseen.
Olen asiaa pohdittuani tullut siihen tulokseen, että aivoni ei suostu vastaanottamaan tätä kaikkea runsautta, mitä tarjolla on ja kai se joku itsesuojelu vaisto ohjaa omaan pieneen maailmaani.
Eikö ollutkin viisaasti sanottu, no ymmärtäkää nyt miten ymmärrätte, olen vaan kyllästynyt tähän sekaiseen maailmaan, mikä aina antaa huolia ja harmeja, milloin missäkin muodossa.
No niin taas sain purettua mieleni harmit, palataan ihan tavalliseen elämään.

En minäkään "hakaristiki" haluaisi mainita joulutorttua, jouluntähteä se kuvaa, mutta kaikestahan muunnoksia keksitään.
Hakaristi vielä tänäkin päivänä tuo kaiken sen tuskan esiin, mitä se aika tarjosi.

Olin myös huolissani kun pojantytär englantilaisen kanssa perheen perusiti, mitä kieltä lapset sitten puhuvatkaan, äiti kertoi opettavansa suomen puhumisen lapsilleen ja niin on tapahtunut, vaikka kotikielenä on pääasiassa englanti, mikä on kielen opettajallekin kotoinen.
Isä ymmärtää suomea, mutta ei paljonkaan suomea yritä puhua, lasten kohdalla oppiminen on kuulemma helpompaa.
Viisivuotias hallitsee molemmat kielet ja varmaan vuoden vanha kulkee samoja latuja.
Se asia ei mieltäni paina, jos ei paljon muukaan lastenlasteni elämässä, elävät aivan oman elämänsä muokkaajina.

Korpikirjailija, sanon, että en tykkää sanasta "pitää" näillä kymmenillä ei ole mitään pakkoa oppia mitään, jos ei haluja ole, eläminen lakien mukaisesti riittää.

Nuo joululahjat ei onneksi mieltäni paina, vaikka mielelläni paketteja käärisinkin, olen oppinut ajattelemaan, että mieleinen lahja on makunsa mukaisesti ostettu, siksi kylmä kirjekuori käteen.
Pikku-jouluja ei tiedossa ole, jouluruokailuunkaan en ole ilmoittautunut, jätän tällä kertaa väliin.
Kaksikymmentä vuotta olen kaikki nuokin velvollisuudet hoitanut, nyt on toisten vuoro.
Voisi kuvitella, että masennus on hiipinyt mieleeni, mutta sitä en siksi tunnista, minulla on hyvä olo ja nautin siitäkin, ettei tarvitse lähteä mihinkään.

Täällä on Emmausta vastaava Diva, mihin voi viedä myytävää ja ostaa halutessaan, ulkomaan vaikeuksissa olevia auttavat.
Lahjoita rahaa ja tehdään lapsille joulu, on myös korvaani pahasti särähtävä, miksi ei elämä voi olla kaikille sellainen, että perhe voi toimia ilman apuja kaikessa.

Perinteet on minulle tärkeitä ja niin tapahtuu tänäkin vuonna, joulukyntteliköt syttyvät ja parvekkeella olen laittanut jo valmiiksi puunoksan, mihin valot sytytän ja säleikkö myös valot saa, adventin aattona ne sytytän.
Onnea silmäsairaalassa käynnillesi mkr, jospa täysillä valoilla joulusi saat viettää.

Mukavaa pikku-joulujen aikaa, iloitkaa ja nauttikaa, jos siihen mahdollisuus, minulla on oma pikku-jouluni ja siitä nautin
Jälleen kirjautuminen meni, kai merkki siitä, että viestini liian pitkä. tuumii hil-la

Lue lisää

Hilla ei puuttunut mitenkään eilen kirjoittamaansa toiseksi viimeiseen lauseeseen, joka herätti paljon kysymysmerkkejä.
Lauseessa hän vihjaili jotenkin kiusaamiseen - ilmeisesti häntä kohtaan.
Tänään hän kirjoittaa, että eläminen lakien mukaan riittää hänelle. Kaikkihan tietävät, mitä kiusaaminen on lain mukaan. Vihjaaminen, että joku sitä harjoittaa, ei sekään ilman perusteluja ihan oikealta tunnu. Minusta se tuntuu pahemmalta kuin "piilovittuilusta" puhuminen.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko Suomen pitänyt antautua, ei olisi tullut kaatuneita, leskiä ja orpoja kummallakaan puolella?

Ei Suomella ollut oikein valinnan varaa siinä tilanteessa, johon se oli pakotettuna joutunut.

Ei olisi pitänyt antautua.
En ole kyseenalaistanut sodan oikeutusta, vaan inhimillisen kärsimyksen taakka on kummankin osapuolen kannettava.

Anonyymi kirjoitti:

Hilla ei puuttunut mitenkään eilen kirjoittamaansa toiseksi viimeiseen lauseeseen, joka herätti paljon kysymysmerkkejä.
Lauseessa hän vihjaili jotenkin kiusaamiseen - ilmeisesti häntä kohtaan.
Tänään hän kirjoittaa, että eläminen lakien mukaan riittää hänelle. Kaikkihan tietävät, mitä kiusaaminen on lain mukaan. Vihjaaminen, että joku sitä harjoittaa, ei sekään ilman perusteluja ihan oikealta tunnu. Minusta se tuntuu pahemmalta kuin "piilovittuilusta" puhuminen.

Lue lisää

Tuo on juuri kiusaamista, kun joka sanasta vedetään Hilla tilille. Joku lukee jo rivien välistäkin, epäluulot päässä kiehuu ja kihisee.

Paloma.se01 kirjoitti:

Käytin sanaa "hakaristitorttu" kevytmielisesti, pyydän anteeksi kaikkia joita loukkasin sillä. Olen jatkossa varovaisempi sanavalinnoissani.
Symbolina hakaristi on tuhnasia vuosia natsi-Saksaa vanhempi, mutta me kyllä yhdistämme sen ensisijaisesti kansallissosialismiin,
Suomen ilmavoimien tunnuksena se oli vuodesta 1918 vuoteen 1945.

Ilman Saksan tukea talvisodan ja etenkin jatkosodan aikana olisimme todennäköisesti joutuneet miehitetyiksi Baltianmaiden tapaan ja osaksi Neuvostoliittoa. Toisaalta taas juuri saksalaiset saivat meidät yllytettyä järjettömään Itä-Karjalan miehitykseen ja jatko-sotaan, koska se palveli heidän intressejään. "Paska reissu, mutta tulihan tehtyä", sanoivat isämme Äänislinnasta palattuaan.

Emme myöskään tule unohtamaan Lapin polttamista.

Ryti oli pragmaatikko ja mies paikallaan. Hänen suurin meriittinsä oli vastuun ottaminen päätöksestä, jonka hän joutui pakon edessä ottamaan. Kunnian mies.

Lue lisää

Saksa ei avittanut Suomea talvisodassa.

Paloma.se01 kirjoitti:

Ei Suomella ollut oikein valinnan varaa siinä tilanteessa, johon se oli pakotettuna joutunut.

Ei olisi pitänyt antautua.
En ole kyseenalaistanut sodan oikeutusta, vaan inhimillisen kärsimyksen taakka on kummankin osapuolen kannettava.

Lue lisää

Juu kyllä ne hyökkääjät nytkin inhimillisesti kärsii kun joutuvat pommittamaan ja tuhoamaan jopa Ukrainan lastensairaalat ja sähkölaitoket, kodit, koulut, ruokavarastot , pellot tietjne.

Anonyymi kirjoitti:

Saksa ei avittanut Suomea talvisodassa.

Saksa auttoi Suomea siinä mielessä että sitoi neuvostoarmeijan joukkoja muille rintamille taistelemaan, vaikka emme vielä olleetkaan aseveljiä.

Anonyymi kirjoitti:

Erittäin hyvä kirjoitus taas Hillalla. Ei todellakaan tarvitse juosta enää kilpaa edes palstanäkyvyydessä . Tuo kampaajalla käynti minuakin aina piristää ja "nuorentaa", saan lyhyisiin mutta mallista ulos kasvaneisiin hiuksiini hyvän leikkauksen ja värihuuhtelun, kuin kehykset kasvoilleni.

Lue lisää

Samalla asialla olen kuin Ano 10.35..)) En kehu, kun Hil-la ei siitä tykkää, mutta kiitän Hil-laa hyvästä aamun avauksesta. Se antoi taas potkua päivään..))
Paljon nousi ajatuksia sen pohjalta. Minullakin on ollut näitä pitkäaikaisia
kampaaja-suhteita. Ennen tätä nykyistä olin oikein mieltynyt omaani, joka monista vaivoistaan huolimatta jaksoi hoitaa työtään 72-vuotiaaksi saakka. Hän tiesi mitä teki ja osasi aina leikata hiukset niin, ettei minun tarvinnut tehdä niille mitään..))

Nykyisen kanssa on ollut vähän vaikeuksia, joku tuttu on jopa kehottanut "vaihtamaan kampaajaa" mutta en ole ilennyt. Reipas, mutkaton ihminen tämäkin on, ja voihan olla että hiuksenikaan eivät ole enää entisensä. Ja totta hän puhui kun totesi, että toisella puollella päätä hiukset taipuvat nätisti, toisella puolella ne ovat piikkisuorat..)) Revi siitä sitten !

Tuohon Hil-lan pohdintaan suhteessa " maailmaan" voin yhtyä täysin. Vierautta tunnen minäkin tässä ajassa ja sen elämystarjonnassa ja kaaoksena maailma näkyy pitkälti minullekin.
Kaiken uuden edessä joutuu jatkuvasti näkemään oman avuttomuutensa ja vielä enemmän: toteamaan, EVVK, ei kiinnosta. Olin uskonut, että säilyttäisin uteliaisuuteni ja kiinnostukseni maailmaan vanhanakin.
Olen kyllä mielestäni edelleen utelias, mutta rauhallisella mielellä..)) Ei ole enää tarvetta ottaa kantaa, mennä meteliin mukaan impulssien pohjalta. Malttamalla mielensä oppii paljon, esimerkiksi kuuntelmaan muita ja ennen muuta näkemään, ettei ole mitenkään ainutlaatuinen, vaikka markkinat sitä vakuuttavat ja tarjoavat uusia "työkaluja" tehdäkseen minutkin vakuuttuneeksi..)) Ei onnistu enää !

Oikeastaan uskon Arman Alizadia (viittaan eiliseen puoli seitsemän ohjelmaan) kun hän katsoi, että ihmisissä on sittenkin enemmän yhteisiä kuin heitä erottavia ominaisuuksia.
Tuohon itsekin tulevaisuuden uskoni perustan: ihmisiin, ihmisyhteyteen ja siihen hyvään mitä he yhdessä voivat saada aikaan - jos niin tahtovat.

Ei tullut ulkoilupäivää tänäänkään. Tihkusadetta, ei arvaa lähteä saapastelemaan. Linnuille on kuitenkin nyt apetta ja linssipunajuurikeitto työn alla... Ehkä se tästä.

Hyvää keskiviikkoa, siis loppupäivää..))
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Juu kyllä ne hyökkääjät nytkin inhimillisesti kärsii kun joutuvat pommittamaan ja tuhoamaan jopa Ukrainan lastensairaalat ja sähkölaitoket, kodit, koulut, ruokavarastot , pellot tietjne.

Lue lisää

Älä nyt ala saarnaamaan kuorolle.
Me kaikki tiedämme kaiken sen mitä kerrot.
Unohdat kaikki ne nuoret miehet, jotka ovat vuodattaneet vertaan Putinin mielipuolisen vallanhimon ja kansalliskiihkon takia. Venäläisetkin vuotavat verta ja kuolevat.

Anonyymi kirjoitti:

Samalla asialla olen kuin Ano 10.35..)) En kehu, kun Hil-la ei siitä tykkää, mutta kiitän Hil-laa hyvästä aamun avauksesta. Se antoi taas potkua päivään..))
Paljon nousi ajatuksia sen pohjalta. Minullakin on ollut näitä pitkäaikaisia
kampaaja-suhteita. Ennen tätä nykyistä olin oikein mieltynyt omaani, joka monista vaivoistaan huolimatta jaksoi hoitaa työtään 72-vuotiaaksi saakka. Hän tiesi mitä teki ja osasi aina leikata hiukset niin, ettei minun tarvinnut tehdä niille mitään..))

Nykyisen kanssa on ollut vähän vaikeuksia, joku tuttu on jopa kehottanut "vaihtamaan kampaajaa" mutta en ole ilennyt. Reipas, mutkaton ihminen tämäkin on, ja voihan olla että hiuksenikaan eivät ole enää entisensä. Ja totta hän puhui kun totesi, että toisella puollella päätä hiukset taipuvat nätisti, toisella puolella ne ovat piikkisuorat..)) Revi siitä sitten !

Tuohon Hil-lan pohdintaan suhteessa " maailmaan" voin yhtyä täysin. Vierautta tunnen minäkin tässä ajassa ja sen elämystarjonnassa ja kaaoksena maailma näkyy pitkälti minullekin.
Kaiken uuden edessä joutuu jatkuvasti näkemään oman avuttomuutensa ja vielä enemmän: toteamaan, EVVK, ei kiinnosta. Olin uskonut, että säilyttäisin uteliaisuuteni ja kiinnostukseni maailmaan vanhanakin.
Olen kyllä mielestäni edelleen utelias, mutta rauhallisella mielellä..)) Ei ole enää tarvetta ottaa kantaa, mennä meteliin mukaan impulssien pohjalta. Malttamalla mielensä oppii paljon, esimerkiksi kuuntelmaan muita ja ennen muuta näkemään, ettei ole mitenkään ainutlaatuinen, vaikka markkinat sitä vakuuttavat ja tarjoavat uusia "työkaluja" tehdäkseen minutkin vakuuttuneeksi..)) Ei onnistu enää !

Oikeastaan uskon Arman Alizadia (viittaan eiliseen puoli seitsemän ohjelmaan) kun hän katsoi, että ihmisissä on sittenkin enemmän yhteisiä kuin heitä erottavia ominaisuuksia.
Tuohon itsekin tulevaisuuden uskoni perustan: ihmisiin, ihmisyhteyteen ja siihen hyvään mitä he yhdessä voivat saada aikaan - jos niin tahtovat.

Ei tullut ulkoilupäivää tänäänkään. Tihkusadetta, ei arvaa lähteä saapastelemaan. Linnuille on kuitenkin nyt apetta ja linssipunajuurikeitto työn alla... Ehkä se tästä.

Hyvää keskiviikkoa, siis loppupäivää..))
demeter1

Lue lisää

Tämähän nyt hauskaksi meni ! Tuo oma viesti oli kuin toiselta planeetalta kaiken asiatietoisuuden keskelle..))
Sorry vaan. Vähintäinkin voi syyttää tilannetajun puutteesta.
Mulla vain on tämä aika niin "kortilla", että moneen otteeseen täytyy viesti jättää kesken, enkä lukemaankaan ehtinyt...

Anonyymi kirjoitti:

Hilla ei puuttunut mitenkään eilen kirjoittamaansa toiseksi viimeiseen lauseeseen, joka herätti paljon kysymysmerkkejä.
Lauseessa hän vihjaili jotenkin kiusaamiseen - ilmeisesti häntä kohtaan.
Tänään hän kirjoittaa, että eläminen lakien mukaan riittää hänelle. Kaikkihan tietävät, mitä kiusaaminen on lain mukaan. Vihjaaminen, että joku sitä harjoittaa, ei sekään ilman perusteluja ihan oikealta tunnu. Minusta se tuntuu pahemmalta kuin "piilovittuilusta" puhuminen.

Lue lisää

Voi sinua raukkaa, Ano (?) 12.28. Etkö tosiaan keksi muuta askaretta itsellesi kuin Hil-lan kiusaaminen, mistä näyttää tulleen sinulle elämää isompi asia.
Ei päivää ilman tylyttämistä ja tivaamista, mitä sinä tai kukaan muukaan siitä hyötyy ? Ilmapiirin saat kyllä ikäväksi. Onnittele itseäsi siitä.

Paloma.se01 kirjoitti:

Älä nyt ala saarnaamaan kuorolle.
Me kaikki tiedämme kaiken sen mitä kerrot.
Unohdat kaikki ne nuoret miehet, jotka ovat vuodattaneet vertaan Putinin mielipuolisen vallanhimon ja kansalliskiihkon takia. Venäläisetkin vuotavat verta ja kuolevat.

Lue lisää

Joko taas yrität pomotella täällä?

Anonyymi kirjoitti:

Joko taas yrität pomotella täällä?

Vuorotöissä jyräpomot.

Anonyymi kirjoitti:

Voi sinua raukkaa, Ano (?) 12.28. Etkö tosiaan keksi muuta askaretta itsellesi kuin Hil-lan kiusaaminen, mistä näyttää tulleen sinulle elämää isompi asia.
Ei päivää ilman tylyttämistä ja tivaamista, mitä sinä tai kukaan muukaan siitä hyötyy ? Ilmapiirin saat kyllä ikäväksi. Onnittele itseäsi siitä.

Lue lisää

Kk anona ?

Anonyymi kirjoitti:

Vuorotöissä jyräpomot.

Telaketjumörssäri narsisti korvesta jyrää.

Anonyymi kirjoitti:

Tervehdys jälleen uuteen ja tummaan päivään, onneksi vettä ei sada.
Eilen kävin kampaajalla ja voi miten voimaannuttava hetki olikaan, kampaajani on kova juttelemaan ja oikealla tavalla saa myös asiakkaan innostumaan.
Kertoilin entisistä ajoista, ruuista ja kaikesta mahdollisesta, hän ihasteli mummonsa samoin tehneen.
Hän lähenee jo eläkeikää, mutta on niin nuorekas ja eläväinen, että intoa saa tämän mummonkin mieleen.
On muuten jännä huomata, että vähän samanlainen tunne tuli, kuin täälläkin joidenkin kirjoittajien kanssa, ymmärrys sanottuun, ei tarvitse selitellä.
Minäkin yritän selkeästi ajatukseni esiin tuoda, mutta aina joudun perustelemaan sanomisiani.
Laulamaan sitten menin ja sieltä tuli taas kiitosta, nuorentunut mukamas olin, no ehkä pienikin kohennus ulkonäköön voi parantua pienilläkin korjauksilla.
Mieleni on kuitenkin jo antanut periksi tämän ulkonäön suhteen, tärkeämpänä pidän hyvää oloa, kuin ulkoisen olemuksen laittamista, on ihana olla vaan se mikä on.
Myönnän, että en varmaan hyvää kuvaa anna minua seuraaville, pitäisi kai ajatella katsojia ja kanssani kulkevia, huolehtia ulkonäöstään.
Mukavuudenhaluni on kasvavaan suuntaan nykyisin, vai laiskuuttako lienee.

Täällä oli valonäytös kaupungintalon puistossa ja oli ollut upea, katsojia oli ollut paljon ja ihastelua olen kuullut tapahtumasta.
Taas minuun mennäkseni, en lämpene enää millekään tapahtumalle, olen kuin kuollut kaikelle, mikä muille elämyksen tuottaa, tässä vaan pyörin omien puuhieni kanssa, on kuin kaiken olisin jo nähnyt, mikä ei tietenkään paikkaansa pidä, into vaan puuttuu uuden kokemiseen.
Olen asiaa pohdittuani tullut siihen tulokseen, että aivoni ei suostu vastaanottamaan tätä kaikkea runsautta, mitä tarjolla on ja kai se joku itsesuojelu vaisto ohjaa omaan pieneen maailmaani.
Eikö ollutkin viisaasti sanottu, no ymmärtäkää nyt miten ymmärrätte, olen vaan kyllästynyt tähän sekaiseen maailmaan, mikä aina antaa huolia ja harmeja, milloin missäkin muodossa.
No niin taas sain purettua mieleni harmit, palataan ihan tavalliseen elämään.

En minäkään "hakaristiki" haluaisi mainita joulutorttua, jouluntähteä se kuvaa, mutta kaikestahan muunnoksia keksitään.
Hakaristi vielä tänäkin päivänä tuo kaiken sen tuskan esiin, mitä se aika tarjosi.

Olin myös huolissani kun pojantytär englantilaisen kanssa perheen perusiti, mitä kieltä lapset sitten puhuvatkaan, äiti kertoi opettavansa suomen puhumisen lapsilleen ja niin on tapahtunut, vaikka kotikielenä on pääasiassa englanti, mikä on kielen opettajallekin kotoinen.
Isä ymmärtää suomea, mutta ei paljonkaan suomea yritä puhua, lasten kohdalla oppiminen on kuulemma helpompaa.
Viisivuotias hallitsee molemmat kielet ja varmaan vuoden vanha kulkee samoja latuja.
Se asia ei mieltäni paina, jos ei paljon muukaan lastenlasteni elämässä, elävät aivan oman elämänsä muokkaajina.

Korpikirjailija, sanon, että en tykkää sanasta "pitää" näillä kymmenillä ei ole mitään pakkoa oppia mitään, jos ei haluja ole, eläminen lakien mukaisesti riittää.

Nuo joululahjat ei onneksi mieltäni paina, vaikka mielelläni paketteja käärisinkin, olen oppinut ajattelemaan, että mieleinen lahja on makunsa mukaisesti ostettu, siksi kylmä kirjekuori käteen.
Pikku-jouluja ei tiedossa ole, jouluruokailuunkaan en ole ilmoittautunut, jätän tällä kertaa väliin.
Kaksikymmentä vuotta olen kaikki nuokin velvollisuudet hoitanut, nyt on toisten vuoro.
Voisi kuvitella, että masennus on hiipinyt mieleeni, mutta sitä en siksi tunnista, minulla on hyvä olo ja nautin siitäkin, ettei tarvitse lähteä mihinkään.

Täällä on Emmausta vastaava Diva, mihin voi viedä myytävää ja ostaa halutessaan, ulkomaan vaikeuksissa olevia auttavat.
Lahjoita rahaa ja tehdään lapsille joulu, on myös korvaani pahasti särähtävä, miksi ei elämä voi olla kaikille sellainen, että perhe voi toimia ilman apuja kaikessa.

Perinteet on minulle tärkeitä ja niin tapahtuu tänäkin vuonna, joulukyntteliköt syttyvät ja parvekkeella olen laittanut jo valmiiksi puunoksan, mihin valot sytytän ja säleikkö myös valot saa, adventin aattona ne sytytän.
Onnea silmäsairaalassa käynnillesi mkr, jospa täysillä valoilla joulusi saat viettää.

Mukavaa pikku-joulujen aikaa, iloitkaa ja nauttikaa, jos siihen mahdollisuus, minulla on oma pikku-jouluni ja siitä nautin
Jälleen kirjautuminen meni, kai merkki siitä, että viestini liian pitkä. tuumii hil-la

Lue lisää

Toisilla ihmisillä rahat riittävät niukkaan elantoon ja toiset, vaikka tietävät ja huokailevat heidän köyhyyttään, ostelevat hyvällä omallatunnolla tavaroita, joita eivät koskaan käytä.

kylmätotuus

Paloma.se01 kirjoitti:

Saksa auttoi Suomea siinä mielessä että sitoi neuvostoarmeijan joukkoja muille rintamille taistelemaan, vaikka emme vielä olleetkaan aseveljiä.

Väärin taas.

Paloma.se01 kirjoitti:

Käytin sanaa "hakaristitorttu" kevytmielisesti, pyydän anteeksi kaikkia joita loukkasin sillä. Olen jatkossa varovaisempi sanavalinnoissani.
Symbolina hakaristi on tuhnasia vuosia natsi-Saksaa vanhempi, mutta me kyllä yhdistämme sen ensisijaisesti kansallissosialismiin,
Suomen ilmavoimien tunnuksena se oli vuodesta 1918 vuoteen 1945.

Ilman Saksan tukea talvisodan ja etenkin jatkosodan aikana olisimme todennäköisesti joutuneet miehitetyiksi Baltianmaiden tapaan ja osaksi Neuvostoliittoa. Toisaalta taas juuri saksalaiset saivat meidät yllytettyä järjettömään Itä-Karjalan miehitykseen ja jatko-sotaan, koska se palveli heidän intressejään. "Paska reissu, mutta tulihan tehtyä", sanoivat isämme Äänislinnasta palattuaan.

Emme myöskään tule unohtamaan Lapin polttamista.

Ryti oli pragmaatikko ja mies paikallaan. Hänen suurin meriittinsä oli vastuun ottaminen päätöksestä, jonka hän joutui pakon edessä ottamaan. Kunnian mies.

Lue lisää

Koko maailma jätti Suomen yksin Talvisodan aikana, mm. Ruotsi ei antanut lupaa avun toimittamiseen Ruotsin kautta.
Kansainliitto erotti NL:n jäsenyydestään. Muuhun ei pystytty.
Sen vuoksi Suomi tunnistaa Ukrainan hädän.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko Suomen pitänyt antautua, ei olisi tullut kaatuneita, leskiä ja orpoja kummallakaan puolella?

Niistä ajoista on jo elinikä vierähtänyt. Ei anneta yhden tähtitortun herättää näitä muistoja tämän enempää,
toivoo Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on juuri kiusaamista, kun joka sanasta vedetään Hilla tilille. Joku lukee jo rivien välistäkin, epäluulot päässä kiehuu ja kihisee.

Minä mielestäni kirjoitin mietteeni tänä aamuna ja sanoin, että vaikea on seurata keskustelua, kun joka kommentissa on toiseksi viimeisin lause, paitsi niissä yhden lauseen heitoissa.
Nyt en tätä tekstiä löydä. Lyhenteleekö palsta ketjuja, vai miksi aina joskus käy, että jokin kommentti puuttuu, vaikka olisi voinut vannoa. . . Ja sitten myöhemmin se taas onkin mukana!
Mkr.

Muttakun "tarhatäti" on kuitenkin opiskellut maailmanhistoriaa yliopistossa sivuaineena...ensimmäinen lukukausi pelkkää Venäjän historiaa.

Paloma.se01 kirjoitti:

Muttakun "tarhatäti" on kuitenkin opiskellut maailmanhistoriaa yliopistossa sivuaineena...ensimmäinen lukukausi pelkkää Venäjän historiaa.

55 vuotta sitten?

Entä omasi ? Mikä sinua vaivaa ? Miksi haluat lytätä muita ?

Kaikki tieto on hyvästä 13:13. Onko sinulla varaa jatkuvasti väheksyä muita
vai onko sinulla suosikkimollauskohteet ?

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki tieto on hyvästä 13:13. Onko sinulla varaa jatkuvasti väheksyä muita
vai onko sinulla suosikkimollauskohteet ?

Mikä 13:13. Ei sellaista ole

Huomenta, pimeys jatkuu, kyllä se lumi hieman valaisi näkymiä, nyt vain tumma maa ja taivas, todella käsikädessä kulkevat
Eilen olin kerhossa ja siellä kertoili asiantutija älypuhelimen käytöstä.
On se mahtava ja monipuolinen tuo kännykkä nykyään, kaikkea löytyy, kun vain osaa oikein neuvot ymmärtää, siinäpä se toppi minulle tulee
Niin paljon pitäisi muistaa ja ymmärtää, että ei tämän ikäinen ihminen enää kaikkea sisäistä.
Heti taitoa löytäneenä asetan tuon 112- sovelluksen, sillä yksin eläjälle suuri apu, löytävät pikaisesti sijainnin sen voimassa ollessa.
Muita sovelluksia on paljon tarjolla. apua saa kirjastolla joka torstai, mutta odotan nuorien pistäytymistä, heillä taidot ja ilkeää älytöntäkin kysellä.
Tämä tätä nykyaikaa.

Kuuntelin kahvia juodessani uutisia ja taas tuli yksi asia esille mikä on kohua aikaan saanut, nuorille viisi vuotta sitten jaettu seksikirja kouluissa.
Sieltä oli löytynyt jotain sopimatonta kielen käyttöä jonkun tarkasti tutkivan mielestä, kirjan nuoret hyväksyivät täysin, se on nuorten käyttämää kieltä ja samalla he olivat koko kirjaan tyytyväisiä, mistä muualta he neuvoja saisivat, totesivat.
Aika muuttunut, ennen ei koulussa paljon vähemmästäkään voinut puhua ja sitten oppia toisiltaan yritettiin haalia, ei vanhemmatkaan aina valmiita asioista puhumisiin.
Onko sitten hyvä vai paha, kun asioita selvitetään?
Viisi vuotta kirja kouluissa ollut ja nyt joku oli keksinyt tuomittavan aiheen.
Aina ja kaikessa löytyy näitä sanan tutkijoita ja löydettyään jotain siitä kohun nostavat.
Väärinymmärryksiä tapahtuu muuallakin kuin Suomi24:jän palstoilla.

Noinhan se hakaristin tutuksi tuleminen tapahtui, kuten Eliaana kerroit, sitten myöhemmin se ikäväksi muuttui tyyliä muuttaen ja muistot vieläkin herää, kun tämän kuvion näkee. joulutorttuna kaunis.

Demeter noilla mietteillä minäkin, utelias en tunnusta koskaan olleeni, tiedon oikeaa kantaa perään, mutta nyt on ainakin uteliaisuus kadonnut, tietoa vielä jotenkin haluaisin hallita.
Vaikeaksi se käy, kun uutta joka päivä tarjotaan, virkakieli vielä muuttuu niin koukeroisesi, että en ymmärrä, aivan kuin rivien välejä yrittäisi lukea.

Tuo sodan kulku tai siis se kuka mitä teki, aseveljiä kai jossain vaiheessa olivat, ne ovat minulle epäselviä, sen tiedän ja olen kuullut, että pahaa jälkeä saksalaiset tekivät Lapissa ja monen naisen elämä muuttui heidän ansiostaan, kuolemakin heidät kohtasi.
Tietoni koostuu kuulemisista, ei näkemisestä.

Nyt olen mielessäni tehnyt päätöksen , lauluryhmässä käynnit lopetan, vaikka mukavaa olisi ollutkin, mutta se velvollisuus käydä myös esiintymässä sai päätöksen aikaan, käyn kerhossa silloin kun voimat riittää.
Skippoa käyn pelaamassa , sen pitopaikka on lähellä, näin pidän jonkunlaista yhteyttä ystäviin

Ano 12,28 tunnut tutulta tuon intämisen kanssa, en tiedä miten sinulle kertoisin tuon asian, että ymmärtäisit.
Ensiksi kiusaaminen on lailla kielletty, silti sitä tapahtuu täälläkin.
Olen saanut valehtelijan nimikkeen, kun olen jonkun sanan ilmaan heittänyt, tarkoittamatta sillä mitään loukkaavaa.
Olen pyytänyt anteeksi asianomaiselta, siis monta, monta ketjua sitten, kuitenkin asia aina esiin vedetään.
Sen koen kiusaamiseksi ja sitten jatkoa aina, aloittajan sanat tarkkaan tutkien jotain ikävää niistä löytyy, siksi olen pyytänyt kyseistä henkilöä jättämään viestini rauhaan..
Oliko nyt selvitys, epäilen.

Taas viruu viesti pitkäksi saapa nähdä pysyykö kirjautuminen, ellei, niin Hil-la se tässä höpäjää.
Joulusuunnitelmia tekemään, vaikka pienemmissä muodoin, niin kai teillä toisillakin mietteet kulkee, eihän siitä mihinkään pääse;)DD
.

Anonyymi kirjoitti:

Huomenta, pimeys jatkuu, kyllä se lumi hieman valaisi näkymiä, nyt vain tumma maa ja taivas, todella käsikädessä kulkevat
Eilen olin kerhossa ja siellä kertoili asiantutija älypuhelimen käytöstä.
On se mahtava ja monipuolinen tuo kännykkä nykyään, kaikkea löytyy, kun vain osaa oikein neuvot ymmärtää, siinäpä se toppi minulle tulee
Niin paljon pitäisi muistaa ja ymmärtää, että ei tämän ikäinen ihminen enää kaikkea sisäistä.
Heti taitoa löytäneenä asetan tuon 112- sovelluksen, sillä yksin eläjälle suuri apu, löytävät pikaisesti sijainnin sen voimassa ollessa.
Muita sovelluksia on paljon tarjolla. apua saa kirjastolla joka torstai, mutta odotan nuorien pistäytymistä, heillä taidot ja ilkeää älytöntäkin kysellä.
Tämä tätä nykyaikaa.

Kuuntelin kahvia juodessani uutisia ja taas tuli yksi asia esille mikä on kohua aikaan saanut, nuorille viisi vuotta sitten jaettu seksikirja kouluissa.
Sieltä oli löytynyt jotain sopimatonta kielen käyttöä jonkun tarkasti tutkivan mielestä, kirjan nuoret hyväksyivät täysin, se on nuorten käyttämää kieltä ja samalla he olivat koko kirjaan tyytyväisiä, mistä muualta he neuvoja saisivat, totesivat.
Aika muuttunut, ennen ei koulussa paljon vähemmästäkään voinut puhua ja sitten oppia toisiltaan yritettiin haalia, ei vanhemmatkaan aina valmiita asioista puhumisiin.
Onko sitten hyvä vai paha, kun asioita selvitetään?
Viisi vuotta kirja kouluissa ollut ja nyt joku oli keksinyt tuomittavan aiheen.
Aina ja kaikessa löytyy näitä sanan tutkijoita ja löydettyään jotain siitä kohun nostavat.
Väärinymmärryksiä tapahtuu muuallakin kuin Suomi24:jän palstoilla.

Noinhan se hakaristin tutuksi tuleminen tapahtui, kuten Eliaana kerroit, sitten myöhemmin se ikäväksi muuttui tyyliä muuttaen ja muistot vieläkin herää, kun tämän kuvion näkee. joulutorttuna kaunis.

Demeter noilla mietteillä minäkin, utelias en tunnusta koskaan olleeni, tiedon oikeaa kantaa perään, mutta nyt on ainakin uteliaisuus kadonnut, tietoa vielä jotenkin haluaisin hallita.
Vaikeaksi se käy, kun uutta joka päivä tarjotaan, virkakieli vielä muuttuu niin koukeroisesi, että en ymmärrä, aivan kuin rivien välejä yrittäisi lukea.

Tuo sodan kulku tai siis se kuka mitä teki, aseveljiä kai jossain vaiheessa olivat, ne ovat minulle epäselviä, sen tiedän ja olen kuullut, että pahaa jälkeä saksalaiset tekivät Lapissa ja monen naisen elämä muuttui heidän ansiostaan, kuolemakin heidät kohtasi.
Tietoni koostuu kuulemisista, ei näkemisestä.

Nyt olen mielessäni tehnyt päätöksen , lauluryhmässä käynnit lopetan, vaikka mukavaa olisi ollutkin, mutta se velvollisuus käydä myös esiintymässä sai päätöksen aikaan, käyn kerhossa silloin kun voimat riittää.
Skippoa käyn pelaamassa , sen pitopaikka on lähellä, näin pidän jonkunlaista yhteyttä ystäviin

Ano 12,28 tunnut tutulta tuon intämisen kanssa, en tiedä miten sinulle kertoisin tuon asian, että ymmärtäisit.
Ensiksi kiusaaminen on lailla kielletty, silti sitä tapahtuu täälläkin.
Olen saanut valehtelijan nimikkeen, kun olen jonkun sanan ilmaan heittänyt, tarkoittamatta sillä mitään loukkaavaa.
Olen pyytänyt anteeksi asianomaiselta, siis monta, monta ketjua sitten, kuitenkin asia aina esiin vedetään.
Sen koen kiusaamiseksi ja sitten jatkoa aina, aloittajan sanat tarkkaan tutkien jotain ikävää niistä löytyy, siksi olen pyytänyt kyseistä henkilöä jättämään viestini rauhaan..
Oliko nyt selvitys, epäilen.

Taas viruu viesti pitkäksi saapa nähdä pysyykö kirjautuminen, ellei, niin Hil-la se tässä höpäjää.
Joulusuunnitelmia tekemään, vaikka pienemmissä muodoin, niin kai teillä toisillakin mietteet kulkee, eihän siitä mihinkään pääse;)DD
.

Lue lisää

Aikamoista seksiasioiden selvittelyä 13 vuotiaille, kun opetetaan suihin ottoa ja ruskeaan reikään panoa roisilla kielellä. Seksin pitäisi olla herkkä ja kaunis asia. Ei tastusti monikaan nuori tuollaista halua, mutta haastatteluista karsitaan ne toisin ajattelevat.

Anonyymi kirjoitti:

Huomenta, pimeys jatkuu, kyllä se lumi hieman valaisi näkymiä, nyt vain tumma maa ja taivas, todella käsikädessä kulkevat
Eilen olin kerhossa ja siellä kertoili asiantutija älypuhelimen käytöstä.
On se mahtava ja monipuolinen tuo kännykkä nykyään, kaikkea löytyy, kun vain osaa oikein neuvot ymmärtää, siinäpä se toppi minulle tulee
Niin paljon pitäisi muistaa ja ymmärtää, että ei tämän ikäinen ihminen enää kaikkea sisäistä.
Heti taitoa löytäneenä asetan tuon 112- sovelluksen, sillä yksin eläjälle suuri apu, löytävät pikaisesti sijainnin sen voimassa ollessa.
Muita sovelluksia on paljon tarjolla. apua saa kirjastolla joka torstai, mutta odotan nuorien pistäytymistä, heillä taidot ja ilkeää älytöntäkin kysellä.
Tämä tätä nykyaikaa.

Kuuntelin kahvia juodessani uutisia ja taas tuli yksi asia esille mikä on kohua aikaan saanut, nuorille viisi vuotta sitten jaettu seksikirja kouluissa.
Sieltä oli löytynyt jotain sopimatonta kielen käyttöä jonkun tarkasti tutkivan mielestä, kirjan nuoret hyväksyivät täysin, se on nuorten käyttämää kieltä ja samalla he olivat koko kirjaan tyytyväisiä, mistä muualta he neuvoja saisivat, totesivat.
Aika muuttunut, ennen ei koulussa paljon vähemmästäkään voinut puhua ja sitten oppia toisiltaan yritettiin haalia, ei vanhemmatkaan aina valmiita asioista puhumisiin.
Onko sitten hyvä vai paha, kun asioita selvitetään?
Viisi vuotta kirja kouluissa ollut ja nyt joku oli keksinyt tuomittavan aiheen.
Aina ja kaikessa löytyy näitä sanan tutkijoita ja löydettyään jotain siitä kohun nostavat.
Väärinymmärryksiä tapahtuu muuallakin kuin Suomi24:jän palstoilla.

Noinhan se hakaristin tutuksi tuleminen tapahtui, kuten Eliaana kerroit, sitten myöhemmin se ikäväksi muuttui tyyliä muuttaen ja muistot vieläkin herää, kun tämän kuvion näkee. joulutorttuna kaunis.

Demeter noilla mietteillä minäkin, utelias en tunnusta koskaan olleeni, tiedon oikeaa kantaa perään, mutta nyt on ainakin uteliaisuus kadonnut, tietoa vielä jotenkin haluaisin hallita.
Vaikeaksi se käy, kun uutta joka päivä tarjotaan, virkakieli vielä muuttuu niin koukeroisesi, että en ymmärrä, aivan kuin rivien välejä yrittäisi lukea.

Tuo sodan kulku tai siis se kuka mitä teki, aseveljiä kai jossain vaiheessa olivat, ne ovat minulle epäselviä, sen tiedän ja olen kuullut, että pahaa jälkeä saksalaiset tekivät Lapissa ja monen naisen elämä muuttui heidän ansiostaan, kuolemakin heidät kohtasi.
Tietoni koostuu kuulemisista, ei näkemisestä.

Nyt olen mielessäni tehnyt päätöksen , lauluryhmässä käynnit lopetan, vaikka mukavaa olisi ollutkin, mutta se velvollisuus käydä myös esiintymässä sai päätöksen aikaan, käyn kerhossa silloin kun voimat riittää.
Skippoa käyn pelaamassa , sen pitopaikka on lähellä, näin pidän jonkunlaista yhteyttä ystäviin

Ano 12,28 tunnut tutulta tuon intämisen kanssa, en tiedä miten sinulle kertoisin tuon asian, että ymmärtäisit.
Ensiksi kiusaaminen on lailla kielletty, silti sitä tapahtuu täälläkin.
Olen saanut valehtelijan nimikkeen, kun olen jonkun sanan ilmaan heittänyt, tarkoittamatta sillä mitään loukkaavaa.
Olen pyytänyt anteeksi asianomaiselta, siis monta, monta ketjua sitten, kuitenkin asia aina esiin vedetään.
Sen koen kiusaamiseksi ja sitten jatkoa aina, aloittajan sanat tarkkaan tutkien jotain ikävää niistä löytyy, siksi olen pyytänyt kyseistä henkilöä jättämään viestini rauhaan..
Oliko nyt selvitys, epäilen.

Taas viruu viesti pitkäksi saapa nähdä pysyykö kirjautuminen, ellei, niin Hil-la se tässä höpäjää.
Joulusuunnitelmia tekemään, vaikka pienemmissä muodoin, niin kai teillä toisillakin mietteet kulkee, eihän siitä mihinkään pääse;)DD
.

Lue lisää

Huomenta! Luin eilisen tämän aamuisen "avauksen"Hil-la. Minusta teet ihan oikein, kun kuuntelet itseäsi ja jätät ne voimia vievät pois.
Ihan omasta kokemuksesta, olen varmaan kertonutkin, koronasulkujen jälkeen haalin harrastuksia mielin määrin. Uuvuin ihan , jo se ryhmäpaine osallistua otti koville. Jätinkin pois kaikki mihin piti sitoutua. Olen kuitenkin sielultani "cityerakko". Teen ja koen mielelläni omien aikataulujeni ja mieltymysteni mukaisesti. Perhe ja pari vielä elossa olevaa ystävää riittää sosiaalisiksi kontakteiksi livessä. Siitä tulikin mieleeni eräs läheiseni, joka on niin energiasyöppö, että tukahduttaa jo nimensä näkeminen puhelimen ruudulla.
Hänellä on aina hirveästi asiaa, eikä malta edes kuunnella mitä vastaan. Hiljattain, kun meillä oli menetyksiä ja suruja, niin ei hän huomioinut muiden jaksamista, vain hän oli surun murtama. Olemme yrittäneet kertoa hänelle, että menetyksiä tulee lähitulevaisuudessa, kun vanhenemme ja suru tulee kaikille.
Oho, meni synkistelyksi, aurinko kuitenkin siintää pilvikaton läpi.

Uudet ravintosuositukset puhuttavat mediassa. Vapaus on jokaisella kuitenkin itse valita. Minua ei paljon hetkauta, ehkä noin kerran kuukaudessa ostamani suklaalevy sallitaan, samoin päivittäinen kahvi 2-4 dl.

Raittiusvihkoja jaettiin koulussamme, ei seksioppaita. Niin ne informaation aiheetkin muuttuvat.
Eipä noista mummon tarvitse keskustelua ruokapöytään ottaa nuorukaisille, jää vanhemmille :)

Toivotan torstaita!
/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Huomenta! Luin eilisen tämän aamuisen "avauksen"Hil-la. Minusta teet ihan oikein, kun kuuntelet itseäsi ja jätät ne voimia vievät pois.
Ihan omasta kokemuksesta, olen varmaan kertonutkin, koronasulkujen jälkeen haalin harrastuksia mielin määrin. Uuvuin ihan , jo se ryhmäpaine osallistua otti koville. Jätinkin pois kaikki mihin piti sitoutua. Olen kuitenkin sielultani "cityerakko". Teen ja koen mielelläni omien aikataulujeni ja mieltymysteni mukaisesti. Perhe ja pari vielä elossa olevaa ystävää riittää sosiaalisiksi kontakteiksi livessä. Siitä tulikin mieleeni eräs läheiseni, joka on niin energiasyöppö, että tukahduttaa jo nimensä näkeminen puhelimen ruudulla.
Hänellä on aina hirveästi asiaa, eikä malta edes kuunnella mitä vastaan. Hiljattain, kun meillä oli menetyksiä ja suruja, niin ei hän huomioinut muiden jaksamista, vain hän oli surun murtama. Olemme yrittäneet kertoa hänelle, että menetyksiä tulee lähitulevaisuudessa, kun vanhenemme ja suru tulee kaikille.
Oho, meni synkistelyksi, aurinko kuitenkin siintää pilvikaton läpi.

Uudet ravintosuositukset puhuttavat mediassa. Vapaus on jokaisella kuitenkin itse valita. Minua ei paljon hetkauta, ehkä noin kerran kuukaudessa ostamani suklaalevy sallitaan, samoin päivittäinen kahvi 2-4 dl.

Raittiusvihkoja jaettiin koulussamme, ei seksioppaita. Niin ne informaation aiheetkin muuttuvat.
Eipä noista mummon tarvitse keskustelua ruokapöytään ottaa nuorukaisille, jää vanhemmille :)

Toivotan torstaita!
/ex-brinkkala

Lue lisää

Minäkin jätin eläkeläisryhmäni, kun myöhästyin aina muutaman .injutin bussin aikataulun vuoksi. Edellinen menee toista tuntia aikaisemmin.
Yhdistin käyntiin aina ostokset, Nyt kauppakäynnitkin harvenevat. Perjantaina pitäisi varmaan ängetä puotiin kun on Musta Perjantai ja hinnoissa pudotusta. Mutta ehkä en tarvitse mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Minäkin jätin eläkeläisryhmäni, kun myöhästyin aina muutaman .injutin bussin aikataulun vuoksi. Edellinen menee toista tuntia aikaisemmin.
Yhdistin käyntiin aina ostokset, Nyt kauppakäynnitkin harvenevat. Perjantaina pitäisi varmaan ängetä puotiin kun on Musta Perjantai ja hinnoissa pudotusta. Mutta ehkä en tarvitse mitään.

Lue lisää

. . . Sanoi mkr.
Säikähdin, kun puhelin pärähti soimaan, ja kirjoitteluni keskeytyi. Puh.nro oli jostain ulkomailta, eli häiriösoitto. En vastannut.
No olemattomat uutisen olinkin kirjoittanut, niin että toivotan vain hyvää päivänjatkoa.
Mitä ehdotatte adventtiviikonlopun ruuaksi? Nyt kun on ne uudet suosituksetkin.
Mkr. edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Huomenta, pimeys jatkuu, kyllä se lumi hieman valaisi näkymiä, nyt vain tumma maa ja taivas, todella käsikädessä kulkevat
Eilen olin kerhossa ja siellä kertoili asiantutija älypuhelimen käytöstä.
On se mahtava ja monipuolinen tuo kännykkä nykyään, kaikkea löytyy, kun vain osaa oikein neuvot ymmärtää, siinäpä se toppi minulle tulee
Niin paljon pitäisi muistaa ja ymmärtää, että ei tämän ikäinen ihminen enää kaikkea sisäistä.
Heti taitoa löytäneenä asetan tuon 112- sovelluksen, sillä yksin eläjälle suuri apu, löytävät pikaisesti sijainnin sen voimassa ollessa.
Muita sovelluksia on paljon tarjolla. apua saa kirjastolla joka torstai, mutta odotan nuorien pistäytymistä, heillä taidot ja ilkeää älytöntäkin kysellä.
Tämä tätä nykyaikaa.

Kuuntelin kahvia juodessani uutisia ja taas tuli yksi asia esille mikä on kohua aikaan saanut, nuorille viisi vuotta sitten jaettu seksikirja kouluissa.
Sieltä oli löytynyt jotain sopimatonta kielen käyttöä jonkun tarkasti tutkivan mielestä, kirjan nuoret hyväksyivät täysin, se on nuorten käyttämää kieltä ja samalla he olivat koko kirjaan tyytyväisiä, mistä muualta he neuvoja saisivat, totesivat.
Aika muuttunut, ennen ei koulussa paljon vähemmästäkään voinut puhua ja sitten oppia toisiltaan yritettiin haalia, ei vanhemmatkaan aina valmiita asioista puhumisiin.
Onko sitten hyvä vai paha, kun asioita selvitetään?
Viisi vuotta kirja kouluissa ollut ja nyt joku oli keksinyt tuomittavan aiheen.
Aina ja kaikessa löytyy näitä sanan tutkijoita ja löydettyään jotain siitä kohun nostavat.
Väärinymmärryksiä tapahtuu muuallakin kuin Suomi24:jän palstoilla.

Noinhan se hakaristin tutuksi tuleminen tapahtui, kuten Eliaana kerroit, sitten myöhemmin se ikäväksi muuttui tyyliä muuttaen ja muistot vieläkin herää, kun tämän kuvion näkee. joulutorttuna kaunis.

Demeter noilla mietteillä minäkin, utelias en tunnusta koskaan olleeni, tiedon oikeaa kantaa perään, mutta nyt on ainakin uteliaisuus kadonnut, tietoa vielä jotenkin haluaisin hallita.
Vaikeaksi se käy, kun uutta joka päivä tarjotaan, virkakieli vielä muuttuu niin koukeroisesi, että en ymmärrä, aivan kuin rivien välejä yrittäisi lukea.

Tuo sodan kulku tai siis se kuka mitä teki, aseveljiä kai jossain vaiheessa olivat, ne ovat minulle epäselviä, sen tiedän ja olen kuullut, että pahaa jälkeä saksalaiset tekivät Lapissa ja monen naisen elämä muuttui heidän ansiostaan, kuolemakin heidät kohtasi.
Tietoni koostuu kuulemisista, ei näkemisestä.

Nyt olen mielessäni tehnyt päätöksen , lauluryhmässä käynnit lopetan, vaikka mukavaa olisi ollutkin, mutta se velvollisuus käydä myös esiintymässä sai päätöksen aikaan, käyn kerhossa silloin kun voimat riittää.
Skippoa käyn pelaamassa , sen pitopaikka on lähellä, näin pidän jonkunlaista yhteyttä ystäviin

Ano 12,28 tunnut tutulta tuon intämisen kanssa, en tiedä miten sinulle kertoisin tuon asian, että ymmärtäisit.
Ensiksi kiusaaminen on lailla kielletty, silti sitä tapahtuu täälläkin.
Olen saanut valehtelijan nimikkeen, kun olen jonkun sanan ilmaan heittänyt, tarkoittamatta sillä mitään loukkaavaa.
Olen pyytänyt anteeksi asianomaiselta, siis monta, monta ketjua sitten, kuitenkin asia aina esiin vedetään.
Sen koen kiusaamiseksi ja sitten jatkoa aina, aloittajan sanat tarkkaan tutkien jotain ikävää niistä löytyy, siksi olen pyytänyt kyseistä henkilöä jättämään viestini rauhaan..
Oliko nyt selvitys, epäilen.

Taas viruu viesti pitkäksi saapa nähdä pysyykö kirjautuminen, ellei, niin Hil-la se tässä höpäjää.
Joulusuunnitelmia tekemään, vaikka pienemmissä muodoin, niin kai teillä toisillakin mietteet kulkee, eihän siitä mihinkään pääse;)DD
.

Lue lisää

Jos tiedät, kuka Anonyymi 12:28 on, niin miksi et kerro sitä suoraan, vaan jatkat vihjailevia oletuksiasi?

Jos kuvittelet, että tuo Ano olen minä, niin erehdyt pahemman kerran.
Kirjoitin jo toissapäivänä, etten kommentoi enää kiusaamisasiaa. En kuluta aikaani sellaiseen kirjoitteluun, mikä ei johda mihinkään.

Vihjailevat kirjoitukset kannattaakin kirjoittaa Anona.
Itse käytän aina omaa nimimerkkiäni kommenteissani. Jos sitä ei ole, niin sellainen kirjoitus ei ole minun koneeltani lähtöisin.

kylmätotuus

Se juhlapaikka sijaitsee Pirkanmaalla, missä minä olin.
Pitäjän yhteiskoululla, kun siellä on tarpeeksi suuri ruokasali. Olihan sitä väkeäkin noin parisataa henkeä.

Tänään on harmaata, lumista ei tietoakaan.
Soitin huonekalukauppaan, että olen kotiutunut, tuovat tuolin illalla.

Sai Väinökin olla välillä parina päivänä ulkona. Silloin ei mennyt, kun oli lumi maassa,
Kyllä se yhden hiiren nappasi.
Kevääseen nyt menee, ennenkuin pääsee ulos.

"Saapahan hiukan korvausta hirvien taimikkotuhoista."
Jaa, hirvethän ovat valtion omaisuutta. Sen vuoksi hirvien kaatoluvista pitää metsästäjien maksaakkin.
Ilmeisesti osaatte sivistyneinä metsänomistajina tuonkin hirvien taimikkotuho-oikeutenne valtiota kohtaan käyttää.

Luulisi että koulut käynyt hoitaja kolme miehen nimeä tunnistaa ja tietää tuon katolisten tavan. Luulisi että raskaassa tuössä kiireiset hoitajat kiirehtii kotiin kun työaika loppuu. Luulisi että liki 80 v tunnistetaan mummoksi tai isomummoksi ainakin iältään vaikka on poskipunaa. Mutta Kainuun korpi on ihmemaa.

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi että koulut käynyt hoitaja kolme miehen nimeä tunnistaa ja tietää tuon katolisten tavan. Luulisi että raskaassa tuössä kiireiset hoitajat kiirehtii kotiin kun työaika loppuu. Luulisi että liki 80 v tunnistetaan mummoksi tai isomummoksi ainakin iältään vaikka on poskipunaa. Mutta Kainuun korpi on ihmemaa.

Lue lisää

Luulisi että tänne olisi jotain muutakin kirjoitettavaa kuin viuruamista toisten teksteille. Mutta kun ei mitään asiallista kerrottavaa ole niin täytyy tyhjästä nyhjästä.

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi että koulut käynyt hoitaja kolme miehen nimeä tunnistaa ja tietää tuon katolisten tavan. Luulisi että raskaassa tuössä kiireiset hoitajat kiirehtii kotiin kun työaika loppuu. Luulisi että liki 80 v tunnistetaan mummoksi tai isomummoksi ainakin iältään vaikka on poskipunaa. Mutta Kainuun korpi on ihmemaa.

Lue lisää

Turha luulla, että olisit edes joskus nälvimättä korppiksen kirjoitusta.

Katolisessa Etelä-Amerikassa oli myös hyvin yleistä antaa pojalle nimeksi Jesús María ta José María ja tyttölapselle María Jesús tai María José.

Paloma.se01 kirjoitti:

Katolisessa Etelä-Amerikassa oli myös hyvin yleistä antaa pojalle nimeksi Jesús María ta José María ja tyttölapselle María Jesús tai María José.

Ei ollut eka kerta kun mieheni nimeä ihasteltiin. Hänellä on kaunis nimi kuten sisarillaankin.

Kerroin tarinan siten, että se ei olisi pitänyt johtaa epäselvyyteen, mutta niin vain kävi.

Enhän minä ulkoisesti muistuta 90-vuotiasta Maria mummoa, se aiheutti hämmennystä sairaanhoitajalle. Tätähän ano 15.39 ei sisäistänyt huumoriläjäykseni.

No, huumori on taitolaji eikä välttämättä saavuta kaikkia lukijoita.

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi että koulut käynyt hoitaja kolme miehen nimeä tunnistaa ja tietää tuon katolisten tavan. Luulisi että raskaassa tuössä kiireiset hoitajat kiirehtii kotiin kun työaika loppuu. Luulisi että liki 80 v tunnistetaan mummoksi tai isomummoksi ainakin iältään vaikka on poskipunaa. Mutta Kainuun korpi on ihmemaa.

Lue lisää

Luulo ei ole tiedon väärtti. Jopa hoitajakin
voi viihtyä työpaikalla työajan ulkopuolella.
Mkr.

korppis kirjoitti:

Ei ollut eka kerta kun mieheni nimeä ihasteltiin. Hänellä on kaunis nimi kuten sisarillaankin.

Kerroin tarinan siten, että se ei olisi pitänyt johtaa epäselvyyteen, mutta niin vain kävi.

Enhän minä ulkoisesti muistuta 90-vuotiasta Maria mummoa, se aiheutti hämmennystä sairaanhoitajalle. Tätähän ano 15.39 ei sisäistänyt huumoriläjäykseni.

No, huumori on taitolaji eikä välttämättä saavuta kaikkia lukijoita.

Lue lisää

Se on sellanen juttu, että kirjoititpa mitä tahansa niin ympäri korvias saat aina joltain Anolta.
Nuo Anot ovat sitä "seuraa johtajaa" porukkaa.

Tästäkin voi nousta kauhea meteli, mutta antaa nousta vaan. Se ei minua hetkauta sinne eikä tänne.

kylmätotuus

korppis kirjoitti:

Ei ollut eka kerta kun mieheni nimeä ihasteltiin. Hänellä on kaunis nimi kuten sisarillaankin.

Kerroin tarinan siten, että se ei olisi pitänyt johtaa epäselvyyteen, mutta niin vain kävi.

Enhän minä ulkoisesti muistuta 90-vuotiasta Maria mummoa, se aiheutti hämmennystä sairaanhoitajalle. Tätähän ano 15.39 ei sisäistänyt huumoriläjäykseni.

No, huumori on taitolaji eikä välttämättä saavuta kaikkia lukijoita.

Lue lisää

Missä mä näkisin sun maalauksia. Onko sinulla ig .

Anonyymi kirjoitti:

Se on sellanen juttu, että kirjoititpa mitä tahansa niin ympäri korvias saat aina joltain Anolta.
Nuo Anot ovat sitä "seuraa johtajaa" porukkaa.

Tästäkin voi nousta kauhea meteli, mutta antaa nousta vaan. Se ei minua hetkauta sinne eikä tänne.

kylmätotuus

Lue lisää

Myöhäisiltaa Korvesta@


Kirjoitin aikoinani Suomelan kylän tapahtumia, mietin, oliskohan mulla aikaa naputella uusia Suomelan jutskoja. Toropainen ja anot korpin tiluksia kiikaroimassa voisi toimia.

Anonyymi kirjoitti:

Missä mä näkisin sun maalauksia. Onko sinulla ig .

Ei onnistu Suomi24 profiilissa kuvien lataus. Instassa julkaisen maalauksiani samoin blogissani.

korppis kirjoitti:

Ei onnistu Suomi24 profiilissa kuvien lataus. Instassa julkaisen maalauksiani samoin blogissani.

Laittaisitko osoitteet? Olisi kiva nähdä töitäsi.

korppis kirjoitti:

Myöhäisiltaa Korvesta@


Kirjoitin aikoinani Suomelan kylän tapahtumia, mietin, oliskohan mulla aikaa naputella uusia Suomelan jutskoja. Toropainen ja anot korpin tiluksia kiikaroimassa voisi toimia.

Lue lisää

Olen lukenut niitä suomeloita ja kivoja ovat! Tänne 80plus palstalle kaivataan piristystä, joten kirjoita oma Suomela ketju!

Paloma.se01 kirjoitti:

Katolisessa Etelä-Amerikassa oli myös hyvin yleistä antaa pojalle nimeksi Jesús María ta José María ja tyttölapselle María Jesús tai María José.

Katolisissa maissa se Maria yhtenä miehen nimenä on hänen äitinsä nimi ja tytöillä vastaavasti se Jesús tai José on hänen isänsä nimi ja heidän sukunimensä ovat pitkiä siksi, että heillä on sekä äidin että isän sukunimi.

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi että koulut käynyt hoitaja kolme miehen nimeä tunnistaa ja tietää tuon katolisten tavan. Luulisi että raskaassa tuössä kiireiset hoitajat kiirehtii kotiin kun työaika loppuu. Luulisi että liki 80 v tunnistetaan mummoksi tai isomummoksi ainakin iältään vaikka on poskipunaa. Mutta Kainuun korpi on ihmemaa.

Lue lisää

Miehen nimen, kuten Maria.
Hävetköön se, joka ei tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Miehen nimen, kuten Maria.
Hävetköön se, joka ei tiedä.

Kyllä meitin pitää tietää kaikkien teitin muittenkin perheenjäsenten kaikki etunimet ja mielellään sukunimetkin . Mie olen Kyösti Kalle Waldemar Genoveeva Mällinen. Genoveeva on miun äitivainaan nimi.

Huomenta viikonlopun alkuun, jos ei katuvaloja olisi, pimeää kuin säkissä, tunnin päästä jo ulkona liikkuvat näkyvät.
Joka vuosihan tämä koetaan, mutta ei mainitsematta koskaan mene.
Kuunnellessani eilen radion päivälähetystä, tuli asiantuntija lausuntoja tuosta kirjasta, mikä on nyt kohukirjaksi nimetty.
Nuorille suunnattu kirja ja he eivät ronskistakaan puheesta punastu, sillä se on suurilta osin kieltään, näin asiantuntija lausuntoja ja pari oppilaskin näin kommentoi.
En ole kirjaa lukenut ja varmaan minuakin se kauhistuttaisi, vanhan kasvatuksen saaneena, mutta yritän ajatella, että varmaan epävarmoille nuorille hyväkin ohjeisto.
Elämä on raakaa nuorille, kuin myös vanhoille, ei ole helppoa heilläkään.
Radion uutisista kuulin myös niistä vaikeuksista mitä rajan sulkeminen aiheuttaa, monet maahamme muuttaneet eivät pääse vanhempiaan, sukuaan näkemään, Norjan kautta on matkaa tehty.
Lapsille matka on väsyttävä ja pelottavakin, tämän kaiken aikaan saanut on ihmiset itse, sotimalla ja sokeasti päättäen elämän ehdoista.
Pitäisi kai radio pitää kiinni ja sokeana ja kuurona kaikelle olla, niin kamalaa on tuo epäkohtien kirjo maailmassa.

Nyt sitten tähän kotoiseen elämään, mikä on vielä turvallista ja selkeää, mutta pinnistelyjä tämäkin on vaatinut.
On pitänyt oppia asioita, mitä kaikkea ei itse allekirjoita, mutta on vaan selvitty, kehityksen kulkemisessakin jotenkuten onnistuttu.
Oma koti, oma lupa, tänne ei vielä ainakaan kukaan tule ehtoja laittamaan, kun velvotteet hoidan.
Monimutkaistuu ne vanhankin ihmisen eteen tulevat haasteet joskus, mutta kyselemällä ne selvittää.
Eilen laitoin puhelimeen 112-sovelluksen ja nyt löytävät minut niin tarvitessa.
Valtavasti on tuon älypuhelimen tuomaa asiaa, mutta enhän kaikkea läheskään osaa käyttää.

Tuo ruokasuositus myös mielessä ailahtelee, mutta vihanneksia, marjoja, juureksia olen aina paljon käyttänyt, joten luulen selviäväni ihan näillä tavoilla.
Lihaakin melko kohtuullisesti olen käyttänyt, kalaakin riittävästi, en aio muuttaa kovinkaan paljon ruokavakiotani.
Ramoonan tapaan juustoa syön useinkin aamupalan yhteydessä, leikkeleitä en ole ostanutkaan, suklaatakin harvoin mieli tekee, siitä nautin joskus hyvän olon tarpeeseen, kuten brinkkalakin kertoi.

Noista luopumisistani, olen ollut hyvin aikataulutettu ihminen tähän asti ja nyt heräsi vahvasti ajatus, että saa riittää.
Mkr sanoit aikatauluja matkojen suhteen aiheuttaneen lopettamisen, minullekin kulkeminen pientä harmia laittanut.
On ihana ajatella, että ei mitään menoa kalenterissa, on kuin olisi taakan hartioilta heittänyt, vaikka en näitä menojani taakkana ole kokenut, todistan sitä, että aika aikaa kutakin, näin nyt tunnen.
Mukaan pääsen, jos mietteeni muuttuu, kaikestahan täällä joskus luovutaan.
Eihän sitä osaa sanoa, milloin mitta viestien kirjoitukseenkin eteen tulee, kyllä sekin aika koittaa, näin vakuutan.

Eliaana tilasitko sellaisen lepotuolin, mekaanisesti asennon nukkuma asentoon laitettavan, ystävätär sellaiseen hankki, kun ei sängyssä voi nukkua selkäsäryn vuoksi, uni tulee tuolissa.
Väinö on varmaan onnellinen, kun vain emäntä vierellä kulkee;)

Viikonlopun ruokia en ole miettinyt, hieman kaalipitoiseen halua on, kauppaan menen ja siellä katson mitä houkuttimia löydän.

Jospa ehtisin kirjautuneena esiin tulla ,jos nyt lopetan, hyvää viikonlopun alkua.

Black Fridayta, Korvestoa @.

Valtava mainos tulva kuluttamaan, ei osu minuun sillä alennukset ovat tyhjiä lupauksia ilman katetta.

Jos nyt jotain tarvitsisin jätän sen tammikuulle jolloin hinnat kohtuullistuvat.

Graavasin lohta, se on meidän jokapäiväistä herkkua samoin juurekset ja vihannekset sekä hedelmät. Eli terveys edellä mennään.

En ole joululahjoihin panostanut, yhden ainakin ostan, perinteisen vuosikalenterin miehelleni.

Teen joulukortteja syksyn maalauksistani ja lähetän ifolorille tehtäväksi. Siten sukulaiset ja ystävät saavat omaperäisen joulutervehdyksen. Jouluvaloja laitan nyt viikonlopulla parvekkeelle ja etupihalle. Toivottavasti saadaan lunta.

Nyt lähden mökille tarkistamaan paikkoja. Lumi on sulanut ja pihaan pääsee vaivatta. Nappaan muutaman kuusen oksan kranssiaskartelua varten.

Viikoloppua 🫠

korppis kirjoitti:

Black Fridayta, Korvestoa @.

Valtava mainos tulva kuluttamaan, ei osu minuun sillä alennukset ovat tyhjiä lupauksia ilman katetta.

Jos nyt jotain tarvitsisin jätän sen tammikuulle jolloin hinnat kohtuullistuvat.

Graavasin lohta, se on meidän jokapäiväistä herkkua samoin juurekset ja vihannekset sekä hedelmät. Eli terveys edellä mennään.

En ole joululahjoihin panostanut, yhden ainakin ostan, perinteisen vuosikalenterin miehelleni.

Teen joulukortteja syksyn maalauksistani ja lähetän ifolorille tehtäväksi. Siten sukulaiset ja ystävät saavat omaperäisen joulutervehdyksen. Jouluvaloja laitan nyt viikonlopulla parvekkeelle ja etupihalle. Toivottavasti saadaan lunta.

Nyt lähden mökille tarkistamaan paikkoja. Lumi on sulanut ja pihaan pääsee vaivatta. Nappaan muutaman kuusen oksan kranssiaskartelua varten.

Viikoloppua 🫠

Lue lisää

Onnittelut Kajaaniin - google rakentaa sinne pilvidatakeskuksen ja maksaa teidän verot!

Anonyymi kirjoitti:

Onnittelut Kajaaniin - google rakentaa sinne pilvidatakeskuksen ja maksaa teidän verot!

Ei siitä mitään tule. Ei kaikenlaiset pihkakintaat osaa niin hienoja laitteita rakentaa.
Siinä käy niin kuin valtion omistaman kuvaputkitehtaan, Valcon.
Muistatteko meni konkurssiin!

korppis kirjoitti:

Black Fridayta, Korvestoa @.

Valtava mainos tulva kuluttamaan, ei osu minuun sillä alennukset ovat tyhjiä lupauksia ilman katetta.

Jos nyt jotain tarvitsisin jätän sen tammikuulle jolloin hinnat kohtuullistuvat.

Graavasin lohta, se on meidän jokapäiväistä herkkua samoin juurekset ja vihannekset sekä hedelmät. Eli terveys edellä mennään.

En ole joululahjoihin panostanut, yhden ainakin ostan, perinteisen vuosikalenterin miehelleni.

Teen joulukortteja syksyn maalauksistani ja lähetän ifolorille tehtäväksi. Siten sukulaiset ja ystävät saavat omaperäisen joulutervehdyksen. Jouluvaloja laitan nyt viikonlopulla parvekkeelle ja etupihalle. Toivottavasti saadaan lunta.

Nyt lähden mökille tarkistamaan paikkoja. Lumi on sulanut ja pihaan pääsee vaivatta. Nappaan muutaman kuusen oksan kranssiaskartelua varten.

Viikoloppua 🫠

Lue lisää

Nostaa paineita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siitä mitään tule. Ei kaikenlaiset pihkakintaat osaa niin hienoja laitteita rakentaa.
Siinä käy niin kuin valtion omistaman kuvaputkitehtaan, Valcon.
Muistatteko meni konkurssiin!

Lue lisää

Onhan meillä Kajaanissa jo LUMI: Yksi maailman tehokkaimpia supertietokoneita

Yhteiseurooppalainen LUMI on yksi maailman nopeimmista ja vihreimmistä supertietokoneista, joka parantaa Suomen ja koko Euroopan tutkimusta, työllisyyttä ja kilpailukykyä. LUMI on elinkaarensa ajan yksi maailman näkyvimmistä tieteellisistä instrumenteista.

Pihkakintaats stä pyörittää.

Korppis

Huomenta, siivous aluillaan, onkin kivan raikas ilma tuuletusta tekstiileille suorittaa.
Lakanoiden vaihto ja pyykkikonekin jostain aikaa päivästä jyräjää.
Päivän touhut sitten saunanlauteilla pois hikoillen lähtee.
Eilen tunaroin aika kummallisesta asiasta, kuin ruuanlaitosta.
Tein kaali, peruna ja viirupunajuurista laatikot uuniin, kaikki esivalmistelut sujuivat hyvin, lämmönkin säädin sitten oikeisiin lukemiin, mutta uuniin vilkaisin ja olin näkevinäni jo ruskistuneet pinnat.
Käänsin uunin pienemmälle ja kun aika oli tullut ruokailla, kaikki laatikot kovia, eli lämpö ei riittänyt niitä kypsyttämään.
Suu pyöreänä tuloksia katselin ja uuni päälle ja sinne takaisin, jotenkin jäi sellainen maku, että ei niin hyviä tulleet kuin ennen oli ja nälkäisenä sain tovin odotella.
Pitihän tämäkin asia kokea, tuleeko saman tyyppisiä lisääkin, onko jo aihetta huoleen.

Tähtinen taivas, tai ne muutamat mitkä täällä näkyy, saattaa tulla kaunis päivä, olisi jo mielialallekin virkistystä.
Samaa toivoi Hurskainenkin, sinulla noita pankkiasioiden vaikeuksia vaan riittää, minulla ei konttoriakaan ole, joten joudun pääkallon paikalle soittamaan, tai onhan täällä konttori, mutta ajantilaus on tehtävä Helsingistä, vaikeaksi meni, mutta kaikkeen näköjään tottuu.
Minäkin sellaisen hieromatuolin haluaisin, olisi tosi kiva jos sellaisia apuvälinevarastoon hankkisivat, ei tule hierojilla käytyä, vaikka hyvää tekisikin.

Tuoleista puhutaan, tuon mekaanisen tuolin minäkin tarvitsisin, mutta on aika isokokoinen, pitäisi jostakin huonekalusta luopua jos sellaisen hankkisi, minulla on niskatuella varustettu tuoli, mutta jaloille ei ole korotusta, ehkä irto jakkara olisi paikallaan.
Tykkään avarasta huoneesta ja liikaa mitään uutta en voi siitä syystä hankkia.
Eipä taida aina omasta halustakaan olla kysymys, tiedä vaikka pyörätuolia tulen tarvitsemaan.
Elämä kuljettaa joskus oudoissakin puitteissa.

Meille tänne availlaan noita isoja liikeketjuja, nytkin Puumaa vai oliko puupää on luvassa , vasta Rusta, pikkuputiikit katoaa.
Prismakin niin iso, että väsyy jo tavaroita etsien, harvoin käynkään.
Kangaskauppaa, askartelukauppaa ja vaateliikkeitä kaipaan.
Pienet yritykset jäävät jalkoihin,, meistähän se on kiinni, isoihin tavarataloihin keskitymme ostoksille. ja netti myös houkuttaa, siihen olen minäkin joskus sortunut.

Nyt sitten aloitettava pölyjen pyyhkimisellä, en viitsi ennen kahdeksaa imuria jyrätä, saavat ihmiset rauhassa aamujaan viettää.
Viimeistä marraskuun päivää aloitellaan ja huomenissa jo joulukuu, se minun lempikuukausi, tapahtumia paljon ja pientä touhuilua tavallisesta poiketen.
Antit juhlivat nimipäiväänsä tänään, Onnea kaikille Anteille ja meille toisille mukavaa päivää.

Hil-la kirjoitti:

Huomenta, siivous aluillaan, onkin kivan raikas ilma tuuletusta tekstiileille suorittaa.
Lakanoiden vaihto ja pyykkikonekin jostain aikaa päivästä jyräjää.
Päivän touhut sitten saunanlauteilla pois hikoillen lähtee.
Eilen tunaroin aika kummallisesta asiasta, kuin ruuanlaitosta.
Tein kaali, peruna ja viirupunajuurista laatikot uuniin, kaikki esivalmistelut sujuivat hyvin, lämmönkin säädin sitten oikeisiin lukemiin, mutta uuniin vilkaisin ja olin näkevinäni jo ruskistuneet pinnat.
Käänsin uunin pienemmälle ja kun aika oli tullut ruokailla, kaikki laatikot kovia, eli lämpö ei riittänyt niitä kypsyttämään.
Suu pyöreänä tuloksia katselin ja uuni päälle ja sinne takaisin, jotenkin jäi sellainen maku, että ei niin hyviä tulleet kuin ennen oli ja nälkäisenä sain tovin odotella.
Pitihän tämäkin asia kokea, tuleeko saman tyyppisiä lisääkin, onko jo aihetta huoleen.

Tähtinen taivas, tai ne muutamat mitkä täällä näkyy, saattaa tulla kaunis päivä, olisi jo mielialallekin virkistystä.
Samaa toivoi Hurskainenkin, sinulla noita pankkiasioiden vaikeuksia vaan riittää, minulla ei konttoriakaan ole, joten joudun pääkallon paikalle soittamaan, tai onhan täällä konttori, mutta ajantilaus on tehtävä Helsingistä, vaikeaksi meni, mutta kaikkeen näköjään tottuu.
Minäkin sellaisen hieromatuolin haluaisin, olisi tosi kiva jos sellaisia apuvälinevarastoon hankkisivat, ei tule hierojilla käytyä, vaikka hyvää tekisikin.

Tuoleista puhutaan, tuon mekaanisen tuolin minäkin tarvitsisin, mutta on aika isokokoinen, pitäisi jostakin huonekalusta luopua jos sellaisen hankkisi, minulla on niskatuella varustettu tuoli, mutta jaloille ei ole korotusta, ehkä irto jakkara olisi paikallaan.
Tykkään avarasta huoneesta ja liikaa mitään uutta en voi siitä syystä hankkia.
Eipä taida aina omasta halustakaan olla kysymys, tiedä vaikka pyörätuolia tulen tarvitsemaan.
Elämä kuljettaa joskus oudoissakin puitteissa.

Meille tänne availlaan noita isoja liikeketjuja, nytkin Puumaa vai oliko puupää on luvassa , vasta Rusta, pikkuputiikit katoaa.
Prismakin niin iso, että väsyy jo tavaroita etsien, harvoin käynkään.
Kangaskauppaa, askartelukauppaa ja vaateliikkeitä kaipaan.
Pienet yritykset jäävät jalkoihin,, meistähän se on kiinni, isoihin tavarataloihin keskitymme ostoksille. ja netti myös houkuttaa, siihen olen minäkin joskus sortunut.

Nyt sitten aloitettava pölyjen pyyhkimisellä, en viitsi ennen kahdeksaa imuria jyrätä, saavat ihmiset rauhassa aamujaan viettää.
Viimeistä marraskuun päivää aloitellaan ja huomenissa jo joulukuu, se minun lempikuukausi, tapahtumia paljon ja pientä touhuilua tavallisesta poiketen.
Antit juhlivat nimipäiväänsä tänään, Onnea kaikille Anteille ja meille toisille mukavaa päivää.

Lue lisää

Hyvää huomenta!
Olipa taas elävää kerrontaa sinulta, Hilla ;) Oikein näin sieluni silmin miten sinä "huuli pyöreänä" laatikoita ihmettelit.
USA:n pressalla on aina huuli pyöreänä, on sen mallinen suu ja ilmeet.
Aikaisin olet jo liikkeellä. Minä hiljalleen heräilen. Olen nukkunut pitempiä yöunia, mistä olen kiitollinen, kun ne selvästi vaikuttavat mieleen ja jaksamiseen.
Viime yönä näin unta, josta pätkän muistan. Pieni aasialaistyttö istui portailla ja puhui selvää suomen kieltä. Sujuvaa aikuisten kieltä vaikka oli 1-2 -vuotias. Uutisissa kerrottiin suomen kielen opetuksesta ulkomaalaistaustaisille, siitä varmaan uneeni tuli.

Kerrothan Hil-la miten kälysi hoivapaikan kävi, sitten kun tiedät. Tyttärensä on siinä järjestelyissä mukana niin ymmärsin. Voimia teille läheisille ja toivon sydämestäni, että kälysi saa paikan. Nostatti äidin viimeiset ajat mieleeni, hän kuoli 30 v. sitten, muistisairaana.

En ole yhtään joulua miettinyt, en valoja laittanut. Itsenäisyyspäiväksi sitten. Nyt tämä sodan läheisyys tekee päivästä jos mahdollista vieläkin koskettavamman.

Hyvää viikonloppua!
/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Hyvää huomenta!
Olipa taas elävää kerrontaa sinulta, Hilla ;) Oikein näin sieluni silmin miten sinä "huuli pyöreänä" laatikoita ihmettelit.
USA:n pressalla on aina huuli pyöreänä, on sen mallinen suu ja ilmeet.
Aikaisin olet jo liikkeellä. Minä hiljalleen heräilen. Olen nukkunut pitempiä yöunia, mistä olen kiitollinen, kun ne selvästi vaikuttavat mieleen ja jaksamiseen.
Viime yönä näin unta, josta pätkän muistan. Pieni aasialaistyttö istui portailla ja puhui selvää suomen kieltä. Sujuvaa aikuisten kieltä vaikka oli 1-2 -vuotias. Uutisissa kerrottiin suomen kielen opetuksesta ulkomaalaistaustaisille, siitä varmaan uneeni tuli.

Kerrothan Hil-la miten kälysi hoivapaikan kävi, sitten kun tiedät. Tyttärensä on siinä järjestelyissä mukana niin ymmärsin. Voimia teille läheisille ja toivon sydämestäni, että kälysi saa paikan. Nostatti äidin viimeiset ajat mieleeni, hän kuoli 30 v. sitten, muistisairaana.

En ole yhtään joulua miettinyt, en valoja laittanut. Itsenäisyyspäiväksi sitten. Nyt tämä sodan läheisyys tekee päivästä jos mahdollista vieläkin koskettavamman.

Hyvää viikonloppua!
/ex-brinkkala

Lue lisää

Aloitetaan siivous pölyjen pyyhkimisellä?
Ja imuroidaan senjälkeen joka nostaa pölyn ilmaan ja takaisin pinnoille.
Jotenkin nurinkurista siivoamista.
Pölyt pyyhitään pinnoista viimeiseksi nihkeällä liinalla.
Annetaan pölyn laskeutua, on sanontanakin.

Anonyymi kirjoitti:

Aloitetaan siivous pölyjen pyyhkimisellä?
Ja imuroidaan senjälkeen joka nostaa pölyn ilmaan ja takaisin pinnoille.
Jotenkin nurinkurista siivoamista.
Pölyt pyyhitään pinnoista viimeiseksi nihkeällä liinalla.
Annetaan pölyn laskeutua, on sanontanakin.

Lue lisää

Onneksi olkoon, Ano 10:01. Pääsit helpolla tänä aamuna Hillan arvostelemisessa. Väärin siivottu!
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi olkoon, Ano 10:01. Pääsit helpolla tänä aamuna Hillan arvostelemisessa. Väärin siivottu!
Mkr.

Aina sitä moittimista löytyy, kun niin haluaa., onnistuin helpoksi tänään tekemään, mutta hymyillen lueskelen.
Minulla on tämä tapa ja hyväksi olen kokenut, imuroinnin jälkeen nihkeällä lattiat pyyhkäisen.
Vielä pitää mainostaa tätä eriomaisuuttaan, että minulla on tehokas imuri, mikä pölyt hyvin sisäänsä vetää, Lux on merkki ja maksoi maltaita, tuskin kaupasta löytyykään.
Minun pöydillä on askartelu ja lanka silppua+ ruuan muruja, siksi pölyt ensin pyyhin., en väitä etteikö ano 10,,01 sinulla olisi myös hyvä tapa siivota.

Brinkkala kerron sitten kälyni kohtalon, kun päätöksiä tulee.
Minä en varmaan suutani saa Trumpin malliin, en kyllä haluakkaan.
Jouluvaloja juuri asettelen paikoilleen ,hämärän tullen sytytän.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi olkoon, Ano 10:01. Pääsit helpolla tänä aamuna Hillan arvostelemisessa. Väärin siivottu!
Mkr.

Onneksi olkoon Mkr, pääsit taas nokkimaan ”anoa”.

Hil-la kirjoitti:

Aina sitä moittimista löytyy, kun niin haluaa., onnistuin helpoksi tänään tekemään, mutta hymyillen lueskelen.
Minulla on tämä tapa ja hyväksi olen kokenut, imuroinnin jälkeen nihkeällä lattiat pyyhkäisen.
Vielä pitää mainostaa tätä eriomaisuuttaan, että minulla on tehokas imuri, mikä pölyt hyvin sisäänsä vetää, Lux on merkki ja maksoi maltaita, tuskin kaupasta löytyykään.
Minun pöydillä on askartelu ja lanka silppua ruuan muruja, siksi pölyt ensin pyyhin., en väitä etteikö ano 10,,01 sinulla olisi myös hyvä tapa siivota.

Brinkkala kerron sitten kälyni kohtalon, kun päätöksiä tulee.
Minä en varmaan suutani saa Trumpin malliin, en kyllä haluakkaan.
Jouluvaloja juuri asettelen paikoilleen ,hämärän tullen sytytän.

Lue lisää

Täytyy onnitella sinuakin Hilla, kun imurisi vetää pölyt sisuksiinsa, eikä nosta sitä ilmaan ja levitä takaisin pinnoille, joilta ne sitten on pyyhittävä nihkeällä liinalla.
Siivous on taitolaji.
Leppoisaa lauantaita kaikille.
Mkr.

Hil-la kirjoitti:

Aina sitä moittimista löytyy, kun niin haluaa., onnistuin helpoksi tänään tekemään, mutta hymyillen lueskelen.
Minulla on tämä tapa ja hyväksi olen kokenut, imuroinnin jälkeen nihkeällä lattiat pyyhkäisen.
Vielä pitää mainostaa tätä eriomaisuuttaan, että minulla on tehokas imuri, mikä pölyt hyvin sisäänsä vetää, Lux on merkki ja maksoi maltaita, tuskin kaupasta löytyykään.
Minun pöydillä on askartelu ja lanka silppua ruuan muruja, siksi pölyt ensin pyyhin., en väitä etteikö ano 10,,01 sinulla olisi myös hyvä tapa siivota.

Brinkkala kerron sitten kälyni kohtalon, kun päätöksiä tulee.
Minä en varmaan suutani saa Trumpin malliin, en kyllä haluakkaan.
Jouluvaloja juuri asettelen paikoilleen ,hämärän tullen sytytän.

Lue lisää

Jo pari päivää on näköjään ollut ketjussa provoamista, kinaamisen halu on kova :)
Trumpin malliin ei varmaan kukaan pysty. Tuo "huuli pyöreänä" on mielestäni "suppusuu" pyöristettynä. Nykyisin tositv-ohjelmissa yllätytään niin, että leuat loksahtavat, suut apposen ammollaan ja kitapurjeet näkyvät.

Pitänee se rätti käteen nyt ottaa ja lopettaa lekottelu.

/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi olkoon Mkr, pääsit taas nokkimaan ”anoa”.

Kiitos, Ano.
M.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos, Ano.
M.

Alottaja kirjoitti pölyn pyyhkimisestä.
Se tarkoittaa minulle lipastojen, kirjahyllyjen ym pyyhkimistä pölystä.
Niissä on vielä paljon pikkutavaraa, valokuvia ym jotka myös pyyhitään.
Eri asia on ompelupöydät, joissa on roskaa.
Samoin leivänmurut tasoilta.

Anonyymi kirjoitti:

Aloitetaan siivous pölyjen pyyhkimisellä?
Ja imuroidaan senjälkeen joka nostaa pölyn ilmaan ja takaisin pinnoille.
Jotenkin nurinkurista siivoamista.
Pölyt pyyhitään pinnoista viimeiseksi nihkeällä liinalla.
Annetaan pölyn laskeutua, on sanontanakin.

Lue lisää

Ajattelehan ano, jos nuo Sinun kaksi viimeistä lausettasi olisi kirjoittanut vaikkapa Paloma, mikä meteli olisi noussut, että tulet tänne meitä opettamaan pölyjä pyyhkimään. 🤔

Nuo entisajan imurit vetivät tehokkaasti pölyn, mutta sitten EU keksi, että pitää säästää sähköä ja tehoja laskettiin, näin olen kuullut.

Ottiko noin koville?

Anonyymi kirjoitti:

Ottiko noin koville?

Kunpa voisin todisteen antaa siististä kodistani, raikas tuoksukin on, kun monta tuntia irtain ja matot ulkona oli..
Sovitaan niin, että jokainen toimii tapojensa kanssa ja voin vakuutta, että joka nurkka on puhdas, pyykit parvekkeella, kuivavat omia aikojaan.

En edes pahaa mieltä tuntenut noista arvioista, jospa iloin viestit laittaneelle tuottivat.

Kristiina turhaan pelkäät kirjoitella, tähän tottuu, muuta ei voi.

Lunta sataa ja adventtivalojen loisteessa kotona viihdyn.

Hil-la kirjoitti:

Kunpa voisin todisteen antaa siististä kodistani, raikas tuoksukin on, kun monta tuntia irtain ja matot ulkona oli..
Sovitaan niin, että jokainen toimii tapojensa kanssa ja voin vakuutta, että joka nurkka on puhdas, pyykit parvekkeella, kuivavat omia aikojaan.

En edes pahaa mieltä tuntenut noista arvioista, jospa iloin viestit laittaneelle tuottivat.

Kristiina turhaan pelkäät kirjoitella, tähän tottuu, muuta ei voi.

Lunta sataa ja adventtivalojen loisteessa kotona viihdyn.

Lue lisää

Korvesta@

Siivous on puhuttanut. En ole siivousintoilija. Olen kuitenkin tänään tehnyt ns. joulusiivousta minimaailmassani. Se onkin hipistelyä, juuri kun saa pienet astiat ja joulutarjottavat pöytiin voi käden väärä liike aiheuttaa uudelleen siivouksen.

Oikea siivooja tulee 19.12, joten siihen asti mennään ns. ylläpitosiivouksella.

On tavallista kirjoittaa neuvoja, mutta muistakaa myös omat neuvonne.
Älä provosoidu.
Älä vastaa.
Ehkäpä syy onkin sinussa jne. miettikää.

No, sain kivan puhelun, esikoinen kertoi jouluohjelmastaan. Esikoisen vaimon sisar perheineen ja esikoinen perheineen ovat tilanneet mökit läheisestä laskettelukeskuksesta.
lyhyen ajomatkan päässä mummoloita.Taidan päästä helpolla.

Hyvää marraskuun viimeistä iltaa.

korppis kirjoitti:

Korvesta@

Siivous on puhuttanut. En ole siivousintoilija. Olen kuitenkin tänään tehnyt ns. joulusiivousta minimaailmassani. Se onkin hipistelyä, juuri kun saa pienet astiat ja joulutarjottavat pöytiin voi käden väärä liike aiheuttaa uudelleen siivouksen.

Oikea siivooja tulee 19.12, joten siihen asti mennään ns. ylläpitosiivouksella.

On tavallista kirjoittaa neuvoja, mutta muistakaa myös omat neuvonne.
Älä provosoidu.
Älä vastaa.
Ehkäpä syy onkin sinussa jne. miettikää.

No, sain kivan puhelun, esikoinen kertoi jouluohjelmastaan. Esikoisen vaimon sisar perheineen ja esikoinen perheineen ovat tilanneet mökit läheisestä laskettelukeskuksesta.
lyhyen ajomatkan päässä mummoloita.Taidan päästä helpolla.

Hyvää marraskuun viimeistä iltaa.

Lue lisää

Onko isokin perhe esikoisellasi?

Anonyymi kirjoitti:

Onko isokin perhe esikoisellasi?

Tällä hetkellä noin 120 000 lasta Suomessa elää vähävaraisissa perheissä, ja määrän on arvioitu kasvavan lähes 17 000 lapsella.

Samalla köyhien lapsiperheiden ahdinko syvenee. Yhä useampi lapsi kertoo, että heillä on pulaa jopa ruuasta.

Kuinka iso jälkikasvu sinulla on ja riittääkö heillä ruokaa kaikille?

korppis kirjoitti:

Tällä hetkellä noin 120 000 lasta Suomessa elää vähävaraisissa perheissä, ja määrän on arvioitu kasvavan lähes 17 000 lapsella.

Samalla köyhien lapsiperheiden ahdinko syvenee. Yhä useampi lapsi kertoo, että heillä on pulaa jopa ruuasta.

Kuinka iso jälkikasvu sinulla on ja riittääkö heillä ruokaa kaikille?

Lue lisää

Mikä sinua vaivaa????Onhan se hyvä ettei lapsia hanki, jos ei pysty heitä ruokkimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä sinua vaivaa????Onhan se hyvä ettei lapsia hanki, jos ei pysty heitä ruokkimaan.

Josko katsoisit uutisia ja lasten tappamista sota-alueilla. Ruotsissa on jo jaettu oppas kriisitilanteeseen varautumiseksi.

Vain 85-vuotta sitten loppui talvisota. Ihmisiä kuoli, lapsia kuoli perusterveyshoidon puutteeseen. Älä huolehdi heistä joilla juuri nyt ei ole lapsia.

Korppis

Anonyymi kirjoitti:

Josko katsoisit uutisia ja lasten tappamista sota-alueilla. Ruotsissa on jo jaettu oppas kriisitilanteeseen varautumiseksi.

Vain 85-vuotta sitten loppui talvisota. Ihmisiä kuoli, lapsia kuoli perusterveyshoidon puutteeseen. Älä huolehdi heistä joilla juuri nyt ei ole lapsia.

Korppis

Lue lisää

Katsoitko uutisia silloin, kun itse teit lapsia?

Anonyymi kirjoitti:

Josko katsoisit uutisia ja lasten tappamista sota-alueilla. Ruotsissa on jo jaettu oppas kriisitilanteeseen varautumiseksi.

Vain 85-vuotta sitten loppui talvisota. Ihmisiä kuoli, lapsia kuoli perusterveyshoidon puutteeseen. Älä huolehdi heistä joilla juuri nyt ei ole lapsia.

Korppis

Lue lisää

Älä itse ole kateellinen niille isovanhemmille ja isoisovanhemmille, joilla on lastenlapsia ja lastenlapsia. Juuri nyt. He ovat Suomen tulevaisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Älä itse ole kateellinen niille isovanhemmille ja isoisovanhemmille, joilla on lastenlapsia ja lastenlapsia. Juuri nyt. He ovat Suomen tulevaisuus.

siis lastenlastenlapsia.

Anonyymi kirjoitti:

siis lastenlastenlapsia.

Huomenta ja hyvää adventtipäivää.
Näin aloitamme uuden kirkkovuoden ja joulua kohti matkaamme.
Vilkasta keskustelua siivoamisesta, mille taas hyväntahtoisesti aiheen annoin.
Totean, että vaikka kuinka hyvin siivoaisi, hyvillä imureilla ja oikeassa järjestyksessäkin, kevät auringon sisään paistaessa, huomaamme, että pölyä riittää.
Siitä ei irti päästä yrittämälläkään ja loppujen lopuksi sitä jää jälkeemmekin.
Syyllistyin taas selittelyihin ja jatkoa inttämiselle annoin, pahoittelen.

Ulkona sininen hämärä, aika vähän adventtivaloja näkyy, kai sekin on katoava ilmiö.
Eihän näillä tavoilla voi hyötyä laskea olevan, tapoja ja perinteitä, muistutus ehkä ajankohdasta mitä elämme, kiihkeä elämäntapa ei näitä kaipaa.
Kuitenkin toivoisi edes pienessä mielessä näitä tapoja muisteltavan, aina niillä joku tausta on, kuten joulukuun kuudennen kynttilät ikkunoilla.
Kiitollisin mielin voimme hetken muistella tämän kotimaamme vapautta ja niistä uhrauksista minkä tämä vaati.
Jääköön nämä mietiskelyt tähän, jospa virheitä ei tullut;)

Radio tuottaa väliin kivoja tietoja kuten luonnosta kertoen, pienet hiiret ja päästäiset oli tämän aamun kohteet.
Niin söpöjä kuin ovatkin tuhoja saavat aikaan.
Sodasta ja sen tulemisesta pelkoa myös radio jakaa, puhutaan varmuusvarastoista ja muutenkin huolta jaetaan, toivottavasti asia ei todeksi muutu.
Herkemmin ajatteleville pahaa oloa lisää ja mistä mieltä rauhoittavia asioita sitten löytyisi?
Niin paljon pahaa, mutta ilojakin löytyy, kun oikean kohteen löytää.
Jälkeläisten hyvinvointi sitä iloa osaltaan lisää, mutta huolen myös siitä, miten tulevaisuus heille aukeaa ja joka päivä saa kuulla vaikeuksista missä lapsiperheet elävät.
Yhteiskunnan huono kohtelu lapsiperheille, tuo tuskaa nyt ja kostautuu tulevaisuudessa, mistä nuoret oppivat oikeaa elämän tapaa, jos heillä ei sitä ole lapsuudessakaan ole.
Lapset ovat tulevaisuus, kaikille ei lapsia syystä tai toisesta synny, sekin oma huoli lapsia kaipaaville.

Vähän ankeita mietteitä tähän aamuun, mutta siitä se päivä alkaa ja valoistuukin, lumet jälleen sulaneet, mutta uskoen entisiin talviin, vielä pysyvästikin niitä saamme, myös pakkasia, mitkä nenän punaiseksi puraisee.

Toivon hyvää adventtipäivää ja lauletaan Hoosianna , jos radio kirkkoaikaan päällä on.

Hil-la kirjoitti:

Huomenta ja hyvää adventtipäivää.
Näin aloitamme uuden kirkkovuoden ja joulua kohti matkaamme.
Vilkasta keskustelua siivoamisesta, mille taas hyväntahtoisesti aiheen annoin.
Totean, että vaikka kuinka hyvin siivoaisi, hyvillä imureilla ja oikeassa järjestyksessäkin, kevät auringon sisään paistaessa, huomaamme, että pölyä riittää.
Siitä ei irti päästä yrittämälläkään ja loppujen lopuksi sitä jää jälkeemmekin.
Syyllistyin taas selittelyihin ja jatkoa inttämiselle annoin, pahoittelen.

Ulkona sininen hämärä, aika vähän adventtivaloja näkyy, kai sekin on katoava ilmiö.
Eihän näillä tavoilla voi hyötyä laskea olevan, tapoja ja perinteitä, muistutus ehkä ajankohdasta mitä elämme, kiihkeä elämäntapa ei näitä kaipaa.
Kuitenkin toivoisi edes pienessä mielessä näitä tapoja muisteltavan, aina niillä joku tausta on, kuten joulukuun kuudennen kynttilät ikkunoilla.
Kiitollisin mielin voimme hetken muistella tämän kotimaamme vapautta ja niistä uhrauksista minkä tämä vaati.
Jääköön nämä mietiskelyt tähän, jospa virheitä ei tullut;)

Radio tuottaa väliin kivoja tietoja kuten luonnosta kertoen, pienet hiiret ja päästäiset oli tämän aamun kohteet.
Niin söpöjä kuin ovatkin tuhoja saavat aikaan.
Sodasta ja sen tulemisesta pelkoa myös radio jakaa, puhutaan varmuusvarastoista ja muutenkin huolta jaetaan, toivottavasti asia ei todeksi muutu.
Herkemmin ajatteleville pahaa oloa lisää ja mistä mieltä rauhoittavia asioita sitten löytyisi?
Niin paljon pahaa, mutta ilojakin löytyy, kun oikean kohteen löytää.
Jälkeläisten hyvinvointi sitä iloa osaltaan lisää, mutta huolen myös siitä, miten tulevaisuus heille aukeaa ja joka päivä saa kuulla vaikeuksista missä lapsiperheet elävät.
Yhteiskunnan huono kohtelu lapsiperheille, tuo tuskaa nyt ja kostautuu tulevaisuudessa, mistä nuoret oppivat oikeaa elämän tapaa, jos heillä ei sitä ole lapsuudessakaan ole.
Lapset ovat tulevaisuus, kaikille ei lapsia syystä tai toisesta synny, sekin oma huoli lapsia kaipaaville.

Vähän ankeita mietteitä tähän aamuun, mutta siitä se päivä alkaa ja valoistuukin, lumet jälleen sulaneet, mutta uskoen entisiin talviin, vielä pysyvästikin niitä saamme, myös pakkasia, mitkä nenän punaiseksi puraisee.

Toivon hyvää adventtipäivää ja lauletaan Hoosianna , jos radio kirkkoaikaan päällä on.

Lue lisää

Kyllä vaan - kiitollisin mielin saamme muistella hetken tämän kotimaamme vapautta. Siniristilippu on liehunut yhtäjäksoisesti jo vuodesta 1918 saakka.
Mielestäni itsenäisyyspäivä olisi voinut ihan hyvin perustein olla jo 15.11. Eduskunta nimittäin julistautui 15.11.1917 korkeimman vallan haltijaksi Suomessa äänin 127 - 68.
Elämme kuitenkin sen mukaan mitä eduskunta päätti 6.12.1917. Se hyväksyi silloin Suomen itsenäisyysjulistuksen äänin 100 - 88.

Hil-la kirjoitti:

Huomenta ja hyvää adventtipäivää.
Näin aloitamme uuden kirkkovuoden ja joulua kohti matkaamme.
Vilkasta keskustelua siivoamisesta, mille taas hyväntahtoisesti aiheen annoin.
Totean, että vaikka kuinka hyvin siivoaisi, hyvillä imureilla ja oikeassa järjestyksessäkin, kevät auringon sisään paistaessa, huomaamme, että pölyä riittää.
Siitä ei irti päästä yrittämälläkään ja loppujen lopuksi sitä jää jälkeemmekin.
Syyllistyin taas selittelyihin ja jatkoa inttämiselle annoin, pahoittelen.

Ulkona sininen hämärä, aika vähän adventtivaloja näkyy, kai sekin on katoava ilmiö.
Eihän näillä tavoilla voi hyötyä laskea olevan, tapoja ja perinteitä, muistutus ehkä ajankohdasta mitä elämme, kiihkeä elämäntapa ei näitä kaipaa.
Kuitenkin toivoisi edes pienessä mielessä näitä tapoja muisteltavan, aina niillä joku tausta on, kuten joulukuun kuudennen kynttilät ikkunoilla.
Kiitollisin mielin voimme hetken muistella tämän kotimaamme vapautta ja niistä uhrauksista minkä tämä vaati.
Jääköön nämä mietiskelyt tähän, jospa virheitä ei tullut;)

Radio tuottaa väliin kivoja tietoja kuten luonnosta kertoen, pienet hiiret ja päästäiset oli tämän aamun kohteet.
Niin söpöjä kuin ovatkin tuhoja saavat aikaan.
Sodasta ja sen tulemisesta pelkoa myös radio jakaa, puhutaan varmuusvarastoista ja muutenkin huolta jaetaan, toivottavasti asia ei todeksi muutu.
Herkemmin ajatteleville pahaa oloa lisää ja mistä mieltä rauhoittavia asioita sitten löytyisi?
Niin paljon pahaa, mutta ilojakin löytyy, kun oikean kohteen löytää.
Jälkeläisten hyvinvointi sitä iloa osaltaan lisää, mutta huolen myös siitä, miten tulevaisuus heille aukeaa ja joka päivä saa kuulla vaikeuksista missä lapsiperheet elävät.
Yhteiskunnan huono kohtelu lapsiperheille, tuo tuskaa nyt ja kostautuu tulevaisuudessa, mistä nuoret oppivat oikeaa elämän tapaa, jos heillä ei sitä ole lapsuudessakaan ole.
Lapset ovat tulevaisuus, kaikille ei lapsia syystä tai toisesta synny, sekin oma huoli lapsia kaipaaville.

Vähän ankeita mietteitä tähän aamuun, mutta siitä se päivä alkaa ja valoistuukin, lumet jälleen sulaneet, mutta uskoen entisiin talviin, vielä pysyvästikin niitä saamme, myös pakkasia, mitkä nenän punaiseksi puraisee.

Toivon hyvää adventtipäivää ja lauletaan Hoosianna , jos radio kirkkoaikaan päällä on.

Lue lisää

Telkkarissa tulee advenrri Jumalanpalvelus Lohjan vanhasta kivikirkosta. Hienoa orkesterimusiikkia ’ja veisuuta.

Anonyymi kirjoitti:

Telkkarissa tulee advenrri Jumalanpalvelus Lohjan vanhasta kivikirkosta. Hienoa orkesterimusiikkia ’ja veisuuta.

Vanhana kuorolaisena suren joka vuosi, kun on poistettu Jumalanpalveluksesta kirkkokuoron esittämä Hoosianna. Johtuuko siitä, että kuoroissa on näinä aikoina etupäässä naislaulajia.
Poistoa perusteltiin aikoinaan sillä, että ylistyslauluun on jokaisen voitava yhtyä, ei vain sivullisena kuunnella. Mielestäni se voitaisiin laulaa kaksi kertaa, ensin kuoron esittämänä ja jatkoksi koko kirkkokansan äänin.
No, joulun odotukseen kuitenkin tähtäämme ja uuden kirkkovuoden alkua juhlistamme.
Hyvää juhla-ajan odotusta palstalaisille,
t. Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Telkkarissa tulee advenrri Jumalanpalvelus Lohjan vanhasta kivikirkosta. Hienoa orkesterimusiikkia ’ja veisuuta.

Hyvää adventtisunnuntaita!
Kaunis on Lohjan kirkko, en ole koskaan käynyt. Yleensä kirkko kuuluu tutustumiskohteisiin, kun vierailen uusilla paikkakunnilla. Rauhoittumisen aika, kesällä viileässä ja talvella lämpimässä pyhätössä.

Harmaata on, joten valoa kaivataan. Illansuussa kävelyllä kyllä pienikin tuikku kodeissa antaa lämpimän tunteen. Niin toivoisin, jokaiseen perheeseen toivoa. Synkkiä uutisia saa lukea lapsiperheiden ahdingoista. Samaan aikaan tyhjänpäiväisiä krumeluureja tuutin täydeltä mainostetaan. Onko kausivalot krumeluuri sitä mietin. Minulla led-tuikut ja pieni, lasiseen astiaan laitettava valosarja. Ehkä oman mielen nostattamisen lisäksi, jonkun ohikulkijan mieli ilahtuu, ei vain synkkää ja pimeää ympärillä.

Suotta Hil-la anteeksipyydät, keskustelupalstahan tämä on, kommentointi on suotavaa. Itseäni naurattaa ihan, kun muista, että olen joskus tuohtunut jonkun tokaisuihin. Se on niin omasta mielialasta kiinni. Jos olen ylikuormittunut, niin nykyisin yritän pysyä pois enkä lue edes uutisia.

Nyt yritän saada itseni ulos hapettumaan ja saanhan minä.

Hyvää joulunalusaikaa!
/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Telkkarissa tulee advenrri Jumalanpalvelus Lohjan vanhasta kivikirkosta. Hienoa orkesterimusiikkia ’ja veisuuta.

Ihmettelin, kun ei TV:n ohjelmainfossa mainittu ollenkaan mistä kirkosta on kysymys.
Kiitos tiedosta.
Hoosiannakin siinä tuli kuultua.
Hienoa oli kyllä musiikki, mutta kyllä pelkkä urkumusiikki on komeaa.

Eliaana kirjoitti:

Ihmettelin, kun ei TV:n ohjelmainfossa mainittu ollenkaan mistä kirkosta on kysymys.
Kiitos tiedosta.
Hoosiannakin siinä tuli kuultua.
Hienoa oli kyllä musiikki, mutta kyllä pelkkä urkumusiikki on komeaa.

Lue lisää

Siinä mainittuin Lohjalainen orkesteri ja ohjelmassa oli maininnat kirkosta.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä mainittuin Lohjalainen orkesteri ja ohjelmassa oli maininnat kirkosta.

En ihan tarkkaan seurannut, enimmäkseen kuuntelin mitä laulettiin.
Yleensä ohjelmatiedoissa mainitaan kirkko.

Ensimmäinen adventti vietetty, ja valmistautuminen jouluun puhumisenkin tasolla on sopivaa.
Joskus tuntuu, liian aikaisin aloitetaan,, mutta kolme viikkoa sitä suosiolla kestää, joululaulutkin mielen nostattaa.
Eipä jouluni poikkea kovinkaan paljon aikaisemmista, ruuat laitan valmiiksi pakkaseen, eilen leivoin jo kakunkin ja se onnistui yllättävän hyvin.
Olen vähän kakkuja tehnyt nykyisin, mutta onhan jouluksi monenlaista hyvää tehtävä.
Piparia leivon tavallaan itsenäisyys päivän aamulla, nyt mietin tokko niitä tekisinkään, mutta perinteet olisi kai tehtävä, ei auttaisi periksi antaa.
Varmuutta ei vielä siitä missä jouluni vietän, luultavasti tyttären ja vävyn kanssa.
Poikani luona olisi pientä väkeä, mutta tahtoo väsymys tulla, kun heidän touhujaan katselee.

Noista jouluvaloista pitää mainita, että ketjuja en osta säilytän joulusta jouluun, vain pattereita joudun ostamaan.
Kyntteliköistä ikkunalla on yksi avioliiton alkuajoilta säilynyt, pari muuta jouduin uusimaan, kun eivät suostuneet toimimaan.
Tämäkin todistaa miten nykyaikainen työ ei samaa tavoita mitä vanhat hyvät tuotteet kestivät, sähköhellatkin melkein ihmisiän kunnossa pysyivät.

Niinpä taas unohduin muihin hommiin ja unohtui koko kirkon meininki, harmitti sillä Hoosianna saa herkistymään erikoisesti.

Pitkä aika on rauhan aikaa saatu viettää, toivoisi sen vaan jatkuvan, kysymys kuuluukin, miksi tämä ei toteudu kautta koko maailman.
Tietoa on ja hyvin vointiakin riittäisi kaikille, jos asiat oikein järjestykseen saataisiin.

Olen kauhulla lukenut liekkon vaikeuksista, se jalkako sai tuollaisen kierteen aikaan,?
Kyllä varmasti apua saat paikkakunnan sosiaalipuolelta kotiinkin, ihana on, että ystäväsi pääsee edes viikonlopuksi, ei voi muuta kuin toivoa, että parannusta kuntoosi saat.

Tuulinen ilma, tummia pilviä taivaalla seilaa, sade kai jossakin muodossa siitä kehittyy.
Hyvä on kotona olla tuulee tai sataa, lämmintä riittää ja evästä yltäkyllin, varmaan sama tilanne monella teistä viestejä kirjoittavilla, jatketaan samaan malliin.

Hil-la kirjoitti:

Ensimmäinen adventti vietetty, ja valmistautuminen jouluun puhumisenkin tasolla on sopivaa.
Joskus tuntuu, liian aikaisin aloitetaan,, mutta kolme viikkoa sitä suosiolla kestää, joululaulutkin mielen nostattaa.
Eipä jouluni poikkea kovinkaan paljon aikaisemmista, ruuat laitan valmiiksi pakkaseen, eilen leivoin jo kakunkin ja se onnistui yllättävän hyvin.
Olen vähän kakkuja tehnyt nykyisin, mutta onhan jouluksi monenlaista hyvää tehtävä.
Piparia leivon tavallaan itsenäisyys päivän aamulla, nyt mietin tokko niitä tekisinkään, mutta perinteet olisi kai tehtävä, ei auttaisi periksi antaa.
Varmuutta ei vielä siitä missä jouluni vietän, luultavasti tyttären ja vävyn kanssa.
Poikani luona olisi pientä väkeä, mutta tahtoo väsymys tulla, kun heidän touhujaan katselee.

Noista jouluvaloista pitää mainita, että ketjuja en osta säilytän joulusta jouluun, vain pattereita joudun ostamaan.
Kyntteliköistä ikkunalla on yksi avioliiton alkuajoilta säilynyt, pari muuta jouduin uusimaan, kun eivät suostuneet toimimaan.
Tämäkin todistaa miten nykyaikainen työ ei samaa tavoita mitä vanhat hyvät tuotteet kestivät, sähköhellatkin melkein ihmisiän kunnossa pysyivät.

Niinpä taas unohduin muihin hommiin ja unohtui koko kirkon meininki, harmitti sillä Hoosianna saa herkistymään erikoisesti.

Pitkä aika on rauhan aikaa saatu viettää, toivoisi sen vaan jatkuvan, kysymys kuuluukin, miksi tämä ei toteudu kautta koko maailman.
Tietoa on ja hyvin vointiakin riittäisi kaikille, jos asiat oikein järjestykseen saataisiin.

Olen kauhulla lukenut liekkon vaikeuksista, se jalkako sai tuollaisen kierteen aikaan,?
Kyllä varmasti apua saat paikkakunnan sosiaalipuolelta kotiinkin, ihana on, että ystäväsi pääsee edes viikonlopuksi, ei voi muuta kuin toivoa, että parannusta kuntoosi saat.

Tuulinen ilma, tummia pilviä taivaalla seilaa, sade kai jossakin muodossa siitä kehittyy.
Hyvä on kotona olla tuulee tai sataa, lämmintä riittää ja evästä yltäkyllin, varmaan sama tilanne monella teistä viestejä kirjoittavilla, jatketaan samaan malliin.

Lue lisää

Keskipäivää ! Tuon Hil-lan viimeisen toteamuksen varaan minäkin pärjäämiseni lasken: katto pitää, lämpöä ja ruokaa riittää, jopa sitä unta, mikä ei näillä vuosin ole itsestään selvyys sekään.
Kun tämä pimeys tuli, taisin täälläkin todistella ylväästi, että antaa tulla, kyllä minä kestän..))
Jo nyt olen tullut toisiin ajatuksiin. KIrkasvalolamppu oli ensi kertaa käytössä aamulla kun tuntui, etten saanut päivästä kiinni mitenkään.

Tekemättömien töiden lista ei juuri lyhene, pikemminkin se vain kasvaa, etenkin nyt, kun pitäisi varautua pieneen matkaan, veljentytön tyttären ylioppilasjuhliin. Viisitoista vuotta sitten hänet näin, sen jälkeen olen vain "kuullut" hänestä, nähnyt kuvia.
Toinen poika lupasi lähteä kuskiksi matkalle ja sitä kyllä innolla odotan. Sukutapaamiset ovat mieluisia kun ei itse tarvitse niitä järjestää..))

Toinenkin tapaaminen oli suunnitteilla: poikien isä kuoli 6.12. viime vuonna ja olin ajatellut silloin kutsua hänen sukuaan koolle. Sitten tulin kysyneeksi: miksi juuri minä ? Hänellä on elossa kaksi sisarusta ja tietysti leski, jospa joku heistä ?

Päättelin Hillan ja brinkkalan viesteistä että heilläkin on jonkinlainen menojen uudelleenjärjestely meneillään. Sitä kai tämä minunkin innottomuuteni edustaa. Kaikkea ei ehdi/jaksa, sitä mieluistakaan. Sama pätee näihin jouluvalmisteluihin. Matalalla profiililla mennään - kuten viime vuonnakin. Eilen - vai tänään ? - nuori neito Marttaliitosta "antoi luvan" antaa käytettyä tavaraa lahjaksi..)) Se vain sopii minulle, lukemattomia kirjoja ja muutakin korkkaamatonta löytyy kyllä kaapeista...
Rahalahjan lisäksi aion niitä antaa...

Yhtä lailla järkyttyneenä olen minäkin lukenut liekon ja miran koettelemuksista, joita he avoimesti ja rohkeasti kuvaavat. Hyvä he ! Ainakin minua selviytymiskuvaukset ruokkivat enemmän kuin "menestystarinat". On helppo samaistua niihin, kun ymmärtää, että voisi itse olla samassa tilanteessa. Ja kun näkee, että joku selviää niistä, se antaa toivoa muillekin.

Jos jotakin myönteistä tuosta kohtuuttomuudesta hakisi kai se voisi olla se, että meidän lääketiede on kuitenkin pitkälle kehittynyt ja periaatteessa meillä on mahdolisuus saada vaivoihimme apua siitä, ellei paranemista ainakin huojennusta. Eikä vertaistuen merkitystä voi koskaan väheksyä. Sitä toivoisi riittävän kaikille.

Toinen kirjoittaja enteili , että tulevaisuudessa joudumme todennäköisesti ottamaan enemmän vastuuta toinen toisistamme, resurssit eivät vastaisuudessa riitä ylläpitämään nykyisen terveydenhuollon palvelutasoa. Se on valitettavaa mutta realismia.

Jos jotakin olen jaksanut niin lenkkeillä ja lukea, mikä tietysti tarkoittaa sitä, että olen poiminut rusinat pullasta - tehnyt vain sitä, mikä on mieluista. Moni taitaa kuitenkin katsoa, että tuo valinnan vapaus olisi jo meille ansaittua, ehkä opettelen itsekin asennoitumaan niin..))

Mukavaa alkuviikkoa kaikille,
demeter1

Hil-la kirjoitti:

Ensimmäinen adventti vietetty, ja valmistautuminen jouluun puhumisenkin tasolla on sopivaa.
Joskus tuntuu, liian aikaisin aloitetaan,, mutta kolme viikkoa sitä suosiolla kestää, joululaulutkin mielen nostattaa.
Eipä jouluni poikkea kovinkaan paljon aikaisemmista, ruuat laitan valmiiksi pakkaseen, eilen leivoin jo kakunkin ja se onnistui yllättävän hyvin.
Olen vähän kakkuja tehnyt nykyisin, mutta onhan jouluksi monenlaista hyvää tehtävä.
Piparia leivon tavallaan itsenäisyys päivän aamulla, nyt mietin tokko niitä tekisinkään, mutta perinteet olisi kai tehtävä, ei auttaisi periksi antaa.
Varmuutta ei vielä siitä missä jouluni vietän, luultavasti tyttären ja vävyn kanssa.
Poikani luona olisi pientä väkeä, mutta tahtoo väsymys tulla, kun heidän touhujaan katselee.

Noista jouluvaloista pitää mainita, että ketjuja en osta säilytän joulusta jouluun, vain pattereita joudun ostamaan.
Kyntteliköistä ikkunalla on yksi avioliiton alkuajoilta säilynyt, pari muuta jouduin uusimaan, kun eivät suostuneet toimimaan.
Tämäkin todistaa miten nykyaikainen työ ei samaa tavoita mitä vanhat hyvät tuotteet kestivät, sähköhellatkin melkein ihmisiän kunnossa pysyivät.

Niinpä taas unohduin muihin hommiin ja unohtui koko kirkon meininki, harmitti sillä Hoosianna saa herkistymään erikoisesti.

Pitkä aika on rauhan aikaa saatu viettää, toivoisi sen vaan jatkuvan, kysymys kuuluukin, miksi tämä ei toteudu kautta koko maailman.
Tietoa on ja hyvin vointiakin riittäisi kaikille, jos asiat oikein järjestykseen saataisiin.

Olen kauhulla lukenut liekkon vaikeuksista, se jalkako sai tuollaisen kierteen aikaan,?
Kyllä varmasti apua saat paikkakunnan sosiaalipuolelta kotiinkin, ihana on, että ystäväsi pääsee edes viikonlopuksi, ei voi muuta kuin toivoa, että parannusta kuntoosi saat.

Tuulinen ilma, tummia pilviä taivaalla seilaa, sade kai jossakin muodossa siitä kehittyy.
Hyvä on kotona olla tuulee tai sataa, lämmintä riittää ja evästä yltäkyllin, varmaan sama tilanne monella teistä viestejä kirjoittavilla, jatketaan samaan malliin.

Lue lisää

Tämä on wanhaa suomalaista kansanparannustietoa; laitetaan etänä kämmen parannettavan ihmisen kehon osan päälle.
Tässä tapauksessa Liekon kipeän polven päälle annetaan ns. kaukohoitoa. Hän tunteen sen lämpönä. Lämpö on myös energiaa.

Isommalla ryhmällä parempi tulos. Kokeillaas!

res. lääkintämies c,

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on wanhaa suomalaista kansanparannustietoa; laitetaan etänä kämmen parannettavan ihmisen kehon osan päälle.
Tässä tapauksessa Liekon kipeän polven päälle annetaan ns. kaukohoitoa. Hän tunteen sen lämpönä. Lämpö on myös energiaa.

Isommalla ryhmällä parempi tulos. Kokeillaas!

res. lääkintämies c,

Lue lisää

Minulle saa laittaa kättä polven päälle, siinä on paha nivelrikko. Liekolla taisi olla akillesjänne.

Anonyymi kirjoitti:

Minulle saa laittaa kättä polven päälle, siinä on paha nivelrikko. Liekolla taisi olla akillesjänne.

Huomenet räntäsateisesta Savosta, meinasi olla vaikeuksia päästä sivuille, ajattelin jo, että porttikielto on voimaan astunut.
Eilen kirjoitin edelliseen ketjuun liekkoa koskevia pahoitteluita, sepä olikin poistettu, ehkä ketju jo vanhaksi katsottu.
Voisi toivoa, että ylläpito mainitsisi, kun ketjuun ei lisää saa kirjoittaa.
Eilen saimme kirpputori pöydän, vähemmän käytettyjä tavaroita, uusia ja neuleita kaupataan, lankarahoja toivon saavani
Tytär jo toruikin, kun sorruin samalla reissulla toiselta pöydältä lankoja ostamaan.

Minulle tuon etähoidon käden avulla voisi toivoa aika moneen kohteeseen laittaa, selkä ja polvet erityisesti apua kaipaa.
Onhan monia kansan käyttämiä keinoja tänäkin päivinä käytössä, jopa lääkärit niitä hyväksyy, en jaksa tähän hoitoon oikein uskoa, mutta tahtoa on kyllä runsaasti.

Minulla ei juuri rästitöitä kerry, jos ei ajatella, että se pölynmäärä olisi sitä, aina siivoamista löytyy sehän on arjen kanssa kamppailua.
Olen päässyt siihen ihanaan eloon, että aikatauluni pitää, joka päivälle joku tärkeä työ ja nyt sitten ei enää kerry rästejä.
No eihän voi talollisiin verrata, työmäärä on aivan toinen ja jatkuva harmi, tosin ilokin.
Olen koko eloni juossut pää kolmantena jalkana, nyt sitten pyrin rauhoittamaan elämääni ja jatkuvaa tekemisen vaivaa, helppoa se ei ole.
Olen rokotettu semmoisella rokotteella, ei paikallaan pysyvänä, aina jotain olisi tehtävä.
Olen saman rokotteen huomannut osuneen poikaanikin, hänellä aina on suunnittelu uudesta alkamassa ja entiset hommatkin rasitteena, ei varmaan eläkkeellä koskaan jää, vaikka ikä jo alkaa siinä suhteessa lähetä.
Perisynti tämäkin, kyllä olen kertonutkin, että aina jotain puuhaa kumminkin on oltava, siksi olen opetellut, että aamusta aina joku homma hoidettava ja sitten lepoa, näin olen ruuhkat selvittänyt.
Alan jo onnen tunnetta näistä asioista tuntea, ei enää pakkotahtista elämää, johan se tällä iällä on oikeutetusti sallittua.
Demeter ymmärrän kohtaasi, talon pito huomattavasti rankempaa, mutta eihän kaikki aina niin tarkkaan sinunkaan ole pakko tehdä ja tuo on hyvä, että lenkki ja kirjat antavat muutakin ajateltavaa, kyllä se talo pysyy pystyssä jos ei kaikki aina ihan tiptop olekaan.
Minun on tietysti helppo sanoa, kun astun sisään ja oven kiinni vedän, ei ole muuta kuin nämä omien neliöiden aiheuttamat huolet ja ne on isomman mittapuun mukaan hyvinkin pieniä.
Kaikilla elämä on erilainen ja siihen suhtautuminenkin oman näköistä, kaikkine iloineen ja suruineen.
Kunpa nuo terveysvaivat kaikilla kohtuuden rajoissa pysyisi, aina ei sekään onnistu.

Noista lahja asioista vielä, varmaan pienimmät odottavat paketteja auottavaksi, eivät lämpene rahalahjastaan, mutta uskon, että muu suku niitä paketteja laittavat ja aukaisuja riittää., aikaisempia jouluja muistaen liian kanssa.

Tänään on ohjelmassa torttujen paisto ja pienen erän piirakoitakin ajattelin tehdä, onnistuuko enää, aikaa on viime tekemisistä kulunut, mutta se omatekemä on aina omatekemä, vaikka ei niin täydellinen olisikaan.
LaPromessa etenee hitaasti, mutta jotain saivat eilenkin tunnustettua ja ehkä tätä rataa jatkaen kohta markiisitarkin joutuu tiilestunnille.

Yritetään kestää kivut ja räntäsateet, siitä se elämä joskus kirkkaaksi muuttuu.

Hil-la kirjoitti:

Huomenet räntäsateisesta Savosta, meinasi olla vaikeuksia päästä sivuille, ajattelin jo, että porttikielto on voimaan astunut.
Eilen kirjoitin edelliseen ketjuun liekkoa koskevia pahoitteluita, sepä olikin poistettu, ehkä ketju jo vanhaksi katsottu.
Voisi toivoa, että ylläpito mainitsisi, kun ketjuun ei lisää saa kirjoittaa.
Eilen saimme kirpputori pöydän, vähemmän käytettyjä tavaroita, uusia ja neuleita kaupataan, lankarahoja toivon saavani
Tytär jo toruikin, kun sorruin samalla reissulla toiselta pöydältä lankoja ostamaan.

Minulle tuon etähoidon käden avulla voisi toivoa aika moneen kohteeseen laittaa, selkä ja polvet erityisesti apua kaipaa.
Onhan monia kansan käyttämiä keinoja tänäkin päivinä käytössä, jopa lääkärit niitä hyväksyy, en jaksa tähän hoitoon oikein uskoa, mutta tahtoa on kyllä runsaasti.

Minulla ei juuri rästitöitä kerry, jos ei ajatella, että se pölynmäärä olisi sitä, aina siivoamista löytyy sehän on arjen kanssa kamppailua.
Olen päässyt siihen ihanaan eloon, että aikatauluni pitää, joka päivälle joku tärkeä työ ja nyt sitten ei enää kerry rästejä.
No eihän voi talollisiin verrata, työmäärä on aivan toinen ja jatkuva harmi, tosin ilokin.
Olen koko eloni juossut pää kolmantena jalkana, nyt sitten pyrin rauhoittamaan elämääni ja jatkuvaa tekemisen vaivaa, helppoa se ei ole.
Olen rokotettu semmoisella rokotteella, ei paikallaan pysyvänä, aina jotain olisi tehtävä.
Olen saman rokotteen huomannut osuneen poikaanikin, hänellä aina on suunnittelu uudesta alkamassa ja entiset hommatkin rasitteena, ei varmaan eläkkeellä koskaan jää, vaikka ikä jo alkaa siinä suhteessa lähetä.
Perisynti tämäkin, kyllä olen kertonutkin, että aina jotain puuhaa kumminkin on oltava, siksi olen opetellut, että aamusta aina joku homma hoidettava ja sitten lepoa, näin olen ruuhkat selvittänyt.
Alan jo onnen tunnetta näistä asioista tuntea, ei enää pakkotahtista elämää, johan se tällä iällä on oikeutetusti sallittua.
Demeter ymmärrän kohtaasi, talon pito huomattavasti rankempaa, mutta eihän kaikki aina niin tarkkaan sinunkaan ole pakko tehdä ja tuo on hyvä, että lenkki ja kirjat antavat muutakin ajateltavaa, kyllä se talo pysyy pystyssä jos ei kaikki aina ihan tiptop olekaan.
Minun on tietysti helppo sanoa, kun astun sisään ja oven kiinni vedän, ei ole muuta kuin nämä omien neliöiden aiheuttamat huolet ja ne on isomman mittapuun mukaan hyvinkin pieniä.
Kaikilla elämä on erilainen ja siihen suhtautuminenkin oman näköistä, kaikkine iloineen ja suruineen.
Kunpa nuo terveysvaivat kaikilla kohtuuden rajoissa pysyisi, aina ei sekään onnistu.

Noista lahja asioista vielä, varmaan pienimmät odottavat paketteja auottavaksi, eivät lämpene rahalahjastaan, mutta uskon, että muu suku niitä paketteja laittavat ja aukaisuja riittää., aikaisempia jouluja muistaen liian kanssa.

Tänään on ohjelmassa torttujen paisto ja pienen erän piirakoitakin ajattelin tehdä, onnistuuko enää, aikaa on viime tekemisistä kulunut, mutta se omatekemä on aina omatekemä, vaikka ei niin täydellinen olisikaan.
LaPromessa etenee hitaasti, mutta jotain saivat eilenkin tunnustettua ja ehkä tätä rataa jatkaen kohta markiisitarkin joutuu tiilestunnille.

Yritetään kestää kivut ja räntäsateet, siitä se elämä joskus kirkkaaksi muuttuu.

Lue lisää

Huomenta!
Heräsin kahteen otteeseen yöllä sateen kohinaan. Äkkiä se muuttui ja nyt on maa valkoinen.
Minulla on myös joku hyrrä sisälläni, joka pistää tekemään aina jotain, muuten on olo levoton. Olenkin pähkäillyt jo pidempään jotain uutta käsillä tekemistä. Sen pitäisi olla semmoista käytettävää, ei nurkkaa jäävää.

Eilen olin vähän myöhempään, jo pimeän puolella, iltakävelyllä ja osuin pihapiiriin, jossa oli niin kauniit kausivalot. Tuija valoköynnöksellä vyötetty ja sen juurella valobambi "söi" paria valo-omenaa. Olihan kaunis, kaukana niistä "männä" vuosien parvekekaiteisiin kieputetuista paksuista monivärisistä muoviletkuista.

La Promesassa onneksi alkaa purkautua juonikuviot. Petra vähän tukisti markiisitarta hänen hiuksia harjatessaan, vahingossa :).

Tuo etäparantaminen taisi olla takavuosina hyvinkin suosittua. Muistan mainokset niitä koskevista puhelinpalveluista.

Ikäihminen, ikään kuin pitäisi tietää se ikäraja, miksi ei iäkäs rai ikääntynyt. Aamu-tv tuota ikäihmistä toisti.
Minä sille "viittaan kintaalla" :) Miksi kintaalla viittaaminen tarkoittaa, että vähät välitän. Viittaaminenhan tarkoittaa yleensä huomioon otettavaa. Luulisi, että kinnas kädessä erottuu paremmin, pinko ;)
Sori, vähän lipesin aiheesta. Pyykit peseytymässä ja sitten lähden levottomia jalkoja kävelyttämään.

Lupsakkaa tiistaita!
/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Huomenta!
Heräsin kahteen otteeseen yöllä sateen kohinaan. Äkkiä se muuttui ja nyt on maa valkoinen.
Minulla on myös joku hyrrä sisälläni, joka pistää tekemään aina jotain, muuten on olo levoton. Olenkin pähkäillyt jo pidempään jotain uutta käsillä tekemistä. Sen pitäisi olla semmoista käytettävää, ei nurkkaa jäävää.

Eilen olin vähän myöhempään, jo pimeän puolella, iltakävelyllä ja osuin pihapiiriin, jossa oli niin kauniit kausivalot. Tuija valoköynnöksellä vyötetty ja sen juurella valobambi "söi" paria valo-omenaa. Olihan kaunis, kaukana niistä "männä" vuosien parvekekaiteisiin kieputetuista paksuista monivärisistä muoviletkuista.

La Promesassa onneksi alkaa purkautua juonikuviot. Petra vähän tukisti markiisitarta hänen hiuksia harjatessaan, vahingossa :).

Tuo etäparantaminen taisi olla takavuosina hyvinkin suosittua. Muistan mainokset niitä koskevista puhelinpalveluista.

Ikäihminen, ikään kuin pitäisi tietää se ikäraja, miksi ei iäkäs rai ikääntynyt. Aamu-tv tuota ikäihmistä toisti.
Minä sille "viittaan kintaalla" :) Miksi kintaalla viittaaminen tarkoittaa, että vähät välitän. Viittaaminenhan tarkoittaa yleensä huomioon otettavaa. Luulisi, että kinnas kädessä erottuu paremmin, pinko ;)
Sori, vähän lipesin aiheesta. Pyykit peseytymässä ja sitten lähden levottomia jalkoja kävelyttämään.

Lupsakkaa tiistaita!
/ex-brinkkala

Lue lisää

Minäkin olin nyt huojentunut, kun La Promesassa alkoi tapahtua..)) Catalinan vehkeilevä kumppani paljastui ja Abel alkoi avautua rötöksistään.

Tuopas olikin hauskaa pohdintaa, brinkkala, tuo kintaalla viittaaminen: päivittämisen paikka ? Me täällä kotona käytimme ilmaisua: viitata retiisinvarrella..)) Oli kai sekin yleisessä käytössä jonkin aikaa ?

Etäparantamisesta (=henkiparantamisesta) minulla on kokemustietoa, mistä vakuuttavin oli poikani migreenin parantuminen. Minäkään en "usko" ilmiöön, mutta en voi parantumista kieltääkään, kun pienestä saakka podettu vaiva loppui kuin veitsellä leikaten eikä ole myöskään palannut myöhemmin. Ihmeitten aika on aina ?
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Minäkin olin nyt huojentunut, kun La Promesassa alkoi tapahtua..)) Catalinan vehkeilevä kumppani paljastui ja Abel alkoi avautua rötöksistään.

Tuopas olikin hauskaa pohdintaa, brinkkala, tuo kintaalla viittaaminen: päivittämisen paikka ? Me täällä kotona käytimme ilmaisua: viitata retiisinvarrella..)) Oli kai sekin yleisessä käytössä jonkin aikaa ?

Etäparantamisesta (=henkiparantamisesta) minulla on kokemustietoa, mistä vakuuttavin oli poikani migreenin parantuminen. Minäkään en "usko" ilmiöön, mutta en voi parantumista kieltääkään, kun pienestä saakka podettu vaiva loppui kuin veitsellä leikaten eikä ole myöskään palannut myöhemmin. Ihmeitten aika on aina ?
demeter1

Lue lisää

Uutta minulle tuo "viittaaminen retiisinvarrella". Kaaliin on kyllä ottanut, eikä lanttu ole leikannut :)
/ex-brinkkala

Hil-la kirjoitti:

Huomenet räntäsateisesta Savosta, meinasi olla vaikeuksia päästä sivuille, ajattelin jo, että porttikielto on voimaan astunut.
Eilen kirjoitin edelliseen ketjuun liekkoa koskevia pahoitteluita, sepä olikin poistettu, ehkä ketju jo vanhaksi katsottu.
Voisi toivoa, että ylläpito mainitsisi, kun ketjuun ei lisää saa kirjoittaa.
Eilen saimme kirpputori pöydän, vähemmän käytettyjä tavaroita, uusia ja neuleita kaupataan, lankarahoja toivon saavani
Tytär jo toruikin, kun sorruin samalla reissulla toiselta pöydältä lankoja ostamaan.

Minulle tuon etähoidon käden avulla voisi toivoa aika moneen kohteeseen laittaa, selkä ja polvet erityisesti apua kaipaa.
Onhan monia kansan käyttämiä keinoja tänäkin päivinä käytössä, jopa lääkärit niitä hyväksyy, en jaksa tähän hoitoon oikein uskoa, mutta tahtoa on kyllä runsaasti.

Minulla ei juuri rästitöitä kerry, jos ei ajatella, että se pölynmäärä olisi sitä, aina siivoamista löytyy sehän on arjen kanssa kamppailua.
Olen päässyt siihen ihanaan eloon, että aikatauluni pitää, joka päivälle joku tärkeä työ ja nyt sitten ei enää kerry rästejä.
No eihän voi talollisiin verrata, työmäärä on aivan toinen ja jatkuva harmi, tosin ilokin.
Olen koko eloni juossut pää kolmantena jalkana, nyt sitten pyrin rauhoittamaan elämääni ja jatkuvaa tekemisen vaivaa, helppoa se ei ole.
Olen rokotettu semmoisella rokotteella, ei paikallaan pysyvänä, aina jotain olisi tehtävä.
Olen saman rokotteen huomannut osuneen poikaanikin, hänellä aina on suunnittelu uudesta alkamassa ja entiset hommatkin rasitteena, ei varmaan eläkkeellä koskaan jää, vaikka ikä jo alkaa siinä suhteessa lähetä.
Perisynti tämäkin, kyllä olen kertonutkin, että aina jotain puuhaa kumminkin on oltava, siksi olen opetellut, että aamusta aina joku homma hoidettava ja sitten lepoa, näin olen ruuhkat selvittänyt.
Alan jo onnen tunnetta näistä asioista tuntea, ei enää pakkotahtista elämää, johan se tällä iällä on oikeutetusti sallittua.
Demeter ymmärrän kohtaasi, talon pito huomattavasti rankempaa, mutta eihän kaikki aina niin tarkkaan sinunkaan ole pakko tehdä ja tuo on hyvä, että lenkki ja kirjat antavat muutakin ajateltavaa, kyllä se talo pysyy pystyssä jos ei kaikki aina ihan tiptop olekaan.
Minun on tietysti helppo sanoa, kun astun sisään ja oven kiinni vedän, ei ole muuta kuin nämä omien neliöiden aiheuttamat huolet ja ne on isomman mittapuun mukaan hyvinkin pieniä.
Kaikilla elämä on erilainen ja siihen suhtautuminenkin oman näköistä, kaikkine iloineen ja suruineen.
Kunpa nuo terveysvaivat kaikilla kohtuuden rajoissa pysyisi, aina ei sekään onnistu.

Noista lahja asioista vielä, varmaan pienimmät odottavat paketteja auottavaksi, eivät lämpene rahalahjastaan, mutta uskon, että muu suku niitä paketteja laittavat ja aukaisuja riittää., aikaisempia jouluja muistaen liian kanssa.

Tänään on ohjelmassa torttujen paisto ja pienen erän piirakoitakin ajattelin tehdä, onnistuuko enää, aikaa on viime tekemisistä kulunut, mutta se omatekemä on aina omatekemä, vaikka ei niin täydellinen olisikaan.
LaPromessa etenee hitaasti, mutta jotain saivat eilenkin tunnustettua ja ehkä tätä rataa jatkaen kohta markiisitarkin joutuu tiilestunnille.

Yritetään kestää kivut ja räntäsateet, siitä se elämä joskus kirkkaaksi muuttuu.

Lue lisää

En koe olevani erityisen kade ihminen (Hil-la) mutta ohimenevää kateutta tunnen joskus. kun tapaan ihmisiä, jotkä näyttäytyvät minulle väsymättöminä: aina liikkeessä, aina jotakin tekeillä ja/tai suunnitteilla. Jotakin itsetehtyä, itsetuotettua he jättävät jälkeensä.

Samalla tuumin, mihin minun aikani on elämässä mennyt, kun mitään näkyvää en saa aikaiseksi enkä jätä jälkeeni..))
Olenhan tietysti saanut eri kuvioissani hyvääkin palautetta, mutta en niinkään suoritteista vaan kumppanuudesta, ystävyydestä, ystävällisyydestä (!)...
Viimeksi eilen käly kiitti siitä tuesta, mitä hän oli kokenut minulta saaneensa elämänsa raskaimmissa vaiheissa. Itse katson, että jos näin on tapahtunut, se on aina armoa, ei kenenkään ansiota. Läsnäoloa voi jokainen tarjota toisille ja jos siitä jotakin syntyy siitä voi olla vain kiitollinen.

Toivottavasti kauppa käy, Hil-la, ja sukat jatkavat elämäänsä, lämmittävät tuntematonta lähimmäistä. Minullakin on vielä sukkavarastoa (muiden tekemää) jäljellä paketoitaviksi, miniät eivät käsitöitä tee kuten en minäkään..))

Taas oli yhtä nöyryyttämistä tämäkin aamupäivä, mikään ei toiminut kun yritin suojata pihakeinua ja -pöytää lumen kertymiseltä. Pakko pyytää lisäkäsiä paikalle kun omat ovat jäykät, kipeät ja voimattomat. Edes lintujen ruokinta-alustaa en saanut kiinnitettyä puun oksaan...))
Turhaa valittamista tietenkin, olemattomia murheita- sillä Waltarin mittarilla (=maailman kärsimyksillä) mitaten.

Kaikkea hyvää päiväänne,
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

En koe olevani erityisen kade ihminen (Hil-la) mutta ohimenevää kateutta tunnen joskus. kun tapaan ihmisiä, jotkä näyttäytyvät minulle väsymättöminä: aina liikkeessä, aina jotakin tekeillä ja/tai suunnitteilla. Jotakin itsetehtyä, itsetuotettua he jättävät jälkeensä.

Samalla tuumin, mihin minun aikani on elämässä mennyt, kun mitään näkyvää en saa aikaiseksi enkä jätä jälkeeni..))
Olenhan tietysti saanut eri kuvioissani hyvääkin palautetta, mutta en niinkään suoritteista vaan kumppanuudesta, ystävyydestä, ystävällisyydestä (!)...
Viimeksi eilen käly kiitti siitä tuesta, mitä hän oli kokenut minulta saaneensa elämänsa raskaimmissa vaiheissa. Itse katson, että jos näin on tapahtunut, se on aina armoa, ei kenenkään ansiota. Läsnäoloa voi jokainen tarjota toisille ja jos siitä jotakin syntyy siitä voi olla vain kiitollinen.

Toivottavasti kauppa käy, Hil-la, ja sukat jatkavat elämäänsä, lämmittävät tuntematonta lähimmäistä. Minullakin on vielä sukkavarastoa (muiden tekemää) jäljellä paketoitaviksi, miniät eivät käsitöitä tee kuten en minäkään..))

Taas oli yhtä nöyryyttämistä tämäkin aamupäivä, mikään ei toiminut kun yritin suojata pihakeinua ja -pöytää lumen kertymiseltä. Pakko pyytää lisäkäsiä paikalle kun omat ovat jäykät, kipeät ja voimattomat. Edes lintujen ruokinta-alustaa en saanut kiinnitettyä puun oksaan...))
Turhaa valittamista tietenkin, olemattomia murheita- sillä Waltarin mittarilla (=maailman kärsimyksillä) mitaten.

Kaikkea hyvää päiväänne,
demeter1

Lue lisää

Tekemisen arvo, tekee aineellista tai aineetonta, ei ole siinä itsessään, vaan siinä millä mielellä ja ajatuksella tekemisen tekee.

Usein se ei-näkyväkin tulee näkyväksi, emme vain aina sitä havaitse.
Sanot saaneesi hyvää palautetta ihmisten välisissä kanssakäymisissä.
Siinähän se näkymätön tekeminen tulee esille.

Tuo kiitollisuus myös ihmisen pitäisi muistaa.
Joskus olen sellaistakin jostain lukenut, että ,kun joka päivä ajattelee yhden asian, mistä voi olla kiitollinen, tyytyväisyys elämään paranee, kun havaitsee, ettei kaikki niin huonosti olekkaan.

Itsellä tuossa parina iltana on sääriä kolottanut, pitänyt ihan särkylääkettä ottaa, unen turvaamiseksi.
En ole onneksi juuri ollenkaan tarvinnut särkylääkkeitä, enkä mielelläni ottaisikaan, kun nuo suolet ovat nyt pysyneet ´´järjestyksessä.´´
Pelkään, että särkylääkkeet voivat ärsyttää ruuansulatuskanavaa, jos usein joutuu ottamaan.

Vaan sittenpä tuli mieleeni kertomus miehestä, joka kiipesi kattoa korjaamaan, mätkähti maahan ja toinen jalka meni poikki. Siihen mies tuumasi, että jäihän vielä toinen.

Eliaana kirjoitti:

Tekemisen arvo, tekee aineellista tai aineetonta, ei ole siinä itsessään, vaan siinä millä mielellä ja ajatuksella tekemisen tekee.

Usein se ei-näkyväkin tulee näkyväksi, emme vain aina sitä havaitse.
Sanot saaneesi hyvää palautetta ihmisten välisissä kanssakäymisissä.
Siinähän se näkymätön tekeminen tulee esille.

Tuo kiitollisuus myös ihmisen pitäisi muistaa.
Joskus olen sellaistakin jostain lukenut, että ,kun joka päivä ajattelee yhden asian, mistä voi olla kiitollinen, tyytyväisyys elämään paranee, kun havaitsee, ettei kaikki niin huonosti olekkaan.

Itsellä tuossa parina iltana on sääriä kolottanut, pitänyt ihan särkylääkettä ottaa, unen turvaamiseksi.
En ole onneksi juuri ollenkaan tarvinnut särkylääkkeitä, enkä mielelläni ottaisikaan, kun nuo suolet ovat nyt pysyneet ´´järjestyksessä.´´
Pelkään, että särkylääkkeet voivat ärsyttää ruuansulatuskanavaa, jos usein joutuu ottamaan.

Vaan sittenpä tuli mieleeni kertomus miehestä, joka kiipesi kattoa korjaamaan, mätkähti maahan ja toinen jalka meni poikki. Siihen mies tuumasi, että jäihän vielä toinen.

Lue lisää

Niin, Eliaana. Eikös se arvokas tekeminen punnita raamatussa niin, että oikea käsi ei tiedä mitä vasen teki ?..)) Eli kuten sanot, kaikki ei näy, eikä tarvitsekaan näkyä.

Kiitollisuudesta on mieleeni jäänyt Idän ajattelusta peräisin oleva terveyden - tai sairauden määritelmä - "ihminen ei ole terve, ellei hän pysty tuntemaan ihmetystä ja kiitollisuutta"....

Ikävä kuulla säärisärystäsi. Onkohan näitä särkyjä nyt liikkeellä ? Minunkaan nivelrikkoiset käteni eivät juuri ole särkeneet. Nyt särkevät. Hil-la joskus katsoi säiden muutosten vaikuttavan, moni muukin sanoo samaa.
Minäkään en onneksi ole joutunut syömään särkylääkkeitä. Ennen lonkkaleikkausta määräsivät Buranaa kolme nappia päivässä ja siitä seurasi melkein heti verenpurkauma, eivät edes tarkistaneet muuta lääkitystä (Asasantin minulla).

Lonkkaleikkauksen jälkeen minulle määrättin Panacodia ja Tramalia, eivät sanottavasti auttaneet mutta jo aivosumu oli sellainen, ettei minusta huumeaddiktia taitaisi tulla...

Väinö taitaa sitten jo olla sopeutunut nykyiseen oloonsa ? Kiva kun kerrotte näistä kissaystävistä..))
demeter1

Odotan innolla, vieläkö opin uudelleen lukemaan, kun silmä kirkastuu.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Odotan innolla, vieläkö opin uudelleen lukemaan, kun silmä kirkastuu.
Mkr.

"Hiljaa hyvä tulee", Makriina. Valoa kohti mennään kohta kaikki..))
Kunhan ne silmätipat vielä jaksat ja sen suojamuovihärvelin yöksi, niin eiköhän se ole siinä ?
demeter1

Kiitos brinkkala ja Ramoona tuosta sanataiteilusta, teiltähän se käy !..))
Sanaleikit ja leikittely sanojen merkityksillä on aina ollut minunkin mieleeni vaikka en itse siinä kovin taitava olekaan. Nauraa kyllä osaan niille - siis niiden nerokkuudelle.
"Aina hauskaa olla pittää"..))

Kiitos Ramoona, olipa mukavaa luettavaa :)
Meidän lähipiirissä on usein tarvetta kynsikkäille. Leirinuotioilla kitaraa rämpytellen tai jos Ahti suo, niin kalasaalista irrottaessa lämmittävät.

Minulla jäi pyörimään nuo kasvit mieleen.
Saattaa se kaaliin ottaa, jos on pottunokka ja kukkakaalikorvat. Varpaatkin kuin joriinin juuret.
Risuparta ja kalapuikkoviikset, nyt lipesi :)
/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos Ramoona, olipa mukavaa luettavaa :)
Meidän lähipiirissä on usein tarvetta kynsikkäille. Leirinuotioilla kitaraa rämpytellen tai jos Ahti suo, niin kalasaalista irrottaessa lämmittävät.

Minulla jäi pyörimään nuo kasvit mieleen.
Saattaa se kaaliin ottaa, jos on pottunokka ja kukkakaalikorvat. Varpaatkin kuin joriinin juuret.
Risuparta ja kalapuikkoviikset, nyt lipesi :)
/ex-brinkkala

Lue lisää

Ja sormet kuin nippu porkkanoita.

Ilo oli lukea teidän kaikkien kirjoituksia, kiitos :)

Minäkään en tuhlaa aikaani kirjoihin joista en tykkään. Vähemmän luen, kun ei silmät sitä suo. Paljon kuuntelen kyllä ja siinäkin ronkeliksi tullut, jos ei lukija miellytä.
Keinoälyn myötä lukija pian saa valita kenen äänellä kirjan kuuntelee.
/ex-brinkkala