En nyt oikein tiedä että kuuluuko tämä juttu tänne, mutta... Mulla on nykyään kamala syyllisyys siitä, kun joskus meinasin harkita aborttia. Tosin en siihen pystynyt ja olenkin siitä ikuisesti kiitollinen. Poikani on nyt kolmevuotias ihana ja kiltti pellavapää, jota ilman olisin varmaan mitä huonoimmassa jamassa henkisesti. Tulee vaan niin hemmetin kamala olo kun ajattelen että meinasin joskut tehdä abortin kun häntä odotin. Olin vasta 19 kun tulin raskaaksi, samoin lapsen isä. Tosin kun päätökseni tein, hän on tukenut minua siitä asti ja edelleen olemme yhdessä. Kaikinpuolin muuten menee hyvin. En vain tajua miksi syyllistän itseäni näin paljon, enhän kuitenkaan aborttia suostunut tekemään.
tilanteeni
äiti79
9778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Abortti on yksi ehkäisytapa muiden joukossa. Anteeksi, todella väärä sana. No ei tietenkään voida puhua ehkäisykeinosta koska ehkäisyä ei ole tapahtunut ja siitä syystä on raskaus päässyt alkuun. Mutta tietänette mitä tarkoitan. Jos lasta ei ole suunniteltu niin, tottakai, on luonnollista pitää aborttia ensimmäisenä vaihtoehtona, varsinkin jos muu elämän tilanne on epäsuotuisa lapsen sekä vanhempien kannalta. Itse päädyimme tähän tilanteeseen elämäntilanteemme vuoksi.
Jälkeenpäin on turha ruveta spekuloimaan miten asiat voisivat olla, kun kerta nyt menee näin... Jos nyt on kaikki hyvin, tilanne voisi olla toisenlaisen ratkaisun pohjalta 100% erilainen. Tottakain tilanne voi olla myös toisinkin päin. Jos nyt menee huonosti, asiat voisivat olla paremmin. Ei sitä voi tietää eikä sitä kannata spekuloida. Maailma on täynnä kaikenlaisia moralisteja, joitka ovat tuomitsemassa toisia. Suotakoon se heille, mutta itse ei kannata siihen ruveta. Ei varsinkaan toisten mielipiteiden takia. Unohda syyllisyys ja katso lastasi ja sano että olen maailman onnellisin äitä koska minulla on sinut.
Abortti EI OLE yksi ehkäisytapa muiden joukossa. En tuomitse aborttia sinänsä, mutta olen moralisti tai realisti tai mikä -isti tahansa siinä kohdassa, kun aborttia aletaan pitää ehkäisynä. Ei välitetä huolehtia muusta ehkäisystä kännin tai muuten vain yleisen välinpitämättömyyden vuoksi. Abortista saattaa äidille olla tosi hankalia seurauksia, jotka vaikuttavat pitkälle elämään, siksi abortti pitäisi tehdä vain tosi tarpeeseen eikä piittaamattomuuden seurauksena.
Mutta eihän mies tätä voi ymmärtää, kun ei sitä ota huomioon kaikki naisetkaan.
Ehkä olisi pitänyt poistaa ko. lause kokonaan... Abortti EI OLE ehkäisykeino, minkä kyllä korjasin.
Ja, totta hel... ymmärrän. Olen ollut naiseni rinnalla koko prosessin ajan, hyvä etten leikkaussalia myöten, ja olen yhä (abortista jo vuosia). Ja syynä abortin tekemiseen ei suinkaan ollut piittaamattomuus vaan ehkäisyn pettäminen. Ei pidä yleistää, etteikö mies ymmärtäisi. Valitettavasti on miehiä, ja myös naisia, jotka eivät ymmärrä eivätkä edes välitä ymmärtää. Ja olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että on ikävää jos abortti joudutaan tekemään piittaamattomuuden vuoksi.
jos olitte kypsiä seksiin, olisitte keskustelleet mahdollisen vahingon sattuessa tulevasta toiminnasta...pillerit ja kumit yhdessä voisi olla ihan kätevä juttu..jos haluaa todella varmistua
pillerit olivat tosiaan käytössä aikaisemmin, mutta ne eivät sopineet puolisolle ja muutenkin oli tuttavista kokemusta pillerien vaikutuksesta mielialaan (/vaihteluihin). Sitten päätimme pitää pienen tauon pillereistä, ja siirryimme yksistään kumiin. Voit olla varma, että toista kertaa emme taukoa pidä.
Älä syyllistä itseäsi miettimällä moista, nauti lapsetasi ja ole ylpeä itsestäsi, että sinulla oli voimia toimia niinkuin toimit ja otit vauvan vastaan, hoitaaksesi ja kasvaataksesi häntä.
Voit olla itsestäsi ylpeä kun päädyit ratkaisuun synnyttää lapsi.
Tiesit abortin olevan näennäisesti helpomman,mutta valitsit vaikeamman ratkaisun, mutta olet nyt todella tyytyväinen kun voit nauttia lapsestasi siinä silmien alla.
Arvaapa vain niitä abortti lapsia syntyy lukemattomia,eikä siitä kannata syytellä itseään.
Monet miettii abortin vaihtoehtoa, mutta päätyvätkin sitten ottamaan lapsen vastaan.
Mutta nyt voit seurata lapsesi kehitystä päivittäin, mutta jos olisit tehnyt abortin miettisit jatkuvasti miltä lapsi nyt näyttäisi.Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi.
Olenko väärässä jos sanon, että 60-70% lapsista on tavallaan "vahinkoja", mutta "vahinko" on iloinen ja se päätetään pitää, rakastaa ja kasvattaa?
ihan kyllä noin suuria lukemia tuskin on tilastollisetikkaan havaittu?en usko, onko lapsi koskaan vahinko meillä ei ainakaan, oikeestaan lapset on suuri lahja jota kaikki ei voi saada. aborttia en niinkään vastusta, ehkäisykeino se ei ole eikä sitä koskaan niin tulla luokittelemaankaan luulisin.
että tavallisestihan se käy niin, että ensten epillään tai todetaan, että ollaan raskaana - ilman erillistä suunnittelua siitä, että hankitaan lapsi. Sitten vaan ollaan iloisia siitä, että meille syntyy lapsi. Tämänhän voi ajatella monella tapaa. Tosesta tämä on "vahinko" toisesta "suunniteltu"? En nyt suinkaan tarkota, että pitäisin meitä kaikki vahinkoina vaan tämä on vain ajatus siitä, että moniko lapsi todella syntyy ennalta harkitusti.