Tästä Kekkonen varoitti

Urho Kekkonen kiteytti asian mitä mainioimmin Tukholmassa pitämässään puheessa 7.12.1943:

”Kun tässä valossa tarkastelemme suhdettamme Venäjään, on meidän avoimesti ja ilman ennakkoluuloja lähdettävä siitä, että liittyminen Venäjän vastaisten voimien rintamaan ei silloin, kun Venäjä säilyy suurvaltana, kuten käsitämme, ole meidän kansallisten etujemme mukaista.

Pieni valtio ei nykyisen koneiden sodan kautena kykene jatkuvasti seisomaan hampaisiin saakka aseistettuna. Sillä on sitä vähemmän tähän mahdollisuuksia, jos sota on saattanut sen suuresti velkaantumaan.

Suomen etu ei voi olla, että se on jonkin suurvallan äärimmäisenä, Venäjän rajalla alituisesti varuillaan olevana ja ensimmäiseksi vihollisen jalkoihin joutuvana liittolaisena, jolla ei ole sellaista poliittista vaikutusvaltaa, että sen sanalla olisi mitään merkitystä, kun sodasta ja rauhasta päätetään.

Maa olisi tällöin äänettömänä yhtiömiehenä mukana liitossa, josta sille koituisi kohtuuttomat, ajan mittaan ylivoimaiset rasitukset. Se joutuisi aina taistelutantereeksi, milloin tahansa siitä riippumattomat suurpoliittiset ristiriidat johtaisivatkin sotaan.

Liioin emme voi rakentaa tulevaa ulkopolitiikkaamme Venäjän ja sen nykyisten liittovaltioiden poliittisille vastakohtaisuuksille ja niiden ennustellulle epäsovulle. Se olisi spekulointia hyvin epämääräisillä mahdollisuuksilla, ja sellaisen politiikan tuloksena olisi, jos tuo epäsopu todella syntyisi, että Suomi kuitenkin joutuisi Venäjälle vihamielisen suurvaltaryhmän alituisesti taistelevaksi, eteen työnnetyksi
tukikohdaksi.

Näin ollen Suomen kansalliset edut eivät salli sitoutumista Venäjän vastaisen politiikan linjalle tai sen etsimistä”.

Ei ole mikään ihme, että juuri Kekkosen ollessa tasavallan presidenttinä maamme kehittyi hyvään suuntaan nopeammin kuin koskaan ennen tai jälkeen. Tässä ei ole kyse mistään nostalgiasta. Tilastokeskuksen artikkelissa ”Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot” näytetään selvästi, että hyvinvoinnin huippu ohitettiin Suomessa 1980-luvulla – sen jälkeen on tultu alamäkeä.

On ihmeellistä, että näin helppotajuista asiaa ei haluta ymmärtää Suomen nykyisessä poliittisessa johdossa, vaan päinvastoin tehdään juuri se, mistä Kekkonen varoitti eli liittoudutaan Venäjää vastaan ja asettaudutaan taistelutantereeksi ilman sananvaltaa konfliktin sytyttämiseen.