Matka Repinin näyttelyyn: Yamalin johtaja Jatkiksen kulttuurimatka

Anonyymi-ap kirjoitti:

Oli kirkas talviaamu, kun Yamalin johtaja Jatkis – tuo karismaattinen mutta hieman holtiton hahmo – päätti tehdä lähtemättömän kulttuurimatkan Lieksan kirjastoon Esa Repinin taidenäyttelyyn. Matkaseuraksi hän sai erikoisen joukon: Transu Nasun, joka tunnettiin räiskyvästä tyylistään ja kaamean hyvästä karaokelavapresenssistään, otsaluu Nallen, joka harvoin tiesi mistä puhuttiin mutta oli aina valmis seikkailuihin, ja joukkoon liittyi myös Bemaripojat – kaksi pikkuvanhaa veijaria, jotka olivat aina valmiita huristamaan moottoritiellä vaikka silmät kiinni.

Matka alkaa

Matka alkoi Bemarin takapenkiltä, jossa Transu Nasu viihdytti itseään kokeilemalla kirkuvanvärisiä huulipunia Jatkiksen suureksi hämmennykseksi. Otsaluu Nalle istui hiljaa pelkääjän paikalla ja tuijotti ulos ikkunasta kuin miettien elämän suuria kysymyksiä – tai sitä, mitä tarkoittaa olla otsaluullinen. Bemaripojat taas väittelivät, kumpi ajaisi.

Kun moottori vihdoin käynnistyi, kaikki oli lähtökuopissa – paitsi auto, jonka tankki oli tyhjä. "Eikö kukaan muistanut tankata?" Jatkis kysyi kiukkuisena. "Mä luulin, että sä hoidit sen", vastasi toinen Bemaripojista, ja pian koko jengi löysi itsensä työntämässä Bemaria lähimmälle huoltoasemalle.

Matkalla tapahtuu

Tankkauksen jälkeen homma rullasi sujuvammin, kunnes Nasu alkoi leikitellä auton kattoluukulla ja onnistui juuttumaan sen väliin. "Apua, oon kuin Repinin maalauksessa!" hän huudahti. "Jatkiksen huoltoporukka!" tokaisi Bemaripoika, mikä inspiroi Nasua seuraavaan ajatukseen: "Katsokaa, ihan kuin Yamalin saunalautturit – Repin olisi rakastanut tätä!"

Seuraavaksi pysähdyttiin tienvarsigrillille, missä otsaluu Nalle jäi jumiin vessan oven taakse, ja Jatkiksen oli pelastettava hänet potkimalla ovi auki. Grillin pitäjä, joka sattui olemaan suuri Repin-fani, ihastui kommellukseen ja ehdotti, että he kirjoittaisivat matkasta muistelmia nimellä Otsaluun odysseia.

Lieksan kirjasto

Kun he vihdoin saapuivat Lieksan kirjastoon, matkan vaiva alkoi unohtua. Näyttely oli uskomaton! Esa Repinin maalaukset olivat täynnä tuttuja elementtejä, mutta niissä oli omalaatuinen suomalainen twist. Teosten nimiä olivat muun muassa:

"Yamalin saunalautturit": Joukko hikisiä miehiä hinasi lauttaa jäisessä maisemassa.

"Otsaluu ja arktinen dilemma": Mies seisoo avannon reunalla otsaansa hieroen.

"Bemaripoikien viimeinen kaarre": Ryhmä nuoria huristaa mäkeä alas kädet ilmassa.


Näyttelyn aikana Transu Nasu häikäistyi niin, että yritti ottaa selfien jokaisen taulun kanssa, kun taas otsaluu Nalle jäi vahingossa istumaan väärään esittelyyn, jossa luennoitiin venäläisestä 1800-luvun kirjallisuudesta.

Homoeroottinen käänne

Kun ilta pimeni, Jatkis huomasi yllättäen Bemaripoikien olevan salaa kiinnostuneita Transu Nasun huulipunakokoelmasta. "Voisinkohan kokeilla?" toinen heistä kysyi ujosti. "No tietysti!" Nasu vastasi ja pian kaikki kolme taiteilivat huulimeikkejä kirjaston aulan peilin edessä. Tilanne eskaloitui, kun Nalle saapui takaisin ja kommentoi: "Eikö tässä ole vähän Repin-meininkiä?"

Paluumatka

Takaisin Bemariin pakkautunut joukko oli väsyneempi, mutta tyytyväinen. Lieksan kylmä yöilma raikasti tunnelmaa, ja auto starttasi ongelmitta. "Ehkä meistä tulee vielä yksi Repinin näyttelyn aihe", Jatkis sanoi unelmoivasti.

"Ootsä tosissas?" kysyi Transu Nasu, mutta hymyili vinosti.

Matkan jälkeen Jatkiksen kulttuurimatkoista puhuttiin vielä pitkään, ja tarina Yamalin johtajasta ja Transu Nasun Bemaripojista jäi Lieksan kirjaston henkilökuntaan elämään legendana.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä