"Rakkausromaani, jollaista et ole koskaan lukenut"

Anonyymi-ap

"Häikäisevä kertomus rakkaudesta, seksistä ja uskollisuudesta",
mainostetaan kaksinkertaisen Finlandia-voittaja Jukka Viikilän romaania
"Hiekkalinnat".
En ole sitä (vielä) lukenut, oletko sinä ja mitä mieltä olet ?
Kuulostaa virkistävältä, että on ilmestynyt rakkausromaanikin.
Suurin osa uutuuksista on pikemminkin "kehityskertomuksia" ja
"tilityksiä".

Perinteinen rakkausromaani ei ole ollut "muodissa" enkä tiedä onko tämäkään
sellainen, koska toinen Viikilän Finlandia-voittaja oli sikseen erikoinen ja
vaikeasti tajuttava, että ehkä tämäkin rakkausromaani on "aika erikoinen" ?

Kun muistiani kaivelen viimeinen romaani, jonka koin syvästi rakkausromaaniksi
oli Hannu Mäkelän "Valo", joka oli inhimillisesti hyvin koskettava.

Luetko rakkausromaaneja ? Mikä niistä on jäänyt sinun mieleesi
tai mikä on sinusta "kaikkien aikojen rakkausromaani" ?
Ensin pitäisi kai määritellä mikä on rakkausromaani, mutta voisimme ottaa
huomioon laajasti ja rennosti minkä hyvänsä rakkaustarina, olkoon se missä "kehyksissä" hyvänsä kerrottu.

19

258

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Rakkausromaanit ovat yleensä viihdehömppää,

      • Anonyymi

        Näin on, jos ostat jotain "Harlekiinisarjaa" tai "Herttasarjaa", mutta on syvällisiäkin rakkausromaaneja.


      • Anonyymi

        Kauan sitten luin romaanin joka oli rakkaustarina , olin vissiin alle 18 vuotias ja luin sitä salaa äidiltä en muista kuka kirjoittanut enkä edes paljon henkilöistä liioin , muuta kun sen että naisella oli syöpä , ja taistelivat sen kanssa. Silloin nuorena se oli vaikuttava mutta koska piti salaa lukea niin luulen että siksi ei oikein ole jäänyt,mieleen paljoa , en muista edes loppuuko se hyvin ,mutta muista vaan sen että olin hyvin suruissani sen lukemisen jälkeen
        Mitenkähån sen tänään ymmärtäisi jos sattuis eteen jostain vanhojen; kirjojen. Kaupasta
        Koska tähän ikään on jo tullut kokemuksia elämästä paljon niin suruja kun iloakin. Silloin ei tiennyt vielä elämästä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kauan sitten luin romaanin joka oli rakkaustarina , olin vissiin alle 18 vuotias ja luin sitä salaa äidiltä en muista kuka kirjoittanut enkä edes paljon henkilöistä liioin , muuta kun sen että naisella oli syöpä , ja taistelivat sen kanssa. Silloin nuorena se oli vaikuttava mutta koska piti salaa lukea niin luulen että siksi ei oikein ole jäänyt,mieleen paljoa , en muista edes loppuuko se hyvin ,mutta muista vaan sen että olin hyvin suruissani sen lukemisen jälkeen
        Mitenkähån sen tänään ymmärtäisi jos sattuis eteen jostain vanhojen; kirjojen. Kaupasta
        Koska tähän ikään on jo tullut kokemuksia elämästä paljon niin suruja kun iloakin. Silloin ei tiennyt vielä elämästä mitään.

        En ole varma, Ano 16.14, tarkoitatko Rakel Liehun kirjaa "Punainen ruukku". Jotenkin kuvauksesi sopisi siihen(kin).
        Vaikuttava kirja. Googlaamalla siitä löytyy lisätietoa...
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole varma, Ano 16.14, tarkoitatko Rakel Liehun kirjaa "Punainen ruukku". Jotenkin kuvauksesi sopisi siihen(kin).
        Vaikuttava kirja. Googlaamalla siitä löytyy lisätietoa...
        demeter1

        Liehun Punainen ruukku ilmestyi 1980. Minä olin silloin jo 40 v. Mutta ehkä on paljon nuorempiakin palstalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole varma, Ano 16.14, tarkoitatko Rakel Liehun kirjaa "Punainen ruukku". Jotenkin kuvauksesi sopisi siihen(kin).
        Vaikuttava kirja. Googlaamalla siitä löytyy lisätietoa...
        demeter1

        Kiitos tiedosta , tarkistan asian 👍


    • Anonyymi

      Mieleen tulee muutamia rakkausromaaneja, joista olen pitänyt kuten
      Colleen McCullough'n: Okalinnut,
      Emily Brontën: Humiseva harju,
      Michael Ondaatje'n: Englantilainen potilas,
      John Fowles'in: Ranskalaisen luutnantin nainen,
      Kazuo Ishiguron: Pitkän päivän ilta
      ja Leo Tolstoin: Anna Karenina.

      Jokainen on täysin erilainen. Hyvä rakkaustarina on myös psykologinen tarina.

      • Anonyymi

        Psykologisuus onkin eräs asia, joka erottaa hömppäviihteen kunnon rakkausromaanista.
        "Herttasarjoissa" myös kieli on hyvin köyhää.


      • Anonyymi

        Edustava lista, Ano 23.19. Vain Anna Karenina tuli minun mieleeni. Moni oli kyllä tuttu elokuvaversiona.
        Noista Hiekkalinnoista en kyllä päässyt perille. Luin kirjan ja kun se ei tehnyt minuun sanottavaa vaikutusta, luin siitä arvosteluja ja olin ymmärtävinäni, että kirja on aukkoinen rakkauskertomus ja lukija saa mielessään täyttää nuo aukot..))

        Sen verran taisin päästä jyvälle, että kuvittelin tarinan kulkevan niin korkeissa sfääreissä, että sellaiset arjen realiteetit, kuten toisen päähenkilön sidokset (avioliitto) ja muut arjen ankkurit eivät sitä paljon sumentaneet - kuljettiin ajattomuuden ulottuvuudessa ja seksuaalisuus, ilon ylistys, tuntui olevan suhteen liima ja sinetti. Tarvittiinhan siihen tietysti myös paljon viiniä ja vaimeat kulissit, millaisia on minusta tarjolla juuri Itäblokin maissa.

        Vaikka tarinan erityisyys oli vakuuttavaa, siitä ei minusta välittynyt paljonkaan tunteita,
        ei mitään suurta intohimoa - minulle ainakaan. Ehkä sen tilalla oli rakastettujen intiimiys, johon
        kukaan ulkopuolinen ei pääsekään sisälle.

        Olin lukenut Jukka Viikilältä vain tuon Akvarellejä Engelin kaupungista. Siitä kyllä pidin, mutta Taivaallista vastaanottoa en edes yrittänyt lukea, arvostelut riittivät.

        Joskus tuntuu, että nykykirjallisuus jättää lukijalle yhä enemmän askarreltavaa tuon tulkinnan kohdalla. Ehkä se on tarkoituskin ? Niinhän se täälläkin pakkaa mennä: lukija kirjoittaa viestin uudelleen omassa päässään. Ja sitten viestin kirjoittaja syyttää muita viestin ymmärtämisen puutteesta..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykologisuus onkin eräs asia, joka erottaa hömppäviihteen kunnon rakkausromaanista.
        "Herttasarjoissa" myös kieli on hyvin köyhää.

        Elämäntarina kirjat ovat myös mielestäni ihania . Olen lukenut monen politiikon kirjan ja joidenkin vanhojen kuuluisuuksien myös.
        Edit Piafin elämäntarina oli aika surullinen . Ostin sen kirjan kauan sitten ja se on kulkenut mukana koko elämän, vahinko vaan että säilytin yhtä kirja laatikkoa ulkovarastossa ja ilmeisesti kostea merilma oli tehnyt tehtävänsä ja kirja haisi kamalalta oli homeessa. Surulla sen heitin paperi kontainiin kaatopaikalla . Olisin niin ajatellut lukea aen nyt , siksi että olisin halunnut tietää ajatteleeko samoin nyt sisällöstä kun silloin hyvin kauan sitten .
        Arja Saijonmaq on kirjoittanut elämäntarinansa myös ja siinä hän kertoo totuuksia mitä ei ole uskaltanut kertoa kun on pelännyt loukkaavansa ihmisiä , mutta nyt ei niitä ihmisiä enää ole niin kertoo millaista hänen elämänsä on ollut . Saas nähdä ostanko sen joulun jälkeen
        Jälkeen .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämäntarina kirjat ovat myös mielestäni ihania . Olen lukenut monen politiikon kirjan ja joidenkin vanhojen kuuluisuuksien myös.
        Edit Piafin elämäntarina oli aika surullinen . Ostin sen kirjan kauan sitten ja se on kulkenut mukana koko elämän, vahinko vaan että säilytin yhtä kirja laatikkoa ulkovarastossa ja ilmeisesti kostea merilma oli tehnyt tehtävänsä ja kirja haisi kamalalta oli homeessa. Surulla sen heitin paperi kontainiin kaatopaikalla . Olisin niin ajatellut lukea aen nyt , siksi että olisin halunnut tietää ajatteleeko samoin nyt sisällöstä kun silloin hyvin kauan sitten .
        Arja Saijonmaq on kirjoittanut elämäntarinansa myös ja siinä hän kertoo totuuksia mitä ei ole uskaltanut kertoa kun on pelännyt loukkaavansa ihmisiä , mutta nyt ei niitä ihmisiä enää ole niin kertoo millaista hänen elämänsä on ollut . Saas nähdä ostanko sen joulun jälkeen
        Jälkeen .

        Arja Sajonmaa on opportunisti, jolla on kolkko ääni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämäntarina kirjat ovat myös mielestäni ihania . Olen lukenut monen politiikon kirjan ja joidenkin vanhojen kuuluisuuksien myös.
        Edit Piafin elämäntarina oli aika surullinen . Ostin sen kirjan kauan sitten ja se on kulkenut mukana koko elämän, vahinko vaan että säilytin yhtä kirja laatikkoa ulkovarastossa ja ilmeisesti kostea merilma oli tehnyt tehtävänsä ja kirja haisi kamalalta oli homeessa. Surulla sen heitin paperi kontainiin kaatopaikalla . Olisin niin ajatellut lukea aen nyt , siksi että olisin halunnut tietää ajatteleeko samoin nyt sisällöstä kun silloin hyvin kauan sitten .
        Arja Saijonmaq on kirjoittanut elämäntarinansa myös ja siinä hän kertoo totuuksia mitä ei ole uskaltanut kertoa kun on pelännyt loukkaavansa ihmisiä , mutta nyt ei niitä ihmisiä enää ole niin kertoo millaista hänen elämänsä on ollut . Saas nähdä ostanko sen joulun jälkeen
        Jälkeen .

        Älä osta Saijonmaata. Hänen itsekehunsa eivät ole sen väärtti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä osta Saijonmaata. Hänen itsekehunsa eivät ole sen väärtti.

        Kokeilkaa Luciano Pavarottin elämänkertaa.
        Se on täynnä lämpöä ja vaatimattomuutta,
        mutta tervettä itsetuntoakin.
        Suurenmoinen laulaja ja ihminen.
        Hyväsydäminen ja hersyvä perheen parissa viihtyvä ja perhettä ja sukua
        arvostava ihminen.
        Kirja oopperan maailmasta on mielenkiintoinen ja siitä jää hyvä mieli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä osta Saijonmaata. Hänen itsekehunsa eivät ole sen väärtti.

        Ilman pääsyä Mikis Thedorakiksen siivelle Saijonmaasta ei olisi kuultukaan.


    • Anonyymi

      Viikilä sai huikean hyvät arvostelut Taivaallisesta vastaanotosta,
      mutta kirjaa en jaksanut lukea puoleenväliinkään.
      Nykyiset romaanit voivat olla "palapelejä", jotka lukijan pitäisi osata koota
      enkä minä jaksa enää sovitella palasia.

    • Voin suositella: Valkohaikara, laulujen kertomaa Orinoquiasta, Kolumbian itäisiltä ruohotasangoilta. :)
      Rakkaustarina muusikosta ja laulujen sepittäjästä ja hänen muusastaan.

      Löytyy varmaan ainakin helmet.fi-nettikirjastosta

      • Anonyymi

        Kenen kirjoittama?


      • Anonyymi

        Minä olen lukenut Valkohaikaran ja pidin siitä kovasti , olin ajatuksissani lukiessani siellä,kaukana missä kirjan tapahtumat olivat, jopa saatoin tuntea ilmankin siellä niin sisällä olin lukemisessakin .


    • Anonyymi

      Minä luen/ kuuntele vallan kirjoja , joissa on mahdollisimman paljon rakkautta ja viihdettä. Ei vaan enää helpolla löydy mieluisia äänikirjoja. Ulkomaiset ei meinaa oikein napata.
      Kertokaa ehdotuksia.
      Murhat, rikokset ei mulle kelpaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Janne Ahonen E R O A A

      Taas 2 lasta jää vaille ehjää perhettä!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      187
      3856
    2. Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä

      En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m
      Ikävä
      89
      1801
    3. Miksi ihmeessä?

      Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
      Ateismi
      28
      1502
    4. Ootko huomannut miten

      pursuat joka puolelta. Sille joka luulee itsestään liikoja 🫵🙋🏻‍♂️
      Ikävä
      165
      1362
    5. Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek

      Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut
      Maailman menoa
      23
      1168
    6. Pitääkö penkeillä hypätä Martina?

      Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit
      Kotimaiset julkkisjuorut
      207
      1105
    7. Kuinka kauan

      Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?
      Ikävä
      93
      1061
    8. Kerropa ESA miten kävi tuomioiden

      Osaako ESA kertoa miten haukkumasi kunnanhallituksen kävi.
      Puolanka
      36
      1057
    9. Maikkarin tentti: Orpo jälleen rauhallinen ja erittäin hyvä, myös Purra oli hyvä

      Lindtman ja Kaikkonen oli kohtalaisia, sen sijaan punavihreät Koskela ja Virta olivat taas heikkoja. Ja vastustavat jalk
      Maailman menoa
      126
      1026
    10. Milli-helenalla ongelmia

      Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell
      Kotimaiset julkkisjuorut
      188
      921
    Aihe