kivaa kesää kuitenkin. lueskelin yksinäisyys -teemaa koska olen tänään itsekin tuntenut itseni yksinäiseksi. olen yksin kotona tänään eikä kukaan ole soittanut eikä lähettänyt tekstiviestiä.
Huom. odotan että joku soittaa, istun netissä enkä viitsi lähteä ulos aurinkoon.
siitä tulikin mieleeni että YHTÄ HYVIN voin itse soittaa ja tekstata tervehdyksiä. voisin olla istumatta netissä tai olla vain tietyn ajan ja sitten lähteä ulos kävelemään aurinkoon.
MIKSI en kuitenkaan tee sitä? miksi istun ja odotan että minulle tapahtuu, että joku soittaa ja tapahtuu jotakin. SIINÄPÄ SE .
sitä en osaa ratkaista miksi olen lässähtänyt kämppään ja sitten olen masiksessa kun ei ole mitään eikä kukaan välitä.
se on sellainen ristiriita ,johon olisi hyvä saada selvyys. on henkisen epätasapainon tiloja joissa asiaan kuuluu aloitekyvyttömyys tehdä aktiivisesti tai solmia kontakteja.
on se vaan niin kammottavaa kun niin monet istuvat mökissä ja vatkaa näitä samoja asioita.
minäkin olen aikuinen nainen ja lapset aikuisia, mutta ehkä nyt onkin niin paljon aikaa enkä enää osaa lähteä mihinkään ja tekemistä ei enää ole niin kuin on ollut jo yli 20 vuotta.
PAKKO ON YRITTÄÄ VAAN SAADA ITTENSÄ KYNNYKSEN YLI.
tsemppiä.
Huom. odotan että joku soittaa, istun netissä enkä viitsi lähteä ulos aurinkoon.
siitä tulikin mieleeni että YHTÄ HYVIN voin itse soittaa ja tekstata tervehdyksiä. voisin olla istumatta netissä tai olla vain tietyn ajan ja sitten lähteä ulos kävelemään aurinkoon.
MIKSI en kuitenkaan tee sitä? miksi istun ja odotan että minulle tapahtuu, että joku soittaa ja tapahtuu jotakin. SIINÄPÄ SE .
sitä en osaa ratkaista miksi olen lässähtänyt kämppään ja sitten olen masiksessa kun ei ole mitään eikä kukaan välitä.
se on sellainen ristiriita ,johon olisi hyvä saada selvyys. on henkisen epätasapainon tiloja joissa asiaan kuuluu aloitekyvyttömyys tehdä aktiivisesti tai solmia kontakteja.
on se vaan niin kammottavaa kun niin monet istuvat mökissä ja vatkaa näitä samoja asioita.
minäkin olen aikuinen nainen ja lapset aikuisia, mutta ehkä nyt onkin niin paljon aikaa enkä enää osaa lähteä mihinkään ja tekemistä ei enää ole niin kuin on ollut jo yli 20 vuotta.
PAKKO ON YRITTÄÄ VAAN SAADA ITTENSÄ KYNNYKSEN YLI.
tsemppiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kivaa kesää sullekin. En ole ennen tällä palstalla käynytkään, vaikka yksinäisyyttä riittää, ja netissä surffailua. Ei ole ketään naputtamassa siitä asiasta, se onkin ainoa positiivinen puoli. Ei ole puhelin pirissyt eikä piippaillut täälläkään.
Oikeastaan tuntuu välillä olevansa onnellinen kun ei tarvitse käydä ulkona katsomassa edes postia tai viemässä roskapussia, ja vielä parempi kun ei tarvitse mennä ruokakauppaan, tulee syötyä kaurapuurotkin (ilman maitoa) Tässä oireet, ja vakavia ne on, tiedostan sen.
Odotan kanssa soittoa, mutta pelkään että mua pyydetään jonnekin lähtemään.
Tiskiä kertyy, kämpän imuroiminen siirtyy...
Onko tuttua?
Elämä tuntuu hurahtavan ohi, ratkaisuja yrittää etsiä, mutta ei löydä oikein edes avainsanoja hakukoneeseen että löytäis jotain kongreettista.
Lääkäri viimeviikolla diagnosoi sosiaalisten tilanteiden pelon, stressin, ahdistuneisuuden, masennuksen... kaikki mahdollisen, sain Atarax -nimistä lääkettä... yksinäisyyttä se ei kyllä poistanut, mutta ehkä ajan kanssa, kun kerran tuntui ahdistus hieman helpottavan.
Kävin konferenssissa Keuruulla ja siellä sain lääkkeiden voimalla oltua koko päivän ja tapasin entisen vaimoni sivumennen. Sanoi että olen jotenkin paremman oloinen (nähtiin vappuna).
Mitäs muuta?
No oireita vielä joita mulla oli:
(pätkä kuvaavaa tekstiä)
Alkoholin ongelmakäyttö ja masentuneisuus kietoutuvat monin tavoin toisiinsa, eikä ole useinkaan helppo sanoa, lisääkö masentuneisuus alkoholin käyttöä vai aiheuttaako alkoholin käyttö masennusta. Usein vaikutus on molemmansuuntainen ja toisaalta monet tekijät saattavat vaikuttaa samaan aikaan sekä alkoholin käyttöä että masentuneisuutta lisäävästi. Tällaisia voivat olla monet stressaavat elämäntilanteet ja ulkoiset olosuhteet. Kaiken kaikkiaan masentuneen kannattaa olla alkoholin käytön suhteen tavallista varovaisempi, yrittäen kuitenkin samalla olla luopumatta sosiaalisista kontakteistaan ja mielihyvän lähteistään. Masentuneisuudesta kärsivä voi menettää ruokahalunsa ja pitää ruokaa suorastaan vastenmielisenä.
Huh, 9 päivää ilman ja olo mitä parhain
Tsemppiä sinnekinpäin!
Katselin äsken kännykkääni ja mietin, pitäiskö tehdä jotain muutamille nimille, jotka ihmiset eivät ole enää aikoihin ottaneet mitään yhteyttä. Se olin minä joka viimeksi soitteli heille, muutamankin kerran. Eräskin sanoi iloisesti, että aivan varmasti minä piakkoin soittelen - vaan eipä ole kuulunut. No mitäs noista. Heillä on ollut parempaa tekemistä varmaan. Yksin tässä tallustan ja huomenna taas töihin. Avioerosta 15 vuotta, sen jälkeen ehkä pari seurustelua jotka loppui aika lyhyeen. Kyllähän minä jo aika hyvin tämän yksinolon osaan, tässä varmaan kannattaa pysytelläkin. Juhannuskin meni, mutta toivotan teille kaikille mukavaan kesän jatkoa, yksin tai porukassa!
Ihanku oisin ite kirjotellu ton,niin tutulta kuulosti! Just nytte kärsin juotavan puutteesta ku en jaksanu lähteä kauppaan vaan jäin koneelle(en voi sietää pelkkää vettä,joten olen vähän väliä nestehukassa)...=/ Ihanaa yksinolo on silloin, ku oikeesti kaipaa sitä omaa rauhaa tai siis jos on tullu jostain sosiaalisesta tilanteesta,näin ainaki mulla. Mut sitte taas...no,puhelin ei ole mullakaan soinut,vaikka ite olen jaksanut soitella satasen edestä jo tässä kuussa. >=( Ennen vollotin ton asian takia,nyt sitä lähinnä huokaa ja aattelee et so what.. ei se elämä tästä mihinkää muutu,vaikkei kukaan soittaiskaan. Kyllä mussa taitaa tosin jotain olla vialla...masennus ainakin, lääkettäkin sain.. mut onko se tarpeeksi hyvä syy muiden olla huomaamatta..?
hei ystävä, joka kirjoitit yksinolosta vastaten viestiini.
minustakin tuntui tutulta kun sinä kirjoitit ja siksi haluan sanoa jotakin. olen itsekin ollut masentunut ja silloin se oli aika ihmeellistä ja kokonaisvaltaista, voisin sanoa kamalaakin.nyt jälkeenpäin näen sen ajanjakson pakollisena lepoaikana itselleni. olin niin väsynyt ja omaan olooni kääriytynyt että olin polvillani sängyn vieressä ja jossain horroksen tapaisessa unessa. en jaksanut mitään, en mitään eikä mikään kiinnostanut.
ainut mikä jäi kauniina mieleen oli se kun kuuntelin Sibeliuksen Tuonelan joutsen-kappaletta ja se oli juuri siihen tilanteeseen sopivaa. se on niin hiljaista ja rauhallista ja kuvastaa juuri sitä missä on kun uin syvissä vesissä.
nyt on aikaa kulunut ja kipujen kautta olen päässyt pinnalle. minulla on tiettyjä asioita vielä joiden kanssa on tultava juttuun kuten bulimia. olen senkin tähden joskus erakko ja vaikka en haluaisi niin jään neljän seinän sisään ja kärsin. pääpiirteissään olen taas kunnossa ja se mikä tärkeintä olen opetellut olemaan armollinen itselleni. olemaan itseni ystävä , en vihollinen. omassa päässä on aika paljon valtaa sillä kuinka puhun itselleni ja sen mukaan on sitten tunnelmakin. haukunko ja soimaanko vai puhunko ynnärtävästi , se on se ratkaiseva tekijä.
puhuin eilen siitä ystävälle kuinka puhelin on tavallaan yksi riippuvuus kun odottaa että se soi ja reagoi taas toisaalta sen mukaan soiko vai ei.
se on kovin yleistä olen kuullut ja itse yritän antaa sen elää omaa elämäänsä. jos joku ei halua soittaa ei se johdu siitä että minä olen tyhmä vaan hänellä on jotain muuta tehtävää. voi olla myös että hänkään ei jaksa soitella ja on yksin.
itse olen päättänyt että sen minkä haluan muiden tekevän minulle ,teen ensin heille. jos joku ei yksinkertaisesti välitä ja innostu niin olkoon.
ei ole pakko roikkua kiinni kenessäkään ja maailman on täynnä kauniita asioita.
luonto on paras lääkitsijä ja siellä on ystäviä paljon , itse kuljen ja kuuntelen lintuja ja katselen sorsien ja telkkien melskaamista joella.
on lupa olla itselle hyvä ja nauttia omasta seurasta ja kaikki muu tulee sen perään ihan itsestään. omaa tietä ken kulkee ja usooo että elämä on kuitenkin elämisen arvoista niin on jo aika pitkällä.
toivon että en sanonut sellaista mikä tuntuu liian kaukaiselta mutta olen kokenut näin . oikein paljon sinulle vointeja ja muista että jokainen ihminen on ainutkertainen . ei ole toista samanlaista ja meillä kaikilla on suunnaton arvo Luojamme silmissä, eikä sitä arvoa kukaan voi ottaa pois. katso vaikka maassa rientävää muurahaista kuinka tärkeä se on omassa osassaan. tai lintu oksalla pesänrakennuksssa....ihanaa kesää ja jos haluat kirjoittele. leidi
"PAKKO ON YRITTÄÄ VAAN SAADA ITTENSÄ KYNNYKSEN YLI. "
tähän se kaikki kiteytyy, vielä kun se ois niin helppoa miltä se kuullostaa.......