Se ei tee hyvää omalle epäluuloisuudelle, kuten arvata saattaa. Ongelmaksi nousee se, ettei luota enää pienessäkään määrin edes rehellisiin kunnon ihmisiin, kun yksi yksilö on onnistunut vaikuttamaan siihen.
Kestää kaiketi kauan, ennen kuin tuommoset vahingot paranee. Tai ehkei ne paranekaan koskaan.
Kestää kaiketi kauan, ennen kuin tuommoset vahingot paranee. Tai ehkei ne paranekaan koskaan.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kyllä ne paranee mutta jos alunperinkin ihminen itsensä kanssa viihtyvä voi toiset tulkita hänen olevan epäluuloisuuden vuoksi arka.
Ihmisten pitäisi ajatella laajemmin kun mustaa ja valkoista.
On elämäntilanteita missä itsekseen viihtyvä joutuu olemaan itselleen epämukavissa oloissa kuten pakolla sosiaalinen.Hän odottaa ja odottaa tilanteen menevän ohi ja vapautuvansa siitä ikeestä.Siinä on sitten kaikkea saattanut tapahtua ettei luota mutta sisimmässään hän kuitenkin tietää olevan ihmisiä joihin voi luottaa.Hän kokee kuitenkin ettei ole tarvetta montaa luottohenkilöä haalia ja täten muut kuvittelee ettei henkilö luota ihmisiin ja on paranoidi...väärää tulkintaa pösilöiltä.
Unohdin.Miksi ihmisille on vaikeaa hyväksyä toisen ihmisen introverttiys vielä näinä päivinä kun tietoa on tarjolla erinlaisista persoonista?
Olen törmännyt ihmisiin keiden on vaikea hyväksyä itsestään huoltapitävän ihmisen introverttiyttä...heitä ahdistaa kun tämä ihminen ei sosiaalisoidu heidän kanssaan.
Taas introverttiä mietityttää miksei nämä sosiaalisuuteen pakottajat ei kiinnostu niistä mielenterveyden vuoksi eristäytyneisiin ,oikeasti yksinäisyyttä tunteviin ihmisiin????Miksi heidät jäyetään yksin?Eikä heidän elämästä olla kiinnostuneita jos he vielä ovat niitä hiljaisuuteen taipuvaisia mielenterveyden takia
Tämäpä se on esim. mulla juuri ongelma. Ei oikeasti ole ystäviä, ei kavereita, sillä olen sosiaalisesri ujo ja arka. Olen lähes aina neljän seinän sisällä.
Ja kaikki kontaktit on virtuaalisia
Plus, että on niitä mt-ongelmia ihan. Vaikka siis tosi paha paniikkihäiriö nyt ensinnäkin. Jo se, että käyn ruokakaupassa/apteekissa, vaatii hirveästi energiaa ja en pysty edes katsekontaktia ottamaan ihmisiin. Siis hyvin hyvin paha oireilu on kyseessä.
Kun tulen kotia vaikka sieltä kaupasta, olen ihan totaaliuupunut.
Ns. Normi eläjä ei tällaista voi ymmärtää.
Juu,mut tuommonen katsekontaktin pois jäänti voi olla autismiakin.
Vatuttaa kun luullaan araksi kun vain ei kiinnosta jonku silmät.
Raskaat ostokset uuvuttaa myös kun on joku piilevä fyysinen sairaus.Kelillä kuin kelillä täytyy kaupassa ruokaa hakea.
Ai mikä näistä?
Kun on introvertti se ei ole itselle ongelma muulloin kun ne idiootit ihmiset ketkä ei ymmärrä mitä introverttius on.
Näitäkin introvertti juttuja on erinlaisia tasoja.
Itse olen tasoa vain muutama ihminen kelpaa elämään ettei ne aiheuta väsymystä.
En tarkoita fyysistä. Se ihmisten kohtaaminen vie voimat, henkiset voimat
Lisään.Nämä ei ole sairauksia enään Ennen niitä pidettiin sairautena ,onneksi ei enään.
Itsekkään en vielä 2-vuotta sitten tiennyt mikä oon mut eräs avasi silmäni.Kiitos hälle.
Juu voi. Mulla se on ollut lapsesta asti tuolleen
Lähinnä se, että olisi edes se yksi ihminen elämässä.
Ai paniikkihäiriöt ja muut? Kylläpä taitavat olla
Esim. Mulla ei asiaa työelämään kun en siellä pystynyt olemaan.
Ei sillä oikeasti ole mitään väliä mitä muut ajattelee. Jokaisella on oma elämä ja kukin olkoon tai olkoon olematta sosiaalinen tai varovainen tai ei niin luottavainen. Itse kuulun niihin, jotka nauttivat seurasta mutta rakastaa olla ihan omissa oloissaan myös. Siinä on sellainen ihana vapauden tunne ja nautinto, kun saa olla rauhassa.
Pentuna ja nuorena aikuisena oli ihan älyttömästi kavereita ja tuli hengattua jatkuvasti milloin missäkin. On mitä kiikkustuolissa muistella. Nykyään nautin siitä, kun saa tehdä kaikenlaista omaa juttua.
Olkaa omia itsejänne. On hyvä oppia nauttimaan myös omasta seurasta. Rakastakaa itseänne myös.
Minäkin olisin halunnut nuorena tehdä vaikka mitä, mutta sairaalloinen arkuus esti sen. Siis kävin jopa koulut poikkeusolosuhteissa, poikkeusjärjestelyin, oireilu oli niin pahaa ja on ollut läpi elämän.
Mutta onhan tuota silti selviytynyt. Kontakteja olisi halunnut, muttei niihin koskaan pystynyt.
Silti, pidän tietty yksinolosta.
Ikävä kuulla, että se rajoittaa sosiaalisia tilanteita. Varmasti vaikeaa luoda normaaleja kontakteja tuon arkuuden kanssa. Hyvä, että olet selvinnyt. Oletko kysynyt neuvoja, mitä asialle voisi tehdä niin että se ei vaikuttaisi niin paljon elämään?
No luonnollisesti, koska olen ollut psykiatrisen avun piirissä periaatteessa aina, mutta sille ei oikein voi tehdä siis mitään. Siihen on kaikki keinot käytetty. Ainoa, minkä avulla pakolliset sosiaaliset tilanteet onnistuu, on lääkitys.
Lääkityksen ansiosta olen luultavasti ylipäätään vielä elossa ja pärjään päivä kerrallaan.
Siihen on ryhmäterapiat ja yksilöterapian kaikki mahdolliset muodot ja koulukunnat kokeiltu, mutta temperamenttia ja perus luonteenlaatua kun ei voi muuttaa.
Temperamentista on paljon täällä ollut mainintoja. Jotkut ihmiset ovat perimässään saanut tulisuutta. Moniin maihin kun menee niin siellä temperamenttisuus on normaali asia.
Nyt et taida käsittää. Psykologinen temperamentti on asia erikseen ja se ei tarkoita sitä yleistä temperamenttisuutta, eli äkkipikaisuutta, jota esim. veemäisen ihmisen luonteesta käytetään. Ja se temperamenttisuys ei edes ole oikeasti temperamentin määrite
Ihminen on psykologiselta temperamentiltaan juuri sitä, millaiseksi geenit hänet luo: joku on vetäytyvä, joku sosiaalinen jne.
Onko sähköshokkihoito kokeiltu?Kokeile.
Sitä käytetään psykoottisen masennuksen hoidossa joskus, mutta ei muuhun.
Oletko yraumatisoitunut sitten kun olet koulutkin käynyt noin?Suosittelen sähköshokkihoitoa traumoihin.Sinun keho ja mieli unohtaa trauman tuolla hoidolla.
Niitä tehdään anestesiassa joten et tunne kipua.
Toivottavasti ei parane koskaan, epäluuloisuus on geeniperimä.
No totuushan on se, että YHTEENKÄÄN ihmiseen et voi täysin luottaa. Ne ihmiset, jotka tuollaista etsii, on tuomittuja epäonnistumaan. Koska he uskovat satuihin.
Todennäköisesti tässä tarkoitetaan sitä, kykeneekö toinen olemaan rehellinen vai onko hän epärehellinen. Esimerkiksi jos lainaan sinulle 10e, minun täytyy voida luottaa, että maksat lainan takaisin.
Vai onko sinun logiikan mukaan kaikki huijareita?
Ei yhteiskunta yksinkertaisesti toimisi, jos suurin osa olisi huijareita, joten päinvastoin sinun logiikkasi on satua.
Sinä yksinkertaistat. Todellisessa elämässä sinä voit nähdä, että toinen on valehdellut sinulle, vaikka toinen katsoo toimineensa täysin rehellisesti ja niin kuin aina. Tuo on niin häilyvä raja, mutta kivahan se on leimata kaikki sinun mielestä väärässä olleet ja sinulle mielipahaa tuottaneet huijareiksi ja valehtelijoiksi. Onhan niitäkin, mutta aika pieni prosentuaalinen määrä lopulta. Yleensä tuo on sitä että meillä kaikilla on omat käsityksemme siitä miten maailma lepää. Ja todellakaan kukaan ei tue sitä sinun/minun käsitystä kaikessa. Ja sitten alkaa se "toisen" miettiminen, että valehtelenko nyt tässä pikku asiassa jne... Ja sekin taas erittäin häilyvä viiva. Jos ketjussa on oikeasti kyse siitä, että kerta toisensa jälkeen päätyy yhteen niiden todellisten valehtelijoiden ja huijarien kanssa, niin ehkä pitäisi vähän pohtia myös sitä omaa käyttäymistä.
Eihän niihin satuihin tarvii niin mustavalkoisesti uskoa.Voihan niitä käyttää piristään elämäänsä.
Vihaan tuota mantraa epäonnistua tai onnistua.
Täys putkiaivo tuohon tuijottaa.
Eiköhän ihan pienet asiat elämässä mitkä tekee onnelliseksi ole ns.onnistumista.
Putkiaivo ajattelee ihmistä hyödykkeenä.
Ihmisarvo on sitä että kokee iloa,surua,rakkautta,vihaa,tyyntä,empatiaa sopivassa suhteessa.Näihin liittyy sitten se miten kohtalo sulle antaa tai ottaa.
Sanotaan ja painostetaan jopa miten elämä on elämistä varten ja sille on määritelty ihan paperille mitä eläminen on...ei,jei,jokaisen oma tyyli elää on kaikki elämää.Joku tykkää juhlia ja sanoo sitä elämäksi,toinen tykkää nukkua ja sanoo sitä elämäksi.
Tuohon on sanontakin olemassa kun lainaat.
Aina voi pyytää panttia sopiessasi asioista.
Yhteiskunnassa täytyy olla varmistuksena takaportti.Ei se toimi luottamuksesta.
Joku pantti täytyy vaatia.Normisti panttia tarjotaan ennen vaatumusta osoittaakseen olevansa luottamuksen arvoinen.
Ei maailmassa suurin osa ole huijareita. Kuten sanoin ja toistan jollet älynnyt.
Sinun logiikkasi se sitä satua on.
Kovat ajat ätmi, kovat ajat.
Mikkelissä on aina ollut melko pehmeät ajat