Boreo, 6-8 euroa

täysin samaa mieltä , yrityksen strategia epäonnistunut suurelta osin johtuen epäpätevistä johtajista, idea siitä, että ostetaan halvalla ja jopa laitetaan omistetut yhtiöt kilpailemaan keskenään markkinoilla on järjetön.
Yhtiön velkalasti on kestämätön , edes vanhaa hybridilainaa ei kyetty maksamaan kokonaan takaisin vaan siitä jäi 4 milj jauhamaan kovalla korolla.
lisäksi vähemmälle jäänyt huomio , että pääomistajan pääomalaina yli 40 milj myös rasittaa itse yhtötä.
on siis aika unohtaa , että tämä olisi ns kasvuyhtiö eli sopiva P/e olisi n. 15-20 joten kurssitaso löytynee 3-5 eur haarukasta.

Boreon osake painui jouluksi alle tärkeän 10€ tason melkein koko päiväksi, mutta saatiin ”fixattua” päivän päätteeksi vielä yli 10:n tason.
Investing.com:n teknisen analyysin työkaluilla STRONG SELL, eikä ole ollenkaan ylimyyty. Kun 10 testailtu, niin alaspäin mennään. Vielä löytyy jopa niitä, jotka voivat myydä voitolla eli odottelevat vuodenvaihdetta.

Putoava puukko – Boreon osake ja sen syöksykierre

Teollinen omistaja Boreo Oyj, joka rakensi strategiansa sarjayhdistelyjen varaan, oli vielä muutama vuosi sitten yksi Helsingin pörssin pienyhtiöiden seuratuimmista nimistä. Yritys esitteli kunnianhimoista kasvustrategiaansa, jossa yritysostot olivat keskiössä, ja sen tavoitteena oli rakentaa monialainen portfoliokonserni. Boreo hurmasi sijoittajia puheilla pääoman tehokkaasta allokoinnista ja lupauksella kannattavasta kasvusta.

Vuodet 2023 ja 2024 alkoivat kuitenkin tuoda esiin strategian synkempiä puolia. Markkinoiden heikko talouskasvu, korkojen nousu ja vientikysynnän hiipuminen iskivät kovaa teollisuuteen ja erityisesti kone- ja tukkuhandel-segmentteihin, joissa Boreo toimii. Yritys, joka oli kasvanut vauhdikkaasti velkavivulla, joutui nyt keskelle kasvavaa epävarmuutta ja omien investointiensa kestävyyttä koskevia kysymyksiä.

Strategiamuutos keskellä epävarmuutta

Syksyllä 2024 Boreo indikoi ainakin markkinapuheuden tasolla muuttuvansa sarjayhdistelijästä “yritysjärjestelijäksi”. Tämä päätös tulkittiin markkinoilla epätoivoiseksi yritykseksi korjata suuntaa ja hillitä riskitasoa. Sijoittajat eivät kuitenkaan vakuuttuneet. Strategian uskottavuus jäi kyseenalaiseksi, koska yhtiö ei ollut tehnyt selkeitä muutoksia organisaatiorakenteeseensa eikä viestinyt muutoksesta riittävän selkeästi. Lisäksi monilla oli tunne, että johto oli jäänyt reagoimaan tilanteeseen liian myöhään.

Osakekurssi alkoi syöksyä, kun sijoittajat vetäytyivät Boreon kasvutarinaan liittyvän epävarmuuden vuoksi. Markkinat eivät antaneet anteeksi hidasta reagointia muuttuneeseen toimintaympäristöön. Osaketta alettiin pörssipiireissä kutsua “putoavaksi puukoksi” – osakkeeksi, joka menettää arvoaan nopeasti ja johon tarttuminen aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Velan paino ja luottamuksen puute

Boreon ongelmat eivät rajoittuneet pelkästään markkinaolosuhteisiin. Yhtiön kasvuvelkavivulla oli ollut tehokasta matalien korkojen aikakaudella, mutta korkojen noustessa rahoituskustannukset kasvoivat merkittävästi. Tämä loi lisää paineita sekä tuloslaskelmalle että kassavirralle. Samalla yhtiön riippuvuus onnistuneista yritysostoista kääntyi itseään vastaan, sillä huonosti tuottavat ja vaikeasti integroitavat liiketoiminnot söivät resursseja.

Yhtiö ei myöskään pystynyt vakuuttamaan markkinoita johtonsa kyvystä navigoida kriisissä. Selkeän suunnan puuttuminen, epäselvä viestintä ja johdon vähäinen läsnäolo sijoittajayhteisössä vain pahensivat tilannetta. Osakekurssi jatkoi laskuaan, ja sijoittajat pelkäsivät, että Boreo saattaisi joutua leikkaamaan osinkojaan tai jopa turvautumaan osakeanteihin velkataakan keventämiseksi.

Käänteen mahdollisuus vai lisäsyöksy?

Boreo on nyt tilanteessa, jossa sen on todistettava kykynsä uudistua ja rakentaa uskottava tulevaisuus. Se vaatii strategista selkeyttä, rohkeita päätöksiä ja ennen kaikkea markkinoiden luottamuksen palauttamista. Onko Boreo pohjimmiltaan vain väliaikaisesti vaikeuksissa oleva teollisuuskonserni, joka palaa kasvu-uralle, vai jääkö se pörssihistorian oppikirjoihin varoittavana esimerkkinä riskialttiista sarjayhdistelystrategiasta?

Osakekurssin jatkuva lasku herättää nyt kaksi tärkeää kysymystä: onko Boreo todellinen arvoansa aliarvostettu kohde, vai onko se yksinkertaisesti “putoava puukko”, jota viisas sijoittaja ei koske, ennen kuin se osuu pohjaan?

Annettuna Suomen talouden heikko kasvu 2025 ja todennäköisesti Eurooppaa heikompi 2026 yhdistettynä yhtiön hankkimien osakkeiden srvon testaukseen taseessa ja varmasti vaikeaan uudelleenrahoitukseen, jolloin laskevat korot menevät helposti kasvaviin marginaaleihin tuovat mieleen putoavan puukon. Lisäksi yhtiöllä ei ole organisaatiota, johtoa, eikä tasetta toimimiseen yritysjärjestelijänä.

Yritysjärjestelijällä on tyypillisesti suurempi tase ja vahvempi taloudellinen kapasiteetti verrattuna sarjayhdistelijään, joka voi keskittyä vähemmän pääomaa vaativiin, pienempiin yritysostoihin ja nopeampiin operatiivisiin muutoksiin.

Eiköhän Inderesin geelit vedätä tätäkin, kuten tekivät Sievi Capitalille, eli KH Groupille?

Inderesin videoilta tunnettu Verneri Pulkkinen osti Sievin osakkeita myös torstaina aamupäivällä ja kertoi kaupoistaan tuoreeltaan Inderesin keskustelupalstalla. Kauppalehti kertoi Pulkkisen kaupoista jo perjantaina.

Sauli Vilén, Olli Vilppo ja Verneri Pulkkinen tekivät kauppansa vain hetkeä ennen kuin Inderes päätti ostaa Sievi Capitalin osakkeita mallisalkkuunsa. Mallisalkun Sievi-ostosta päättivät Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen, Inderesin osakestrategi Juha Kinnunen sekä Sauli Vilén. Mallisalkun Sievi-ostos toteutettiin seuraavana päivänä, perjantaina 27. marraskuuta.

Sauli Vilén kiistää tienneensä torstaina aamupäivällä omaa Sievi Capitalin ostotoimeksiantoa tehdessään, että Inderes päättäisi ostaa Sieviä mallisalkkuunsa vain muutamaa tuntia myöhemmin.

Nyt ne Inderesin märkäkorvat nostivat konkurssikypsän Boreon "lisää"-tasolle. Mitähän puljausta siellä on takana?

Pian Boreo on taas kympissä kuten ennen tulosjulkistusta. Arvostustaso on liian korkea ja yhtiöllä ei ole rahaa toteuttaa strategiaansa. Mikään ei tuloksen yhteydessä oikeastaan muuttunut. Kovenantit eivät paukkuneet. Vielä. Tase-erät ovat markkialähtöisesti yliarvostettuja, mutta saadaan vielä laskennassa täyttämään ehdot. Huono vuosi edessä. 6-8 on sopiva tavoitehinta.