Psyykkisesti sairaan puolisolle vertaistukea

Löytyisikö täältä vertaistukea psyykkisesti sairaan puolisolle? FinFamin ja Mieli Ry:n tukiryhmiä ei järjestetä omalla paikkakunnalla ja verkkoryhmien kokoontumisajat eivät satu mitenkään.
Oma puoliso sairastui useita vuosia sitten ja elämä on ollut melko yksinäistä sen jälkeen. Normaalia parisuhdetta ei enää ole ja koko elämä pyörii toisen sairauden ympärillä. Kaikki ympärillä kehottavat eroamaan, mutta itse koen, että jos toinen sairastaisi syöpää tai vaikka alzheimeria, niin eihän siinäkään tapauksessa toisesta erota vuosikymmenten liiton jälkeen. Tiedän, että pitäisi ajatella itsekkäästi, mutta olen aivan liian kiltti ja tunnollinen hylkäämään toisen sairauden takia, vaikka oma elämä onkin yhtä helvettiä ajoittain. Olisi ihanaa löytää joku, jonka kanssa keskustella ja jakaa kokemuksia tällaisesta tilanteesta.
1481
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ennen vanhaan, ainakin vielä 1970-luvulla, kun avioeroon tarvittiin syy, yksi pätevä syy oli puolison psyykkinen sairaus. Tätä syytä myös käytettiin. Itsekin olen nähnyt lääkärintodistuksen avioeroa varten ja ero tuomittiin.

Syöpä ja psyykkinen sairaus ovat eri asioita ja niillä on erilainen vaikutus parisuhteessa. Näyttää siltä, että puolisosi ei koskaan tule paranemaan. Et voi auttaa häntä jatkamalla onnetonta avioliittoa, joka todellisuudessa on jo loppunut, sen sijaan tuhoat oman elämäsi. Siinä ei vertaistuki auta. Pelasta itsesi ja loppuelämäsi eroamalla!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Löytyisikö täältä vertaistukea psyykkisesti sairaan puolisolle? FinFamin ja Mieli Ry:n tukiryhmiä ei järjestetä omalla paikkakunnalla ja verkkoryhmien kokoontumisajat eivät satu mitenkään.
Oma puoliso sairastui useita vuosia sitten ja elämä on ollut melko yksinäistä sen jälkeen. Normaalia parisuhdetta ei enää ole ja koko elämä pyörii toisen sairauden ympärillä. Kaikki ympärillä kehottavat eroamaan, mutta itse koen, että jos toinen sairastaisi syöpää tai vaikka alzheimeria, niin eihän siinäkään tapauksessa toisesta erota vuosikymmenten liiton jälkeen. Tiedän, että pitäisi ajatella itsekkäästi, mutta olen aivan liian kiltti ja tunnollinen hylkäämään toisen sairauden takia, vaikka oma elämä onkin yhtä helvettiä ajoittain. Olisi ihanaa löytää joku, jonka kanssa keskustella ja jakaa kokemuksia tällaisesta tilanteesta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu