aloin tässä miettimään ku jostain luin että suuret elämän muutokset aiheuttaa paniikkihäiriön tai siis voi aiheuttaa.. mulla se on todettu nuin vuosi sitte ku menetin tosi rakkaan ja läheisen ihmisen..nytten olenn viimisillään raskaana lask.aikaan viikko enään..oireet on kyllä helpottanu mutta voiko ne nyt pahentua tai jotain kun lapsi syntyy..lääkkeenä mulla on ollu koko ajan propraalit ja oon välillä kärsiny myös ns. pakko ajatuksista! sori jos tää mun teksti on sekavaa mutta kiitos kun ja jos viittit lukee ja jos joku jolla samanlainen tilanne tai joku mua viisaampi viittis vastata ?? ..hyvää kesää kaikille !
miten on..
pöhkökö
7634
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
..kun onhan se lapsen syntyminen suuri elämän muutos...
myös mulla on on ajoittain paniikkihäiriöitä mutta ne tulevat aina jos oon esim. hengästyny tai pelästyny jotakin.. ja siinä auttaa useimmiten hengittäminen paperipussiin, muutaman kerran oon sairaalaan asti päätynyt.
suuret elämänmuutokset tosiaan kuulemma aiheuttaa paniikkihäiriöitä.. sanoit että läheisen kuolema vaikutti siihen, se on ihan ymmärrettävää.. ja olenkin kuullut että nimenomaan NEGATIIVISET kokemukset vaikuttaa.
en oo tietenkään täysin varma mutta uskoisin että koska vauvan saanti on iloinen asia niin kaiken pitäisi sujua hyvin, ilman kohtauksia.
tästä nyt tuskin oli kauheesti apua mutta kerroinpa kuitenkin omat tietoni. oikein hyvää kesää ja odotusaikaa sinulle!! :)
kun vastasit ! :) on mukava kuulla muidenki "kokemuksia" ja tuntemuksia.. ja tietää ettei oo ainoa joka paniikki kohtauksia saa.. mutta eiköhän tämä tästä :)
heippa! toivon että sulla sujuu synnytys hyvin. paniikkihäiriöidenhän sanotaan olevan pään sisällä, eli tavallaan itse kontrolloit niitä ja voit estää niitä tulemasta kun ajattelet ettei ole mitään panikoitavaa. mutta jos ajattelemalla ajattelet että "nyt saan kohtauksen nyt saan kohtauksen" niin takuulla se tulee. lääkäri kehoitti minua aina pidättämään viisi sekuntia hengitystä ja päästämään ilma sen jälkeen hitaasti ulos. tämä pitää toistaa niin kauan kunnes hengitys on tasainen.. ja se on tepsinyt kyllä loistavasti! kaikkea hyvää sulle ja tulevalle vauvalle!
Pitkään ponnisteltuani paniikkikohtausten, ahdistuksen ja masentuneisuuden kanssa, olen tullut siihen tulokseen, että "sairaus" nimeltä paniikkihäiriö on vain pursuavia tunteita, ahdistusta. Käsittelemättömät tunteet ja huono itsetunto hdistettynä heikkoon yleiskuntoon, ehkä huonoihin elämäntapoihin aiheuttavat ahdistuksen tunnetta. Ja "häiriön" kanssa alkaa pärjätä paremmin kun tutkii juuri näitä seikoja itsessään. Sairaus ja häiriö ovat lainausmerkeissä, koska minua ärsyttää, että melkoisen normaalit reagointitavat pukataan noihin leimaaviin kategorioihin..Eihän luolamiehen karhun pelkoakaan kutsuttu oireeksi.. Tietysti kaikki mikä häiritsee ns. normaalielämää on sairautta. Nykyajan normaalielämäkin kyllä on vähän liian haastavaa.
Ensiksi onnittelut tulevasta vauvasta!
Minulla paniikkihäiriö alkoi rakkaan ihmisen kuoleman jälkeen. Olen huomannut, että ainakin minulla paniikki iskee aina ennen muutoksia. Kihlautuminen aiheutti minulle suurta ahdistusta vaikka olikin iloinen tapahtuma, samoin koulun päättyminen.
Tänään minulla alkaisi työ mihin en oikeastaan edes halunnut ja mihin minulla ei ole koulutusta. Työ on myös stressaavaa. Voit varmaan kuvitella miten ahdistunut olo minulla on ollut koko viikonlopun! Tekisi mieli soittaa ja sanoa, että en tulekaan.
Myös minulla on ollut lieviä pakko-ajatuksia ja eräs lääkäri sanoi, että paniikkihäiriö, pakko-ajatukset ja masennus "kulkee käsi kädessä"
Paljon tsemppiä sinulle!
myöskin positiiviset asiat saattavat laukaista paniikkihäiriön.