rakastuin vesimieheen. miten toimii leijonan ja vesimiehen välinen suhde?
rakastuin vesimieheen
lion
51228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vesimieheen rakastuin yli 20 v. sitten . Asuin hänen kanssaan avossa vajaan vuoden . Siitä ei tullut mitään , vaikka vielä erotessanikin rakastin niin että sattui . Kaipasin kauan...mutta kun tiesin että siitä ei olisi tullut mitään aika paransi haavat . Toissakesänä rakastuin jälleen vesimieheen . Sekin suhde kaatui omaan mahdottomuuteensa . Vesimiehet liikkuvat henkisesti jossain ihan muualla . Tästä jälkimmäisestä jo toivoin vaikka mitä . Sähköpostilla ja tekstareilla viestittely sujui ja luulin että kommunikointi onnistuisi livenäkin . Niin ei kuitenkaan käynyt . Vesimiehissä on jotain kummallista joka vetoaa minuun . He saavat minut rakastuman ja pääsevät satuttamaan .
Ei ole ollut vaikeaa, ainakaan meillä. Noin yleisesti vesimies ja leijonahan tasapainottaa toistensa luonteita ja parhaimmassa tapauksessa tämä on taivaassa tehty liitto.
Mutta meistä nyt; Tapasimme 8 kk sitten ja olimme samantien samalla aaltopituudella ja täysin rakastuneita. Siitä 4 kk:n päästä muutimme yhteen ja 1 kk sitten menimme kihloihin. Hän on kumppanini, paras ystäväni ja rakastajani. Olen vieläkin hämmentynyt että löysin hänet ja voin tuntea tälläistä yhteenkuuluvuutta. Jos jossain on ollut piniä erimielisyyksiä niin kodin hoidossa! Mutta eikös tämä ole ihan yleistä kun puhutaan miehistä?;-)
Katso mielummin kuin kadut! Onnea sinulle!
Heh! :)
Ei Vesimiehiä suotta sanota impulsiivisiksi ja spontaaneiksi nopeiksi toimijoiksi!
Paljon tuossa kertomassasi on omaakin suhdettani. Muistan hyvin, miten uskomattomalta vuosi sitten on tuntunut tavata ihminen, jonka kanssa on niin smaalla aaltopituudella kuin olla ja voi. Tietysti erimielisyyksiäkin on, mutta huumorintajulla niistäkin selviää.
Ehkä ainoana huonona puolena voisin mainita sen, että Vesimiesmieheni ei ole varsin hyvä puhumaan tunteistaan tai tarpeistaan. Asiat täytyy yleensä kaivaa esiin sitkeästi ja itsepintaisesti. Luulen, että juuri tämän takia Leijonanainen ja Vesimiesmies voivat tulla hyvin toimeen keskenään, Leijona on tarpeeksi perääksiantamaton ja päättäväinen löytääkseen Vesimiehestä tämän tunteet ja intohimot. Ainakin minun puolisoni on sanonut tarvitsevansa juuri lämpöäni ja voimakkuuttani kyetäkseen olemaan avoin tunteistaan. Tosin sitä "kerro nyt, kun se asia kerta vaivaa" -kehotusta saa toistella melko itsepäisesti.
Vesimies tuntuu kovasti kaipaavan toisen esimerkkiä ja rohkaisua puhuakseen asioista, jotka ovat "oikeasti tärkeitä".
Tunnemylläkän ulkopuolella Vesimies on varsin reipas ja aikaansaapa, ei suinkaan mikään pateettinen itsensä säälijä. Itse nautin suunnattomasti myös yhdessä tekemisestä ja harrastusten jakamisesta. Se ikäänkuin lujittaa yhteenkuulumistamme.
Unohdin vielä sanoa, että vesimiehestä riittää ikuista iloa ja naurua! Hupaisia hetkiä saa irti ainakin toisen suorasukaisista kysymyksistä! Heh, mikään ei ole sen söpömpää kuin Vesimiehen tiedonhalusta kumpuavat rehellisen epätahdikkaat kysymykset.
Lisäksi eräs parhaista piirteistä on Vesimiehen rehellisyys, Vesimies ei osaa olla epärehellinen. Petollisesta maailmasta tuntuu löytyvän ainakin yksi ihmisluonne, joka ei osaa valehdella ainakaan sydämensä valitulle:)
Vesimies ei kyttää puolisonsa menoja, ystäviä tai metsästä "pilkkuvirheitä". Vaan elää rehellisesti ja rennosti omaansa ja puolisonsa tilaa kunnioittaen.
Meillä asetelma siis se, että itse olen vesimiesnainen ja mieheni laijonamies. Menossa on toinen kokoonpano leijonamiehen kanssa, ensimmäinen kesti 17 vuotta ja toista olllaan eletty kohta kaksi.
Meille ainakin sopii tämä systeemi vallan mainiosti: leijona jos välillä luulee liikaa kingistelevänsä, niin äkkiä kyllä putoaa takaisin maan pinnalle kun vesimiestä ei vähempää voisi kiinnostaa toisen kukkoiluyritykset. Itse elän elämääni juuri niin kuin milloinkin tuntuu, enkä välitä muista juurikaan. Tällä tarkoitan, ettei minua masenna tai haittaa jos toinen yrittää elää masennuskautta ja mököttää ja rypee itsesäälissä, niin siihen minusta ei riitä, että rupeaisin lässyttämään ja koittamaan saamaan toista piristymään. Yleensä elän aivan normaalisti ja pyydän siippani mukaan mihin satun olemaankin menossa, ja kohta hänkin on unohtanut omat oikkunsa ja lähtee matkaan.
Alkuaikoina sain kuulla puoliskoltani, että häntä hävettää kuinka esim. saatan saada hepulin yleisellä paikalla tai käyttäydyn muuten omituisesti, mutta aika on tehnyt tehtävänsä, eikä kommentteja näistä asioista enää ole kuulunut juurikaan :))
Ison plussan annan leijnalleni myös siitä, että koskaan hän ei tyrmää suoralta kädeltä mitään ideoitani, vaan päinvastoin lähtee mukaan odottavin mielin. Esim. viime keväänä sain impulssiteon, että nytpä maalataankin mökki! Leijonaiseni rakkaani siihen, että ai siis nyt vai? Eihän meillä oo maaleja eikä mitään. Sanoin hänelle vain, että kohta on, hyppäsin rattiin, hain maalit ja sudit ja tarvikkeet, palasin takaisin ja ihmettelin vaan, ettei toinen ollut ehtinyt vielä saada maalausvermeitä sillä aikaa päälle. Ei vissiin ollut oikein sisäistäny juttua, että aletaan maalata heti. Illalla mentiin sitten saunaan uudelleen maalatussa mökissä ja jopa vielä ulkovarastokin ehdittiin hoidella.
Vesimiehen nopea päätöksentekokyky on leijonalle vaikea pala. Leijona haluaisi harkita asioita, mutta minä en taas jaksa. Asiat joko tapahtuvat heti tai sitten eivät ollenkaan. Lopputuloksia ehtii voivotella myöhemminkin jos tarvetta on. Sitä paitsi asioilla on tapana ratketa!
Onnea vaan suhteelleenne, kyllä leijona ja vesimies on tosiaan taivaassa tarkoitettu liitto, mihinkään en sitä vaihtais!!!