Nojatuoli Jouluna 2024 !

Jouluinen maisema, viikko jouluun, nyt voimme jo joulusta kertoilla.
Lunta on paljon, varmaan koko maassa ja nuo puut koristautuvat lumisateen voimalla kauniiksi postikortti maisemaksi, niin kuuluu jouluna ollakin.
Tunnelma on todella jouluinen ja mieli rauhallinen ja odottava, viimeiset puuhat vielä odottavat.
Lumisade on liikennettä haittaava, se sen lumen haitallinen puoli, mutta auraajat tekevät parhaansa ajon turvallisena pysymisenä, toivotaan vahingoilta vältyttävän.

Oma jouluni on mallillaan, tämän viikon osalle siivoukset, kaikki ruuat pakkasessa, joululiinat ja koristeet laitan siivouksen edetessä, teen huone kerrallaan, väsyttämättä itseäni liian kanssa.
Leivon vielä voilla ja tomusokerilla täytettyjä herkkupullia pakkaseen , sienisalaatin ja rosollin sitten pyhän aikoihin.
Jouluaaton olen tyttäreni ja vävyni kanssa, vietämme rauhallisen joulun, ilman pienintäkään kiirettä, aikataulu on hyvin suunniteltu.
Haudoille menemme heti aamusta, sitten riisipuuroa nautitaan ja iltapäivän aikaan jouluruokailu.
Muutama tunti ruuan sulamista ja sitten saunaan, päivä päättyy omaan sänkyyn.
Suunnitelmat yhteisesti tehty ja päällimmäisenä ajatus, kiireettömyys ja hyvä mieli.

Sitä hyvää mieltä ja asiallisuutta toivon tähän joulunajan nojatuolin ketjuunkin, jospa kaikki ikävyydet unohdettaisiin ja sopuisasti oman elämämme sujumisista kertoilisimme.
Kaikilla meillä omanlaiset suunnitelmat, terveyskään ei aina parhaimmillaan, mutta olemmehan jo tottuneet vaivoihimme ja niiden parhailla hoidoilla jaksamme.

Oli mukava huomata myönteisiä viestejä edellisessä ketjussa, kiitos niistä.
Meillä kaikilla on joskus niitä ikäviä asioita mielen pohjalla, mutta itsehillintää kasvattaen voimme ne sivuuttaa ja miettiä mitä kirjoittaa.
Kaikilla oma tahto ja pyrkimys omaan viestintäänsä, siitä koostuu mukava yhteyden pito tuntemattomiin, samoihin ajatuksiin sopiviin viesteihin.
Ketjun aloittaja olen, siihen loppuukin minun osuuteni, samalta viivalta jokainen etenee, omien ajatustensa voimin.

Lumisade jatkuu, ikkunasta katsellen ei haittaa, mutta sääliä tunnen ulos menevien kauppareissuja tekeviä ja tiellä liikkujia kohtaan, nyt jos koskaan maltti on valttia.
Tervetuloa kaikki ystäviksi tulleet näin kirjoitellen, niin anot kuin nimimerkillä kirjoittajat, tehdään mukava arkisista asioistamme kertova ketju.
Leppoisaa päivää sateesta huolimatta, kyllä se loppuukin joskus.

178

1383

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hoh, hoh,, ei tuo kyllä yhtään kiireettömältä aatolta vaikuta! Aattona on ihana nukkua piiitkään, sipsutella keittiöön , kynttilät palaa, torttukahvit maistuu , pehmeää hämyistä leppoisaa.
      Riisipuuro on jo eilen hämmenetty ja kypsytetty mantelineen. Aatonaattoilta katoin jo suuremman pöydän puurolautasineen ym : ne tykötarpeineen. Pojan 5 henkinen perhe saapuu ja hiljennymme katsomaa ,kun Suomen Turku julistaa joulurauhan ja tietty se LUMIYKKO elokuva täytyy katsoa. Glögimuki hyppysissä.

      Nyt siirrymmekin puuropöytään. Edelleen on rauhaisaa ja hämyistä. Siinä sitten jutustellaan ja muutama vanhempi joululaulu lauletaan yhdessä . Ollaan vaan , minnekkään ei tarvi mennä.Teinit ja poika vetäytyvät kammioonsa mielensä mukaan..
      Ei, ei mennä hautuumaalle, siellä kävin jo edellisenä päivänä.
      Illansuussa katetaan varsinainen aattoateria, syödään. Nuoret siivoaa pöydän. Minä oikaisen pitkäkseni , lepo tekee hyvää.
      Kuuden aikoihin ” pukki” tulee ,,, siinä on sitten vipinää ja rapinaa lahjoja avatessa,,, ja pukille lauletaan. Että tämmöistä meillä yleensä. Porukat jää yöksi ja jouluaamuna jokainen jaa nukkua niin pitkään , kun huvittaa!

      • Anonyymi

        Hyvät ovat anonyymi 12-16 12:08:13 Jouluaikataulut. Itsellä vaatimattomammat.
        Jo sekin, etten ainakaan 5 vuoteen ole käynyt saunassa on erikoista.
        Toki suihkussa yleensä joka päivä.

        Lumityöt ovat pihassa vielä keskun, mutta puskin lumityöntimellä pihapolun pikitielle asti auki. Pääs siinä samalla hakemaan lehet mainokset ja laskut.
        Aattelin maksaa kovan Vesilaitoksen maksun, mutta en löytänyt puhelimesta koodia, jolla maksu hoituisi. Ehtiihän tuon vielä kun maksuaikaa on yli Joulun.

        Päin vastoin - toivon, että Tapaninpäivän aamu kohtpuoliin koittais. Kirjolohen ehtii vielä laittaa suolautumaan ennen pyhii ilman tönkkösuolausta.

        Tanen toiseks vanhin poika.


    • Perjantaina 13. päivä täällä oli perinteisiä Lucia- juhlallisuuksia, neidot esiintyivät myös seurakunnan joulumyyjäisissä. Sievoisen summan avun tarvitsijoille saimmekin koottua käsitöillä ja leivonnaisilla. En jaksanut enää valmiita havukransseja tehdä myyntiin, mutta puutarhan tuijien, tuivioiden ja hemlokkien havuoksat menivät nippuina hyvin kaupaksi, puut ja pensaat vaan tuuhettuvat leikkaamisesta. Kauneimmat joululaulut kotikirkossa laulettiin eilen, ne ovat tärkeä askel jouluun virittyessä.

      Eipä minullakaan kiirettä pidä, löytyy hyvää tarjottavaa pistäytyjille , aikaa muistella menneitä jouluja ja jo edesmenneitä rakkaita. Aaton päivällisen emännöin rautaisella rutiinilla omalle klaanilleni, auliita apukäsiä siihen löytyy ja onhan aikaa aattoon yli viikko. Kotona on siistiä ja kaunista, kukka-asetelmia teen vielä lisää, hyasintit seuraavaksi ja leikkotulppaanit viimeisinä. Sisäjoulukuusen koristelen vasta aatonaattona ja silloin saunomme kahdestaan pakkasesta otetulla vastalla

      . Sää on vaihdellut räntäsateesta pikkupakkaseen, tänään hiukan lunta maassa, kalpea talviaurinko matalalla radallaan. E nsimmäiset joulukortit saapuivat, joulumielellä kirjoittelen, arjessa jo juhlan aineksia.
      Tunnelmallisia päiviä kaikille!

      • Anonyymi

        Minua ottaa niin kaliin rasistiset loukkaukset, joita on syydetty kirkkonummilaiselle Lucia-neidolle, jonka isä on kotoisi Ghanasta (muistaakseni)
        Tytär Danielle on syntynyt Suomessa, ja hänen äitinsä on suomenruotsalainen. Parikymppinen Danielle puhuu suomea ja ruotsia, ehkäpä vielä kolmatta kieltä isänsä kanssa, on solakka ja kaunis.
        Kuulemma some tulvii rasistisia yhteydenottoja, on heti valinnan jälkeen aloitettu, ja jatkoa tulee päivittäin. Kuinka ala-arvoiseen käytökseen ennen niin puhdasotsainen suomalainen kansa onkaan vajonnut!
        Hävetkööt!
        Näiden räkyttäjien on paras totuttautua siihen ajatukseen, että parin-kolmen sukupolven jälkeen Suomi on todella monikulttuurinen maa, joiden asukkaiden vähemmistöstä saattaa löytyä joitakin sinisilmäisiä alkuperäiskansan sukukuntaan kuuluvia.
        Mkr.


      • Anonyymi

        Minulla on tunnelmaa kerrakseen, kun vesiputkien yllätysvuodon takia vesi on poikki 2 päivää.
        Joulustressi ei minuun yleensä iske, ja nytkin uskon,että pakollinen lepoaika lisää joulun taikaa. Sillä vuosikymmenten kokemuksella voin sanoa, että joulu tulee, sitä ei voi väistää!
        Joulu - juhlista jaloin.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minua ottaa niin kaliin rasistiset loukkaukset, joita on syydetty kirkkonummilaiselle Lucia-neidolle, jonka isä on kotoisi Ghanasta (muistaakseni)
        Tytär Danielle on syntynyt Suomessa, ja hänen äitinsä on suomenruotsalainen. Parikymppinen Danielle puhuu suomea ja ruotsia, ehkäpä vielä kolmatta kieltä isänsä kanssa, on solakka ja kaunis.
        Kuulemma some tulvii rasistisia yhteydenottoja, on heti valinnan jälkeen aloitettu, ja jatkoa tulee päivittäin. Kuinka ala-arvoiseen käytökseen ennen niin puhdasotsainen suomalainen kansa onkaan vajonnut!
        Hävetkööt!
        Näiden räkyttäjien on paras totuttautua siihen ajatukseen, että parin-kolmen sukupolven jälkeen Suomi on todella monikulttuurinen maa, joiden asukkaiden vähemmistöstä saattaa löytyä joitakin sinisilmäisiä alkuperäiskansan sukukuntaan kuuluvia.
        Mkr.

        Voiko rumemmin rasismi enää ilmetäkään, kun valon ja lähimmäisenrakkauden lähettiläs Lucia- neito saa somessa vastaansa tuollaisia ala-arvoisia ryöppyjä. Sellaiselle ei voi eikä saa olla minkäänlaista ymmärrystä, eikä asiaa voi painaa villaisella, vaikka julkisuus voi olla tässä asianomaisille raskasta. Suvaitsevuuden ja tasa- arvon kannattajatkin ovat nyt antaneet äänensä kuulua ja Folkhälsanin keräys on saanut ennätysmäärän lahjoittajia liikkeelle ja tämä suloinen neito saanut paljon tsemppiä . Myös tasavallan presidentti puolisoineen otti Lucian kuoroineen kauniisti vastaan ja korosti yhdenvertaisuutta tuomiten kaikenlaisen rasismin.

        Presidentin oma perhe on esimerkki monikulttuurisuudesta ja monikielisyydestä. Linnan juhlissa nähtiin myös Stubbien aikuiset lapset seurustelukumppaneineen, tyttären poikaystävän tumma ihonväri ei onneksi kai rasistisia kommentteja ole ryöpsäytellyt.

        Niinpä Makriina, joulu tulee ja menee ohi samaa tahtia kuin muutkin päivät. Jos ei vesikatkon takia lattioiden luuttuamiseen tullut vettä varattua, voithan vanhaa marttavinkkiä käyttää: kostuta villasukka Tolulla ja työnnä sohvan alle, niin tuoksuu vastasiivotulle.


      • Anonyymi
        Ramoona kirjoitti:

        Voiko rumemmin rasismi enää ilmetäkään, kun valon ja lähimmäisenrakkauden lähettiläs Lucia- neito saa somessa vastaansa tuollaisia ala-arvoisia ryöppyjä. Sellaiselle ei voi eikä saa olla minkäänlaista ymmärrystä, eikä asiaa voi painaa villaisella, vaikka julkisuus voi olla tässä asianomaisille raskasta. Suvaitsevuuden ja tasa- arvon kannattajatkin ovat nyt antaneet äänensä kuulua ja Folkhälsanin keräys on saanut ennätysmäärän lahjoittajia liikkeelle ja tämä suloinen neito saanut paljon tsemppiä . Myös tasavallan presidentti puolisoineen otti Lucian kuoroineen kauniisti vastaan ja korosti yhdenvertaisuutta tuomiten kaikenlaisen rasismin.

        Presidentin oma perhe on esimerkki monikulttuurisuudesta ja monikielisyydestä. Linnan juhlissa nähtiin myös Stubbien aikuiset lapset seurustelukumppaneineen, tyttären poikaystävän tumma ihonväri ei onneksi kai rasistisia kommentteja ole ryöpsäytellyt.

        Niinpä Makriina, joulu tulee ja menee ohi samaa tahtia kuin muutkin päivät. Jos ei vesikatkon takia lattioiden luuttuamiseen tullut vettä varattua, voithan vanhaa marttavinkkiä käyttää: kostuta villasukka Tolulla ja työnnä sohvan alle, niin tuoksuu vastasiivotulle.

        Juu, tolua onneksi löytyy.
        Tämän päivän ilona oli lab.käynti verikokeessa. Tämä ilmainen terveydenhoito on vaan vähän kallista, kun joutuu taksilla meno-paluun hoitamaan. Bussipysäkit kun ovat monen sadan metrin takana kummassakin päässä, ja aura- auto oli tärkeämpiä kulkuväyliä kolaamassa.
        Niin tokkurassa olin, että unohdin mennä kauppaan. Yleensä hoidan kerralla kaikki asiat, kun taksin tilaan. Isommat ostoksetkin saan kotiin kevyesti, kuten talouspaperisäkin, nyt en muistanut.
        No uudelleen viikonloppuna!
        Mkr.


    • Anonyymi

      Olen siivoukseni siivoillut. Äsken huiskin pölyt sekä mattomikkoilin. Vielä pitää lakaista lattiat. Suoritin jo aiemmin tarkemmat siivoukset.

      Jouluna herään katsomaan ekumeenista jumalanpalvelusta telkusta sekä Joulurauhan julistuksen. Syön samalla jotain: kahvin kanssa kakkua, torttua. Puuroa? Sitten soitan skypellä sukulaiselle.

      Ehkä vien linnuille ruokaa, säästä riippuen istun hetken pihalla. Taloyhtiössämme on joulusauna. Katselen jouluohjelmia, kirjoittelen nettiin. Laulelen youtubelta perinteisiä, vanhoja joululauluja. Muistelen lapsuuteni perheen jouluja. Rakkaat vainajat ovat muistoissani kanssani, ihmiset ja eläimet. Kynttilät palavat. Hyasintti tuoksuu.

      Syön jouluruokani. Illalla katson ohjelmaa (telkussa / netissä) jostain kirkosta, Vatikaanista tai ortodoksikirkosta.

      Joulupäivää vietän jotain elokuvaa katsoen. Ne sinfoniakonsertit ovat itselleni pitkästyttäviä. Kuuntelen ja laulan perinteisiä joululauluja.

    • Lunta on tullut riittävästi, jo monena talvena.
      Jotkyt ne povasivat, että vallan lumettomia talvia olisi.

      Eilen kävin auton harjaamassa. Parkkinaapuri oli siinä kolailemassa, mihin auraaja ei päässyt. Kolasi sitten autoni ympäriltäkin. Eipä minusta tuon kyljen takia olisi kolaamaan ollutkaan.

      Aika paljon olen joulutekemisiä supistanut, ennen vanhaan verrattuna. Mitäpä me kaksi vanhaa, mukavaa vaan, kun voi vähin erin nykyään tehdä. Tuo pakastin on mainio kapistus.
      Pikkukuusen haen loppuviikolla mökiltä.

      Aamulla oli oikea korva lukossa, tunne sellainen, kun vettä korvassa. Ja sitähän se kai olikin.
      Vähän yli 9 vuotta sitten, korvalääkäri kirjoitti, että suurella todennäköisyydellä, endolymfaattinen hydrops. Toiselta nimeltään kai Menierin tauti.
      Oireet saattavat loppua, palata vuosien päästä.
      Silloin oli tuo korvaoire 2kk, nyt se meni 3 tunnissa.
      Mulla siis oli oire poissa noin kauan. Lääkäri silloin sanoi, että voi palata koska vaan tai ei ollenkaan.
      Eilen iltapäivällä tuli hetki, kuin alkaisi huimata ja hävisi saman tien, siihen voi huimauskin liittyä, onneksi ei ole, kuin tuollaisia häviäviä hetkiä joskus harvoin.

      Mukavaa joulun odotusta, pian se päiväkin sitten alkaa valostua enemmän.

      • Huomenta pakkasaamuun, piti vilkaista toisen kerran, kun en uskonut näkemääni, pakkasta 21 astetta, siis nyt on oikea talvi.
        Kulta aikaa kuorma-autoilijoille, kun lunta taas riittää pois ajettavaksi, tuo parkkipaikka tuossa keittiön ikkunan takana aina tyhjennetään lumesta.

        Radion lohdutonta kertomaa taas kerran, ambulanssia ei aina lähetetä, tai niitä ei ole saatavilla, joku lenkkipolulle uupunut ei ambulanssia saanut, kehotettiin omilla kyydeillä menemään. ensiapuun.
        Turvattomaksi muuttuu elämä täällä onnellisten ihmisten keskuudessa, yöpäivystykset toden näköisesti loppuu, siihen lisätään ambulanssin puuttuminen, miten apua saa autoton ihminen, taksinumero on selvitettävä kaiken varalle.
        Minkähän lainen avun tarve saa ambulanssin liikkeelle, minullakin 112 laitettu niin että löytävät nopsaan, mutta kai tarve ei koskaan sitä tarvetta ylitä.
        Usko meinaa mennä koko hyvinvointialueen toimintaan, lääkäreitä ei saa, onnekseni en ole tarvinnutkaan, ei oota osaa itsekin itselleen määrätä ja ainahan on burana.

        No eipä ollut kovinkaan jouluinen purkaus, mutta kaikkea ikävää tiedotetaan ymmälle menee vähemmästäkin.
        Tuo Eliaanan korvakipu toi omat surinani mieleen, korvani soittaa jatkuvasti omia säveliään, eli sirinää, mikä kuunnellen nostaa niskakarvat pystyyn, yritän olemaan kuulematta sitä, mutta eipä anna rauhaa, aina sirinä vaan kuuluu, hiljaisuus voimistaa kuulemista.
        Asia mille ei lääketiedekään apua anna, joten sen kanssa on vaan elettävä.
        Kovin pahasti kylkesi loukkasitkin, onko niin, että herkemmin vaivat näin iän myötä pitkäaikaisesti kipuilee.
        Juuri eilen tutkin joulukoristeeni ja pikkukassillinen lähtee kirpputorille, jospa jollekin iloa tuottavat.

        Tuo rasismin ilmeneminen on todella paha juttu, miksi sivistysvaltiossa noin toimitaan, ihmisenä oleminen on kaikille se elämä mihin on syntynyt, ihonväri ei mitään ratkaise.
        Kuinka moni joutuukaan tuon arvostelun kokemaan, syystä tai toisesta, hävettää todella olla tältä osin suomalainen.

        Anojen viestit todistavat ihan tunnelmallisia jouluja, näin jokainen oman makunsa mukaisesti joulunkin tunnelmoi.
        Aatto minullakin hieman poikkeava, mutta sen jälkeen kiireetöntä aikaa, nukkua voi vaikka koko joulun ohi;)
        Linnuille ruokaa nyt pitääkin laittaa, jos siihen mahdollisuus on, eivät polot lumen alta mitään pysty löytämään.

        Viikon päästä sitten jo aattoa vietämme, minäkin yhden vuosiluvun täyteen saan, aina tulee mieleen, vieläkö seuraavan joulun näenkään??
        Pitää sanoa, että tallessa ikä eletty, tulevaisuus häämöttää.
        Nyt muistatte pukea vaatetta reilummin, pakkanen piankin puraisee pienin varustein, hyvää tätä päivää kaikille


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta pakkasaamuun, piti vilkaista toisen kerran, kun en uskonut näkemääni, pakkasta 21 astetta, siis nyt on oikea talvi.
        Kulta aikaa kuorma-autoilijoille, kun lunta taas riittää pois ajettavaksi, tuo parkkipaikka tuossa keittiön ikkunan takana aina tyhjennetään lumesta.

        Radion lohdutonta kertomaa taas kerran, ambulanssia ei aina lähetetä, tai niitä ei ole saatavilla, joku lenkkipolulle uupunut ei ambulanssia saanut, kehotettiin omilla kyydeillä menemään. ensiapuun.
        Turvattomaksi muuttuu elämä täällä onnellisten ihmisten keskuudessa, yöpäivystykset toden näköisesti loppuu, siihen lisätään ambulanssin puuttuminen, miten apua saa autoton ihminen, taksinumero on selvitettävä kaiken varalle.
        Minkähän lainen avun tarve saa ambulanssin liikkeelle, minullakin 112 laitettu niin että löytävät nopsaan, mutta kai tarve ei koskaan sitä tarvetta ylitä.
        Usko meinaa mennä koko hyvinvointialueen toimintaan, lääkäreitä ei saa, onnekseni en ole tarvinnutkaan, ei oota osaa itsekin itselleen määrätä ja ainahan on burana.

        No eipä ollut kovinkaan jouluinen purkaus, mutta kaikkea ikävää tiedotetaan ymmälle menee vähemmästäkin.
        Tuo Eliaanan korvakipu toi omat surinani mieleen, korvani soittaa jatkuvasti omia säveliään, eli sirinää, mikä kuunnellen nostaa niskakarvat pystyyn, yritän olemaan kuulematta sitä, mutta eipä anna rauhaa, aina sirinä vaan kuuluu, hiljaisuus voimistaa kuulemista.
        Asia mille ei lääketiedekään apua anna, joten sen kanssa on vaan elettävä.
        Kovin pahasti kylkesi loukkasitkin, onko niin, että herkemmin vaivat näin iän myötä pitkäaikaisesti kipuilee.
        Juuri eilen tutkin joulukoristeeni ja pikkukassillinen lähtee kirpputorille, jospa jollekin iloa tuottavat.

        Tuo rasismin ilmeneminen on todella paha juttu, miksi sivistysvaltiossa noin toimitaan, ihmisenä oleminen on kaikille se elämä mihin on syntynyt, ihonväri ei mitään ratkaise.
        Kuinka moni joutuukaan tuon arvostelun kokemaan, syystä tai toisesta, hävettää todella olla tältä osin suomalainen.

        Anojen viestit todistavat ihan tunnelmallisia jouluja, näin jokainen oman makunsa mukaisesti joulunkin tunnelmoi.
        Aatto minullakin hieman poikkeava, mutta sen jälkeen kiireetöntä aikaa, nukkua voi vaikka koko joulun ohi;)
        Linnuille ruokaa nyt pitääkin laittaa, jos siihen mahdollisuus on, eivät polot lumen alta mitään pysty löytämään.

        Viikon päästä sitten jo aattoa vietämme, minäkin yhden vuosiluvun täyteen saan, aina tulee mieleen, vieläkö seuraavan joulun näenkään??
        Pitää sanoa, että tallessa ikä eletty, tulevaisuus häämöttää.
        Nyt muistatte pukea vaatetta reilummin, pakkanen piankin puraisee pienin varustein, hyvää tätä päivää kaikille

        Eikös Varkaudessa sentään lääkäriin kohtuudella pääse, ainakin päiväsaikaan ja nopeasti jos on todella kiireellinen tapaus. ?Olet kertonut lääkityksistäsi ja lääkärien tapaamisesta ja labroista, joten outoa väittää ettei lääkäreitä saa. Minun asuinpaikasta on lähimmille terveysasemalle yli 30 km ja yöpäivystystä ei ole koskaan ollutkaan kuin yli 50 km päässä. Kovin vanhoja ei enää virvotella henkiin eikä laiteta tehohoitoon , vaikka ambulanssi tulisi heti paikalla. Ei meistä paraskaan lääkäri enää terveitä tee, kun on nivelet sökönä sydän väsynyt.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös Varkaudessa sentään lääkäriin kohtuudella pääse, ainakin päiväsaikaan ja nopeasti jos on todella kiireellinen tapaus. ?Olet kertonut lääkityksistäsi ja lääkärien tapaamisesta ja labroista, joten outoa väittää ettei lääkäreitä saa. Minun asuinpaikasta on lähimmille terveysasemalle yli 30 km ja yöpäivystystä ei ole koskaan ollutkaan kuin yli 50 km päässä. Kovin vanhoja ei enää virvotella henkiin eikä laiteta tehohoitoon , vaikka ambulanssi tulisi heti paikalla. Ei meistä paraskaan lääkäri enää terveitä tee, kun on nivelet sökönä sydän väsynyt.

        Oletko tullut ajatelleeksi, että on lainvastaista jättää potilas virvoittamatta ja jättää tehohoitoa vaille? Ikärasismia.
        Rikollista.
        Tähän tyydytte?


    • Iltapäivää ! Ilokseni huomasin Hil-lan viestin jo eilen, mutta virta oli minulla niin vähissä, etten saanut istuttua koneen ääreen edes pienen viestin ajaksi.
      Sitten on vielä niin, että jos on poissa palstalta vähänkin pitemmän aikaa, iskee jonkinasteinen vieraus päälle - ikäänkin oma tarina olisi jäänyt kesken eikä osaa sitoa langanpäitä yhteen..))

      Tulkitsen tämän niin, että kun en osaa mieltää itseäni minkäänlaiseksi sisällöntuottajaksi, vuorovaikutteinen kirjoittelu on minulle se, minkä tunnen omakseni eikä se välttämättä istu nykyiseen chattailyhenkiseen viestittelyyn. Siksi Hil-lan viesti tuntui nyt kutsulta tuttuun ilmapiiriin. Sitä oli ilmeisesti moni muukin kaipaillut.

      Paljon on terveyteen liittyviä harmeja ollut kirjoittajilla. Millainen lie liekon tilanne nyt ?'
      Itselläni on huomenna tämä kuuden viikon välein tehtävä seuranta kilpirauhasen tilasta, saa nähdä onko tärkein arvo lopulta saavuttanut viitearvon.
      Lääkäriähän en pääse näkemään, mutta eipä minulla juuri kysyttävääkään olisi.
      Kaikki on mennyt kuten sairauden oirekuvasta voi päätellä. Ikävintä on tietysti kognitiivisten taitojen heikkeneminen; hajamielisyys ja keskittymisvaikeudet, mutta kun nekin voidaan katsoa kuuluvan normaaliin ikääntymiseen, niin eipä sovi valittaa.

      Eniten iloa tuottava asia on kuitenkin on entisen näön palautuminen. Tiedä sitten liittyivätkö silmien ongelmat ollenkaan Basedowin tautiin vai oliko niiden syy jälkikaihi, jonka taitava silmälääkärini korjasi 20 minuutissa ! Ajatelkaas millaisia ihmeidentakijöitä meillä on keskuudessamme !
      Toinen ihmeidentekijä oli tietysti kirurgi joka teki lonkkaleikkaukseni ja palautti liikuntakykyni ennalleen. Häntäkin muistan kiitollisena - jos en ihan joka askeleella niin aika usein kuitenkin, etenkin kun tiedän, miten monella tämän ikäisillä liikkumisen vaikeudet ja niihin liittyvä kipuilu on arkipäivää.

      Tietysti itselläkin on jo kokemusta siitä, että "huomenna kaikki voi olla toisin".
      Siitäkin sain nyt muistuksen kun isoveljeni, 92 v, tilanne muuttui sittenkin yllättäen ja hän menehtyi toista viikkoa sitten. Armollinen, kaunis lähtö hänellä oli, siitäkin jäi vain kiitollinen mieli. Surua ja ikävää se ei tietenkään poista, ne kulkevat läheisten matkassa ehkä lopun ikää.
      Jouluisia viestejä on jo tullut, Anon 14.06 kuvaus omasta joulunvietostaan saattaa hyvinkin muistuttaa omaani. Kaikki on minulla kuitenkin vielä "vaiheessa", ennen muuta isomman tapaamisen, eli lasten ja lastenlasten, kutsuminen yhteiselle lounaalle joulupäivänä tai tapanina.
      Pari jouluruokaa on jo pakastimisessa mutta lisää tarvitaan. Olen kyllä varoittanut siitä, että ateria ei ole entisen veroinen. Käsien nivelrikko on jostakin syystä alkanut oireilemaan enemmän ja lanttulaatikonkin valmistaminen oli tuskallista. Kai jokin särkylääke voisi auttaa, mutta en ole tottunut niitä syömään ja käsittääkseni niidenkään apu ei ole takuuvarmaa.

      Nyt olen saanut mieluista seuraa pihamaalle. Sain hankittua kaksi umpinaista ruokinta-alustaa linnuille ja pikkumies laski, että aterioimassa oli parhaimmillaan 17 lintua yhtä aikaa ! Oravat norkoilevat myös apajille, eikä niitäkään voi pois häätää, vaikka jo kerran kaatoivat kannon päälle asetetun alustan tohkeissaan maahan !

      Lumen tulo on kyllä välillä painajaismaista minulle. Eilenkin lykkäsin/lapioin suojalunta toista tuntia että sain välttämättömät väylät vapaaksi lumesta. Ei puhettakaan että saisin kylätalkkarin avuksi pahimpina päivinä, meitä senioreja asustaa vieläkin täällä taajaman reunoilla omissa taloissaan ja kyllä lumityöt ovat monelle ylivoimaisia tehdä kun pihat ovat vielä verrattain isoja.
      Huomaan kyllä, että tässäkin iässä voi voimaantua ja selvitä haasteista sitkeällä yrittämisellä - tämän huomaan ennen muuta naapureistani jotka ylläpitävät kuntoaan myös erilaisten liikuntaharrastusten avulla.
      Sitähän en itse tee kovinkaan monipuolisesti, mutta ehkä riittävästi kuitenkin. Testasin itseni aamulla: piti nousta tuolilta ilman käsien apua 15 sekunnissa, viisi kertaa peräkkäin. Ei tehnyt heikkoakaan - tänään ainakaan...))

      Juttua tuli taas pidäkkeettömästi ! Se on meidän yksineläjien pahe ja olen yrittänyt ehdottaa, että se olisi myös meidän oikeus..))
      Ja kuten sanottu, lukupakkoa ei ole ja valinnanvaraakin riittää, tälläkin alustalla.

      Mukavaa päivää kaikille,
      demeter1

      • Osanottoni, korkeaan ikään veljesi elikin.
        Niin se käy, pikkuhiljaa voimat vähenee.
        Ajattelin tuossa, kun 60+kin viestiteltiin, poljon on tullut sen jälkeen Sinullekin vaivoja.

        Eräänä päivänä huomasin ajatella, miten olen kahdessa vuodessa laihtunut 9kg.
        Huomaan miten lihakset ovat kutistuneet, iho laiskistunut.
        Ennen aina laihduin kesäisin 5kg, kun kaikkea hommaa tein, jonka sitten lihoin talvella takaisin.
        Nyt huomaan, että pariin vuoteen kilot ovat jääneet palaamatta.
        Sinällään ei huono asia, mutta selvästi aineenvaihdunta muuttunut ´vanhentunut´.

        Kävin taas autoa siivoomassa lumesta ja hiukan niitä työntelin kolalla pois. Kyllä vaan kylki muistutti, että ettei ole vielä kunnossa.
        Huomenissa, jos ruokatarvikeostoksille lähtisi.


      • Heh, nyt meni vituralleen tuon lihaskuntotestin ohje. Sen piti olla näin: 15 sekunnissa piti nousta tuolilta (ilman käsien apua) viisi kertaa. Onnistui sekin - juuri ja juuri..))
        demeter1


      • Eliaana kirjoitti:

        Osanottoni, korkeaan ikään veljesi elikin.
        Niin se käy, pikkuhiljaa voimat vähenee.
        Ajattelin tuossa, kun 60 kin viestiteltiin, poljon on tullut sen jälkeen Sinullekin vaivoja.

        Eräänä päivänä huomasin ajatella, miten olen kahdessa vuodessa laihtunut 9kg.
        Huomaan miten lihakset ovat kutistuneet, iho laiskistunut.
        Ennen aina laihduin kesäisin 5kg, kun kaikkea hommaa tein, jonka sitten lihoin talvella takaisin.
        Nyt huomaan, että pariin vuoteen kilot ovat jääneet palaamatta.
        Sinällään ei huono asia, mutta selvästi aineenvaihdunta muuttunut ´vanhentunut´.

        Kävin taas autoa siivoomassa lumesta ja hiukan niitä työntelin kolalla pois. Kyllä vaan kylki muistutti, että ettei ole vielä kunnossa.
        Huomenissa, jos ruokatarvikeostoksille lähtisi.

        Kiitos osanotosta Eliaana. Totta, pitkään ollaan tunnettu mekin. Muutaman vuoden taidan olla sinua edellä ja tuntuuhan se, jos vertaan sinun toimintakykyäsi omaani. Eikä minusta ole nuorempanakaan ollut näiden "miesten töiden" tekijäksi ehkä siksikin, että veljillä ja kumppaneilla on ollut erinomaiset kädentaidot, minulta on puuttunut se tärkein kannustin: pakko..))
        Toivottavasti saat kylkesi kuntoon, pääset entiseen kuosiin.
        Onpas kova painonpudotus sinulla. Ennen kilpirauhasvaivan löytymistä laihduin viisi kiloa, nyt suunta on valitettavasti ylöspäin. Tavoitteena on kyllä pysyä painoindeksin rajoissa.

        Mukavaa joulunviettoa Väinön ja veljesi seurassa...
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Kiitos osanotosta Eliaana. Totta, pitkään ollaan tunnettu mekin. Muutaman vuoden taidan olla sinua edellä ja tuntuuhan se, jos vertaan sinun toimintakykyäsi omaani. Eikä minusta ole nuorempanakaan ollut näiden "miesten töiden" tekijäksi ehkä siksikin, että veljillä ja kumppaneilla on ollut erinomaiset kädentaidot, minulta on puuttunut se tärkein kannustin: pakko..))
        Toivottavasti saat kylkesi kuntoon, pääset entiseen kuosiin.
        Onpas kova painonpudotus sinulla. Ennen kilpirauhasvaivan löytymistä laihduin viisi kiloa, nyt suunta on valitettavasti ylöspäin. Tavoitteena on kyllä pysyä painoindeksin rajoissa.

        Mukavaa joulunviettoa Väinön ja veljesi seurassa...
        demeter1

        Huomenet pimeydestä, kyllähän tuo lumi hieman pimeyttä valoistaa, mutta kyllä se pimein aika nyt on, kohta sekin alkaa muuttuu, voimme ihastella päivän jatkumisesta.
        Aika pienistä ne ilot on etsittävä, kun mitään mahtavaa ei enää odotuksissa.
        Joulu kuitenkin jo nurkan takana ja se yksi kohokohta odotusta tuottava vielä tämänkin ikäisenä.
        Poikani soitti eilen, oli matkalla kohti Helsinkiä, kyseli lahjatoiveita, no enpä keksinyt mitään, viimein sain ajatuksen, osta kello, selkeä numeroin ja viisarein, nykyiset kelloni koristeellisia, en yön aikana selkeästi katuvalon loimussa aikaa näe.
        Olen sitä ostamista miettinyt jo kauan, mutta kelloliike hieman edempänä, joten on jäänyt.
        Samoin sanoi poikanikin, hänellä kaikkea mitä tarvitsee, mutta tasapuolisesti kaikkia muistan, siis rahakirjeen saa hän kuin toisetkin.
        Sama tyyli hänelläkin omien jälkeläisten kohdalla.

        Demeter, otan osaa suruusi, olitte jo osanneet varautuakin, että ikänsä puolesta ikiuneen nukkuminen lähellä.
        Aina se tyhjän paikan jättää ja ikävä ei koskaan jätä, mutta hänelle itselleen varmaan hyvä, ei se elämä iäkkäänä koskaan helppoa ole.
        Ilahduin, kun viestisi näin, ehdin jo kaikki ikävät asiat mielessä pohtia, mutta nyt helpotti, brinkkalaa ja monta muutakin kaipailen, toivottavasti heillä kaikilla asiat kunnossa.
        Pitihän kokeilla tuota tuolilta nousemista, ei onnistu, polvista tukien ylös pääsen, en kovin nopsaan, mutta ylös kuitenkin, sitten puujaloin alkuun askellan, kunnes hieman totuttautuu käyntikin.
        Tuo kilpirauhasen lääkitys onnistui minulla hyvin, kun muutaman viikon kokeiltiin, nyt sujuu melkein huomaamattomasti vaivan kanssaeläminen, paino ei kyllä putoa millään.
        Ainahan johonkin kohtaan kolottaa, mutta olen ne laskenut iän tuomiin vaivoihin, pienikin liike saattaa venähdyksen aikaan saada, ohi menevät, kun jaksan odottaa.
        Tästä kirjoittelusta on joku osa kadonnut, ehkä se, että aina noita kirjoituksia pitää selitellä, miten aiemmin toiset kirjoittajat osasivatkaan ymmärtää asiat oikein, selittelyjä ei kaivattu.
        Onko palstalle tullut niin vaativia kirjoittajia, ettei mikään viesti ilman selitystä läpi mene.

        Eliaana painoa en ole huomannut paljonkaan tippuneen, mutta" löysää" lihaa näkyy ilmaantuvan, käsivarsiani useinkin vilkuilen, ryppyiseksi muuttuvat.
        No se kuuluu asiaan, annetaan tilaa nuorille olla sileä ihoisia ja kauniita, meidän iässä toivoisi sitä sydämen kauneutta olevan toisillekin jakaa.
        Ikävää, että kylkesi paraneminen vain kestää, mutta lohdutuksen sana, se kestää aikansa, mutta paranee kuten pääni kuhmukin, tuo tasapainokin alkaa heittelemään.
        Demeter. älä sure, en minäkään Eliaanan hommiin pysty, ihastella vaan voi hänen taitojaan.

        Tuosta lääkäriin pääsystä täällä meillä en omasta kokemuksesta puhu, vaan toisten vaikeuksista asian suhteen kerron.
        Onnekseni en usein lääkäriä ole tarvinnut ja en vähästä edes pyri heidän puheilleen, kokemukseni on kaiken suhteen se, että särkylääkkeitä määräävät, sen tutkimusten jälkeen, osaan itsekin sen tehdä.
        Vävyni yli kuusi kuukautta odotti korvalääkäriin pääsyä, välillä kyselivät asiaa, ei oltu lähetettä edes mihinkään lähetetty, viimeisin hoitajan puheilla käynti selvitti, että korvalääkäriä ei paikkakunnalla käykään, nyt sitten odotellaan Kuopioon pääsyä.
        Näitä kertomuksia näkee Facessa useinkin ja soittoja odottavia.

        Kirjautuminen ei onnistunut, joten nyt anona minäkin, hyvää päivää ja toiminnallisuutta toivottaa hil-la.


      • Anonyymi

        Otan osaa, Demeter1, Pal.


      • Soljuta vaan sanoja tuttuun tapaasi Demeter, kun on mistä soljuttaa, nautin viestiesi lukemisesta ja tuttuuden tunteesta, joka on jo monen kirjoittajan kohdalla syntynyt. Vaikka tässä kotona kaverin kanssa elelenkin, kyllä tämä palstaseura antaa oman mausteensa- eipä nuo miehet kaikkea naiseuteen liittyvää edes ymmärrä. . Hauskaa kuulla, miten pikkumies siellä on linnuista kiinnostunut, rakkaus luontoon on parhaita perintöjä nuorille polville.

        Liekon vointia minäkin olen ajatellut, osaako olla itse tarpeeksi kiitollinen terveydestään, mutta toisaalta hyvä kuulla myös, miten hoitojakin saa ja ne tepsivät .Ennenkaikkea elämä on merkityksellistä myös sairaana ja liikuntarajoitteisena, monta sitkeää sissiä täällä nojatuolissa tapaa.

        Osanottoni Demeter suruusi. Varsinkin omien sisarusten kuolema tulee lähelle, heidäthän on tuntenut aina, on samat vanhemmat, perimä ja kasvuvuodet yhdessä. Olen nuoremman veljen menettänyt, kokoontumisissa väistämättä tulee mieleen kuka on seuraava. Palomalle osanotto myös, kyllähän langot ja kälyt ovat monasti kuin sisaruksia ja varmasti kaukana synnyinmaasta siteet uuteen sukuun ovat erityisen lujat. Musiikki on syvien tunteiden tulkki, kaukaakin asioita pulpahtaa taas elävinä pintaan.

        Hyvää vointia teille kaikille!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenet pimeydestä, kyllähän tuo lumi hieman pimeyttä valoistaa, mutta kyllä se pimein aika nyt on, kohta sekin alkaa muuttuu, voimme ihastella päivän jatkumisesta.
        Aika pienistä ne ilot on etsittävä, kun mitään mahtavaa ei enää odotuksissa.
        Joulu kuitenkin jo nurkan takana ja se yksi kohokohta odotusta tuottava vielä tämänkin ikäisenä.
        Poikani soitti eilen, oli matkalla kohti Helsinkiä, kyseli lahjatoiveita, no enpä keksinyt mitään, viimein sain ajatuksen, osta kello, selkeä numeroin ja viisarein, nykyiset kelloni koristeellisia, en yön aikana selkeästi katuvalon loimussa aikaa näe.
        Olen sitä ostamista miettinyt jo kauan, mutta kelloliike hieman edempänä, joten on jäänyt.
        Samoin sanoi poikanikin, hänellä kaikkea mitä tarvitsee, mutta tasapuolisesti kaikkia muistan, siis rahakirjeen saa hän kuin toisetkin.
        Sama tyyli hänelläkin omien jälkeläisten kohdalla.

        Demeter, otan osaa suruusi, olitte jo osanneet varautuakin, että ikänsä puolesta ikiuneen nukkuminen lähellä.
        Aina se tyhjän paikan jättää ja ikävä ei koskaan jätä, mutta hänelle itselleen varmaan hyvä, ei se elämä iäkkäänä koskaan helppoa ole.
        Ilahduin, kun viestisi näin, ehdin jo kaikki ikävät asiat mielessä pohtia, mutta nyt helpotti, brinkkalaa ja monta muutakin kaipailen, toivottavasti heillä kaikilla asiat kunnossa.
        Pitihän kokeilla tuota tuolilta nousemista, ei onnistu, polvista tukien ylös pääsen, en kovin nopsaan, mutta ylös kuitenkin, sitten puujaloin alkuun askellan, kunnes hieman totuttautuu käyntikin.
        Tuo kilpirauhasen lääkitys onnistui minulla hyvin, kun muutaman viikon kokeiltiin, nyt sujuu melkein huomaamattomasti vaivan kanssaeläminen, paino ei kyllä putoa millään.
        Ainahan johonkin kohtaan kolottaa, mutta olen ne laskenut iän tuomiin vaivoihin, pienikin liike saattaa venähdyksen aikaan saada, ohi menevät, kun jaksan odottaa.
        Tästä kirjoittelusta on joku osa kadonnut, ehkä se, että aina noita kirjoituksia pitää selitellä, miten aiemmin toiset kirjoittajat osasivatkaan ymmärtää asiat oikein, selittelyjä ei kaivattu.
        Onko palstalle tullut niin vaativia kirjoittajia, ettei mikään viesti ilman selitystä läpi mene.

        Eliaana painoa en ole huomannut paljonkaan tippuneen, mutta" löysää" lihaa näkyy ilmaantuvan, käsivarsiani useinkin vilkuilen, ryppyiseksi muuttuvat.
        No se kuuluu asiaan, annetaan tilaa nuorille olla sileä ihoisia ja kauniita, meidän iässä toivoisi sitä sydämen kauneutta olevan toisillekin jakaa.
        Ikävää, että kylkesi paraneminen vain kestää, mutta lohdutuksen sana, se kestää aikansa, mutta paranee kuten pääni kuhmukin, tuo tasapainokin alkaa heittelemään.
        Demeter. älä sure, en minäkään Eliaanan hommiin pysty, ihastella vaan voi hänen taitojaan.

        Tuosta lääkäriin pääsystä täällä meillä en omasta kokemuksesta puhu, vaan toisten vaikeuksista asian suhteen kerron.
        Onnekseni en usein lääkäriä ole tarvinnut ja en vähästä edes pyri heidän puheilleen, kokemukseni on kaiken suhteen se, että särkylääkkeitä määräävät, sen tutkimusten jälkeen, osaan itsekin sen tehdä.
        Vävyni yli kuusi kuukautta odotti korvalääkäriin pääsyä, välillä kyselivät asiaa, ei oltu lähetettä edes mihinkään lähetetty, viimeisin hoitajan puheilla käynti selvitti, että korvalääkäriä ei paikkakunnalla käykään, nyt sitten odotellaan Kuopioon pääsyä.
        Näitä kertomuksia näkee Facessa useinkin ja soittoja odottavia.

        Kirjautuminen ei onnistunut, joten nyt anona minäkin, hyvää päivää ja toiminnallisuutta toivottaa hil-la.

        Kiitos osanotosta, Hil-la. Juuri näin kuin sanot, lähtö tuossa iässä, monisairaana on varmasti helpotus itse kullekin, vaikka sitä ei tohdita sanoa. Ikävä on meidän osamme, kun tämän ikäisiä olemme ja kai lähtö lähdöltä oppii siihenkin osaan tyytymään.
        Muistot meille kuitenkin jää ja kyllä nekin lohduttavat etenkin kun saa niitä jakaa toisten kanssa. Ihminen on ihmisen toivo, taaskin.

        Tuo rahalahja läheisille on tainnut jo vakiintua, ainakin meidän ikäisten keskuudessa, ellei sitten ole antaa niitä itse valmistettuja lahjoja - kuten sinulla ja varmasti monella muullakin. Käly kertoi, että hänen kaksikymppinen lapsenlapsensa toivoi lahjaksi villasukkia ..)) Niin että menekkiä ja arvostusta on..))
        Kyllä minäkin olen yrittänyt palstan tapahtumia seurailla ja edelleen itsekin noteeraan, ellei tuttuja olen näkynyt vähään aikaan. Olen kuitenkin aika riippuvainen vallitsevasta ilmapiiristä ja jos se on raskas, ei oikein jaksa olla mukana etenkin jos on muuta murhetta päällä.

        Siitä olen pahoillani, että tälle ajalle ominaiset tavat ovat siirtyneet tännekin: meitä vakikirjoittajia arvioidaan kuin olisimme sisällöntuottajia, pienetkin "virheet" ja epätarkkuudet noteerataan ja niistä huomautellaan ja tietysti tulilinjalla on aina se, joka isomman panoksen hankkeelle antaa, kuten ohjaaja/vetäjä.
        Sama tilanne meidän kyläkerhossa - ohjaajan panosta pidetään jotenkin itsestään selvyytenä, häneen sijoitetaan kohtuuttomia toiveita ja vaatimuksia, vaikka juuri hän pistää persoonansa peliin, antaa eniten aikaansa yhteiseen hyvään. Livessä, elävässä elämässä, pidetään yleensä "mölyt mahassa", ollaan jotenkin maltillisempia kritiikin esittämisessä, täällähän ihmisiä ei pitele mikään..)) - noin kärjistäen.

        Siinä mielessä kai me ikäihmiset olemme kuitenkin onnekkaita, että elämäkoulu on tehnyt meistä aika omavoimaisia ja neuvokkaita, meidän maailma ei romahda, jos jokin hanke menee puihin. Kai sekin täytyy vain sijoittaa sinne luovutettavien asioiden listalle, kuten monet suunnitelmat ja/tai harrastukset on pitänyt asettaa, minun ainakin.

        Ai niin. La Promesassakin on tapahtunut paljon ja lisää käänteitä on tulossa. Ihmeesti se sarja vain pystyy koukuttamaan..)) Olen myös kiinnostuneena seurannut sarjaa Leonard Cohenin elämästä, tai suuresta rakkaudesta: So long, Marianne. Ei ole halppoa neroillakaan ! Me keskinkertaiset pääsemme kai sittenkin helpommalla..))

        Brinkkalaa minäkin olen kaipaillut, eiköhän hänkin kohta istahda Nojatuoliin...
        Mukavaa päivää itse kullekin,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Otan osaa, Demeter1, Pal.

        Kiitos, Pal. Luin toisesta ketjusta että myös sinulla on ollut murhetta. "Kun ystäväsi kuolee, hän palaa sinuun kuolemaan" ( Neruda).
        En voi kuvitellakaan sitä surua, minkä puolison menetys aiheuttaa. Ja niin kai siinä käy, että uusi menetys nostaa pintaan myös ennen koetut. Jokin mekanismi meissä säännöstelee surun määrää ? Ja niinkin, että jonkinlainen johdatus tuntuisi olevan surevan suojana muutenkin: käly kertoi, että hän sai ennen veljen lähtöä yllätysvieraita Suomesta.
        Olivat hänen luonaan raskaimman vaiheen yli.
        demeter1


      • Ramoona kirjoitti:

        Soljuta vaan sanoja tuttuun tapaasi Demeter, kun on mistä soljuttaa, nautin viestiesi lukemisesta ja tuttuuden tunteesta, joka on jo monen kirjoittajan kohdalla syntynyt. Vaikka tässä kotona kaverin kanssa elelenkin, kyllä tämä palstaseura antaa oman mausteensa- eipä nuo miehet kaikkea naiseuteen liittyvää edes ymmärrä. . Hauskaa kuulla, miten pikkumies siellä on linnuista kiinnostunut, rakkaus luontoon on parhaita perintöjä nuorille polville.

        Liekon vointia minäkin olen ajatellut, osaako olla itse tarpeeksi kiitollinen terveydestään, mutta toisaalta hyvä kuulla myös, miten hoitojakin saa ja ne tepsivät .Ennenkaikkea elämä on merkityksellistä myös sairaana ja liikuntarajoitteisena, monta sitkeää sissiä täällä nojatuolissa tapaa.

        Osanottoni Demeter suruusi. Varsinkin omien sisarusten kuolema tulee lähelle, heidäthän on tuntenut aina, on samat vanhemmat, perimä ja kasvuvuodet yhdessä. Olen nuoremman veljen menettänyt, kokoontumisissa väistämättä tulee mieleen kuka on seuraava. Palomalle osanotto myös, kyllähän langot ja kälyt ovat monasti kuin sisaruksia ja varmasti kaukana synnyinmaasta siteet uuteen sukuun ovat erityisen lujat. Musiikki on syvien tunteiden tulkki, kaukaakin asioita pulpahtaa taas elävinä pintaan.

        Hyvää vointia teille kaikille!

        Kiitos sinullekin, Ramoona. Samoin olen sinut kokenut, alusta saakka: sielun sisar, jota aina seuraan, jolta aina opin, luonnosta, kirjallisuudesta, elämänasenteesta...

        Tuo on hauska havainto, minkä itsekin tein joskus: vanhenevasta naisesta mies ei ymmärrä mitään..)) Siihen tarvitaan sisarseuraa. Onneksi useimmat miehet ovat kuitenkin opetettavissa...
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Kiitos sinullekin, Ramoona. Samoin olen sinut kokenut, alusta saakka: sielun sisar, jota aina seuraan, jolta aina opin, luonnosta, kirjallisuudesta, elämänasenteesta...

        Tuo on hauska havainto, minkä itsekin tein joskus: vanhenevasta naisesta mies ei ymmärrä mitään..)) Siihen tarvitaan sisarseuraa. Onneksi useimmat miehet ovat kuitenkin opetettavissa...
        demeter1

        Juu, jyrän alle vaan!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu, jyrän alle vaan!

        Mies vai ? Ano 13.58..)) Pitäisikö puhua miehen puolesta, Churshillin suulla:
        "Olen aina ollut valmis oppimaan. En vain välitä tulla opetuksi"..))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenet pimeydestä, kyllähän tuo lumi hieman pimeyttä valoistaa, mutta kyllä se pimein aika nyt on, kohta sekin alkaa muuttuu, voimme ihastella päivän jatkumisesta.
        Aika pienistä ne ilot on etsittävä, kun mitään mahtavaa ei enää odotuksissa.
        Joulu kuitenkin jo nurkan takana ja se yksi kohokohta odotusta tuottava vielä tämänkin ikäisenä.
        Poikani soitti eilen, oli matkalla kohti Helsinkiä, kyseli lahjatoiveita, no enpä keksinyt mitään, viimein sain ajatuksen, osta kello, selkeä numeroin ja viisarein, nykyiset kelloni koristeellisia, en yön aikana selkeästi katuvalon loimussa aikaa näe.
        Olen sitä ostamista miettinyt jo kauan, mutta kelloliike hieman edempänä, joten on jäänyt.
        Samoin sanoi poikanikin, hänellä kaikkea mitä tarvitsee, mutta tasapuolisesti kaikkia muistan, siis rahakirjeen saa hän kuin toisetkin.
        Sama tyyli hänelläkin omien jälkeläisten kohdalla.

        Demeter, otan osaa suruusi, olitte jo osanneet varautuakin, että ikänsä puolesta ikiuneen nukkuminen lähellä.
        Aina se tyhjän paikan jättää ja ikävä ei koskaan jätä, mutta hänelle itselleen varmaan hyvä, ei se elämä iäkkäänä koskaan helppoa ole.
        Ilahduin, kun viestisi näin, ehdin jo kaikki ikävät asiat mielessä pohtia, mutta nyt helpotti, brinkkalaa ja monta muutakin kaipailen, toivottavasti heillä kaikilla asiat kunnossa.
        Pitihän kokeilla tuota tuolilta nousemista, ei onnistu, polvista tukien ylös pääsen, en kovin nopsaan, mutta ylös kuitenkin, sitten puujaloin alkuun askellan, kunnes hieman totuttautuu käyntikin.
        Tuo kilpirauhasen lääkitys onnistui minulla hyvin, kun muutaman viikon kokeiltiin, nyt sujuu melkein huomaamattomasti vaivan kanssaeläminen, paino ei kyllä putoa millään.
        Ainahan johonkin kohtaan kolottaa, mutta olen ne laskenut iän tuomiin vaivoihin, pienikin liike saattaa venähdyksen aikaan saada, ohi menevät, kun jaksan odottaa.
        Tästä kirjoittelusta on joku osa kadonnut, ehkä se, että aina noita kirjoituksia pitää selitellä, miten aiemmin toiset kirjoittajat osasivatkaan ymmärtää asiat oikein, selittelyjä ei kaivattu.
        Onko palstalle tullut niin vaativia kirjoittajia, ettei mikään viesti ilman selitystä läpi mene.

        Eliaana painoa en ole huomannut paljonkaan tippuneen, mutta" löysää" lihaa näkyy ilmaantuvan, käsivarsiani useinkin vilkuilen, ryppyiseksi muuttuvat.
        No se kuuluu asiaan, annetaan tilaa nuorille olla sileä ihoisia ja kauniita, meidän iässä toivoisi sitä sydämen kauneutta olevan toisillekin jakaa.
        Ikävää, että kylkesi paraneminen vain kestää, mutta lohdutuksen sana, se kestää aikansa, mutta paranee kuten pääni kuhmukin, tuo tasapainokin alkaa heittelemään.
        Demeter. älä sure, en minäkään Eliaanan hommiin pysty, ihastella vaan voi hänen taitojaan.

        Tuosta lääkäriin pääsystä täällä meillä en omasta kokemuksesta puhu, vaan toisten vaikeuksista asian suhteen kerron.
        Onnekseni en usein lääkäriä ole tarvinnut ja en vähästä edes pyri heidän puheilleen, kokemukseni on kaiken suhteen se, että särkylääkkeitä määräävät, sen tutkimusten jälkeen, osaan itsekin sen tehdä.
        Vävyni yli kuusi kuukautta odotti korvalääkäriin pääsyä, välillä kyselivät asiaa, ei oltu lähetettä edes mihinkään lähetetty, viimeisin hoitajan puheilla käynti selvitti, että korvalääkäriä ei paikkakunnalla käykään, nyt sitten odotellaan Kuopioon pääsyä.
        Näitä kertomuksia näkee Facessa useinkin ja soittoja odottavia.

        Kirjautuminen ei onnistunut, joten nyt anona minäkin, hyvää päivää ja toiminnallisuutta toivottaa hil-la.

        Poikasihan on menestyvä markkinatalouden hyväksikäyttäjä, näin olen ymmärtänyt.
        Toivo sitten vain kelloa parhaasta päästä, sekunttarilla.


    • Anonyymi

      Hyvää iltaa! Kohta saa laulaa, että "Lunta tulvillaan, on raikas talvisää, ei liinakkommekaan enää talliin jää, sen kohta valjastan , reen pienen etehen"! Joka päivä on tullut lunta, tekeehän se hienoksi maiseman, mutta se työ sitten.

      Hilla, sinulla on jo kaikki hyvässä kunnossa vieraiden tulla, se onkin hyvä, ettei tule loppukiirettä. Samoin minulla, tein tänään täytekakun pohjan vielä , voimme sitten tulijain kanssa yhdessä sen koristella.
      Tyttären tytär on siinä erinomainen, saa hyvän ja kauniin, niin luulen.

      Postista soitettiin, että olenko kotona, minulle tulisi paketti, ok. sanoin ja
      ihme ja kumma, myös tänäänkin sain paketin, myös Joululehden.
      sanoinkin postille, että olenkohan ollut noin kiltti, jep,jep, kyllä pukki tietää!
      Mukavaa joulun odotusta!
      Neeasa

      • Anonyymi

        Olet Neeasa ollut tosikiltti ja mukava. Et koskaan sano pahasti kenellekkään ja aina niin muille hyvää toivotat. Suomi 24 tonttu antaa sinulle joulukukat💐


    • Anonyymi

      Hurskaiselan maisemassa ei nyt vielä sada lunta, mutta sitä on luvassa. Joku kammoksui jopa vähälumista Joulua. Meille vanhoille se olisi hyvä asia.
      Pahamaineisen auralumipenkan sain eilen sportilta läjitettyä mäkeen. Lumityötä on vielä jäljellä, mutta pihaan kuitenkin jo pääsee.

      Kunto on valitettavasti huteran lainen. Ehkä se tästä plaaraantuu.

      • Vieläkö hurskainen sinnittelet siellä omassa tuvassa ? Sitkeä sissi olet. Kiva kun laitat hyväntuulisia terveisiä palstalle. Eikö sinullakin ole kohtapuoliin syntymäpäivä ? Hil-lan kanssa olette samanikäiset, niin muistelen.
        demeter1


    • Anonyymi

      Kiitos Ano lämpimistä sanoistasi! Kyllä ne jouluterveiset tunnelmaa nostaa.
      Lunta on taasen tulossa, kovin vaihtelevaa on nyt ilmojen suhteen.

      Niin demeterille osaotto. Kaikkien kohdalle se tulee vuorotelle, se on luonnon laki.
      Hyvä, että sinulla on siinä pieniä, joista saa iloa.

      Brinkkalaa minäkin olen kaivannut, hänellä varmaan on puuhaa monenlaista,
      onhan niitä kuusijuhliakin, johon mummit voi mennä, tosin en tiedä, onko jossain rajoituksia tilojen vuoksi.

      Ennen laskettiin päiviä aattoon, että on aaton, aaton, nyt on viisi päivää aattoon.
      Hyvää joulun aikaa,
      Neeasa

      • Kiitos Neeasa! Uskon, että Anon 8,31 sanoihin voi moni yhtyä, minä ainakin.
        Näin on. Surua emme voi välttää, eikä ole syytäkään. Yhteinen, jaettu suku, voi viedä ihmisiä lähemmäksi toisiaan. Näin on moni kokenut.


    • Anonyymi

      Minultakin osanotto Demeterille veljen poismenosta. Oma veljeni kuoli 49 vuotiaana, sisko vielä jäljellä. Mieheni kuoli 3 vuotta sitten ja toivoin kanttorin esittävän tämän Kirkan kappaleen Niin paljon se sattuu siunaustilaisuudessa ja olin yllättynyt, että hän lauloi sen. Sanat ovat Vexi Salmen ja niin osuvat, kun on koti tyhjäksi jäänyt. Mieheni kuvaa katselen ja led-kynttilöitä kuvansa vieressä poltan ja ymmärrän, etten enää koskaan häntä nää..
      Niin ovat läheiset yksi toisensa perään minultakin lähteneet, ei huomisesta koskaan tiedä, mitä tuo tullessaan. Hyväksyttävä on.

      https://www.youtube.com/watch?v=nPwKYRON5A8

      Mira

      • Anonyymi

        Joululaulut radiosta yrittää joulumieltä kasvattaa, lunta sataa ja keli ei niin mukava, mutta uusi päivä kuitenkin alkamassa ja hyvät unet nukkuneena, pitäisi elämä sujua.
        Joulukiireitä ei ole, tänään olohuoneen siistiminen, matot yön parvekkeella raitista ilmaa keräilivät, kohta pyyhkäisen pölyt ja hiukan kalusteita yritän uuteen muottiin laittaa ja siinä tämän päivän ohjelma.
        Eilen tyhjensimme kirpputoripöydän, ei rikkautta sekään lisännyt ja loput tavarat lahjoitin lähetyksen kirpputorille, hyvin kelpasi.
        Monen kassin voimalla sain kotiani tyhjennettyä.

        Mira kerroit läheistesi pois nukkumisista, näin on minunkin sisarukseni taivaan kotiin muuttaneet, minä sukuni viimeinen mohikaani odottelen vuoroani.
        Paljon ja monenlaista on elämääni sopinut, ei aina ruusuilla tanssia ole ollut, mutta kiitollisin mielin muistelen mennyttä aikaa, omin avuin kovalla työn teolla olen tähän pisteeseen päässyt, nyt voin turvallisin mielin eloni iltaa viettää.
        Eihän eloni mitään luxsusta ole, mutta aina on tarpeeseen rahat riittäneet, mitä muuta tarvitsenkaan, entisistäkin yritän eroon päästä.
        Uskon, että toisessa elämässä mieheni kohtaan, niin varmaan sinäkin Mira.

        Olen samaa mieltä tontun kanssa, Neeassa aina valoisalla mielellä meitä tervehtii ja elämän iloja pimeyden keskelle lähettää.
        Hyvää joulun odotusta sinullekin ja kun hoo hetki koittaa saat iloita jälkeläistesi kera joulun juhlaa.

        Sitkeästi Hurskainen lumesta ja muista harmeistaan vaan selviää, voimia vaan edelleen, hiljakseen tehden ne voimatkin riittää.
        Melkein samanikäisiähän me olemme, sinä muutaman viikon nuorempi, eri vuosiluku kirjoitetaan kohdallasi, hyvää tulevaa aikaa ja jaksamista.

        Ano 15,32, en usko poikani mikään hyväksikäyttäjä olevan, työn tekemisissä menee aikaa ja paikasta toiseen siirtymisessä myös aikaa kuluu.
        Monessa kohteessa työpisteet ja kaikista huoli pidettävä, miehet paikalle kutsuen on kaikki sujunut, terveyttä riittänyt ja homma motivoi.
        Olen miettinyt, että mistä moisen sitkeyden tekemiseen onkaan saanut, koulut ei houkuttaneet, raaka työnteko veti ja onni on ollut myötä.
        Jo pienenä hän sanoi haalarimieheksi haluavansa ja toteutti haaveensa.
        Molemmat lapseni on työnteon toteuttaneet, nyt tytär jo eläkkeellä, ansaitulla liki 40 vuotta samalla työnantajalla.
        Poikani juuri sanoikin minulle, että älä enää lahjoja anna kellekään, aikuiset lapset hänelläkin, hyvät työpaikat heilläkin, mutta se antamisen ilo vaan elää.
        Kellon laatua kyselikin, sanoin ihan tavallinen vanhan ajan kello, ei mitään hienouksia, hyvä näyttö ja varma toimivuus, äitinsä tuntien varmaan oikea löytyy.

        LaPromessa kiehtoo vaikka aika hidas on juonen meininki, mutta jostakin näin kuvan, että vihille Manuel ja Jana pääsee, sitä odottaen jaksaa katsoa ja onhan muidenkin elämä aika mietittävää, markiisitar myös tilille varmaan joutuu, kuin muutkin kieroilijat.
        Tästä hengestä mistä ketjussa olemme seurailleet on omat harminsa tässäkin, mutta annetaan olla ja omia mieliämme kertoilkaamme, uskoni ihmisyyteen vaan sitkeästi elää.
        Kyllähän miehet nykyään paljon touhuissa mukana ovat, mutta aina sitä nainen joitain asioita eritavalla käsittää ja kaipaa naisellista mielipidettä, kuten Ramoona ja sinä toteatte.
        Kai sitä niin on luomisen aikaan ajateltu, että ne pienen pienet erot sukupuolten välillä ei aina kohtaa.
        Miltä kanavalta tuota mainitsemaasi sarjaa katsot?

        Nyt sitten toteuttamaan näitä päivän suunnitelmia ja sitten taas huilia hyvillä mielin, älkää paineita ottako mistään, joulu tulee vaikka vain istuen odotellen, itse tarpeemme määräämme.
        Mistähän tonttu on nimimerkkini viereen tullut, kiva huomio sekin, joulun odotusta ja valmistelua päiväänne.
        Kirjautuminen taas oikkuilee, hil-la tässä , jos ette arvanneet;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joululaulut radiosta yrittää joulumieltä kasvattaa, lunta sataa ja keli ei niin mukava, mutta uusi päivä kuitenkin alkamassa ja hyvät unet nukkuneena, pitäisi elämä sujua.
        Joulukiireitä ei ole, tänään olohuoneen siistiminen, matot yön parvekkeella raitista ilmaa keräilivät, kohta pyyhkäisen pölyt ja hiukan kalusteita yritän uuteen muottiin laittaa ja siinä tämän päivän ohjelma.
        Eilen tyhjensimme kirpputoripöydän, ei rikkautta sekään lisännyt ja loput tavarat lahjoitin lähetyksen kirpputorille, hyvin kelpasi.
        Monen kassin voimalla sain kotiani tyhjennettyä.

        Mira kerroit läheistesi pois nukkumisista, näin on minunkin sisarukseni taivaan kotiin muuttaneet, minä sukuni viimeinen mohikaani odottelen vuoroani.
        Paljon ja monenlaista on elämääni sopinut, ei aina ruusuilla tanssia ole ollut, mutta kiitollisin mielin muistelen mennyttä aikaa, omin avuin kovalla työn teolla olen tähän pisteeseen päässyt, nyt voin turvallisin mielin eloni iltaa viettää.
        Eihän eloni mitään luxsusta ole, mutta aina on tarpeeseen rahat riittäneet, mitä muuta tarvitsenkaan, entisistäkin yritän eroon päästä.
        Uskon, että toisessa elämässä mieheni kohtaan, niin varmaan sinäkin Mira.

        Olen samaa mieltä tontun kanssa, Neeassa aina valoisalla mielellä meitä tervehtii ja elämän iloja pimeyden keskelle lähettää.
        Hyvää joulun odotusta sinullekin ja kun hoo hetki koittaa saat iloita jälkeläistesi kera joulun juhlaa.

        Sitkeästi Hurskainen lumesta ja muista harmeistaan vaan selviää, voimia vaan edelleen, hiljakseen tehden ne voimatkin riittää.
        Melkein samanikäisiähän me olemme, sinä muutaman viikon nuorempi, eri vuosiluku kirjoitetaan kohdallasi, hyvää tulevaa aikaa ja jaksamista.

        Ano 15,32, en usko poikani mikään hyväksikäyttäjä olevan, työn tekemisissä menee aikaa ja paikasta toiseen siirtymisessä myös aikaa kuluu.
        Monessa kohteessa työpisteet ja kaikista huoli pidettävä, miehet paikalle kutsuen on kaikki sujunut, terveyttä riittänyt ja homma motivoi.
        Olen miettinyt, että mistä moisen sitkeyden tekemiseen onkaan saanut, koulut ei houkuttaneet, raaka työnteko veti ja onni on ollut myötä.
        Jo pienenä hän sanoi haalarimieheksi haluavansa ja toteutti haaveensa.
        Molemmat lapseni on työnteon toteuttaneet, nyt tytär jo eläkkeellä, ansaitulla liki 40 vuotta samalla työnantajalla.
        Poikani juuri sanoikin minulle, että älä enää lahjoja anna kellekään, aikuiset lapset hänelläkin, hyvät työpaikat heilläkin, mutta se antamisen ilo vaan elää.
        Kellon laatua kyselikin, sanoin ihan tavallinen vanhan ajan kello, ei mitään hienouksia, hyvä näyttö ja varma toimivuus, äitinsä tuntien varmaan oikea löytyy.

        LaPromessa kiehtoo vaikka aika hidas on juonen meininki, mutta jostakin näin kuvan, että vihille Manuel ja Jana pääsee, sitä odottaen jaksaa katsoa ja onhan muidenkin elämä aika mietittävää, markiisitar myös tilille varmaan joutuu, kuin muutkin kieroilijat.
        Tästä hengestä mistä ketjussa olemme seurailleet on omat harminsa tässäkin, mutta annetaan olla ja omia mieliämme kertoilkaamme, uskoni ihmisyyteen vaan sitkeästi elää.
        Kyllähän miehet nykyään paljon touhuissa mukana ovat, mutta aina sitä nainen joitain asioita eritavalla käsittää ja kaipaa naisellista mielipidettä, kuten Ramoona ja sinä toteatte.
        Kai sitä niin on luomisen aikaan ajateltu, että ne pienen pienet erot sukupuolten välillä ei aina kohtaa.
        Miltä kanavalta tuota mainitsemaasi sarjaa katsot?

        Nyt sitten toteuttamaan näitä päivän suunnitelmia ja sitten taas huilia hyvillä mielin, älkää paineita ottako mistään, joulu tulee vaikka vain istuen odotellen, itse tarpeemme määräämme.
        Mistähän tonttu on nimimerkkini viereen tullut, kiva huomio sekin, joulun odotusta ja valmistelua päiväänne.
        Kirjautuminen taas oikkuilee, hil-la tässä , jos ette arvanneet;)

        Olen tuntenut itseni ulkopuoliseksi lukiessani selostuksianne jouluun valmistumisestanne. En jaksa mitään tuollaista. Vaikka en ole minkään taudin kourissa, tunnen itseni kankeaksi ja kömpelöksi. Liikkeelle lähtö aamulla vaikeutuu. Kaikki arkeen kuuluvat harmit tuntuvat ylivoimaisilta.
        Palstalaisten elämässä monella on surua ja kaipausta.
        Lämpimät terveiseni teille. Omassa perheessäni on myös koettu haikeuden hetkiä. Tsemppaan itseäni ja muita. Joulun viettoon on koottava hyvän mielen aiheet. Kyllä niitäkin löytyy!
        Eikös se talvipäivän seisauskin jo ole sivuutettu?
        Mkr


      • Anonyymi

        Kiitos Mira. Viestisi kosketti kyyneliin saakka kuten tuo kappalekin. Ja miten vaikuttavia voivat Vexi Salmen yksinkertaiset sanat olla: "en sua koskaan enää nää"...
        Sinun hiljainen, hyväksyvä elämänasenteesi asenteesi saa aina hiljaiseksi...
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos Mira. Viestisi kosketti kyyneliin saakka kuten tuo kappalekin. Ja miten vaikuttavia voivat Vexi Salmen yksinkertaiset sanat olla: "en sua koskaan enää nää"...
        Sinun hiljainen, hyväksyvä elämänasenteesi asenteesi saa aina hiljaiseksi...
        demeter1

        Voi sinua mkr, ei nämä puuhat helpolla suju, nytkin istahdin lepäämään.
        Aikaa kuluu, mutta sen tietäen olen aloittanut hyvissä ajoin nämä puuhastelut, pakkohan ei olisi mitään tehdä, apua saisi, kaupat pullollaan valmista, mutta kun luonne on se mikä minullakin on, niin minä itse kaiken haluan yrittää tehdä.
        Yritän valmistautua ajatukseen, että toisten apuun lopulta joudun kääntymään.
        Tyydytään olevaan ja mieli hyvänä kaikesta huolimatta, onhan maailmassa vielä iloakin, täällä kotimaassakin, vaikka mustat pilvet kaiken yllä leijuu.
        Taas suuri huumeyritys paljastettu, voi kunpa saisi ymmärrystä siihen, että kuolemaksi nuo aineet ovat.

        Katselin eilen Vexi Salmesta kertovaa ohjelmaa, uuttera ja taitava sanoittaja oli, onneksi saamme näistä sanoituksista aina vaan nauttia.
        Nyt tovi työn puuhastelua ja taas istumaan;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joululaulut radiosta yrittää joulumieltä kasvattaa, lunta sataa ja keli ei niin mukava, mutta uusi päivä kuitenkin alkamassa ja hyvät unet nukkuneena, pitäisi elämä sujua.
        Joulukiireitä ei ole, tänään olohuoneen siistiminen, matot yön parvekkeella raitista ilmaa keräilivät, kohta pyyhkäisen pölyt ja hiukan kalusteita yritän uuteen muottiin laittaa ja siinä tämän päivän ohjelma.
        Eilen tyhjensimme kirpputoripöydän, ei rikkautta sekään lisännyt ja loput tavarat lahjoitin lähetyksen kirpputorille, hyvin kelpasi.
        Monen kassin voimalla sain kotiani tyhjennettyä.

        Mira kerroit läheistesi pois nukkumisista, näin on minunkin sisarukseni taivaan kotiin muuttaneet, minä sukuni viimeinen mohikaani odottelen vuoroani.
        Paljon ja monenlaista on elämääni sopinut, ei aina ruusuilla tanssia ole ollut, mutta kiitollisin mielin muistelen mennyttä aikaa, omin avuin kovalla työn teolla olen tähän pisteeseen päässyt, nyt voin turvallisin mielin eloni iltaa viettää.
        Eihän eloni mitään luxsusta ole, mutta aina on tarpeeseen rahat riittäneet, mitä muuta tarvitsenkaan, entisistäkin yritän eroon päästä.
        Uskon, että toisessa elämässä mieheni kohtaan, niin varmaan sinäkin Mira.

        Olen samaa mieltä tontun kanssa, Neeassa aina valoisalla mielellä meitä tervehtii ja elämän iloja pimeyden keskelle lähettää.
        Hyvää joulun odotusta sinullekin ja kun hoo hetki koittaa saat iloita jälkeläistesi kera joulun juhlaa.

        Sitkeästi Hurskainen lumesta ja muista harmeistaan vaan selviää, voimia vaan edelleen, hiljakseen tehden ne voimatkin riittää.
        Melkein samanikäisiähän me olemme, sinä muutaman viikon nuorempi, eri vuosiluku kirjoitetaan kohdallasi, hyvää tulevaa aikaa ja jaksamista.

        Ano 15,32, en usko poikani mikään hyväksikäyttäjä olevan, työn tekemisissä menee aikaa ja paikasta toiseen siirtymisessä myös aikaa kuluu.
        Monessa kohteessa työpisteet ja kaikista huoli pidettävä, miehet paikalle kutsuen on kaikki sujunut, terveyttä riittänyt ja homma motivoi.
        Olen miettinyt, että mistä moisen sitkeyden tekemiseen onkaan saanut, koulut ei houkuttaneet, raaka työnteko veti ja onni on ollut myötä.
        Jo pienenä hän sanoi haalarimieheksi haluavansa ja toteutti haaveensa.
        Molemmat lapseni on työnteon toteuttaneet, nyt tytär jo eläkkeellä, ansaitulla liki 40 vuotta samalla työnantajalla.
        Poikani juuri sanoikin minulle, että älä enää lahjoja anna kellekään, aikuiset lapset hänelläkin, hyvät työpaikat heilläkin, mutta se antamisen ilo vaan elää.
        Kellon laatua kyselikin, sanoin ihan tavallinen vanhan ajan kello, ei mitään hienouksia, hyvä näyttö ja varma toimivuus, äitinsä tuntien varmaan oikea löytyy.

        LaPromessa kiehtoo vaikka aika hidas on juonen meininki, mutta jostakin näin kuvan, että vihille Manuel ja Jana pääsee, sitä odottaen jaksaa katsoa ja onhan muidenkin elämä aika mietittävää, markiisitar myös tilille varmaan joutuu, kuin muutkin kieroilijat.
        Tästä hengestä mistä ketjussa olemme seurailleet on omat harminsa tässäkin, mutta annetaan olla ja omia mieliämme kertoilkaamme, uskoni ihmisyyteen vaan sitkeästi elää.
        Kyllähän miehet nykyään paljon touhuissa mukana ovat, mutta aina sitä nainen joitain asioita eritavalla käsittää ja kaipaa naisellista mielipidettä, kuten Ramoona ja sinä toteatte.
        Kai sitä niin on luomisen aikaan ajateltu, että ne pienen pienet erot sukupuolten välillä ei aina kohtaa.
        Miltä kanavalta tuota mainitsemaasi sarjaa katsot?

        Nyt sitten toteuttamaan näitä päivän suunnitelmia ja sitten taas huilia hyvillä mielin, älkää paineita ottako mistään, joulu tulee vaikka vain istuen odotellen, itse tarpeemme määräämme.
        Mistähän tonttu on nimimerkkini viereen tullut, kiva huomio sekin, joulun odotusta ja valmistelua päiväänne.
        Kirjautuminen taas oikkuilee, hil-la tässä , jos ette arvanneet;)

        Aamupäivää ! Vähän pöllämystyneenä heräsin omaan aamuuni. Yöunet jäivät aika lyhyeksi. Olin toisaalta niin vaikuttunut siitä myötämielestä minkä sain taas täällä osakseni ja toisaalta minulla oli kirja kesken (!) - ranskalaisen kirjailijan rikostarina, joka oli kaunokirjallisuutta parhaimmillaan, Guillermo Musso: Kirjailijoiden salattu elämä.

        Mutta ihan totta. Mielestäni eilen - ja sitä ennenkin - tuli todistetuksi se, että meissä "vanhoissa naisissa" - on viisauden lisäksi myös paljon sitä peräänkuulutettua empatiaa: kiinnostusta ja myötämieltä toisia ihmisiä kohtaan. Ei siis olla turhaa joukkoa..))

        On aina mieltä kohottavaa lukea Hil-lan kuvausta omasta arjestaan: työt tehty tai vireillä, koti kunnossa, mieli levollinen ja tyytyväinen. Vaikka itse ei yltäisi samaan voi tuntea iloa siitä, että joku yltää..)) Yhteistä hyvää se lisää, eikä ole minulta pois.

        Nuo katsaukset omaan elämään, muistelut, ovat minusta tämän elämänvaiheen suurinta rikkautta ja voimaannuttavat ainakin minua enemmän kuin tästä ajasta saadut vaikutelmat.
        Niitä seuratessa tuntee lähinnä vierautta. Kai se on sitä "kehityksen" rattailta putoamista, mitä en kyllä itse koe edes puutteena.

        Tuo Leonard Cohenista kertova, kahdeksanosainen sarja tuli alun alkaen Teemalta, välillä kertausjaksoja tuli ykköseltäkin ja ainakin Areenalla se lienee katsottavissa nytkin, siis "So long, Marianne".
        Uskomaton lahjakkuus, uskomaton elämä ikuisella itse-epäilijällä ja kaikkensa antaneella rakkauden lähettiläällä.

        Kyllä kai me La Promesan katsojat saamme edelleen pilkkaa osaksemme, mutta mitä välii..?
        Jaetaan me vain edelleen kokemuksiamme sarjasta. Ei se nyt ihan kevyttä kamaa ole, kun jännite säilyy ja pohdittavaa jää jokaisesta jaksosta - jos niin tahdomme...))

        Tänään yritän kestitä tuttuani, vaihdamme pienet joulupaketit, kirjoja luultavasti..))
        Tästä tutusta olen kyllä huolissani. 83 v, asuu yksin ja muisti tökkii, tietää sen itsekin.

        Juuri kuulin, että entinen naapurini menetti ajo-oikeutensa, ei saanut enää 80-vuotias korttia uusituksi, muistitestissä eivät pisteet riittäneet. Nyt on heidän kulkemisensa täysin vaimon varassa. Asuvat taajaman ja palvelujen ulkopuolella, miten pitkään, jää nähtäväksi.
        Surettaa kun asiat kääntyvät tuohon suuntaan.

        Jouluisia tapahtumia ja mietteitä riittää kuitenkin jaettaviksi, eikö ?

        Minulla on nyt ollut täysi työ saada orava ruotuun. Röyhkeydessään on taas heittänyt toisen lintujen ruokinta-alustan hankeen. Ei ole tietääkseenkään puhuttelustani, kuuntelee vain ja napittaa silmiin. ..

        Mukavaa joulunodotusta kaikille. Jospa se tästä..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joululaulut radiosta yrittää joulumieltä kasvattaa, lunta sataa ja keli ei niin mukava, mutta uusi päivä kuitenkin alkamassa ja hyvät unet nukkuneena, pitäisi elämä sujua.
        Joulukiireitä ei ole, tänään olohuoneen siistiminen, matot yön parvekkeella raitista ilmaa keräilivät, kohta pyyhkäisen pölyt ja hiukan kalusteita yritän uuteen muottiin laittaa ja siinä tämän päivän ohjelma.
        Eilen tyhjensimme kirpputoripöydän, ei rikkautta sekään lisännyt ja loput tavarat lahjoitin lähetyksen kirpputorille, hyvin kelpasi.
        Monen kassin voimalla sain kotiani tyhjennettyä.

        Mira kerroit läheistesi pois nukkumisista, näin on minunkin sisarukseni taivaan kotiin muuttaneet, minä sukuni viimeinen mohikaani odottelen vuoroani.
        Paljon ja monenlaista on elämääni sopinut, ei aina ruusuilla tanssia ole ollut, mutta kiitollisin mielin muistelen mennyttä aikaa, omin avuin kovalla työn teolla olen tähän pisteeseen päässyt, nyt voin turvallisin mielin eloni iltaa viettää.
        Eihän eloni mitään luxsusta ole, mutta aina on tarpeeseen rahat riittäneet, mitä muuta tarvitsenkaan, entisistäkin yritän eroon päästä.
        Uskon, että toisessa elämässä mieheni kohtaan, niin varmaan sinäkin Mira.

        Olen samaa mieltä tontun kanssa, Neeassa aina valoisalla mielellä meitä tervehtii ja elämän iloja pimeyden keskelle lähettää.
        Hyvää joulun odotusta sinullekin ja kun hoo hetki koittaa saat iloita jälkeläistesi kera joulun juhlaa.

        Sitkeästi Hurskainen lumesta ja muista harmeistaan vaan selviää, voimia vaan edelleen, hiljakseen tehden ne voimatkin riittää.
        Melkein samanikäisiähän me olemme, sinä muutaman viikon nuorempi, eri vuosiluku kirjoitetaan kohdallasi, hyvää tulevaa aikaa ja jaksamista.

        Ano 15,32, en usko poikani mikään hyväksikäyttäjä olevan, työn tekemisissä menee aikaa ja paikasta toiseen siirtymisessä myös aikaa kuluu.
        Monessa kohteessa työpisteet ja kaikista huoli pidettävä, miehet paikalle kutsuen on kaikki sujunut, terveyttä riittänyt ja homma motivoi.
        Olen miettinyt, että mistä moisen sitkeyden tekemiseen onkaan saanut, koulut ei houkuttaneet, raaka työnteko veti ja onni on ollut myötä.
        Jo pienenä hän sanoi haalarimieheksi haluavansa ja toteutti haaveensa.
        Molemmat lapseni on työnteon toteuttaneet, nyt tytär jo eläkkeellä, ansaitulla liki 40 vuotta samalla työnantajalla.
        Poikani juuri sanoikin minulle, että älä enää lahjoja anna kellekään, aikuiset lapset hänelläkin, hyvät työpaikat heilläkin, mutta se antamisen ilo vaan elää.
        Kellon laatua kyselikin, sanoin ihan tavallinen vanhan ajan kello, ei mitään hienouksia, hyvä näyttö ja varma toimivuus, äitinsä tuntien varmaan oikea löytyy.

        LaPromessa kiehtoo vaikka aika hidas on juonen meininki, mutta jostakin näin kuvan, että vihille Manuel ja Jana pääsee, sitä odottaen jaksaa katsoa ja onhan muidenkin elämä aika mietittävää, markiisitar myös tilille varmaan joutuu, kuin muutkin kieroilijat.
        Tästä hengestä mistä ketjussa olemme seurailleet on omat harminsa tässäkin, mutta annetaan olla ja omia mieliämme kertoilkaamme, uskoni ihmisyyteen vaan sitkeästi elää.
        Kyllähän miehet nykyään paljon touhuissa mukana ovat, mutta aina sitä nainen joitain asioita eritavalla käsittää ja kaipaa naisellista mielipidettä, kuten Ramoona ja sinä toteatte.
        Kai sitä niin on luomisen aikaan ajateltu, että ne pienen pienet erot sukupuolten välillä ei aina kohtaa.
        Miltä kanavalta tuota mainitsemaasi sarjaa katsot?

        Nyt sitten toteuttamaan näitä päivän suunnitelmia ja sitten taas huilia hyvillä mielin, älkää paineita ottako mistään, joulu tulee vaikka vain istuen odotellen, itse tarpeemme määräämme.
        Mistähän tonttu on nimimerkkini viereen tullut, kiva huomio sekin, joulun odotusta ja valmistelua päiväänne.
        Kirjautuminen taas oikkuilee, hil-la tässä , jos ette arvanneet;)

        Kirjoituksestasi päätellen ei pokasi sitten yrittäjä olekaan tai yritysosakkaana toimikaan, kuten oletin, vaan on ilmeisesti jonkinasteisena esimiehenä jossain suurehkossa yrityksessä, kun tehtäväkuvaan kuuluu monta huolehdittavaa työpistettä ja oikeus kutsua työntekijät niitä toteuttamaan.
        Tuosta kellosta vielä. Et varmaankaan sitä sekunttaria siinä kellossa itseäsi varten enää tällä iällä tarvitse, mutta jos järjestät juoksukilpailuja vaikka lapsenlapsenlapsillesi, se voi olla tarpeen. Tai voihan poikasi ostaa sinulle lisäksi oikein urheilutuomarin kellon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joululaulut radiosta yrittää joulumieltä kasvattaa, lunta sataa ja keli ei niin mukava, mutta uusi päivä kuitenkin alkamassa ja hyvät unet nukkuneena, pitäisi elämä sujua.
        Joulukiireitä ei ole, tänään olohuoneen siistiminen, matot yön parvekkeella raitista ilmaa keräilivät, kohta pyyhkäisen pölyt ja hiukan kalusteita yritän uuteen muottiin laittaa ja siinä tämän päivän ohjelma.
        Eilen tyhjensimme kirpputoripöydän, ei rikkautta sekään lisännyt ja loput tavarat lahjoitin lähetyksen kirpputorille, hyvin kelpasi.
        Monen kassin voimalla sain kotiani tyhjennettyä.

        Mira kerroit läheistesi pois nukkumisista, näin on minunkin sisarukseni taivaan kotiin muuttaneet, minä sukuni viimeinen mohikaani odottelen vuoroani.
        Paljon ja monenlaista on elämääni sopinut, ei aina ruusuilla tanssia ole ollut, mutta kiitollisin mielin muistelen mennyttä aikaa, omin avuin kovalla työn teolla olen tähän pisteeseen päässyt, nyt voin turvallisin mielin eloni iltaa viettää.
        Eihän eloni mitään luxsusta ole, mutta aina on tarpeeseen rahat riittäneet, mitä muuta tarvitsenkaan, entisistäkin yritän eroon päästä.
        Uskon, että toisessa elämässä mieheni kohtaan, niin varmaan sinäkin Mira.

        Olen samaa mieltä tontun kanssa, Neeassa aina valoisalla mielellä meitä tervehtii ja elämän iloja pimeyden keskelle lähettää.
        Hyvää joulun odotusta sinullekin ja kun hoo hetki koittaa saat iloita jälkeläistesi kera joulun juhlaa.

        Sitkeästi Hurskainen lumesta ja muista harmeistaan vaan selviää, voimia vaan edelleen, hiljakseen tehden ne voimatkin riittää.
        Melkein samanikäisiähän me olemme, sinä muutaman viikon nuorempi, eri vuosiluku kirjoitetaan kohdallasi, hyvää tulevaa aikaa ja jaksamista.

        Ano 15,32, en usko poikani mikään hyväksikäyttäjä olevan, työn tekemisissä menee aikaa ja paikasta toiseen siirtymisessä myös aikaa kuluu.
        Monessa kohteessa työpisteet ja kaikista huoli pidettävä, miehet paikalle kutsuen on kaikki sujunut, terveyttä riittänyt ja homma motivoi.
        Olen miettinyt, että mistä moisen sitkeyden tekemiseen onkaan saanut, koulut ei houkuttaneet, raaka työnteko veti ja onni on ollut myötä.
        Jo pienenä hän sanoi haalarimieheksi haluavansa ja toteutti haaveensa.
        Molemmat lapseni on työnteon toteuttaneet, nyt tytär jo eläkkeellä, ansaitulla liki 40 vuotta samalla työnantajalla.
        Poikani juuri sanoikin minulle, että älä enää lahjoja anna kellekään, aikuiset lapset hänelläkin, hyvät työpaikat heilläkin, mutta se antamisen ilo vaan elää.
        Kellon laatua kyselikin, sanoin ihan tavallinen vanhan ajan kello, ei mitään hienouksia, hyvä näyttö ja varma toimivuus, äitinsä tuntien varmaan oikea löytyy.

        LaPromessa kiehtoo vaikka aika hidas on juonen meininki, mutta jostakin näin kuvan, että vihille Manuel ja Jana pääsee, sitä odottaen jaksaa katsoa ja onhan muidenkin elämä aika mietittävää, markiisitar myös tilille varmaan joutuu, kuin muutkin kieroilijat.
        Tästä hengestä mistä ketjussa olemme seurailleet on omat harminsa tässäkin, mutta annetaan olla ja omia mieliämme kertoilkaamme, uskoni ihmisyyteen vaan sitkeästi elää.
        Kyllähän miehet nykyään paljon touhuissa mukana ovat, mutta aina sitä nainen joitain asioita eritavalla käsittää ja kaipaa naisellista mielipidettä, kuten Ramoona ja sinä toteatte.
        Kai sitä niin on luomisen aikaan ajateltu, että ne pienen pienet erot sukupuolten välillä ei aina kohtaa.
        Miltä kanavalta tuota mainitsemaasi sarjaa katsot?

        Nyt sitten toteuttamaan näitä päivän suunnitelmia ja sitten taas huilia hyvillä mielin, älkää paineita ottako mistään, joulu tulee vaikka vain istuen odotellen, itse tarpeemme määräämme.
        Mistähän tonttu on nimimerkkini viereen tullut, kiva huomio sekin, joulun odotusta ja valmistelua päiväänne.
        Kirjautuminen taas oikkuilee, hil-la tässä , jos ette arvanneet;)

        Hyvää alkuiltaa!
        Onnistuin hankkimaan oikeaan käteen jännetupintulehduksen tai tenniskyynärpään. Tulehduskipulääkkeellä sisäisesti ja ulkoisesti parannellut, välillä kantositeessä. Meillä oli niin iljanteiset kelit viikon päivät ja käytin kävelysauvoja. Piikit tärähtivät kovaan alustaan, eipä paljon muuta tarvinnut. No joo, jonkun verran innostuin kirjoneulomaan, kun sain tyttäreltä kirjoneulekirjan. Se siivitti sitten tulehdukseen.

        Antaa joulun tulla ja mennä.
        Itse vältyn tänäkin vuonna joulun rakentamisesta. Viime joulun vietin yksin. Ei paha lainkaan ollut.
        Aattona menen tyttären perheelle syömään ja saan "dogiboxiin" joulupäiväksi ainakin, kotiin viemisiä/tuomisia.

        Yhdyn noihin kiittämiin joita olette antaneet kanssakirjoittajille. Oman extrakiitokseni annan Hurskaisen murteelle. Sitä on aina ilo lukea. Toisen extrakiitoksen saa demeterin pihaorava, joka kirvoitti hymynkareet suupieliin riehakoinnillaan.

        Osanottoni kaikille, jotka ovat kokeneet läheisten menetyksiä.
        Itse huomasin eilen etten ole surujeni kanssa vielä sinut. Heikki Silvennoisen poismeno avasi kyynelkanavat ja itkin itkemästä päästyäni monen menetystä viime vuosina.
        En oikein saanut "hännänpäästä" kiinni, että mikä on meno Nojatuolissa. Hil-lalla kiva tonttulakki :)

        Hyvää viikonloppua!
        /ex-brinkkala


    • Anonyymi

      Viikko jouluun ja kaikki kansa on valmistautumassa joulun viettoon. Vesisade on sulattanut kaikki lumet pihalta, mutta jospa vielä ehtisi muutama hiutale maan pintaan asettumaan juhlistamaanjoulua, ei mitään määriä ole tiedossa eikä toivottavaakaan. Kunhan omat rappumme saamme pidettyä puhtaana ja saunapolun, kolaaminen ei oikein enää suju yhtä ripeästi kuin aikaisemmin.

      Jouluun liittyy usein haikeus; perheen ja suvun suurin vuotuinen yhteinen juhla nostaa pintaan paljon tunteita ja tässä iässä kun rivimme ovat harventuneet, niin oma kuolevaisuuskin tulee mieleen. Perinteisesti ketään ei ole jätetty yksin jouluna: yksinäiset vanhukset, ystävät, naapuritkin on kutsuttu yhteiseen joulupöytään. Se perinne taitaa olla nyt auttamattomasti hukassa.

      Joulu on kuitenkin kaikessa pakanallisuudessaan myös uskon, toivon ja rakkauden juhlaa: toivotamme uuden elän tervetulleeksi (Maria, tiesitkö sinä että poikalapsesi tulee joku päivä kävelemään veden päällä?). Ei kirkolliseenkin jouluun liittyy uudistuvan elämän, valon ja toivon viesti: aurinko (solis invictus) palaa ja herättää taas elämään kylmän jäisen maan ja saa kaiken syntymään uudelleen.

      On vaikeaa, melkeinpä mahdotonta, valmistautua levollisin sydämin viettämään joulua tässä maailmassa jossa paha ei saa palkkansa, aselepoa ei ole näkyvissä, pommit putoilevat ja vaikka minä kieltäisin kaikki kinkut ja lohet joulupöydästäni, niin se ei helpottaisi kenenkään nälkäisen lapsen kohtaloa missään maailmassa. Mutta meitä jotka valmistaudumme jouluun varaamalla juhlaruokia tai ostamalla lahjoja syyllistetään. Miksi? Tekeekö se mielen paremmaksi syyllistäjille?

      Olen menettänyt monta minulle rakasta ja läheistä ihmistä juuri joulun tienoilla (mummoni, mieheni, lankoni) ja tunnen suurta sympatiaa kaikkia teitä kohtaa, jotka olette kokeneet vastaavanlaisia menetyksiä ja juuri joulu aikaan. Kipu viiltää vieläkin syvemmältä, kun kulkuset helisevät ja joululaulut kaikuvat.

      Hyvää joulunalusviikkoa kaikille,
      älkää masentuko näistä mietteistäni.

      Pal

      • Anonyymi

        Ei masennuta mutta joulu on Suomessa jouluaatto on jo ensi tiistaina . Moni haluaa olla yksin jouluna ihan vapaaehtoisesti. Teennäistä samaan joulupöytään matkustaa kaukaakin, kun muuten ei juuri yhteyksiä pidetä. Hyvä arki on parempi kuin yksi päivä pöydät tupaten täynnä ruokia jotka ei edes kaikille maistu. Itse en mihinkään naapuriinkaan menisi vaikka kutsuttaisiin, mitä minä siellä vieraiden ihmisten seassa. Joulun aikaan kuuluukin olla pimeää, mutta onhan sähkövalot. Joulun sanoma on Jeesuksen syntyminen Vapahtajaksi synneistä, ei sen ajatteluun tarvita isoa porukkaa yhdessä syöden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei masennuta mutta joulu on Suomessa jouluaatto on jo ensi tiistaina . Moni haluaa olla yksin jouluna ihan vapaaehtoisesti. Teennäistä samaan joulupöytään matkustaa kaukaakin, kun muuten ei juuri yhteyksiä pidetä. Hyvä arki on parempi kuin yksi päivä pöydät tupaten täynnä ruokia jotka ei edes kaikille maistu. Itse en mihinkään naapuriinkaan menisi vaikka kutsuttaisiin, mitä minä siellä vieraiden ihmisten seassa. Joulun aikaan kuuluukin olla pimeää, mutta onhan sähkövalot. Joulun sanoma on Jeesuksen syntyminen Vapahtajaksi synneistä, ei sen ajatteluun tarvita isoa porukkaa yhdessä syöden.

        Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

        On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

        Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

        Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
        (Pal)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

        On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

        Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

        Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
        (Pal)

        Laske uudestaan se aattopäivä, Joulupäivä ja Tapaninpäivä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

        On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

        Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

        Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
        (Pal)

        Viikon päästä on tapaninpäivä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

        On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

        Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

        Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
        (Pal)

        Aika törkeää luokitella kaikki yksinäiset noin, mutta siitähän sait varmaan hyvän joulumielen.

        "On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika törkeää luokitella kaikki yksinäiset noin, mutta siitähän sait varmaan hyvän joulumielen.

        "On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,."

        Enhän minä kenenkään mieltä yrittänyt pahoittaa, mutta noinhan se on.
        Ja jos luet tarkemmin, niin huomaat etten suinkaan puhunut kaikista yksinäisistä.
        Jos eiräytyminen muista ihmisitä on oma valinta, eikä olosuhteista johtunutta, niin ei ole minun asiani mennä ssitä moittimaan ketään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enhän minä kenenkään mieltä yrittänyt pahoittaa, mutta noinhan se on.
        Ja jos luet tarkemmin, niin huomaat etten suinkaan puhunut kaikista yksinäisistä.
        Jos eiräytyminen muista ihmisitä on oma valinta, eikä olosuhteista johtunutta, niin ei ole minun asiani mennä ssitä moittimaan ketään.

        ""On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi"

        Tuoko tekee sinun mielestäsi erakon. Sinä et näytä ymmärtävän, että ihmisillä on muitakin menoja, kuin perhejuhlat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ""On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi"

        Tuoko tekee sinun mielestäsi erakon. Sinä et näytä ymmärtävän, että ihmisillä on muitakin menoja, kuin perhejuhlat.

        Minun maailmassani perhe on tärkein .
        Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
        Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

        En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

        Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
        Mitähän sekin tarkoittaa)
        Onko se puiden latomista taapeliksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun maailmassani perhe on tärkein .
        Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
        Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

        En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

        Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
        Mitähän sekin tarkoittaa)
        Onko se puiden latomista taapeliksi?

        Siis tapuliksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun maailmassani perhe on tärkein .
        Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
        Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

        En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

        Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
        Mitähän sekin tarkoittaa)
        Onko se puiden latomista taapeliksi?

        Menoilla tarkoitin kaikkia menoja joita vuoden aikana on ihmisillä ja jos joku nyt jää jouluaaton ruokailusta veke, niin ei se tee hänestä erakkoa.

        Todella surkeaa jos rakkaiden ihmisten kanssa on vain yksi ateria vuodessa.

        mutta jokainen taaplaa tyylillään, vaikkakin haaveilee ohimarssista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enhän minä kenenkään mieltä yrittänyt pahoittaa, mutta noinhan se on.
        Ja jos luet tarkemmin, niin huomaat etten suinkaan puhunut kaikista yksinäisistä.
        Jos eiräytyminen muista ihmisitä on oma valinta, eikä olosuhteista johtunutta, niin ei ole minun asiani mennä ssitä moittimaan ketään.

        Ei se eristäytymistä ole, jos ei vietä syöpöttelyhetkeä esim. toisten appivanhempien , tai omien lastensakkaan perheiden kanssa.Me lähdetään useimmiten johonkin kylpylään , tällä kertaa Haikkoon toisen vanhan pariskunnan kanssa. Kyläillään nuorten kanssa enemmän muulloin ja etenkin mökkikaudella. Yhdessä voi tehdä muutakin kuin mussuttaa raskaita perunneruokia.
        Seurakunta jyllä järjestää yksinäisten ruokailuja koko vuoden. Jos se jollekkin on niin kamalaa syödä yksin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

        On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

        Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

        Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
        (Pal)

        Joulu ei ole mikään perhejuhla, kuten ei muutkaan kirkolliset juhlat. Häät, ristiäiset, rippijuhlat, synttärit jne ovat perhejuhlia. Niitäkään ei ole pakko syömällä viettää eikä mitenkään, silti on ihan terve ja sosiaalinen ihminen. Arjessa eläminen ja toisista välittäminen on arvokkaampaa kuin tuollaiset juhlanäytelmät joista pitää viikkokausia palstoillakin meuhkata. Kehtaatkin tuon autismin diagnoosin iskeä pöytään. Lataa nyt päähäsi paitsi peruukkisi, se ettet opeta ja halveksi toisin ajattelevia ja eläviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joulu ei ole mikään perhejuhla, kuten ei muutkaan kirkolliset juhlat. Häät, ristiäiset, rippijuhlat, synttärit jne ovat perhejuhlia. Niitäkään ei ole pakko syömällä viettää eikä mitenkään, silti on ihan terve ja sosiaalinen ihminen. Arjessa eläminen ja toisista välittäminen on arvokkaampaa kuin tuollaiset juhlanäytelmät joista pitää viikkokausia palstoillakin meuhkata. Kehtaatkin tuon autismin diagnoosin iskeä pöytään. Lataa nyt päähäsi paitsi peruukkisi, se ettet opeta ja halveksi toisin ajattelevia ja eläviä.

        Siinä asiassa olen kyllä perusteellisesti eri mieltä kanssasi. Kristillinen joulu on nimenomaan perhejuhla. Kaikki joulun rituaalit keskittyvät kahden puolison ja vastasyntyneen lapsen ympärille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun maailmassani perhe on tärkein .
        Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
        Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

        En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

        Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
        Mitähän sekin tarkoittaa)
        Onko se puiden latomista taapeliksi?

        Minunkin maailmassa perhe on tärkein, mutta ei vain yhtenä päivänä vuodesta. Meillä pidetään juhlia ympäri vuoden ja syödään yhdessä paitsi toistemme kodeissa ja mökeillä, myös ravintoloissa. Useimpien meidän ikäisten keski ikäisillä lapsilla on jo omat aikuiset lapset ja lastenlapset, todella isoja lähisukuja . Voi olla helposti 30-40 henkeä eikä ole järkeä kaikkien samaan pöytään kokoontua pitkistäkin matkoista. Kyllä isomummia pyydetään mukaan hyvin moneenkin joulunviettoon. On varaa mistä valita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä asiassa olen kyllä perusteellisesti eri mieltä kanssasi. Kristillinen joulu on nimenomaan perhejuhla. Kaikki joulun rituaalit keskittyvät kahden puolison ja vastasyntyneen lapsen ympärille.

        Oman lapsen ristäiset on perhejuhla, Jeesuksen syntymä on kristillinen yleinen vuotuisjuhla.
        Molempia voi viettää eri tavoin tai olla viettämättä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joulu ei ole mikään perhejuhla, kuten ei muutkaan kirkolliset juhlat. Häät, ristiäiset, rippijuhlat, synttärit jne ovat perhejuhlia. Niitäkään ei ole pakko syömällä viettää eikä mitenkään, silti on ihan terve ja sosiaalinen ihminen. Arjessa eläminen ja toisista välittäminen on arvokkaampaa kuin tuollaiset juhlanäytelmät joista pitää viikkokausia palstoillakin meuhkata. Kehtaatkin tuon autismin diagnoosin iskeä pöytään. Lataa nyt päähäsi paitsi peruukkisi, se ettet opeta ja halveksi toisin ajattelevia ja eläviä.

        Kenelle on ja kenelle ei, nimittäin joulu perhejuhla. Meille se on tosi mukava perhejuhla, mutta ei koko sukujuhla.
        Oli mukava taas herätä leppeään aamuun+ 4 astetta ja vihreät nurmikot pihalla-ihanaa. Jouluvalmistelut pulkassa ja nyt olo kiitollisena nautintoa.
        Tarkoittaa ,ettei mitään pakollista ole tehtävänä,,, mahtavaa tuo ruuankassien netistä tilaaminen useaksi viikoksi- olemme harrastaneet sitä jo muutaman vuoden. Keittiöön saakka tuodaan 5 pahvilaatikollista. Mitään ei mene koskaan hukkaan. Tarvitsee olla vain 2 jääkaappi/pakastin yhdistelmää. Suosittelen, mutta vaatii järjestelmällistä luonnetta.
        Leppoisaa iltapäivää 😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika törkeää luokitella kaikki yksinäiset noin, mutta siitähän sait varmaan hyvän joulumielen.

        "On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,."

        Eikös elämä ole sinuakin kovasti kolhinut kun jäit vieraalla mantereella nuorena leskeksi ja yksinhuoltajaksi. Luulisi että puhuisit ymmärtäväisemmin elämän kolhuista. Kovaa elämää ei yksi joulupöytä hyvitä. Autismi ja masennus vaativat ammattimaista apua ja tukea kokoaikaisesti , miksi teet heistä silmätikun tässä jouluruokailussa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun maailmassani perhe on tärkein .
        Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
        Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

        En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

        Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
        Mitähän sekin tarkoittaa)
        Onko se puiden latomista taapeliksi?

        Sinä, sinä, sinä, mutta kun et ymmärrä sitä, että kaikilla ei ole sitä perhettä ja sitten sinä empatia kyvyn puutteessa luokittelet heidät erakoiksi ym.

        Oksettaa sinun kirjoituksesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä, sinä, sinä, mutta kun et ymmärrä sitä, että kaikilla ei ole sitä perhettä ja sitten sinä empatia kyvyn puutteessa luokittelet heidät erakoiksi ym.

        Oksettaa sinun kirjoituksesi.

        Asennoitumisesi kirjoituksiini aiheuttaa reaktiosi, ei minun kirjoituksiensi siältö, koska niissä ei ole mitään loukkaavaa.
        Olisikohan parasta ettet puuttuisi kirjoituksiini, ihan vain oman sielunrauhasi takia. En halua omalletunnolleni jonkun kanssaihmisen huonovointisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun maailmassani perhe on tärkein .
        Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
        Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

        En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

        Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
        Mitähän sekin tarkoittaa)
        Onko se puiden latomista taapeliksi?

        Ollaan jo sen ikäisiä, että ydinperheitä on monta alenevissa polvissa. 4 omaa lasta, heidän puolisot ja lapset tekee yhteensä 21. Siihen vielä lastenlasten perheet eli yhteensä jo 48. Me isoisovanhemmat vuorotellaan jouluina. Esim. ylioppilasjuhliin ja häihin kokoonnutaan isoilla kokoonpanoilla. Kukaan ei suutu jos vanhukset viettää joulua vaikka matkoilla, kun muuten tavataan paljon eri juttujen merkeissä. Kukaan ei epäile elämän kolhimaksi, masenstuneeksi , erakoksi tai autistiksi, vaikka en menisi jouluna minnekkään kutsuttuun paikkaan,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asennoitumisesi kirjoituksiini aiheuttaa reaktiosi, ei minun kirjoituksiensi siältö, koska niissä ei ole mitään loukkaavaa.
        Olisikohan parasta ettet puuttuisi kirjoituksiini, ihan vain oman sielunrauhasi takia. En halua omalletunnolleni jonkun kanssaihmisen huonovointisuutta.

        Meneppäs nyt vaan oman sielunrauhasi laittamaan niitä yhteisiä aterioita aikamiespoikiesi hyvinvoinnin eteen. Etteivät vaan olisi syrjäytyneitä ja masentuneita kun ovat vailla omaa perhettä.Olisiko ihan autismiakin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asennoitumisesi kirjoituksiini aiheuttaa reaktiosi, ei minun kirjoituksiensi siältö, koska niissä ei ole mitään loukkaavaa.
        Olisikohan parasta ettet puuttuisi kirjoituksiini, ihan vain oman sielunrauhasi takia. En halua omalletunnolleni jonkun kanssaihmisen huonovointisuutta.

        Niin, eihän sille mitään voi, kun olet noin tietämätön näistä mainitsemistasi "erakoista".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asennoitumisesi kirjoituksiini aiheuttaa reaktiosi, ei minun kirjoituksiensi siältö, koska niissä ei ole mitään loukkaavaa.
        Olisikohan parasta ettet puuttuisi kirjoituksiini, ihan vain oman sielunrauhasi takia. En halua omalletunnolleni jonkun kanssaihmisen huonovointisuutta.

        Kuulepas "Pal".

        Kirjoituksesi oli hyvin loukkaavaa aika monenkin mielestä. Meitä on niin monenmoista perhekuntaa ja kaikille ei sovi juuri sinun perheesi malli.

        Todella ala arvoista alkaa vielä kehittelemään jotain sairauksien diagnoosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ollaan jo sen ikäisiä, että ydinperheitä on monta alenevissa polvissa. 4 omaa lasta, heidän puolisot ja lapset tekee yhteensä 21. Siihen vielä lastenlasten perheet eli yhteensä jo 48. Me isoisovanhemmat vuorotellaan jouluina. Esim. ylioppilasjuhliin ja häihin kokoonnutaan isoilla kokoonpanoilla. Kukaan ei suutu jos vanhukset viettää joulua vaikka matkoilla, kun muuten tavataan paljon eri juttujen merkeissä. Kukaan ei epäile elämän kolhimaksi, masenstuneeksi , erakoksi tai autistiksi, vaikka en menisi jouluna minnekkään kutsuttuun paikkaan,

        On myös paljon ihmisiä, jotka eivät ole syystä tai toisesta perustaneet aikoinaan perhettä ja ovat nyt yksin, mutta eivät erakoita.

        On myös paljon näitä, jotka ovat menettäneet jo puolisonsa ja jopa lapsensakin tai lapset/lapsi asuu kaukana ulkomailla, mutta ei hekään ole erakoita.

        Onhan näitä saanut lukea tällä palstallakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenelle on ja kenelle ei, nimittäin joulu perhejuhla. Meille se on tosi mukava perhejuhla, mutta ei koko sukujuhla.
        Oli mukava taas herätä leppeään aamuun 4 astetta ja vihreät nurmikot pihalla-ihanaa. Jouluvalmistelut pulkassa ja nyt olo kiitollisena nautintoa.
        Tarkoittaa ,ettei mitään pakollista ole tehtävänä,,, mahtavaa tuo ruuankassien netistä tilaaminen useaksi viikoksi- olemme harrastaneet sitä jo muutaman vuoden. Keittiöön saakka tuodaan 5 pahvilaatikollista. Mitään ei mene koskaan hukkaan. Tarvitsee olla vain 2 jääkaappi/pakastin yhdistelmää. Suosittelen, mutta vaatii järjestelmällistä luonnetta.
        Leppoisaa iltapäivää 😄

        Vaatii varmasti järjestelmällistä luonnetta, isoa keittiötä ja ne pakastimet.
        Ei kaikilla ole
        Mkr


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä, sinä, sinä, mutta kun et ymmärrä sitä, että kaikilla ei ole sitä perhettä ja sitten sinä empatia kyvyn puutteessa luokittelet heidät erakoiksi ym.

        Oksettaa sinun kirjoituksesi.

        Kyllä on pelkkää kärsimystä tämä, että HERRAPARATKOON ollaa eri ieltä. Ettekö joulua vietettäisiin eri tavoin kuin oikein on!
        Kuka ihme on keksinyt, että joulu on perhejuhla! Se on totisesti vieras ajatus lähes kaikille.
        On myös siis muistettava, että häät, ristiäiset j a rippijuhlat eivät TIETENKÄÄN ole kirkollisia tilaisuuksia.
        Yleis-sivistyksemme on hatara.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä on pelkkää kärsimystä tämä, että HERRAPARATKOON ollaa eri ieltä. Ettekö joulua vietettäisiin eri tavoin kuin oikein on!
        Kuka ihme on keksinyt, että joulu on perhejuhla! Se on totisesti vieras ajatus lähes kaikille.
        On myös siis muistettava, että häät, ristiäiset j a rippijuhlat eivät TIETENKÄÄN ole kirkollisia tilaisuuksia.
        Yleis-sivistyksemme on hatara.
        Mkr.

        No, jopas taas@

        Paloma kirjoitti kommentteja pohti läheisten menettämistä joululaulujen aikaan ja joidenkin vetäytymistä sivuun joulun paineista. Sekös kadotti joulurauhan. Perhejuhlat, mitä ne ovat jne.

        Mietinkin miksi Paloman pohdiskelut otetaan henkilökohtaisina vai kolahtaako ne todella.

        En ole saanut selvyyttä miksi Hilla piti paussia. Se kai on vedetty maton alle. Oliko syy hyökkäykset Palomaa kohtaan, vai mikä?

        No, meikäläisen matot olivat pihalla aamupäivän joten maton alle jäi vain puhdas lattia.
        Joulukuusen ostin eilen ja tänään kun koti oli siivottu avasin kuusipaketin.
        Oli helppo koota ja ledvalot vakiona. Sievä tuli vaikka en mitään muuta laittaisi kuin jo laittamani karkkikepit.

        Kävin myös ostamassa mieheni toivomuksesta itselleni joululahjoja. Löysinkin mieleisiä jutskoja. Tein ison paketin, avaan aattona;))

        Nyt on joulukiireet ohi. Keskityn taiteilijatonttujen joulutuvan hommiin.

        Ei ole muuten kinkkua, eikä laatikoita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaatii varmasti järjestelmällistä luonnetta, isoa keittiötä ja ne pakastimet.
        Ei kaikilla ole
        Mkr

        Minä haluan syödä tuoretta ruokaa enkä kierrättää kaikkea pakastimien kautta. Ruokaa voi tilata kerran viikossa, niin yksi mormaali jääkaappi ja pakastinkaappi riittää hyvin.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        No, jopas taas@

        Paloma kirjoitti kommentteja pohti läheisten menettämistä joululaulujen aikaan ja joidenkin vetäytymistä sivuun joulun paineista. Sekös kadotti joulurauhan. Perhejuhlat, mitä ne ovat jne.

        Mietinkin miksi Paloman pohdiskelut otetaan henkilökohtaisina vai kolahtaako ne todella.

        En ole saanut selvyyttä miksi Hilla piti paussia. Se kai on vedetty maton alle. Oliko syy hyökkäykset Palomaa kohtaan, vai mikä?

        No, meikäläisen matot olivat pihalla aamupäivän joten maton alle jäi vain puhdas lattia.
        Joulukuusen ostin eilen ja tänään kun koti oli siivottu avasin kuusipaketin.
        Oli helppo koota ja ledvalot vakiona. Sievä tuli vaikka en mitään muuta laittaisi kuin jo laittamani karkkikepit.

        Kävin myös ostamassa mieheni toivomuksesta itselleni joululahjoja. Löysinkin mieleisiä jutskoja. Tein ison paketin, avaan aattona;))

        Nyt on joulukiireet ohi. Keskityn taiteilijatonttujen joulutuvan hommiin.

        Ei ole muuten kinkkua, eikä laatikoita.

        Meillä ei ole vielä edes joulu, se alkaa aattona 24.12. Eikä mitään kiireitä ollutkaan eikä mitään halua mainostaa palstoilla mitä syö tai ei syö ja kenen kanssa. Moni on viettänyt joulunsa jo etukäteen tällä palstalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulepas "Pal".

        Kirjoituksesi oli hyvin loukkaavaa aika monenkin mielestä. Meitä on niin monenmoista perhekuntaa ja kaikille ei sovi juuri sinun perheesi malli.

        Todella ala arvoista alkaa vielä kehittelemään jotain sairauksien diagnoosia.

        No eipä tuo paloman perheen malli mikään malliperhe edes ole. Mutta siinäpähän tärkeilee.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No eipä tuo paloman perheen malli mikään malliperhe edes ole. Mutta siinäpähän tärkeilee.

        Minkälainen on mielestäsi malliperhe ja kenelle malliperhe on mallina?


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Minkälainen on mielestäsi malliperhe ja kenelle malliperhe on mallina?

        Kysy palomalta, hän ainakin tietää että on autisti tai masentunut, jos ei osallistu kaikkien sukupolvien yhteiseen mässäilytilaisuuteen kymmenillä ruokalajeilla mukaan lukien kinkut ja laatikot.Se todistaa että perhe on tärkein , mikään muu asia ei saa mennä tämän yhteisökinkuttelun edelle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kysy palomalta, hän ainakin tietää että on autisti tai masentunut, jos ei osallistu kaikkien sukupolvien yhteiseen mässäilytilaisuuteen kymmenillä ruokalajeilla mukaan lukien kinkut ja laatikot.Se todistaa että perhe on tärkein , mikään muu asia ei saa mennä tämän yhteisökinkuttelun edelle.

        Se on sinun tulkintasi hänen kirjoituksesta.
        Autistikirjo on valtava. Masennus voi eristää.
        Eihän monikaan enää osallistu suurmässäilyyn jo perheiden koot ovat muuttuneet. Ottakaa järki käteen miettiessänne lukemisianne, olkaa reslistisia.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Se on sinun tulkintasi hänen kirjoituksesta.
        Autistikirjo on valtava. Masennus voi eristää.
        Eihän monikaan enää osallistu suurmässäilyyn jo perheiden koot ovat muuttuneet. Ottakaa järki käteen miettiessänne lukemisianne, olkaa reslistisia.

        Ottakoon järjen käteensä se joka autismista puhuu, jos ei yhteismässäilyyn osallistu eikä äitimuorin kanssa joulua vietä. Se peräkammarinpoika ilmiö on kyllä usein autistista, ei ole pystynyt omaa perhettä perustamaan eikä suhteita oman ikäluokkansa naisiin vaan äitin essun nauhoissa roikkuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä on pelkkää kärsimystä tämä, että HERRAPARATKOON ollaa eri ieltä. Ettekö joulua vietettäisiin eri tavoin kuin oikein on!
        Kuka ihme on keksinyt, että joulu on perhejuhla! Se on totisesti vieras ajatus lähes kaikille.
        On myös siis muistettava, että häät, ristiäiset j a rippijuhlat eivät TIETENKÄÄN ole kirkollisia tilaisuuksia.
        Yleis-sivistyksemme on hatara.
        Mkr.

        Miksi piikittelet (ivaat)

        Onko todellakin vaikeaa ymmärtää sitä, että kaikilla ei ole sitä perhettä, joten he viettävät joulun yksin, mutta silti he eivät ole erakoita, autistisia tai masentuneita vai mitä viellä tuo paloma mainitsi.

        Onko sinusta todella oikein arvostella noin rumasti yksin elävää ihmistä. Sekö on sivistynyttä käyttäytymistä.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        No, jopas taas@

        Paloma kirjoitti kommentteja pohti läheisten menettämistä joululaulujen aikaan ja joidenkin vetäytymistä sivuun joulun paineista. Sekös kadotti joulurauhan. Perhejuhlat, mitä ne ovat jne.

        Mietinkin miksi Paloman pohdiskelut otetaan henkilökohtaisina vai kolahtaako ne todella.

        En ole saanut selvyyttä miksi Hilla piti paussia. Se kai on vedetty maton alle. Oliko syy hyökkäykset Palomaa kohtaan, vai mikä?

        No, meikäläisen matot olivat pihalla aamupäivän joten maton alle jäi vain puhdas lattia.
        Joulukuusen ostin eilen ja tänään kun koti oli siivottu avasin kuusipaketin.
        Oli helppo koota ja ledvalot vakiona. Sievä tuli vaikka en mitään muuta laittaisi kuin jo laittamani karkkikepit.

        Kävin myös ostamassa mieheni toivomuksesta itselleni joululahjoja. Löysinkin mieleisiä jutskoja. Tein ison paketin, avaan aattona;))

        Nyt on joulukiireet ohi. Keskityn taiteilijatonttujen joulutuvan hommiin.

        Ei ole muuten kinkkua, eikä laatikoita.

        Miten niin henkilökohtaisesti?

        Olin pari vuotta sitten avustamassa erästä tilaisuutta, joka oli tarkoitettu yksineläjille.

        Eivät he olleet tuollaisia, kuin tuo Paloma kuvaili:
        ""On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä"


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        No, jopas taas@

        Paloma kirjoitti kommentteja pohti läheisten menettämistä joululaulujen aikaan ja joidenkin vetäytymistä sivuun joulun paineista. Sekös kadotti joulurauhan. Perhejuhlat, mitä ne ovat jne.

        Mietinkin miksi Paloman pohdiskelut otetaan henkilökohtaisina vai kolahtaako ne todella.

        En ole saanut selvyyttä miksi Hilla piti paussia. Se kai on vedetty maton alle. Oliko syy hyökkäykset Palomaa kohtaan, vai mikä?

        No, meikäläisen matot olivat pihalla aamupäivän joten maton alle jäi vain puhdas lattia.
        Joulukuusen ostin eilen ja tänään kun koti oli siivottu avasin kuusipaketin.
        Oli helppo koota ja ledvalot vakiona. Sievä tuli vaikka en mitään muuta laittaisi kuin jo laittamani karkkikepit.

        Kävin myös ostamassa mieheni toivomuksesta itselleni joululahjoja. Löysinkin mieleisiä jutskoja. Tein ison paketin, avaan aattona;))

        Nyt on joulukiireet ohi. Keskityn taiteilijatonttujen joulutuvan hommiin.

        Ei ole muuten kinkkua, eikä laatikoita.

        Hilla ei ole tilivelvollinen kertomaan pausseistaan kenellekkään. Monet muutkin taukoja pitää, ei ole kiirettä joka askarettaan rabortoida.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi piikittelet (ivaat)

        Onko todellakin vaikeaa ymmärtää sitä, että kaikilla ei ole sitä perhettä, joten he viettävät joulun yksin, mutta silti he eivät ole erakoita, autistisia tai masentuneita vai mitä viellä tuo paloma mainitsi.

        Onko sinusta todella oikein arvostella noin rumasti yksin elävää ihmistä. Sekö on sivistynyttä käyttäytymistä.

        Minä en kyllä Makriinan kommentissa nähnyt mitään yksinäisen ihmisen piikittelyä.

        Näin vain sarkasmia, että joulua vietettäissin eri tavoin, kun oikeen on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eipä tuo paloman perheen malli mikään malliperhe edes ole. Mutta siinäpähän tärkeilee.

        Tässä kohtaa voivatkin palstan kirjoittajat pohdiskella, mikä on MALLIPERHE. Että tiedetään sovimmeko joukkoon.
        Jouluterv. Mkr. (ja aikamiespoika).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin henkilökohtaisesti?

        Olin pari vuotta sitten avustamassa erästä tilaisuutta, joka oli tarkoitettu yksineläjille.

        Eivät he olleet tuollaisia, kuin tuo Paloma kuvaili:
        ""On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä"

        Juuri tuo paloman kommentin osa on yleistietoa.

        Olen seurannut Kirjolla ohjelmaa, se kuvaa neljää toisistaan erilaista autismidiagnosilla olevaa aikuista.

        Ei kaikki yksinäiset ole autisteja, ei masentuneita jne, jotkut tykkäävät olla yksin ihan omasta halustaan.

        Uskoisin, että jos tuon saman olisi kirjoittanut joku toinen se olisi otettu yleisellä tasolla, mutta kun sen teki Paloma, niin tietty siitä tuli ennen kuulumatonta ivaa.

        No, jotenkin se paha olo on purettava, joulua.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hilla ei ole tilivelvollinen kertomaan pausseistaan kenellekkään. Monet muutkin taukoja pitää, ei ole kiirettä joka askarettaan rabortoida.

        Kukaan ei ole tilivelvollinen, niinkin voidaan sanoa.

        Olen saanut kasvaa perheessä, jossa oli puheyhteys. Asioita ei jätetty puoleentiehen.

        Maton alle lakaistut asiat kun tahtovat paisua.
        Ne aiheuttavat riitoja, hyökkäyksiä sanoilla.

        Kirjoitetaan myös empatiasta, sanasta jota ei hallita.

        Kirjoitetaan lapsista sodan keskellä, kirjoitetaan köyhyydestä, poliittisista vääryyksistä.

        Kyllä kirjoittamista maailmassa riittää.

        Hyvää joulunalusta.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei ole tilivelvollinen, niinkin voidaan sanoa.

        Olen saanut kasvaa perheessä, jossa oli puheyhteys. Asioita ei jätetty puoleentiehen.

        Maton alle lakaistut asiat kun tahtovat paisua.
        Ne aiheuttavat riitoja, hyökkäyksiä sanoilla.

        Kirjoitetaan myös empatiasta, sanasta jota ei hallita.

        Kirjoitetaan lapsista sodan keskellä, kirjoitetaan köyhyydestä, poliittisista vääryyksistä.

        Kyllä kirjoittamista maailmassa riittää.

        Hyvää joulunalusta.

        Korppis

        Varmasti Hillankin lapsuuskodissa oli puheyhteys, samoin hänen omassa kodissaan on vieläkin puheyhteys lapsiin aina neljänteen polveen asti. Siitä yhteydestä hän on kertonut täällä monasti . Eikä hänen krjoitustaukonsa syy sinulle tai kellekkään muulle kuullu, on vaan tainnut olla enemmän näitä suvun yhteisöllisiä juttuja ihan pieniäkin lastenlastenlapsia tavatessa. Sinä se siinä yrität riitaa haastaa. Eikö ole puheyhteys englannin kielellä oikein sujuvaa, kun on mokemmille vieras kielu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä kohtaa voivatkin palstan kirjoittajat pohdiskella, mikä on MALLIPERHE. Että tiedetään sovimmeko joukkoon.
        Jouluterv. Mkr. (ja aikamiespoika).

        Siinähän pohdiskelet mutta muista yhteisöllisyys, ettet saa autismin diagnoosia palomalta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei ole tilivelvollinen, niinkin voidaan sanoa.

        Olen saanut kasvaa perheessä, jossa oli puheyhteys. Asioita ei jätetty puoleentiehen.

        Maton alle lakaistut asiat kun tahtovat paisua.
        Ne aiheuttavat riitoja, hyökkäyksiä sanoilla.

        Kirjoitetaan myös empatiasta, sanasta jota ei hallita.

        Kirjoitetaan lapsista sodan keskellä, kirjoitetaan köyhyydestä, poliittisista vääryyksistä.

        Kyllä kirjoittamista maailmassa riittää.

        Hyvää joulunalusta.

        Korppis

        Korppis. Sinä et tosiaan empatiaa tunne sanana etkä käytännössä, Ja tosiaan kyllä sinulla tuota minäninäminä kirjaittamista riittää. Ja tosiaan hyökkäsit myös Hilla vastaan , koska hn eui tsukoaan sinulle seliittänyt.

        Hilla on todella empaattinen myös anoille ja rakastettu ihminen livessä ja täällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä kohtaa voivatkin palstan kirjoittajat pohdiskella, mikä on MALLIPERHE. Että tiedetään sovimmeko joukkoon.
        Jouluterv. Mkr. (ja aikamiespoika).

        Sinullako on vain yksi lapsi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Korppis. Sinä et tosiaan empatiaa tunne sanana etkä käytännössä, Ja tosiaan kyllä sinulla tuota minäninäminä kirjaittamista riittää. Ja tosiaan hyökkäsit myös Hilla vastaan , koska hn eui tsukoaan sinulle seliittänyt.

        Hilla on todella empaattinen myös anoille ja rakastettu ihminen livessä ja täällä.

        Huomenta@

        Et minun tunteita tunne, et enempää kuin minä sinun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinähän pohdiskelet mutta muista yhteisöllisyys, ettet saa autismin diagnoosia palomalta!

        Paloma ei ole koskaan tehnyt minulle diagnoosia.
        Suosittelen, että PALSTALAISET miettivät malliperheen olemusta.
        Tulokset saattavat ilahduttaa muita.
        Mkr.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

        On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

        Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

        Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
        (Pal)

        Kylläpä aika kovaa ja kapeakatseista tekstiä kirjoitat ihmisistä, jotka haluavat viettää joulunsa yksin.

        Minä tahdon viettää tämän joulun aivan yksin, vaikka en ole erakko, enkä masentunutkaan.
        Sovimme jo syksyllä poikani ja sisarusteni kanssa tästä asiasta.

        Aivan liian monena jouluna elämässäni olen järjestänyt joulun sisarusteni perheille kodissamme. Päätin, että tänä vuonna järjestän joulun ainoastaan itselleni.

        Viittauksesi autismiin oli mielestäni jopa loukkaavaa.

        Jokaisella on oikeus päättää, miten joulunsa viettää. Yhtä oikeaa tapaa ei ole olemassakaan.

        kylmätotuus


    • Anonyymi

      Olet oikeassa, jouluaattoon on noin viikko elikkä päivää vaille, kuusi päivää tämä päivä mukaan luettuna.
      RRiittääkö jo?

      • Anonyymi

        Väärässä taas, kalenterini oli auki keskiviikon kohdalta.
        :)
        Pal


    • Anonyymi

      Minä olen vuosia viettänyt joulujani yksin. Vanhempani kuolivat joitain vuosia sitten. Sitä ennen vietimme monesti jouluja myös yhdessä.

      Monet joulut vietin kahden koirani kanssa. Kultapieni! Hänkin jo Taivaassa.

      Tämänkin joulun vietän yksin, mutta mahdollisesti menen taloyhtiön joulusaunaan ja tapaan siellä joitain talon naisia. Soitan sukulaiselleni skypellä, tai hän soittaa minulle. Kumpi ensin ehtii. Yleensä heti Joulurauhan julistuksen jälkeen.

      Kyllä minä saan jouluni mukavasti kulumaan.
      Ja onhan tämä netti! Ehkä joku toinenkin yksinäinen on täällä.

      • Anonyymi

        " On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,"

        On järkyttävää tekstiä kirjoittajalta.
        Monella yksinasujalla ovat kaikki pitkät juhlapyhät yksinoloa.
        Eivät kaikki ole sitä tietoisesti halunneet.
        Ei vain ole löytynyt kumppania, tai on tullut ero.
        Kyllä se saa mielen masentuneeksi, jos puoliso ilmoittaa yllättäen haluavansa eron,
        vaikka juuri joulunaikaan
        Erakoksikin tullaan karikkoisen elämän myötä.
        Ei se välttämättä ole toive-elämää, tai mitä oikeasti elämältä haluaisi

        Autisti olisi ehdottomasti pitänyt jättää yksinäisten listan ulkopuolelle.
        Eikö sairaatkaan saa olla ivaamiselta rauhassa.

        He varmaan haluaisivat tulla katsomaan notkuvaa joulupöytää, jotka varakkaat perheelliset ovat kattaneet.
        Säälistä ja omaa egoaan kohottaen, tarjotaan jouluateria luuseriporukalle.

        Varmasti maistuu kinkut ja laatikot.
        Mitä en oikein usko.
        Kotona söisin mieluummin rosollia ja perunaa kun sääliruokaa rikkaan perheen keskellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,"

        On järkyttävää tekstiä kirjoittajalta.
        Monella yksinasujalla ovat kaikki pitkät juhlapyhät yksinoloa.
        Eivät kaikki ole sitä tietoisesti halunneet.
        Ei vain ole löytynyt kumppania, tai on tullut ero.
        Kyllä se saa mielen masentuneeksi, jos puoliso ilmoittaa yllättäen haluavansa eron,
        vaikka juuri joulunaikaan
        Erakoksikin tullaan karikkoisen elämän myötä.
        Ei se välttämättä ole toive-elämää, tai mitä oikeasti elämältä haluaisi

        Autisti olisi ehdottomasti pitänyt jättää yksinäisten listan ulkopuolelle.
        Eikö sairaatkaan saa olla ivaamiselta rauhassa.

        He varmaan haluaisivat tulla katsomaan notkuvaa joulupöytää, jotka varakkaat perheelliset ovat kattaneet.
        Säälistä ja omaa egoaan kohottaen, tarjotaan jouluateria luuseriporukalle.

        Varmasti maistuu kinkut ja laatikot.
        Mitä en oikein usko.
        Kotona söisin mieluummin rosollia ja perunaa kun sääliruokaa rikkaan perheen keskellä.

        Kannattaa mennä tarhatätiksi, niin saa mahtavan eläkkeen millä järjestellä syömäjuhlia.Ja autismin kirjolla olevat maan hiljaiset vaikka väkisin mukaan! On se niin terapeuttista katsella yhteisöllistä syömistä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,"

        On järkyttävää tekstiä kirjoittajalta.
        Monella yksinasujalla ovat kaikki pitkät juhlapyhät yksinoloa.
        Eivät kaikki ole sitä tietoisesti halunneet.
        Ei vain ole löytynyt kumppania, tai on tullut ero.
        Kyllä se saa mielen masentuneeksi, jos puoliso ilmoittaa yllättäen haluavansa eron,
        vaikka juuri joulunaikaan
        Erakoksikin tullaan karikkoisen elämän myötä.
        Ei se välttämättä ole toive-elämää, tai mitä oikeasti elämältä haluaisi

        Autisti olisi ehdottomasti pitänyt jättää yksinäisten listan ulkopuolelle.
        Eikö sairaatkaan saa olla ivaamiselta rauhassa.

        He varmaan haluaisivat tulla katsomaan notkuvaa joulupöytää, jotka varakkaat perheelliset ovat kattaneet.
        Säälistä ja omaa egoaan kohottaen, tarjotaan jouluateria luuseriporukalle.

        Varmasti maistuu kinkut ja laatikot.
        Mitä en oikein usko.
        Kotona söisin mieluummin rosollia ja perunaa kun sääliruokaa rikkaan perheen keskellä.

        Autismin kirjo ei ole sairaus. Monet kirjolla plevat ovat erittäin lahjakkaita ja älykkäitä, tekevät työnsä huolella ja taitavasti ja ovat muutenkin aivan terveitä, paitsi että he ovat erilaisia, poikkeavat ns. normaaleista ihmisitä asioissa jotka me pidämme itsestäänselvinä.
        Yksi suurimpia eroavaisuuksia on heidän suuret vaikeutensa lähestyä toista ihmistä, tuntea yhteenkuuluvuutta, pitää yllä sosiaalisia kontakteja, ei siksi että he eivät halua vaan siksi että he eivät tiedä miten se tehdään. Nyt kirjossakin on useita eri asteita ja monet autistit ovat vaan iloisia siitä että heitä ajatellaan ja pyydetään mukaan.

        En kyllä ymmärrä miten aiempi kirjoitukseni on tulkittu ikäänkuin ivana tai kritiikkinä ihmisiä kohtaan, jotka ovat eristäytyneet yhteiskunnasta ilman omaa tahtoaan, vain siksi että heiltä puuttuu edellytykset yhteisöllisyyteen. Pakottamatta ketään, ei se ole mitään pois keneltäkään, jos ojentaa auttavan käden jollekin, joka ilahtuu siitä, mutta jolta puuttuu aloitekykyä hakea kontaktia.

        Jos itse on valinnut erakoitua ja eristäytyä muista ihmisistä niin ei siinä mitään sen ihmeellisempää.
        Monet ovat vain jääneet yksi, puolison kuoltua, lapset muuttaneet kauan pois kotoa, yhteydet jostain syystä huonot ja välit rikki. Juuri jouluna yksinäisyys voi olla suorastaan puuduttavaa.

        Onhan selvää, että tässä iässä perheet ovat kasvaneet ja kaikki eivät voi kokoontua joulua viettämään saman katon alle, mutta ei yksinäistä isomummoa tai vaaria saisi jättää yksinään tuijottamaan telkkarin ruutua vuoden suurimpanan perhejuhlana.

        Kas kun kaikki emme ajattele noin kyynisen itsekkäästi kuin edellinen anonyymi: ei säälistä eikä omaa egoaan kohottaen, vaan empatiasta ja ihmisrakkaudesta. Eikä kysymys ole myöskään varallisuudesta: ne joilla on vähiten ovat usein ensimmäiset jakamaan sen vähän muidenkin kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,"

        On järkyttävää tekstiä kirjoittajalta.
        Monella yksinasujalla ovat kaikki pitkät juhlapyhät yksinoloa.
        Eivät kaikki ole sitä tietoisesti halunneet.
        Ei vain ole löytynyt kumppania, tai on tullut ero.
        Kyllä se saa mielen masentuneeksi, jos puoliso ilmoittaa yllättäen haluavansa eron,
        vaikka juuri joulunaikaan
        Erakoksikin tullaan karikkoisen elämän myötä.
        Ei se välttämättä ole toive-elämää, tai mitä oikeasti elämältä haluaisi

        Autisti olisi ehdottomasti pitänyt jättää yksinäisten listan ulkopuolelle.
        Eikö sairaatkaan saa olla ivaamiselta rauhassa.

        He varmaan haluaisivat tulla katsomaan notkuvaa joulupöytää, jotka varakkaat perheelliset ovat kattaneet.
        Säälistä ja omaa egoaan kohottaen, tarjotaan jouluateria luuseriporukalle.

        Varmasti maistuu kinkut ja laatikot.
        Mitä en oikein usko.
        Kotona söisin mieluummin rosollia ja perunaa kun sääliruokaa rikkaan perheen keskellä.

        Kuten tästäkin huomaamme, yksin elävä on köyhä ja kaltoin kohdeltu, perheellinen on rikas ja tarjoaa sääliruokaa sille yksinäiselle.
        Rikas on valmis esittelemään jouluruokiaan luuseriporukalle. Rikas ja perheellinen haluaa kohottaa oma egoaan ja tarjoaa jouluaterian.
        Mistähän te oikein puhutte? Hurstin jouluaterioista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autismin kirjo ei ole sairaus. Monet kirjolla plevat ovat erittäin lahjakkaita ja älykkäitä, tekevät työnsä huolella ja taitavasti ja ovat muutenkin aivan terveitä, paitsi että he ovat erilaisia, poikkeavat ns. normaaleista ihmisitä asioissa jotka me pidämme itsestäänselvinä.
        Yksi suurimpia eroavaisuuksia on heidän suuret vaikeutensa lähestyä toista ihmistä, tuntea yhteenkuuluvuutta, pitää yllä sosiaalisia kontakteja, ei siksi että he eivät halua vaan siksi että he eivät tiedä miten se tehdään. Nyt kirjossakin on useita eri asteita ja monet autistit ovat vaan iloisia siitä että heitä ajatellaan ja pyydetään mukaan.

        En kyllä ymmärrä miten aiempi kirjoitukseni on tulkittu ikäänkuin ivana tai kritiikkinä ihmisiä kohtaan, jotka ovat eristäytyneet yhteiskunnasta ilman omaa tahtoaan, vain siksi että heiltä puuttuu edellytykset yhteisöllisyyteen. Pakottamatta ketään, ei se ole mitään pois keneltäkään, jos ojentaa auttavan käden jollekin, joka ilahtuu siitä, mutta jolta puuttuu aloitekykyä hakea kontaktia.

        Jos itse on valinnut erakoitua ja eristäytyä muista ihmisistä niin ei siinä mitään sen ihmeellisempää.
        Monet ovat vain jääneet yksi, puolison kuoltua, lapset muuttaneet kauan pois kotoa, yhteydet jostain syystä huonot ja välit rikki. Juuri jouluna yksinäisyys voi olla suorastaan puuduttavaa.

        Onhan selvää, että tässä iässä perheet ovat kasvaneet ja kaikki eivät voi kokoontua joulua viettämään saman katon alle, mutta ei yksinäistä isomummoa tai vaaria saisi jättää yksinään tuijottamaan telkkarin ruutua vuoden suurimpanan perhejuhlana.

        Kas kun kaikki emme ajattele noin kyynisen itsekkäästi kuin edellinen anonyymi: ei säälistä eikä omaa egoaan kohottaen, vaan empatiasta ja ihmisrakkaudesta. Eikä kysymys ole myöskään varallisuudesta: ne joilla on vähiten ovat usein ensimmäiset jakamaan sen vähän muidenkin kanssa.

        Se isomummo haluaa ehkä pysyä kotonaan ja viettää joulunsa oman halunsa mukaan.

        Moni vanhus väsyy hälisevässä porukassa, huono kuulo estää osallistumisen, väsymys voi iskeä kun on kuitenkin yritettävä.
        Omaiset viekööt isomummolle jouluruuat ja amarylliksen, tähden ikkunaan ja led-kynttilän. Isomummo tuntee, ettei häntä ole unohdettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autismin kirjo ei ole sairaus. Monet kirjolla plevat ovat erittäin lahjakkaita ja älykkäitä, tekevät työnsä huolella ja taitavasti ja ovat muutenkin aivan terveitä, paitsi että he ovat erilaisia, poikkeavat ns. normaaleista ihmisitä asioissa jotka me pidämme itsestäänselvinä.
        Yksi suurimpia eroavaisuuksia on heidän suuret vaikeutensa lähestyä toista ihmistä, tuntea yhteenkuuluvuutta, pitää yllä sosiaalisia kontakteja, ei siksi että he eivät halua vaan siksi että he eivät tiedä miten se tehdään. Nyt kirjossakin on useita eri asteita ja monet autistit ovat vaan iloisia siitä että heitä ajatellaan ja pyydetään mukaan.

        En kyllä ymmärrä miten aiempi kirjoitukseni on tulkittu ikäänkuin ivana tai kritiikkinä ihmisiä kohtaan, jotka ovat eristäytyneet yhteiskunnasta ilman omaa tahtoaan, vain siksi että heiltä puuttuu edellytykset yhteisöllisyyteen. Pakottamatta ketään, ei se ole mitään pois keneltäkään, jos ojentaa auttavan käden jollekin, joka ilahtuu siitä, mutta jolta puuttuu aloitekykyä hakea kontaktia.

        Jos itse on valinnut erakoitua ja eristäytyä muista ihmisistä niin ei siinä mitään sen ihmeellisempää.
        Monet ovat vain jääneet yksi, puolison kuoltua, lapset muuttaneet kauan pois kotoa, yhteydet jostain syystä huonot ja välit rikki. Juuri jouluna yksinäisyys voi olla suorastaan puuduttavaa.

        Onhan selvää, että tässä iässä perheet ovat kasvaneet ja kaikki eivät voi kokoontua joulua viettämään saman katon alle, mutta ei yksinäistä isomummoa tai vaaria saisi jättää yksinään tuijottamaan telkkarin ruutua vuoden suurimpanan perhejuhlana.

        Kas kun kaikki emme ajattele noin kyynisen itsekkäästi kuin edellinen anonyymi: ei säälistä eikä omaa egoaan kohottaen, vaan empatiasta ja ihmisrakkaudesta. Eikä kysymys ole myöskään varallisuudesta: ne joilla on vähiten ovat usein ensimmäiset jakamaan sen vähän muidenkin kanssa.

        Jaa paloma se vähäsi joka päivä todelliseen ruuan puutteeseen vaikka Gazaan tai Sudaniin. Lähisuvun kanssa mässäydpöydän jako jouluna ei kovin jlo teko ole, vaikka pueneläkeläinen oletkin.
        Jankutat tuota” valinnut erakoitua” , niinkuin sukulaisten joulupöydästä poisjääminen olisi erakoitumista. Pikemminkin on niin, että kun on paljon muuta kivaa seuraa, eidinne mummon vaivoiksi mennä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa paloma se vähäsi joka päivä todelliseen ruuan puutteeseen vaikka Gazaan tai Sudaniin. Lähisuvun kanssa mässäydpöydän jako jouluna ei kovin jlo teko ole, vaikka pueneläkeläinen oletkin.
        Jankutat tuota” valinnut erakoitua” , niinkuin sukulaisten joulupöydästä poisjääminen olisi erakoitumista. Pikemminkin on niin, että kun on paljon muuta kivaa seuraa, eidinne mummon vaivoiksi mennä.

        Jotkut sukulaiset ojentavat auttavan kätensä jouluna ja hakevat palvelutalosta vanhuksen kotiinsa syömään.
        Se on hoiva-asukkaalle järkytys.
        Pyytää hoitajalta rauhoittavia.
        Pelkää lähteä tutusta hoivan joulupöydästä, sukulaisen joulupöytään.
        Ei voi kieltäyä kun ei tahdo loukata ketään.
        Kun hänet tuodaan hoivaan takaisin, hän on itkuinen ja hyvin ahdistunut.
        Ja nälkäinen. Ei hän uskaltanut vapisevana syödä hienossa pöydässä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut sukulaiset ojentavat auttavan kätensä jouluna ja hakevat palvelutalosta vanhuksen kotiinsa syömään.
        Se on hoiva-asukkaalle järkytys.
        Pyytää hoitajalta rauhoittavia.
        Pelkää lähteä tutusta hoivan joulupöydästä, sukulaisen joulupöytään.
        Ei voi kieltäyä kun ei tahdo loukata ketään.
        Kun hänet tuodaan hoivaan takaisin, hän on itkuinen ja hyvin ahdistunut.
        Ja nälkäinen. Ei hän uskaltanut vapisevana syödä hienossa pöydässä mitään.

        Eikä tämäkään vanhus ole erakko eikä autosmin kirjolla, ei vaan tykkää olla tuossa pöytänäytelmässä mukana . Hänen yhteisönsä on hoivakoti asukkaineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikä tämäkään vanhus ole erakko eikä autosmin kirjolla, ei vaan tykkää olla tuossa pöytänäytelmässä mukana . Hänen yhteisönsä on hoivakoti asukkaineen.

        Tämäkin vanhus unohdetaan vuodeksi.
        Seuraavana jouluna sama toistuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autismin kirjo ei ole sairaus. Monet kirjolla plevat ovat erittäin lahjakkaita ja älykkäitä, tekevät työnsä huolella ja taitavasti ja ovat muutenkin aivan terveitä, paitsi että he ovat erilaisia, poikkeavat ns. normaaleista ihmisitä asioissa jotka me pidämme itsestäänselvinä.
        Yksi suurimpia eroavaisuuksia on heidän suuret vaikeutensa lähestyä toista ihmistä, tuntea yhteenkuuluvuutta, pitää yllä sosiaalisia kontakteja, ei siksi että he eivät halua vaan siksi että he eivät tiedä miten se tehdään. Nyt kirjossakin on useita eri asteita ja monet autistit ovat vaan iloisia siitä että heitä ajatellaan ja pyydetään mukaan.

        En kyllä ymmärrä miten aiempi kirjoitukseni on tulkittu ikäänkuin ivana tai kritiikkinä ihmisiä kohtaan, jotka ovat eristäytyneet yhteiskunnasta ilman omaa tahtoaan, vain siksi että heiltä puuttuu edellytykset yhteisöllisyyteen. Pakottamatta ketään, ei se ole mitään pois keneltäkään, jos ojentaa auttavan käden jollekin, joka ilahtuu siitä, mutta jolta puuttuu aloitekykyä hakea kontaktia.

        Jos itse on valinnut erakoitua ja eristäytyä muista ihmisistä niin ei siinä mitään sen ihmeellisempää.
        Monet ovat vain jääneet yksi, puolison kuoltua, lapset muuttaneet kauan pois kotoa, yhteydet jostain syystä huonot ja välit rikki. Juuri jouluna yksinäisyys voi olla suorastaan puuduttavaa.

        Onhan selvää, että tässä iässä perheet ovat kasvaneet ja kaikki eivät voi kokoontua joulua viettämään saman katon alle, mutta ei yksinäistä isomummoa tai vaaria saisi jättää yksinään tuijottamaan telkkarin ruutua vuoden suurimpanan perhejuhlana.

        Kas kun kaikki emme ajattele noin kyynisen itsekkäästi kuin edellinen anonyymi: ei säälistä eikä omaa egoaan kohottaen, vaan empatiasta ja ihmisrakkaudesta. Eikä kysymys ole myöskään varallisuudesta: ne joilla on vähiten ovat usein ensimmäiset jakamaan sen vähän muidenkin kanssa.

        Vietitkö sinä kaikki joulusi äitisi kanssa niin kauan, kuin hän eli?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vietitkö sinä kaikki joulusi äitisi kanssa niin kauan, kuin hän eli?

        Huomenta räntäsateisesta Savosta, sama ilmiö varmaan joka puolella suomea, näin säätiedotus kertoo.
        Joulu nurkan takan, lahjat vielä kaupan paketoinnissa monellakin, pieni väsymyskin näistä jouluisista puuhista rasittaa.
        Omalla kohdallani ei mitään harmia joulun tulosta, kaikki on hoitunut mallikkaasti, eilen naapurin rouva piipahti luonani, piipahtaminen pari tuntia kesti, nauroi kohta miehensä etsimään tulevan.
        Todettiin, että liian harvoin näitä tapaamisia on, vaikka samassa talossa jopa käytävässä kotimme sijaitsee, lenkkisauna on vakituinen kohtauspaikka.
        Tytär soitti, että poikansa perhe Ruotsista ajavat Tahkolle suoraan ja sieltä tulevat sunnuntaina joulutervehdyksen tekemään.
        Kuusi aikuista ja suvun pienin, viides polvi on jo puolivuotias hänkin, kahvipöydän ympärillä juttu luistaa, näin uskon.
        Sunnuntaina myös tyttärentytön porukka piipahtaa illan suussa, menemme neljän polven voimin joululauluja kirkkoon laulamaan.
        Siinäpä jo joulun ohjelmaa osin käytetty, pojanperheen tuloista ei ole ilmoitettu, mutta varmaan ennen aattoa se tapahtuu, kun tiedossa on aaton viettoni.

        Lueskelin noita viestejä ja ihmetykseni kasvoi, näinkö joulun aika mielet kohottaa, mielestäni ei suunta ole kovin myönteinen.
        Joulunaika herkistää mielen ja pienikin "pahasana" kielet kirvoittaa.
        Tuosta yksin viihtymisestä jos sen itse on valinnut ei pitäisi mitään sanomista muilla olla.
        Oma tahtoni on se minkä olen kertonutkin, haluan olla yksin, siis vapaa valinta, syy ei liene sen kummempi kuin väsyminen jo kaikkeen kokemaani ja uskoni siihen, että elää voi ilman monia asioita.
        Kun ikää on karttunut, on jo ehtinyt monenlaista kokea ja nähdä, jos huomaa ettei mitään kaipaa, silloin on onnellinen jo oman elämänsä yksin olemiseen.
        Ehkä erakko ei ole oikea sana kaikille yksin oleville, ei myöskään mikään autismiin viittaava, masennuskaan ei sen kummemmin ole yksinelävien vaiva, sitä ilmenee kaikilla.
        Sitten on erikseen ne vanhukset jotka on todella unohdettu, syystä tai toisesta, heille joulu voi olla voimia kysyvä, heidän kohdallaan hienotunteisuus on paikallaan.
        Paljon yritystä on siihenkin, että yksinäisyydestä kärsivät saisivat jouluunsa ilosanomaa, monet järjestöt niitä tarjoaa.
        Olkoonpa syyt, elämän kuviot mitkä tahansa, jokaiselle yksinäisyydestä kärsivien, seuraa kaipaavien olisi sitä saatava.
        Minun tapaiset yksin eläjät on siinä onnellisessa asemassa, että sukua on ja jouluna ainakin muistavat, yksin asumiseni on todella oma tahtoni.

        Jätetään nyt nuo harmittavat kommentit ja valmistaudutaan vuodenajan suuren juhlaan, sillä sitähän se joulu on, olipa yksin tai suuremmassa joukossa.
        Toivoisin, että jokaisen sydän kokisi sen joulun ihmeen, hyvä mielen ja empatian lähimmäisilleen antavan tunteen.
        Olen joulun lapsi ja minulle joulu on kaiken kauniin katselua, kuuntelua ja eläytymistä hyvään oloon.
        Yksin en tänäkään jouluna ole, kuten en koskaan ole ollutkaan, mutta uskoisin jouluni myös tunteita herättäisi yksin ollenkin, sillä loppujen lopuksi kaikki on itsestä kiinni.
        Joulunsanoma on kaunis, sen toivoisi jokaisen sydämeensä saavan, yksin tai mikä kenenkin olotila onkaan.

        Nyt kauppaan vielä viimeisiä puuttuvia asioita hankkimaan, minun jouluni on tervetullut saapumaan ja tuleekin jo sunnuntaina.
        Hyvää mielen hankintaa teille kirjoittaja ystävät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autismin kirjo ei ole sairaus. Monet kirjolla plevat ovat erittäin lahjakkaita ja älykkäitä, tekevät työnsä huolella ja taitavasti ja ovat muutenkin aivan terveitä, paitsi että he ovat erilaisia, poikkeavat ns. normaaleista ihmisitä asioissa jotka me pidämme itsestäänselvinä.
        Yksi suurimpia eroavaisuuksia on heidän suuret vaikeutensa lähestyä toista ihmistä, tuntea yhteenkuuluvuutta, pitää yllä sosiaalisia kontakteja, ei siksi että he eivät halua vaan siksi että he eivät tiedä miten se tehdään. Nyt kirjossakin on useita eri asteita ja monet autistit ovat vaan iloisia siitä että heitä ajatellaan ja pyydetään mukaan.

        En kyllä ymmärrä miten aiempi kirjoitukseni on tulkittu ikäänkuin ivana tai kritiikkinä ihmisiä kohtaan, jotka ovat eristäytyneet yhteiskunnasta ilman omaa tahtoaan, vain siksi että heiltä puuttuu edellytykset yhteisöllisyyteen. Pakottamatta ketään, ei se ole mitään pois keneltäkään, jos ojentaa auttavan käden jollekin, joka ilahtuu siitä, mutta jolta puuttuu aloitekykyä hakea kontaktia.

        Jos itse on valinnut erakoitua ja eristäytyä muista ihmisistä niin ei siinä mitään sen ihmeellisempää.
        Monet ovat vain jääneet yksi, puolison kuoltua, lapset muuttaneet kauan pois kotoa, yhteydet jostain syystä huonot ja välit rikki. Juuri jouluna yksinäisyys voi olla suorastaan puuduttavaa.

        Onhan selvää, että tässä iässä perheet ovat kasvaneet ja kaikki eivät voi kokoontua joulua viettämään saman katon alle, mutta ei yksinäistä isomummoa tai vaaria saisi jättää yksinään tuijottamaan telkkarin ruutua vuoden suurimpanan perhejuhlana.

        Kas kun kaikki emme ajattele noin kyynisen itsekkäästi kuin edellinen anonyymi: ei säälistä eikä omaa egoaan kohottaen, vaan empatiasta ja ihmisrakkaudesta. Eikä kysymys ole myöskään varallisuudesta: ne joilla on vähiten ovat usein ensimmäiset jakamaan sen vähän muidenkin kanssa.

        "mutta ei yksinäistä isomummoa tai vaaria saisi jättää yksinään tuijottamaan telkkarin ruutua vuoden suurimpanan perhejuhlana."

        Entäs, kun toisen mummu asuu 300 kilsan päässä ja toisen 500 kilsan päässä ja näiden mummujen lapsilla ei olekaan isoja asuntoja, mihin majoittaisivat vanhempansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vietitkö sinä kaikki joulusi äitisi kanssa niin kauan, kuin hän eli?

        Äitini viettti kaikki joulunsa siskojeni kanssa niin kauan kuin hän asui vielä kotona. Minäkin olen viettänyt jouluja hänen kanssaan hänen kaupunkiyksiössään, muistan ne joulut erityisellä lämmöllä. Äiti opetti minua tekemään karjalanpiirakoita ohueksi kaulitulla ruiskuorella pienessä keittiössään ja meillä oli tosi viihtyisää. Äitini oli silloin vähän yli kahdeksankymppinen.

        Hoitokodissa asuva vanhus ei ole yksinäinen ja varmasti, ellei hän halua tulla haetuksi lasten ja lastenlapsien kanssa joulunviettoon niin jouluvierailu kuten tuossa jo kirjoitettiin, amaryllis, lahja ja lämmin hali on silloin paikallaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äitini viettti kaikki joulunsa siskojeni kanssa niin kauan kuin hän asui vielä kotona. Minäkin olen viettänyt jouluja hänen kanssaan hänen kaupunkiyksiössään, muistan ne joulut erityisellä lämmöllä. Äiti opetti minua tekemään karjalanpiirakoita ohueksi kaulitulla ruiskuorella pienessä keittiössään ja meillä oli tosi viihtyisää. Äitini oli silloin vähän yli kahdeksankymppinen.

        Hoitokodissa asuva vanhus ei ole yksinäinen ja varmasti, ellei hän halua tulla haetuksi lasten ja lastenlapsien kanssa joulunviettoon niin jouluvierailu kuten tuossa jo kirjoitettiin, amaryllis, lahja ja lämmin hali on silloin paikallaan.

        Oliko myös perheesi siellä yksiössä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äitini viettti kaikki joulunsa siskojeni kanssa niin kauan kuin hän asui vielä kotona. Minäkin olen viettänyt jouluja hänen kanssaan hänen kaupunkiyksiössään, muistan ne joulut erityisellä lämmöllä. Äiti opetti minua tekemään karjalanpiirakoita ohueksi kaulitulla ruiskuorella pienessä keittiössään ja meillä oli tosi viihtyisää. Äitini oli silloin vähän yli kahdeksankymppinen.

        Hoitokodissa asuva vanhus ei ole yksinäinen ja varmasti, ellei hän halua tulla haetuksi lasten ja lastenlapsien kanssa joulunviettoon niin jouluvierailu kuten tuossa jo kirjoitettiin, amaryllis, lahja ja lämmin hali on silloin paikallaan.

        Hoitokodeissa on tarpeelliset välineet kuten pyörätuoli rollaattori , invavessa ja saniteettitilat kahvoilla. Niitä on mahdoton ottaa mukaan ja muutenkin voi tarvita invataksin. Ruokavalio on tarkka. Parempi että tullaan tervehfykselle hoitokotiin. Siellä on myös jouluruokaa, kuuset kukat ja jouluista ohjelmaa. Paras joululahja on käydä usein katsomassa ja muistaa usein sairaita, vanhuksia ja yksinäisiä.

        Eikä ne sukujoulut läheskään aina ole ilon lämmön ja yhteisöllisyyden jakamista, siitähän on tehty monta näytelmääkin. Leimahtaa kytemässä olleita riitoja, joku änkyröi kännissä, ruuille nyrpistellään ja vertaillaan saiko yhtä kalliin lahjan kuin antoi. Porukka joka tapaa toisiaan vain jouluna, ovat toisilleen ihan vieraita vaikka olisi lähisukua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko myös perheesi siellä yksiössä?

        Aikuisilla lapsillani oli omat perheet siinä vaiheessa, he viettivät aattoillan silloin anoppilassa Ruotsissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hoitokodeissa on tarpeelliset välineet kuten pyörätuoli rollaattori , invavessa ja saniteettitilat kahvoilla. Niitä on mahdoton ottaa mukaan ja muutenkin voi tarvita invataksin. Ruokavalio on tarkka. Parempi että tullaan tervehfykselle hoitokotiin. Siellä on myös jouluruokaa, kuuset kukat ja jouluista ohjelmaa. Paras joululahja on käydä usein katsomassa ja muistaa usein sairaita, vanhuksia ja yksinäisiä.

        Eikä ne sukujoulut läheskään aina ole ilon lämmön ja yhteisöllisyyden jakamista, siitähän on tehty monta näytelmääkin. Leimahtaa kytemässä olleita riitoja, joku änkyröi kännissä, ruuille nyrpistellään ja vertaillaan saiko yhtä kalliin lahjan kuin antoi. Porukka joka tapaa toisiaan vain jouluna, ovat toisilleen ihan vieraita vaikka olisi lähisukua.

        Alkoholin liiallinen käyttö on usein aiheuttanut konfliktitilanteita suomalaisessa ja ruotsalaisessa joulunvietossa. Vertailin nyt joulunviettoa esim. Latinalaisessa Amerikassa, jossa koko suku kokoontuu, syödään, jaetaan lahjoja ja käydään keskiyönmessussa ja alkoholin käyttö on vähäistä tai USA:ssa jossa joulun alla on täysi likkennekaaos kun jokaiselle on niin tärkeää olla kotona omien rakkaittensa kanssa, lentokentät ruuhakutuvat, junat myöhässä ja kotiin jouluksi matkustetaan pitkien matkojen takaa, lumimyrskyssä ja lähes paniikissa.

        Jokainenhan ratkaisee omanjoulunviettonsa itse ja suomalaiseen jouluun ei onneksi liity yhtä paljon kulutushysteriaa. Muistan lukiolaisena kun kävimme ryhmä luokaltamme paikallisessa vanhusten hoivakodissa esittämässä jouluohjelmaa, jouluevankeliumin lukemista ja enkelikuoroa ja sen sellaista. Nytkin lapsiryhmät, esim. esikouluista käyvät laulamassa ja tervehtimässä vanhuksia. Minusta on vain hienoa että vanhuksia ei jätetä yksin jouluna, elleivät he sitä itse nimenomaan halua.

        Mainitsin tuossa aikaisemmin vastalauseita herättäneessä kommentissani tietyt ryhmät henkilöitä, jotka helposti erakoituvat/eristäytyvät juhlapyhien vieton yhteydessä. Jotenkin joku oli saanut käsityksen että tarkoitin näillä ryhmillä juuri heitä.
        Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkoholin liiallinen käyttö on usein aiheuttanut konfliktitilanteita suomalaisessa ja ruotsalaisessa joulunvietossa. Vertailin nyt joulunviettoa esim. Latinalaisessa Amerikassa, jossa koko suku kokoontuu, syödään, jaetaan lahjoja ja käydään keskiyönmessussa ja alkoholin käyttö on vähäistä tai USA:ssa jossa joulun alla on täysi likkennekaaos kun jokaiselle on niin tärkeää olla kotona omien rakkaittensa kanssa, lentokentät ruuhakutuvat, junat myöhässä ja kotiin jouluksi matkustetaan pitkien matkojen takaa, lumimyrskyssä ja lähes paniikissa.

        Jokainenhan ratkaisee omanjoulunviettonsa itse ja suomalaiseen jouluun ei onneksi liity yhtä paljon kulutushysteriaa. Muistan lukiolaisena kun kävimme ryhmä luokaltamme paikallisessa vanhusten hoivakodissa esittämässä jouluohjelmaa, jouluevankeliumin lukemista ja enkelikuoroa ja sen sellaista. Nytkin lapsiryhmät, esim. esikouluista käyvät laulamassa ja tervehtimässä vanhuksia. Minusta on vain hienoa että vanhuksia ei jätetä yksin jouluna, elleivät he sitä itse nimenomaan halua.

        Mainitsin tuossa aikaisemmin vastalauseita herättäneessä kommentissani tietyt ryhmät henkilöitä, jotka helposti erakoituvat/eristäytyvät juhlapyhien vieton yhteydessä. Jotenkin joku oli saanut käsityksen että tarkoitin näillä ryhmillä juuri heitä.
        Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

        Älä jaksa nyt selitellä. Selittelyllä ei se muuksi muutu.

        Törkeää oli tekstisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkoholin liiallinen käyttö on usein aiheuttanut konfliktitilanteita suomalaisessa ja ruotsalaisessa joulunvietossa. Vertailin nyt joulunviettoa esim. Latinalaisessa Amerikassa, jossa koko suku kokoontuu, syödään, jaetaan lahjoja ja käydään keskiyönmessussa ja alkoholin käyttö on vähäistä tai USA:ssa jossa joulun alla on täysi likkennekaaos kun jokaiselle on niin tärkeää olla kotona omien rakkaittensa kanssa, lentokentät ruuhakutuvat, junat myöhässä ja kotiin jouluksi matkustetaan pitkien matkojen takaa, lumimyrskyssä ja lähes paniikissa.

        Jokainenhan ratkaisee omanjoulunviettonsa itse ja suomalaiseen jouluun ei onneksi liity yhtä paljon kulutushysteriaa. Muistan lukiolaisena kun kävimme ryhmä luokaltamme paikallisessa vanhusten hoivakodissa esittämässä jouluohjelmaa, jouluevankeliumin lukemista ja enkelikuoroa ja sen sellaista. Nytkin lapsiryhmät, esim. esikouluista käyvät laulamassa ja tervehtimässä vanhuksia. Minusta on vain hienoa että vanhuksia ei jätetä yksin jouluna, elleivät he sitä itse nimenomaan halua.

        Mainitsin tuossa aikaisemmin vastalauseita herättäneessä kommentissani tietyt ryhmät henkilöitä, jotka helposti erakoituvat/eristäytyvät juhlapyhien vieton yhteydessä. Jotenkin joku oli saanut käsityksen että tarkoitin näillä ryhmillä juuri heitä.
        Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

        Minä taas olen kuullut ihan toista alkoholin käytöstä esim. Kolumbiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä jaksa nyt selitellä. Selittelyllä ei se muuksi muutu.

        Törkeää oli tekstisi.

        Siis asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä on mielestäsi törkeää?
        Alä viitsi lietsoa riitaa näin joulun alla.
        Kenellekään erityisesti ei se ollut tarkoitettua, mutta jos kenkä sopii.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "mutta ei yksinäistä isomummoa tai vaaria saisi jättää yksinään tuijottamaan telkkarin ruutua vuoden suurimpanan perhejuhlana."

        Entäs, kun toisen mummu asuu 300 kilsan päässä ja toisen 500 kilsan päässä ja näiden mummujen lapsilla ei olekaan isoja asuntoja, mihin majoittaisivat vanhempansa.

        Ei muuta kuin isomummoille tilataan ja maksetaan invataksi vaikka tuhannelle kilometrille , maksetaan hotellihuone , kunhan ei vanhus leimaudu autistiksi tai erakoksi. Vanhus elääloppuvuoden siitä ilosta ja lämmöstä jonka yhteinen joulusyöminki tarjoaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkoholin liiallinen käyttö on usein aiheuttanut konfliktitilanteita suomalaisessa ja ruotsalaisessa joulunvietossa. Vertailin nyt joulunviettoa esim. Latinalaisessa Amerikassa, jossa koko suku kokoontuu, syödään, jaetaan lahjoja ja käydään keskiyönmessussa ja alkoholin käyttö on vähäistä tai USA:ssa jossa joulun alla on täysi likkennekaaos kun jokaiselle on niin tärkeää olla kotona omien rakkaittensa kanssa, lentokentät ruuhakutuvat, junat myöhässä ja kotiin jouluksi matkustetaan pitkien matkojen takaa, lumimyrskyssä ja lähes paniikissa.

        Jokainenhan ratkaisee omanjoulunviettonsa itse ja suomalaiseen jouluun ei onneksi liity yhtä paljon kulutushysteriaa. Muistan lukiolaisena kun kävimme ryhmä luokaltamme paikallisessa vanhusten hoivakodissa esittämässä jouluohjelmaa, jouluevankeliumin lukemista ja enkelikuoroa ja sen sellaista. Nytkin lapsiryhmät, esim. esikouluista käyvät laulamassa ja tervehtimässä vanhuksia. Minusta on vain hienoa että vanhuksia ei jätetä yksin jouluna, elleivät he sitä itse nimenomaan halua.

        Mainitsin tuossa aikaisemmin vastalauseita herättäneessä kommentissani tietyt ryhmät henkilöitä, jotka helposti erakoituvat/eristäytyvät juhlapyhien vieton yhteydessä. Jotenkin joku oli saanut käsityksen että tarkoitin näillä ryhmillä juuri heitä.
        Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

        Paloma. Empaattinen ihminen ei itseään ajattele sinun vähättelysi kohteena, vaan näissä kommenteissa on loukkaannuttu ihan aiheellisesti siitä, miten luokittelet kevyesti ihmisiä noin rankoilla nimityksillä kuin autisti erakko, masentunut. Jotkut voivat valita asioita itse, jotkut eivät vaan olosuhteet sanelee. Yksi joulupäivällinen on pikkujuttu , hyvä arki ja jatkuva yhteys on paljon tärkempää.

        Joulu ei ole ongelma mikä pitää ratkaista ei ainakaan sinun pidä ketään ohjeistaa tai syyllistää. Pääsit jo suomalaisten juopotteluun , nyt olet ruotsalaistenkin huomannut sitä tekevän. Mijset jäänyt sinne Kolumbiann onnelaan, jossa ei ole alkoholiongelmia, kukaan ei ole yksinäinen ja kaikki jaetaan kaikkien kesken?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paloma. Empaattinen ihminen ei itseään ajattele sinun vähättelysi kohteena, vaan näissä kommenteissa on loukkaannuttu ihan aiheellisesti siitä, miten luokittelet kevyesti ihmisiä noin rankoilla nimityksillä kuin autisti erakko, masentunut. Jotkut voivat valita asioita itse, jotkut eivät vaan olosuhteet sanelee. Yksi joulupäivällinen on pikkujuttu , hyvä arki ja jatkuva yhteys on paljon tärkempää.

        Joulu ei ole ongelma mikä pitää ratkaista ei ainakaan sinun pidä ketään ohjeistaa tai syyllistää. Pääsit jo suomalaisten juopotteluun , nyt olet ruotsalaistenkin huomannut sitä tekevän. Mijset jäänyt sinne Kolumbiann onnelaan, jossa ei ole alkoholiongelmia, kukaan ei ole yksinäinen ja kaikki jaetaan kaikkien kesken?

        "On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna"

        Näille saimme jo diagnoosin, mutta mikä on diagnoosi niille, jotka ovat pakon edestä jouluna yksin kotona?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paloma. Empaattinen ihminen ei itseään ajattele sinun vähättelysi kohteena, vaan näissä kommenteissa on loukkaannuttu ihan aiheellisesti siitä, miten luokittelet kevyesti ihmisiä noin rankoilla nimityksillä kuin autisti erakko, masentunut. Jotkut voivat valita asioita itse, jotkut eivät vaan olosuhteet sanelee. Yksi joulupäivällinen on pikkujuttu , hyvä arki ja jatkuva yhteys on paljon tärkempää.

        Joulu ei ole ongelma mikä pitää ratkaista ei ainakaan sinun pidä ketään ohjeistaa tai syyllistää. Pääsit jo suomalaisten juopotteluun , nyt olet ruotsalaistenkin huomannut sitä tekevän. Mijset jäänyt sinne Kolumbiann onnelaan, jossa ei ole alkoholiongelmia, kukaan ei ole yksinäinen ja kaikki jaetaan kaikkien kesken?

        Ihan sama vaikka kuinka yrittäisin oikaista väärinkäsityksiä kuviteeluist aloukkauksista ja vähättelyistä. Tunteet ovat pinnassa ja mieluimmin ymmärretään väärin ja loukkaannutaan kuin sisäistetään kirjoittajan viesti.

        Taidan mennä käärimään paketteja joulukuusen alle asetettavaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan sama vaikka kuinka yrittäisin oikaista väärinkäsityksiä kuviteeluist aloukkauksista ja vähättelyistä. Tunteet ovat pinnassa ja mieluimmin ymmärretään väärin ja loukkaannutaan kuin sisäistetään kirjoittajan viesti.

        Taidan mennä käärimään paketteja joulukuusen alle asetettavaksi.

        Parempi olla mestaroimatta muiden elämää, kun pitää muita syyttää väärin ymmärtämisestä . Nytkään et anteeksi keltään loukkauksiasi pyydä, vaan vaadit muita sisäistämään viestisi. Sisäistäminen taitaa olla käsitteenäkin sinulle vieras ja ainakin yksipuolinen vaatimus. Etkö ole vieläkään sinne peilisi eteen mennyt, vaikka jatkuvasti saat tämänkaltaista palautetta muiden väheksymisestä ja pomottamisesta. Se kävi päinsä ruotsalaisessa ladtentarhassa, ei suomalaisella vanhusten palstalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vietitkö sinä kaikki joulusi äitisi kanssa niin kauan, kuin hän eli?

        Yleensä vietin. Joskus meni toisille sukulaisille, mutta yleensä minun luokseni. Yli 80 v.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä on mielestäsi törkeää?
        Alä viitsi lietsoa riitaa näin joulun alla.
        Kenellekään erityisesti ei se ollut tarkoitettua, mutta jos kenkä sopii.....

        Ainut riidan lietsoja on paloma, joka ei puhunut asioista vaan luokitteli ihmisiä. Kyllä palomallekkin ja samoin sinulle löytyisi diagnooseja ihan niiden oikeilla nimillä . Täällä on sellaisiakin jotka pitävät muiden ja varsinkin heikompien puolta, vaikka loukkaukset ja vähättely ei itseen kohdistu. Sellainen muista välittäminen kuuluu inhimillisyyteen ja sivistysvaltioon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainut riidan lietsoja on paloma, joka ei puhunut asioista vaan luokitteli ihmisiä. Kyllä palomallekkin ja samoin sinulle löytyisi diagnooseja ihan niiden oikeilla nimillä . Täällä on sellaisiakin jotka pitävät muiden ja varsinkin heikompien puolta, vaikka loukkaukset ja vähättely ei itseen kohdistu. Sellainen muista välittäminen kuuluu inhimillisyyteen ja sivistysvaltioon.

        Tosi raukkamaista käydä kimppuuni vääristelemällä sanomisiani ja loukkaamalla minua henkilökohtaisesti, vaikka kirjoitin aivan tavallisista ja yleisistä asioista, osoittamatta viestejäni kenellekään erityisesti.
        Kyllä on täälläkin väkeä joka voi todella huonosti, jos eivät kärsi kuulla että joukossamme on yksinäisiä vanhuksia jotka ilahtuisivat siitä että joku kutsuisi heidät kotiinsa jouluaterialle.
        Voi hyvät hyssykät!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainut riidan lietsoja on paloma, joka ei puhunut asioista vaan luokitteli ihmisiä. Kyllä palomallekkin ja samoin sinulle löytyisi diagnooseja ihan niiden oikeilla nimillä . Täällä on sellaisiakin jotka pitävät muiden ja varsinkin heikompien puolta, vaikka loukkaukset ja vähättely ei itseen kohdistu. Sellainen muista välittäminen kuuluu inhimillisyyteen ja sivistysvaltioon.

        👍👍👍Juuri näin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainut riidan lietsoja on paloma, joka ei puhunut asioista vaan luokitteli ihmisiä. Kyllä palomallekkin ja samoin sinulle löytyisi diagnooseja ihan niiden oikeilla nimillä . Täällä on sellaisiakin jotka pitävät muiden ja varsinkin heikompien puolta, vaikka loukkaukset ja vähättely ei itseen kohdistu. Sellainen muista välittäminen kuuluu inhimillisyyteen ja sivistysvaltioon.

        Ei nyt mennyt oikein, sinä et ymmärtänyt Paloman kirjoitusta. Paloma välittää ja pitää huolta diagnisoiduista ja ilman diagnoosia olevista. Lopeta jo joulukin on ovella.

        Itse lähden taiteilijoiden joulutupaan, siellä on kiva tunnelma eikä siellä lajitella ihmisiä hyviin ja pahoihin, terveisiin ja sairaisiin, älykkäisiin ja tyhmiin.

        Siellä on ihmisiä.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei nyt mennyt oikein, sinä et ymmärtänyt Paloman kirjoitusta. Paloma välittää ja pitää huolta diagnisoiduista ja ilman diagnoosia olevista. Lopeta jo joulukin on ovella.

        Itse lähden taiteilijoiden joulutupaan, siellä on kiva tunnelma eikä siellä lajitella ihmisiä hyviin ja pahoihin, terveisiin ja sairaisiin, älykkäisiin ja tyhmiin.

        Siellä on ihmisiä.

        Korppis

        .
        Ei korppi korpin silmää noki. Yhtään ei paloman sanomiset parane sinun vääntämisistä.Osataan tehdä ihan itse johtopäätökset .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        .
        Ei korppi korpin silmää noki. Yhtään ei paloman sanomiset parane sinun vääntämisistä.Osataan tehdä ihan itse johtopäätökset .

        tai sitten ei osata


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        .
        Ei korppi korpin silmää noki. Yhtään ei paloman sanomiset parane sinun vääntämisistä.Osataan tehdä ihan itse johtopäätökset .

        Paloma on kirjailija. Hän kirjoittaa palstalla toista ja tarkoittaa toista. Korjailee sanomisiaan, jotka vain entistä enemmän menevät solmuun.
        Olisi viisaampaa kirjoittaa oikeasti itse kokemastaan asiasta, eikä syleillä koko maailmaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainut riidan lietsoja on paloma, joka ei puhunut asioista vaan luokitteli ihmisiä. Kyllä palomallekkin ja samoin sinulle löytyisi diagnooseja ihan niiden oikeilla nimillä . Täällä on sellaisiakin jotka pitävät muiden ja varsinkin heikompien puolta, vaikka loukkaukset ja vähättely ei itseen kohdistu. Sellainen muista välittäminen kuuluu inhimillisyyteen ja sivistysvaltioon.

        Paloma.se01 närkästyi, kun ei saanut kateellisia huokauksia hänen bakkanaaliselle joululle. Melkein kuvottavalta mässäilyltähän tuo hänen joulunviettonsa vaikuttaa.
        Nyt polkee alas yksinäiset ja erilaiset ihmiset nostaakseen omaa statustaan. Ei se noin nouse, vaan päinvastoin laskee maanrakoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paloma.se01 närkästyi, kun ei saanut kateellisia huokauksia hänen bakkanaaliselle joululle. Melkein kuvottavalta mässäilyltähän tuo hänen joulunviettonsa vaikuttaa.
        Nyt polkee alas yksinäiset ja erilaiset ihmiset nostaakseen omaa statustaan. Ei se noin nouse, vaan päinvastoin laskee maanrakoon.

        Minä kyllä ihmettelen niitä ruotsalaisen joulun sylkiluita vai , tarkoittiko kylkiluita? Jospa niitä saa kaluta ne autistiset yksinäiset vanhukset, joita tietenkin on aterialle kutsuttu jakamAn iloa, lämpöä ja läheisyyttä. Tulevatkohan ihan Suomesta asti, kun niin on huolissaan suomalaisten vanhusten erakoitumusesta ja viinan käytöstäkin. Toivottavasti on varattu adodifiiluspiimää, meneehän maha ruikulle tuosta rasvan ja suolan määrästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä kyllä ihmettelen niitä ruotsalaisen joulun sylkiluita vai , tarkoittiko kylkiluita? Jospa niitä saa kaluta ne autistiset yksinäiset vanhukset, joita tietenkin on aterialle kutsuttu jakamAn iloa, lämpöä ja läheisyyttä. Tulevatkohan ihan Suomesta asti, kun niin on huolissaan suomalaisten vanhusten erakoitumusesta ja viinan käytöstäkin. Toivottavasti on varattu adodifiiluspiimää, meneehän maha ruikulle tuosta rasvan ja suolan määrästä.

        Naudan ja esim. kuhan poskilihat ovat maukkaiksi mainostettu, mutta sylkiluut ovat outoja. Pitäisikö olla sylkirauhaset imeskeltävinä. Huhhuh...
        Kyllä sieltä viinavaunusta varmaan joku absolut vodkasnapsi hulautettuna bakteereja tappaisi vaan ei pää taitaisi kestää eikä jalat kantaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna"

        Näille saimme jo diagnoosin, mutta mikä on diagnoosi niille, jotka ovat pakon edestä jouluna yksin kotona?

        Nämä olivat vain esimerkkejä ihmisistä, joilla on sosiaalinen handicap ja joita voi lähestyä ja yrittää houkutella "ihmisyyden pitoihin",
        Joillakin on joku diagnoosi, useimmilla ei.
        Ihminen on kuitenkin laumaeläin ja noin yleensä, viihtyy paremmin muiden ihmisten seurassa.
        Jos on pakon edestä joulun yksinään kotona, niin varmaan seurakunta tai joku järjestö pitää tilaisuuksia joihin yksinäiset vanhukset ovat tervetulleita. Ehkä vielä tullaan hakemaankin, jos on liikuntarajoitteinen.
        Onhan se surullista kun joutuu viettämään yksin suuria juhlapyhiä ja ihan arkeakin, koska läheiset ovat muuttaneet kauas, joko tuonilmaisiin tai sitten kauas. YHteiskunta joka ei välitä vanhuksistaan, tai sitten vain pitää huollta, että pysyvät hengissä ja saavat ruokaa, eivätkä romahda lumihankeen, mutta kyllä vanhus tarvitsee myös ystävyyttä, lempeää halia ja läheisiä joilla on aikaa heille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        .
        Ei korppi korpin silmää noki. Yhtään ei paloman sanomiset parane sinun vääntämisistä.Osataan tehdä ihan itse johtopäätökset .

        Iltaa@

        Ei korppi noki ketään.
        Korppi vaan taas huulipyöreenä lukee, kuinka ketju vetää raatolintuja, jotka ovat hyökänneet pulun kimppuun. He raatelevat saalistaan, veri lentää, korppia kuvottaa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko myös perheesi siellä yksiössä?

        Asuntopulan aikoihin asuttiin ahtaasti, ja yksiöönkin mahdutettiin koko perhe.Joillakin vuokralaisilla oli vain kakluuni, jonka pesässä keitettiin ateriat hiilloksella. Sotien jälkeen vuokralautakunta määräsi asukkaat huoneistoihin. Sopeuduttava oli.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä jaksa nyt selitellä. Selittelyllä ei se muuksi muutu.

        Törkeää oli tekstisi.

        Toisten kommenttien lukeminen ja ymmärtäminen on taitolaji.
        Mikä tekstistä tekee "törkeän"? Palstan lukija ei ainakaan ymmärrä syytöstä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas olen kuullut ihan toista alkoholin käytöstä esim. Kolumbiassa.

        Mitä kuulit Kolumbiassa?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna"

        Näille saimme jo diagnoosin, mutta mikä on diagnoosi niille, jotka ovat pakon edestä jouluna yksin kotona?

        No analysoi vielä nekin, jotka joutuvat joka vuosi lapsineen reissaamaan pariin mummolaan joulun viettoon, ja viettämään juhlapyhät autossa matkalla sukulaisista toiseen.
        Wanhat kun haluavat seurata lasten riemua ja sädehtiviä silmiä. Eivät vain jaksa matkustaa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisten kommenttien lukeminen ja ymmärtäminen on taitolaji.
        Mikä tekstistä tekee "törkeän"? Palstan lukija ei ainakaan ymmärrä syytöstä.

        Et olelukija vaan paloma. Täällä ei mitään ihme temppuilua tarvita viestien lukemiseen eikä kirjoittamiseen, Ei se ole mikään taitolaji vaan normaalia rehellistä ja konstailematonta kielenkäyttöä , jonka tavallinen terveen itsekriittinen kirjoittaja osaa luonnostaan. Jos koko ajan saa palautetta loukkaavasta ja ylimielisestä kirjoittelemisesta, ei ole muuta keinoa kuin mennä peilinsä eteen. Kaikki selittelyt ja vaatimukset muille luetun ymmärtämisestä vaan pahentavat asiaa. Jos et vieläkään ymmärrä, opettele ymmärtämään.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Parempi olla mestaroimatta muiden elämää, kun pitää muita syyttää väärin ymmärtämisestä . Nytkään et anteeksi keltään loukkauksiasi pyydä, vaan vaadit muita sisäistämään viestisi. Sisäistäminen taitaa olla käsitteenäkin sinulle vieras ja ainakin yksipuolinen vaatimus. Etkö ole vieläkään sinne peilisi eteen mennyt, vaikka jatkuvasti saat tämänkaltaista palautetta muiden väheksymisestä ja pomottamisesta. Se kävi päinsä ruotsalaisessa ladtentarhassa, ei suomalaisella vanhusten palstalla.

        "Et anteeksi pyydä".
        Käsittämätöntä määräilyä. Joku lausuu mielipiteensä. Se on erilainen kuin jonkun toisen, joten herne nenään heti ja syytös loukkaamisesta äkkiä palstalle! Selitä mitä tarkoitat sisäistämisellä.
        11:32 syyttää kirjoittajaa mestaroimisesta.
        Mitä muuta hänen oma kirjoituksensa on?

        Miksi tämä muitten kirjoitusten ylenkatsominen on niin yleistynyt? Emmekö vain voi ohittaa tekstiä, joka ei miellytä.
        Vaikeaa varmasti!En itsekään enää pystynyt.


      • Anonyymi
        UUSI
        korppis kirjoitti:

        Iltaa@

        Ei korppi noki ketään.
        Korppi vaan taas huulipyöreenä lukee, kuinka ketju vetää raatolintuja, jotka ovat hyökänneet pulun kimppuun. He raatelevat saalistaan, veri lentää, korppia kuvottaa.

        Olen kirjoittanut joulupukille ja tilannut kevlarit, siis luodinkestävät turvasliivit. Toinen vaohtoehto olisi lentää niin korkealla naakkojen hilseen yläpuolella ettei mekkala enää tavoita.
        Paketit nyt kääritty, parhaat joululaulut soi ja maa on valkoinen . Lunta ei ole paljon, mutta sen verran että maa peittyy.
        Olen ollut nuhainen ja yskäinen, johtuisiko se siitä että siniset hyasintit ovat nyt täydessä kukassa? Mies täytti eilen samat vuodet kuin minäkin, mutta emme menneet ulos syömään, ostin vain deliosastolta tuoretta paahtopaistia ja perunasalaattia ja valmiin kakun.
        Joulun valmistelut nyt siinä vaiheessa, että viisainta ottaa rauhallisesti ja alkaa karsia listalta ei-välttämättömiä asioita. Laatikot tehty, paitsi bataatit vielä kuorimatta ja keittämättä. Kinkku pitäisi ottaa sulamaan, niin voisin paistaa sen etukäteen ja sitten jouluna syödä siivutettuna ja kylmänä, ruotsalaiseen tapaan.
        Hyvää joulunodotusta korpeen!


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kirjoittanut joulupukille ja tilannut kevlarit, siis luodinkestävät turvasliivit. Toinen vaohtoehto olisi lentää niin korkealla naakkojen hilseen yläpuolella ettei mekkala enää tavoita.
        Paketit nyt kääritty, parhaat joululaulut soi ja maa on valkoinen . Lunta ei ole paljon, mutta sen verran että maa peittyy.
        Olen ollut nuhainen ja yskäinen, johtuisiko se siitä että siniset hyasintit ovat nyt täydessä kukassa? Mies täytti eilen samat vuodet kuin minäkin, mutta emme menneet ulos syömään, ostin vain deliosastolta tuoretta paahtopaistia ja perunasalaattia ja valmiin kakun.
        Joulun valmistelut nyt siinä vaiheessa, että viisainta ottaa rauhallisesti ja alkaa karsia listalta ei-välttämättömiä asioita. Laatikot tehty, paitsi bataatit vielä kuorimatta ja keittämättä. Kinkku pitäisi ottaa sulamaan, niin voisin paistaa sen etukäteen ja sitten jouluna syödä siivutettuna ja kylmänä, ruotsalaiseen tapaan.
        Hyvää joulunodotusta korpeen!

        Olisit voinut kahden keskisessä postissa nuo terveisesi laittaa, koska muille et niitä lähetä. Pulut lentää vain sen vähän että pääsee häiriköimään, varastamaan torilla kävijöiltä ruokaa ja sitte paskomaan pitkin torua.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kirjoittanut joulupukille ja tilannut kevlarit, siis luodinkestävät turvasliivit. Toinen vaohtoehto olisi lentää niin korkealla naakkojen hilseen yläpuolella ettei mekkala enää tavoita.
        Paketit nyt kääritty, parhaat joululaulut soi ja maa on valkoinen . Lunta ei ole paljon, mutta sen verran että maa peittyy.
        Olen ollut nuhainen ja yskäinen, johtuisiko se siitä että siniset hyasintit ovat nyt täydessä kukassa? Mies täytti eilen samat vuodet kuin minäkin, mutta emme menneet ulos syömään, ostin vain deliosastolta tuoretta paahtopaistia ja perunasalaattia ja valmiin kakun.
        Joulun valmistelut nyt siinä vaiheessa, että viisainta ottaa rauhallisesti ja alkaa karsia listalta ei-välttämättömiä asioita. Laatikot tehty, paitsi bataatit vielä kuorimatta ja keittämättä. Kinkku pitäisi ottaa sulamaan, niin voisin paistaa sen etukäteen ja sitten jouluna syödä siivutettuna ja kylmänä, ruotsalaiseen tapaan.
        Hyvää joulunodotusta korpeen!

        Kolmas vaihtoehto on se, ettei me sinne missä niitä naakkoja on?
        Pysyy vaan siellä, missä pulut voi vapaasti paskoa.


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kirjoittanut joulupukille ja tilannut kevlarit, siis luodinkestävät turvasliivit. Toinen vaohtoehto olisi lentää niin korkealla naakkojen hilseen yläpuolella ettei mekkala enää tavoita.
        Paketit nyt kääritty, parhaat joululaulut soi ja maa on valkoinen . Lunta ei ole paljon, mutta sen verran että maa peittyy.
        Olen ollut nuhainen ja yskäinen, johtuisiko se siitä että siniset hyasintit ovat nyt täydessä kukassa? Mies täytti eilen samat vuodet kuin minäkin, mutta emme menneet ulos syömään, ostin vain deliosastolta tuoretta paahtopaistia ja perunasalaattia ja valmiin kakun.
        Joulun valmistelut nyt siinä vaiheessa, että viisainta ottaa rauhallisesti ja alkaa karsia listalta ei-välttämättömiä asioita. Laatikot tehty, paitsi bataatit vielä kuorimatta ja keittämättä. Kinkku pitäisi ottaa sulamaan, niin voisin paistaa sen etukäteen ja sitten jouluna syödä siivutettuna ja kylmänä, ruotsalaiseen tapaan.
        Hyvää joulunodotusta korpeen!

        Kiitos samoin ystäväni@

        Aloitin jo kakkujen koristelujen esivalmistelut. Huomenna tulee ensimmäiset kahvittelijat.
        Aattona teen sushikuusen ja vien sen joulupäivänä Sotkamoon, jonne kokoonnumme jouluaterialle.

        Eilen oli taiteilijatonttu-tuvan avajaiset.

        Tänään käyn vielä ostoksilla, joulujuomia lähinnä.

        Jokohan avaisi sampanjapullon, jonka saimme keväällä häälahjaksi.

        Lämpimät jouluterveisemme teille kaikille 🧑‍🎄


    • Anonyymi

      No niin palstan dementikot, oletteko jo muistaneet ostaa joulukuusenne, minä aion mennä hakemaan jo kesällä merkkaamani kuusen Enso-Gutzeitin metsästä.
      Hyvää joulua kaikille.Toivottaa Bertil-setä.

      • En ole dementikko, en ole ostanut joulukkuusta, en myoskään sitä varastanut,
        Tänään hain joulukuusen ihan omasta metsästäni.

        Mitä luulet Bertil-setä, kumpi on yhteiskunnassa paheksuttavanpi, dementikko vai varas?


      • Anonyymi
        UUSI
        Eliaana kirjoitti:

        En ole dementikko, en ole ostanut joulukkuusta, en myoskään sitä varastanut,
        Tänään hain joulukuusen ihan omasta metsästäni.

        Mitä luulet Bertil-setä, kumpi on yhteiskunnassa paheksuttavanpi, dementikko vai varas?

        Joulukuusivarkaus kestää vain pari minuuttia, puita pitää muutenkin harventaa. Dementikkous on kokoaikaista, aiheuttaa paljon harmia, työtä ja surua myös muille.


    • Anonyymi
      UUSI

      Missäs tepa luuraa? Muut täällä kyllä tuntuu käyvänkin, osa hyvinkin kuumana.

      • UUSI

        Hyvää joulun aluspäivää ja leppoisaa mieltä kaikille.
        Leppoisaa mieltä pyytelen, sillä ei tämä lähiaika sitä ole parhaalla tavalla osoittanut.
        Ano kyseli missä tepa ja monet muut, uskonpa syyn poissaoloon olevan jatkuva henkilöihin kohdistuva syyttely, näin ajatukseni minua ohjaa.
        Muutama virheellinen sana ja ymmärrys katoaa toisilta kirjoittajilta, vaikka selittelyjä annetaan asia ei korjaannu.
        Selittelyt useassa tapauksessa ei tuloksia anna, sen olen kokenut, paras on jättää sikseen.
        Halu ymmärtää ja anteeksi antaen unohtaa ei kuulu kaikkien kirjoittajien ajatuksiin, toisen ajatusten lukeminen on vaikeaa ja siksi olisi asiat jätettä unholaan.
        Omat ajatukseni kulkee sitä rataa, että aina löytyy arvosteltavaa, mutta taito sivuuttaa ne ilkeimmät ja jatkamalla omana itsenään kirjoitellen.
        Hyvällä tahdolla ymmärtäminenkin löytyy ja asiallisesti kysellenkin asiat hoituu.

        Jospa kasvattelisimme jouluista mieltä ja etsisimme hyvää sanottavaa toisistamme, sillä kaikilla ihmisillä sekin puoli on olemassa, sisäistämällä kirjoitukset oikeisiin uomiinsa, oma mielikin siitä ilon saa.
        Olen sanonutkin, että kirjoittelu on taitolaji, että sen saisi kaikille ymmärrettäväksi, vaatii ajattelua sanojen valinnassa.

        Jatketaan joulun iloisen sanoman levitystä kertoillen oman joulun viettoa suunnittelusta hoo hetkeen.
        Minulla kaikki valmiina, ei kiirettä ei tohinaa, no aika helpolla pääsenkin, kahvilla vain jälkeläiset huomenissa käyvät, jokainen oman perheen kanssa keskittyy joulua viettämään.
        Oman jouluaaton vieton olen jo kertonutkin.
        Joulumieli aika pienellä aikaan saadaan, monelle yksinäisellekin, kun tavatessa sitä toivotetaan, minulle tuli hyvä mieli, kun ystävä lapsuudesta soitti, muisteltiin lapsuutta se mikä mielessä pysynyt oli.
        Seitsemänkymmenen vuoden taakse siirryttiin ja hyvä mieli muisteloista syntyi.
        Samoin iloa tunsin, kun kaupassa ainoan elossa olevan serkkuni tapasin, nyt päätettiin yhteyttä pitää, onnistuuko jää nähtäväksi.
        Ei sitä aina arvaa, minkälaisen ilon voi saada ja antaakin, kun mieli on avoin kaiken suhteen, empatia ja ystävällinen olemus saa paljon aikaan.
        Ilkeyttä jokainen osaa suoltaa, jos halut siihen pyrkii.

        Illalla menen poikani yrityksen avoimien ovien tutustumistilaisuuteen, siellä sukelluksen saloja kerrotaan ja muutenkin taloon tutustutaan ja sen mahdollisuuksiin vaikka saunomiseen.
        Pojan tyttäret miehineen puuhaihmisinä., poikani on esimerkki tyhjästä ponnistaen, työtä kovasti tekemisellä, onnistumisesta ja sitkeydestä.

        Pakkaspäivä vaihteeksi, eilen räntää satoi nyt pakkasta hieman yli kymmenen asteen ja taivas kirkas, samoin on mieleni, hyvin nukutun yön jäljiltä kaikki hymyilee, jospa näin olisi kaikilla toisillakin.


      • Anonyymi
        UUSI

        Joulutunnelma kiihtyy. Tunteet käyvät kuumana. Nyt käsitellään kaikki!
        Jotkut valmistelevat bakkanaaleja. Jotkut nokkivat niin että veri lentää. Dementikot ja diabeetikot eristetään. Loput imeskelevät sylkiluita.
        Joulun riemut lähestyvät. Kuinka kohottavaa onkaan tuntea palstan lämpö.
        Joulumieltä kaikille edelleen!


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Joulutunnelma kiihtyy. Tunteet käyvät kuumana. Nyt käsitellään kaikki!
        Jotkut valmistelevat bakkanaaleja. Jotkut nokkivat niin että veri lentää. Dementikot ja diabeetikot eristetään. Loput imeskelevät sylkiluita.
        Joulun riemut lähestyvät. Kuinka kohottavaa onkaan tuntea palstan lämpö.
        Joulumieltä kaikille edelleen!

        Autismin kirjolla olevat, masennusdiagnoosin saaneet ja erakkouden valinneet ja varsinkin erakkouteen vasten tahtoaan syrjäytyneet seulotaan ja sitten terapoidaan viemällä vaikka väkisin iloa lämpöä ja yhteisöllisyyttä notkuvaan joulupöytään. Ottakaa omat muovirasiat mukaan, sillä kymmenien ruokalajien tähteet jaetaan kaikille osattomille kotiin vietäväksi ja uudelleen lämmitettäväksi koko viikkoa varten.


      • Anonyymi
        UUSI
        Hil-la kirjoitti:

        Hyvää joulun aluspäivää ja leppoisaa mieltä kaikille.
        Leppoisaa mieltä pyytelen, sillä ei tämä lähiaika sitä ole parhaalla tavalla osoittanut.
        Ano kyseli missä tepa ja monet muut, uskonpa syyn poissaoloon olevan jatkuva henkilöihin kohdistuva syyttely, näin ajatukseni minua ohjaa.
        Muutama virheellinen sana ja ymmärrys katoaa toisilta kirjoittajilta, vaikka selittelyjä annetaan asia ei korjaannu.
        Selittelyt useassa tapauksessa ei tuloksia anna, sen olen kokenut, paras on jättää sikseen.
        Halu ymmärtää ja anteeksi antaen unohtaa ei kuulu kaikkien kirjoittajien ajatuksiin, toisen ajatusten lukeminen on vaikeaa ja siksi olisi asiat jätettä unholaan.
        Omat ajatukseni kulkee sitä rataa, että aina löytyy arvosteltavaa, mutta taito sivuuttaa ne ilkeimmät ja jatkamalla omana itsenään kirjoitellen.
        Hyvällä tahdolla ymmärtäminenkin löytyy ja asiallisesti kysellenkin asiat hoituu.

        Jospa kasvattelisimme jouluista mieltä ja etsisimme hyvää sanottavaa toisistamme, sillä kaikilla ihmisillä sekin puoli on olemassa, sisäistämällä kirjoitukset oikeisiin uomiinsa, oma mielikin siitä ilon saa.
        Olen sanonutkin, että kirjoittelu on taitolaji, että sen saisi kaikille ymmärrettäväksi, vaatii ajattelua sanojen valinnassa.

        Jatketaan joulun iloisen sanoman levitystä kertoillen oman joulun viettoa suunnittelusta hoo hetkeen.
        Minulla kaikki valmiina, ei kiirettä ei tohinaa, no aika helpolla pääsenkin, kahvilla vain jälkeläiset huomenissa käyvät, jokainen oman perheen kanssa keskittyy joulua viettämään.
        Oman jouluaaton vieton olen jo kertonutkin.
        Joulumieli aika pienellä aikaan saadaan, monelle yksinäisellekin, kun tavatessa sitä toivotetaan, minulle tuli hyvä mieli, kun ystävä lapsuudesta soitti, muisteltiin lapsuutta se mikä mielessä pysynyt oli.
        Seitsemänkymmenen vuoden taakse siirryttiin ja hyvä mieli muisteloista syntyi.
        Samoin iloa tunsin, kun kaupassa ainoan elossa olevan serkkuni tapasin, nyt päätettiin yhteyttä pitää, onnistuuko jää nähtäväksi.
        Ei sitä aina arvaa, minkälaisen ilon voi saada ja antaakin, kun mieli on avoin kaiken suhteen, empatia ja ystävällinen olemus saa paljon aikaan.
        Ilkeyttä jokainen osaa suoltaa, jos halut siihen pyrkii.

        Illalla menen poikani yrityksen avoimien ovien tutustumistilaisuuteen, siellä sukelluksen saloja kerrotaan ja muutenkin taloon tutustutaan ja sen mahdollisuuksiin vaikka saunomiseen.
        Pojan tyttäret miehineen puuhaihmisinä., poikani on esimerkki tyhjästä ponnistaen, työtä kovasti tekemisellä, onnistumisesta ja sitkeydestä.

        Pakkaspäivä vaihteeksi, eilen räntää satoi nyt pakkasta hieman yli kymmenen asteen ja taivas kirkas, samoin on mieleni, hyvin nukutun yön jäljiltä kaikki hymyilee, jospa näin olisi kaikilla toisillakin.

        Iltapäivää ja kiitos mieltä lämmittävästä ja toivon mukaan myös mieliä tyynnyttyvästä aamun avauksestasi, Hil-la !
        Paljon oli meillä taas sydämellä ja joulunaika tunnetusti nostaa tunteita pintaan. Hyvin tuohon P:n kirjoitukseen otitkin kantaa, Hil-la, ja samoilla linjoilla oli moni muukin kirjoittaja.

        Sanouduttiin mielestäni irti tuosta minustakin liian karkeasta jaettelusta "normaaleihin" ja "heikompaan ainekseen"..)) Kyllähän P tuota ajatustaan täsmensi, mutta vahinko oli kai jo tapahtunut..?
        Minulle jäi vaikutelma, että P olisi tahtonut joulunviettoon (enemmän) lämpöä ja läheisyyttä ja muistutti myös niistä, jotka eivät syystä tai toisesta pääse siitä osalliseksi.

        Minustakin tuo jaottelu oli turhan karkea ja kliseinen. Ainakin itse olen tässä iässä vähemmän seurallinen kuin aikaisemmin, eikä "high spirit" (hyvä noste?) ole edes tavoitteeni tänä päivänä. En myöskään jaksa huomioida esim yksinäistä, ikääntynyttä naapuriani kuten ennen, eikä tulisi mieleenikään kutsua häntä oman perheeni vilkkaaseen ja meluisaan joulupöytään.

        Suoraan sanottuna minuakin hiukan häiritsi tuossa kirjoittelussa P:n "opettajamainen ote" vaikka tarkoitus oli varmasti hyvä.
        En myöskään voinut olla ihailematta tämän joukon taitoa ilmaista itseään ja nähdä myös yhteisen joulunvieton varjopuolia. Ei kaikki aina suju kuin Strömsöössä - tai siellä Kolumbiassa. Uskon kyllä, että "muualla" voi olla paremmin tai ainakin toisin.

        Omatkaan muistoni lapsuuden jouluista eivät ole kovin mukavaa muistettavaa ja näiltä vuosilta muistan tutun perheen, jossa vitsailtiin, ettei taaskaan päästy joulun yli ilman poliisin väliintuloa. Sukujoulusta oli siinäkin kyse eikä mistään erakkoporukasta vaan "normaalista", menestyneestä joukosta, joka tykkäsi viettää joulua statukselleen sopivissa puitteissa.
        Onneksi Hil-lalla on esittää myös toisenlainen tarina menestyneen yrittäjäperheen joulunvietosta, niitäkin varmasti löytyy ja luultavasti enemmän kuin näitä, joissa " joulupuu on rakennettu, poliisi on ovella"...
        Saman hyväntahtoisen toiveen esitän kuin Hil-la: kunpa jokainen meistä pääsisi osalliseksi joulun ihmeestä - miten ja millaisena se sitten itse kullekin näyttäytyy, tarina siitä on kuitenkin uusi, kokemisen arvoinen ?

        Hyvää mieltä joulun odotukseen!
        demeter1


      • Anonyymi
        UUSI
        Hil-la kirjoitti:

        Hyvää joulun aluspäivää ja leppoisaa mieltä kaikille.
        Leppoisaa mieltä pyytelen, sillä ei tämä lähiaika sitä ole parhaalla tavalla osoittanut.
        Ano kyseli missä tepa ja monet muut, uskonpa syyn poissaoloon olevan jatkuva henkilöihin kohdistuva syyttely, näin ajatukseni minua ohjaa.
        Muutama virheellinen sana ja ymmärrys katoaa toisilta kirjoittajilta, vaikka selittelyjä annetaan asia ei korjaannu.
        Selittelyt useassa tapauksessa ei tuloksia anna, sen olen kokenut, paras on jättää sikseen.
        Halu ymmärtää ja anteeksi antaen unohtaa ei kuulu kaikkien kirjoittajien ajatuksiin, toisen ajatusten lukeminen on vaikeaa ja siksi olisi asiat jätettä unholaan.
        Omat ajatukseni kulkee sitä rataa, että aina löytyy arvosteltavaa, mutta taito sivuuttaa ne ilkeimmät ja jatkamalla omana itsenään kirjoitellen.
        Hyvällä tahdolla ymmärtäminenkin löytyy ja asiallisesti kysellenkin asiat hoituu.

        Jospa kasvattelisimme jouluista mieltä ja etsisimme hyvää sanottavaa toisistamme, sillä kaikilla ihmisillä sekin puoli on olemassa, sisäistämällä kirjoitukset oikeisiin uomiinsa, oma mielikin siitä ilon saa.
        Olen sanonutkin, että kirjoittelu on taitolaji, että sen saisi kaikille ymmärrettäväksi, vaatii ajattelua sanojen valinnassa.

        Jatketaan joulun iloisen sanoman levitystä kertoillen oman joulun viettoa suunnittelusta hoo hetkeen.
        Minulla kaikki valmiina, ei kiirettä ei tohinaa, no aika helpolla pääsenkin, kahvilla vain jälkeläiset huomenissa käyvät, jokainen oman perheen kanssa keskittyy joulua viettämään.
        Oman jouluaaton vieton olen jo kertonutkin.
        Joulumieli aika pienellä aikaan saadaan, monelle yksinäisellekin, kun tavatessa sitä toivotetaan, minulle tuli hyvä mieli, kun ystävä lapsuudesta soitti, muisteltiin lapsuutta se mikä mielessä pysynyt oli.
        Seitsemänkymmenen vuoden taakse siirryttiin ja hyvä mieli muisteloista syntyi.
        Samoin iloa tunsin, kun kaupassa ainoan elossa olevan serkkuni tapasin, nyt päätettiin yhteyttä pitää, onnistuuko jää nähtäväksi.
        Ei sitä aina arvaa, minkälaisen ilon voi saada ja antaakin, kun mieli on avoin kaiken suhteen, empatia ja ystävällinen olemus saa paljon aikaan.
        Ilkeyttä jokainen osaa suoltaa, jos halut siihen pyrkii.

        Illalla menen poikani yrityksen avoimien ovien tutustumistilaisuuteen, siellä sukelluksen saloja kerrotaan ja muutenkin taloon tutustutaan ja sen mahdollisuuksiin vaikka saunomiseen.
        Pojan tyttäret miehineen puuhaihmisinä., poikani on esimerkki tyhjästä ponnistaen, työtä kovasti tekemisellä, onnistumisesta ja sitkeydestä.

        Pakkaspäivä vaihteeksi, eilen räntää satoi nyt pakkasta hieman yli kymmenen asteen ja taivas kirkas, samoin on mieleni, hyvin nukutun yön jäljiltä kaikki hymyilee, jospa näin olisi kaikilla toisillakin.

        Noh, tulihan se sieltä.
        Hillan poika on siis yrittäjä.


    • UUSI

      Olen unohtanut kiittää tuosta nimimerkkini vieressä olevasta jouluisesta kuvasta, kiitos laittajalle, itse en osaisikaan ja hyvän joulun toivotukset viestin.

    • UUSI

      Taidankin lähettää synttärionnittelut aloittajalle, joka on minulle edelleen SkillaN.

      Kukkia en osaa lähettää, jospa joku taitavampi niitäkin lähettelisi.

    • Anonyymi
      UUSI

      Hyvää huomenta ja suoraan syvään päähän sukellustermein:) Antoisaa avoimien ovien iltaa Hil-la ja perhe.

      Toistakymmentä vuotta sitten vietin ensimmäisen ja mieleenpainuvimman joulun yksin.
      Maa oli valkoinen ja hento lumisade jo aattoaamuna. Jouluisen "lumiukon" katseltuani tein kermaisen kalakeiton. Keiton keittyessä leivoin lohipasteijoita ja puolikuun muotoisia torttuja, tursuavalla runsaalla luumutäytteellä.
      Joulurauhan julistuksen jälkeen ulkoilin ihastellen kaunista ja puhdasta luontoa.
      Joulusaunan ja keittoruuan jälkeen "hyggeilyä" eli löhöilyä.
      Jouluyön kirkkoon puoliltaöin. Kaunis, laulujen ja virsien täyttämä tapahtuma jouluevankeliumin ympärillä.
      Viimeisenä "Sydämeeni joulun teen...".
      Kävellessäni kotiin lumisade oli sakea ja mielessäni kaikui:
      "On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
      Ja sanaton on sydämeni kieli
      Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen
      Ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.
      Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
      Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen..."

      Se rauha, kiitollisuus, luonnon kauneus ja hiljaisuus oli pakahduttava, avaruus ympärillä.

      Joulupäivänä lunta oli jo paljon. Kaivoin kellarista sukset, sauvat ja monot. Reppuun pakkasin teetä, pasteijoita ja torttuja. Menin Paloheinään hìihtämään. Aika moni oli sinne löytänyt.
      Tapaninpäivänä esikoisen perhe kävi kahvilla.

      En kokenut masennusta, "nepsydiagnoosia" ei ole. "Cityerakoksi" kutsun usein itseäni. Viihdyn yksin ihmisten joukossa, näyttelyissä, teatterissa, leffassa jne. Tokihan seura joskus kelpaa, jos osaa olla hiljaa eikä selosta teatterin tai leffan juonenkäänteitä :)

      Toivon kaikille rohkeutta viettää omanlaisensa joulu.
      Suosittelen Yle areenan "Peltsi ja Osmo" - sarjaa.
      Suosittelen myös Tietokirjallisuuden Finlandiavoittajaa: Sofia Tawast & Riikka Leinonen: Suuri valhe vammaisuudesta (Tammi)

      Iloa ja valoa elämäänne!
      /ex-brinkkala

      • Anonyymi
        UUSI

        Aamupäivää ! Kappas vain, brinkkala, sama joululaulu puhuttelee minuakin vuodesta toiseen,
        kyllä Vexi osasi !
        Joululukemista en nyt kaipaa lisää, kunhän selviän listalla olevista: Jonathan Haidth: Ahdistunut sukupolvi , Nina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaa - (ettei "totuus" unohtuisi..)) ja Anna-Riikka Carlson: Rakas Eeva Kilpi - nämä juhlat jatkuvat vielä" (tiedä häntä).

        Terveiset sinne, lumen ja jään keskeltä ja hyvää joulua !
        demeter1
        Sama toivotus tietysti kaikille muillekin kirjoittajille...


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Aamupäivää ! Kappas vain, brinkkala, sama joululaulu puhuttelee minuakin vuodesta toiseen,
        kyllä Vexi osasi !
        Joululukemista en nyt kaipaa lisää, kunhän selviän listalla olevista: Jonathan Haidth: Ahdistunut sukupolvi , Nina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaa - (ettei "totuus" unohtuisi..)) ja Anna-Riikka Carlson: Rakas Eeva Kilpi - nämä juhlat jatkuvat vielä" (tiedä häntä).

        Terveiset sinne, lumen ja jään keskeltä ja hyvää joulua !
        demeter1
        Sama toivotus tietysti kaikille muillekin kirjoittajille...

        Hei demeter, minäpä listaan nuo mainitsemasi kirjat loputtomaan listaani, kiitos :)

        Tuo "Sydämeeni joulun teen" kiteyttää mielestäni joulun sanoman. Se ei katso aikaa ei paikkaa.

        Huomasin, että Kristiina toivotteli Hil-lalle hyvää syntymäpäivää. Siksi tulin kännykällä, että voin kukat antaa :)

        Hyvää syntymäpäivää Hil-la! 🌹💐🎁

        Onnea myös muille synttärisankareille! 🎉

        /ex-brinkkala


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei demeter, minäpä listaan nuo mainitsemasi kirjat loputtomaan listaani, kiitos :)

        Tuo "Sydämeeni joulun teen" kiteyttää mielestäni joulun sanoman. Se ei katso aikaa ei paikkaa.

        Huomasin, että Kristiina toivotteli Hil-lalle hyvää syntymäpäivää. Siksi tulin kännykällä, että voin kukat antaa :)

        Hyvää syntymäpäivää Hil-la! 🌹💐🎁

        Onnea myös muille synttärisankareille! 🎉

        /ex-brinkkala

        Kiitos ex-brinkkala. Sinä taisit viedä lahjapaketinkin? Mitä mahtaa olla paketissa?

        Olet ollut Paloheinässä hiihtelemässä, kuten minäkin. Yksi Jouluaatto olimme tyttären ja koiran kanssa Luukissa ja oli toisiakin aattoa viettämässä siellä.

        Toisen tyttären kanssa olimme kerran Teneriffalla ja söimme aattona pizzaa, toki sitten palattuamme oli kinkkukin kotona tykö`tarpeineen mieheni ja vävyni laittamina.

        No, nyt olen yksin omasta tahdostani ja ei tule lahjoja ,mutta ruokaa on riittämiin.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Aamupäivää ! Kappas vain, brinkkala, sama joululaulu puhuttelee minuakin vuodesta toiseen,
        kyllä Vexi osasi !
        Joululukemista en nyt kaipaa lisää, kunhän selviän listalla olevista: Jonathan Haidth: Ahdistunut sukupolvi , Nina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaa - (ettei "totuus" unohtuisi..)) ja Anna-Riikka Carlson: Rakas Eeva Kilpi - nämä juhlat jatkuvat vielä" (tiedä häntä).

        Terveiset sinne, lumen ja jään keskeltä ja hyvää joulua !
        demeter1
        Sama toivotus tietysti kaikille muillekin kirjoittajille...

        Olen ehkä valmis taas tarttumaan kirjoihin, kun kaihini on käsitelty. Uudet lasit varmaan tarvitsen.
        Monen vuoteen en ole voinut lukea kuin sanomalehtiä ja nettiä. Menen tammikuussa kirjastoon ja kokeilen.
        Mukavaa joulua sinulle ja hyviä lukuhetkiä joulukuusen katveessa.
        Niin myös teille kaikille joulun rauhasta nauttiville!
        Mkr.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen ehkä valmis taas tarttumaan kirjoihin, kun kaihini on käsitelty. Uudet lasit varmaan tarvitsen.
        Monen vuoteen en ole voinut lukea kuin sanomalehtiä ja nettiä. Menen tammikuussa kirjastoon ja kokeilen.
        Mukavaa joulua sinulle ja hyviä lukuhetkiä joulukuusen katveessa.
        Niin myös teille kaikille joulun rauhasta nauttiville!
        Mkr.

        Onneksi olkoon, Makriina ! Odottelinkin jo "raporttiasi" silmien osalta. Kyllä nyt kelpaa, eikö? Väritkin - silloin kun niitä on - aukeavat uudella tavalla.
        Uudet lasit kirkastavat näköä entisestään. Itse en niitä oikeastaan edes tarvinnut, ennenkuin nyt, suojaamaan oirehtivia silmiä...
        Joulurauhaa sinulle ja muillekin,
        demeter1


      • Anonyymi
        UUSI
        Kristiina23 kirjoitti:

        Kiitos ex-brinkkala. Sinä taisit viedä lahjapaketinkin? Mitä mahtaa olla paketissa?

        Olet ollut Paloheinässä hiihtelemässä, kuten minäkin. Yksi Jouluaatto olimme tyttären ja koiran kanssa Luukissa ja oli toisiakin aattoa viettämässä siellä.

        Toisen tyttären kanssa olimme kerran Teneriffalla ja söimme aattona pizzaa, toki sitten palattuamme oli kinkkukin kotona tykö`tarpeineen mieheni ja vävyni laittamina.

        No, nyt olen yksin omasta tahdostani ja ei tule lahjoja ,mutta ruokaa on riittämiin.

        Minäkin muistin kyllä, että Hil-lalla on synttärit jouluaattona, mutta ajattelin jättää onnittelut tuonnemmaksi. Joku on sanonut, ettei etukäteen sovi onnitella..))
        Minäpä en ole ollut Paloheinässä hiihtämässä, mutta varmasti hieno paikka siihenkin harrastukseen. Mäkiä vaan taisi olla liikaa näin vanhalle...


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin muistin kyllä, että Hil-lalla on synttärit jouluaattona, mutta ajattelin jättää onnittelut tuonnemmaksi. Joku on sanonut, ettei etukäteen sovi onnitella..))
        Minäpä en ole ollut Paloheinässä hiihtämässä, mutta varmasti hieno paikka siihenkin harrastukseen. Mäkiä vaan taisi olla liikaa näin vanhalle...

        No, huumorilla, kun posti kulkee huonosti, jos ollenkaan. Minäkin sain kolme Joulukorttia, jotka ei ole minulle, mutta henkilö asuukin talon toisella puolella, siis rivitalon.

        Itse en ole "tietsikan" lähellä, siis omani, joten anteeksi tämä etukäteen onnitteluni. SkillaN:ille ne kuitenkin kelpaavat.


      • Anonyymi
        UUSI
        Kristiina23 kirjoitti:

        No, huumorilla, kun posti kulkee huonosti, jos ollenkaan. Minäkin sain kolme Joulukorttia, jotka ei ole minulle, mutta henkilö asuukin talon toisella puolella, siis rivitalon.

        Itse en ole "tietsikan" lähellä, siis omani, joten anteeksi tämä etukäteen onnitteluni. SkillaN:ille ne kuitenkin kelpaavat.

        Heh, Kristiina, tuskin tuosta etukäteen muistamisesta sakotetaankaan. Kai se parempi on kuin muistaa jälkikäteen - tai ei ollenkaan. Sellaista pakkaa minulle sattua..))
        demeter1


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Heh, Kristiina, tuskin tuosta etukäteen muistamisesta sakotetaankaan. Kai se parempi on kuin muistaa jälkikäteen - tai ei ollenkaan. Sellaista pakkaa minulle sattua..))
        demeter1

        Kysymys sinulle "demeter1". Sinulla on muistaakseni ollut lonkka leikkaus. Kuinka ne kivut alkoivat ja mihin koski eniten?

        Olin itse "terkkarissa" eilen lääkärillä, joka antoi lähetteen röntgeniin, sillä selkäni on tosi kipeä ja joudun ottamaan nykyisin jopa kaksi Ibusalia päivässä.

        Kipu alkaa ristiselästä, siis ei lonkista, mutta ilman lääkitystä se on sietämätöntä.

        Tämä kysely sopisi aivan toisaalle, mutta kysyn nyt samalla toisiltakin lonkkaleikkauksen kokeneilta.


      • Anonyymi
        UUSI
        Kristiina23 kirjoitti:

        Kysymys sinulle "demeter1". Sinulla on muistaakseni ollut lonkka leikkaus. Kuinka ne kivut alkoivat ja mihin koski eniten?

        Olin itse "terkkarissa" eilen lääkärillä, joka antoi lähetteen röntgeniin, sillä selkäni on tosi kipeä ja joudun ottamaan nykyisin jopa kaksi Ibusalia päivässä.

        Kipu alkaa ristiselästä, siis ei lonkista, mutta ilman lääkitystä se on sietämätöntä.

        Tämä kysely sopisi aivan toisaalle, mutta kysyn nyt samalla toisiltakin lonkkaleikkauksen kokeneilta.

        Kristiina23 @
        Minunkin lonkkani kipuili alkuun selästä. "Piriformis" oli se diagnoosi aluksi ja fyssaari hoiti selkää kaikilla mahdollisilla keinoilla. Lopuksi siirsi minut toiselle fyssarille, joka osasi epäillä lonkkaa. Röntgenkuvan ottanut sairaanhoitaja "otti osaa" ja ihmetteli, miten olin pystynyt lonkan kanssa elämään - niin pahassa jamassa se oli.
        Liikkuessa ja asentoja muuttaessa tuntui kipu, levossa ei oikeastaan lainkaan. Liikkuessa, jalka myös "meni alta" ja kyynärsauvan kanssa kävelin puolisen vuotta - siis ennen leikkausta, sen jälkeen en oikeastaan lainkaan, vaikka kipu oli rankin vasta silloin. Tramal ja Panacod olivat silloin kipua lievittämässä, Panadolista ei ollut apua.

        Kun luvattiin, että leikkauksen jälkeen kivut jäävät leikkauspöydälle niin minulla ne oikeastaan vasta alkoivat silloin. Kuukauden ajan niitä kesti ja se otti lujille, kun olin "yksin kotona". Sen jälkeen ei ole kyllä ollut minkäänlaisia ongelmia lonkan kanssa ja elämänlaatu koheni merkittävästi.
        Niin että kannustan kyllä sinua leikkaukseen, uusi elämä siitä alkaa !..)) Röntgenkuva joudutti omaa pääsyäni leikkaukseen, toivottavasti niin on myös sinulla.
        Onnea matkaan !
        demeter1


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristiina23 @
        Minunkin lonkkani kipuili alkuun selästä. "Piriformis" oli se diagnoosi aluksi ja fyssaari hoiti selkää kaikilla mahdollisilla keinoilla. Lopuksi siirsi minut toiselle fyssarille, joka osasi epäillä lonkkaa. Röntgenkuvan ottanut sairaanhoitaja "otti osaa" ja ihmetteli, miten olin pystynyt lonkan kanssa elämään - niin pahassa jamassa se oli.
        Liikkuessa ja asentoja muuttaessa tuntui kipu, levossa ei oikeastaan lainkaan. Liikkuessa, jalka myös "meni alta" ja kyynärsauvan kanssa kävelin puolisen vuotta - siis ennen leikkausta, sen jälkeen en oikeastaan lainkaan, vaikka kipu oli rankin vasta silloin. Tramal ja Panacod olivat silloin kipua lievittämässä, Panadolista ei ollut apua.

        Kun luvattiin, että leikkauksen jälkeen kivut jäävät leikkauspöydälle niin minulla ne oikeastaan vasta alkoivat silloin. Kuukauden ajan niitä kesti ja se otti lujille, kun olin "yksin kotona". Sen jälkeen ei ole kyllä ollut minkäänlaisia ongelmia lonkan kanssa ja elämänlaatu koheni merkittävästi.
        Niin että kannustan kyllä sinua leikkaukseen, uusi elämä siitä alkaa !..)) Röntgenkuva joudutti omaa pääsyäni leikkaukseen, toivottavasti niin on myös sinulla.
        Onnea matkaan !
        demeter1

        Kiitos kannustuksesta leikkaukseen, mutta olen jo 81-.v, joten riskinsä siinäkin.

        Minäkin pärjäisin, jos ei tarvitsisi mennä vessan ja ruoka laittamaan, sillä ei makuulla koske mihinkään.

        Kuten tiedät , luen paljon kirjoja, mutta aina sängyssä maaten, joten liikunta on lähinnä vessa, keittiö ja "tietsikka", mutta kuinka lonkat voisi siitä rasittua?

        Tosin olin v-74 autokolarissa ja makasin 8-v kallovedossa, jonka jälkeen oli opettelu kävelemiseen.- mutta sen jälkeen tulikin ristiselkään hermoja vaurioittava ongelma,. jonka ortopedi Morri leikkasi ja hermot oli mukamas ruhjoutuneet ja nikama siirtymä oli useita millejä, joista mietin, että koskahan ne nikamat siirtyy hieman lisää ja olen halvaantunut tai kuollut?

        No,. taas tuli asiatonta juttua, mutta niin täällä tuntuu olevan toisiltakin.


      • Anonyymi
        UUSI
        Kristiina23 kirjoitti:

        Kiitos ex-brinkkala. Sinä taisit viedä lahjapaketinkin? Mitä mahtaa olla paketissa?

        Olet ollut Paloheinässä hiihtelemässä, kuten minäkin. Yksi Jouluaatto olimme tyttären ja koiran kanssa Luukissa ja oli toisiakin aattoa viettämässä siellä.

        Toisen tyttären kanssa olimme kerran Teneriffalla ja söimme aattona pizzaa, toki sitten palattuamme oli kinkkukin kotona tykö`tarpeineen mieheni ja vävyni laittamina.

        No, nyt olen yksin omasta tahdostani ja ei tule lahjoja ,mutta ruokaa on riittämiin.

        Enpä ole ollut Luukissa jouluna, en kyllä Teneriffallakaan, Kristiina.
        Luukissa kesällä kyllä. Luukkia ja Paloheinää yhdistävät paitsi upeat maastot, niin kahviloitten munkkirinkilät :) Mainittakoon, kun ruuasta muutenkin ollut näköjään paljon puhetta.

        Hil-lan paketissa on aineeton lahja, kuinkas muuten. Hänellä on jo kaikkea. Paketti on pohjaton, sieltä voi ammentaa toivoa, lohtua, iloa ym.
        Luulin muuten, että synttärit ovat 22.12.
        Ehtiipähän paketti perille, kunhan ei kukat kuihtuisi.

        Hyvää vapaavalintaista joulua sinulle!
        /ex-brinkkala


      • UUSI
        Kristiina23 kirjoitti:

        Kiitos kannustuksesta leikkaukseen, mutta olen jo 81-.v, joten riskinsä siinäkin.

        Minäkin pärjäisin, jos ei tarvitsisi mennä vessan ja ruoka laittamaan, sillä ei makuulla koske mihinkään.

        Kuten tiedät , luen paljon kirjoja, mutta aina sängyssä maaten, joten liikunta on lähinnä vessa, keittiö ja "tietsikka", mutta kuinka lonkat voisi siitä rasittua?

        Tosin olin v-74 autokolarissa ja makasin 8-v kallovedossa, jonka jälkeen oli opettelu kävelemiseen.- mutta sen jälkeen tulikin ristiselkään hermoja vaurioittava ongelma,. jonka ortopedi Morri leikkasi ja hermot oli mukamas ruhjoutuneet ja nikama siirtymä oli useita millejä, joista mietin, että koskahan ne nikamat siirtyy hieman lisää ja olen halvaantunut tai kuollut?

        No,. taas tuli asiatonta juttua, mutta niin täällä tuntuu olevan toisiltakin.

        Älähän nyt Kristiina. Eikös meidän ikäisillä ole jo vähän kuin "lupa" asiattomiin juttuihin ?..))
        Kova on ollut koettelemus sinullakin, mutta siitäkin sitten toivuit ja jos ovat nikamat kestäneet tähän saakka niin eiköhön kannata luottaa niihin myös jatkossa ?
        Ja ennen muuta luottaa ammatti-ihmisiin ?


    • UUSI

      Saimme etelärannikollekin ainakin hetkeksi taas joulukorttimaisen talvimaiseman, tuliaisiksi saatu kauralyhde linnuille antaa viimeisen silauksen ikkunanäkymälle. Meri päilyy avoimena tummansinisenä, johon lumiset puut ja kalliot peilaavat. Joulululuissa on paljon rakkaita ja muistorikkaita, eniten liikutun laulettaesa "Maa on niin kaunis", monissa läheisten hautajaisissakin sitä on laulettu ja omissanikin ilmeisesti. Jouluyön ylimaalliseen hetkeen liittyy uudempi, Pekka Simojoen ja Anna- Mari Kaskisen käsialaa oleva Jouluyön hymni " Soi huurteessa helinä huilun, niin kirkas on tähtinen yö. Hän kulkenut on yli kuilun, maa taivaalle kättä nyt lyö". Sama tunne taaivaan laskeutumisesta hetkeksi maan päälle tulee Adamin joululaulusta " Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten. " "Pieni rumpalipoika " tuli erityisen merkitykselliseksi, kun tyttärenpoika esitti sen rumpusoolona alakoulun musiikkiluokkien joulukonsertissa.

      Meilläkin on joulunlapsi lähisuvussa, neito täyttää aatonaattona 18. Se oli Kahvipirtissä kirjoitteluni alkuaikaa, Skillan sai paljon onnitteluja. Joulunlapsissa on varmaan jotain samaa, ovat lahjoja kanssaihmisilleen, valon tuojia pimeään aikaan. Aina huomioidaan hänen syntymäpäivänsä erikseen, ei niputeta jouluun.

      Minäkin uskon, että P tarkoitti hyvää patistelemalla kutsumaan yksinäisiä mukaan joulunviettoon. Tilanteet ovat vaan niin monisyisiä, pitää varoa niputtamasta ihmisiä mihinkään ryhmiin, varsinkin jos niillä on mentaalista tai sosiaalista leimaa. Diagnoosilta kuulostavat ovatkin loukkaavia, tämä muotisanonta autismin kirjo yhdistetään helposti syrjäytymiseen ja eristäytymiseen. Eiköhän meissä kaikissa ole introverttejä piirteitä, milloin se muuttuu autismiksi tai erakkoudeksi? Suurin osa on kuitenkin ekstrovertin ja introvertin välimailta, ei kaipaa luokitusta eikä terapiaa, luonteenpiirteistä on kyse. Kevyt nimittely loukkaa myös autismista oikeasti kärsiviä. Ei jokainen vilkas lapsikaan ole ADHD-tapaus (kauheaa muuten sanoa ihmisiä tapauksiksi). Liikaa mielestäni lääketiedekin diagnosoi ja medikalisoi erilaisuutta häiriöiksi. Ehkä nämä Palomalle tulleet vastaukset osoittavat, miten arka ja loukkaava asia on viittaus mihinkään luokituksiin tahattomastikaan. Palstakirjoittelussa on sekin piirre, että kerran sanottua on vaikea täsmentää, saati peruuttaa ja selitellä. Toki siihen on oikeus, eihän kaikki mene perille tarkoittamallamme tavalla ja viestittelyssä on kaksi osapuolta.

      Tunnelmallisia joulunaluspäiviä, hyviä vointeja!

      • Anonyymi
        UUSI

        Puhuit taas niin viisaita, Ramoona, että ehkä meidän kaikkien pitäisi ottaa koppia tuosta kirjoituksestasi, koskien mm tätä maantapaa patologisoida erilaisia luonteenpiirteitä ja uskotella, että on olemassa jokin yleispätevä mittari, jolla me maallikotkin pystymme analysoimaaan toisen ihmisen mielenterveyttä ja julistamaan, miten asioiden "oikea" laita on.

        Mitenkähän usein täälläkin on toistettu tuota "huonoa itsetuntoa" selityksenä toisinajattelijan reaktioihin ja "paha olo" nähty syynä silkkaan ilkeilyyn ?

        Vaikka erimielisyys usein näyttäytyy täällä riidanhakuisuutena, se ei mielestäni aina ole sitä.
        Se voi olla myös yritys saavuttaa harmoniaa näkemällä enemmän, asioiden eri puolia, myös sitä ihmisyyden pimeää puolta.
        Vähän aikaa sitten julkistettiin arkistosta löydetyn Leena Ilmarin kirjeenvaihtoa Mika Waltarin kanssa. Tämä löydös oli sensaatio, koska sen katsottiin paljastavan Mika Waltarin "pimeää puolta". Miten nyt tulisi suhtautua meidän kansallissankariin, Mika Waltariin, kun hänestä paljastuu myös ei-ihailtavia luonteenpiirteitä ?
        Itse ihailen ja kunnioitan häntä entistä enemmän: "Nöyryys, intohimo, kaunis turhuus"- voiko ihmisessä olla näitä, ellei hän ole nähnyt ja tunnistanut itsessään myös omaa varjoaan?

        Meillä taviksilla taitaa olla tapana suhtautua omaan varjoomme siirtämällä se toisten kannettavaksi. Aika harvoin kritiikin kohteeksi joutunut menee itseensä, tunnistaa tai tunnustaa itselleen epäedullisen väittämän. Eihän siihen tietysti voi pakottaakaan, mutta sen siirtäminen toisten kannettavaksi ei tunnu reilulta sekään.

        Tämmöisiä tulee mietittyä jos/kun joulutunnelmissa koetaan myös asioita, joita ei niin mielellään kohtaisi ja miettisi. Sillä tavalla "elämä" on kuitenkin kohtuullinen, että avoimelle mielelle on aina tarjolla muutakin, toivoa. Sellaista voisi edustaa vaikka tämä meidän uusi Lucia, Daniela, jonka näkeminen saa mielen kääntymään hyvyyttä kohti, uskomaan siihen.
        Miten kaunis ja luonnollinen hän on ja millainen sätelly ! Ja vaikka tuo hänen ympärillään vellonut uskomaton polemiikki oli omiaan synkentämään Lucia-juhlaa, sekin kääntyi hyväksi, muistutti juhlan alkuperästä ja sai herjaajat häpeämään kun yleinen mielipide, presidentistä alkaen, tuli Daniela-tytön tueksi.
        Ehkä tästäkin jotakin opitaan ?.
        Voimia arkihuolten keskelle, kenellä niitä vielä on. Minulla niitä riittää - hidas ja "tautinen" kun olen..)) Voikaa te muut hyvin.
        demeter1


    • Anonyymi
      UUSI

      Olen huomannut, että kun riita alkaa, vakionikit häviää ja kun loppuu he palaavat.

      • Anonyymi
        UUSI

        Voi kirjoittaa anona mitä oikeasti ajattelee


      • UUSI

        Taidat olla oikeassa, Ano 16.42. Niin olen itsekin viime aikoina tehnyt. Itsesuojeluvaistoa ja tietysti epävarmuutta oman näkemysen oikeutuksesta ...
        Siinä mielessä Anot, suorasanaisina, palvelevat hyvin kokonaisuutta, parhaimillaan..))


      • Anonyymi
        UUSI

        No ei me kaikki anot sentään olla piilossa olevia vakinikkejä. Oletko itse joku vakinikki, vai miksi epäilet?


      • Anonyymi
        UUSI
        demeter1 kirjoitti:

        Taidat olla oikeassa, Ano 16.42. Niin olen itsekin viime aikoina tehnyt. Itsesuojeluvaistoa ja tietysti epävarmuutta oman näkemysen oikeutuksesta ...
        Siinä mielessä Anot, suorasanaisina, palvelevat hyvin kokonaisuutta, parhaimillaan..))

        Ai viime aikoina olet kirjoittanut anona?

        Jos totta puhutaan niin olet harrastanut sitä jo vuosia. Aina kiivaimmissa väittelyissä olet luikkinut puskaam ja sieltä huudellut kärkkäimmät kommenttisi.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai viime aikoina olet kirjoittanut anona?

        Jos totta puhutaan niin olet harrastanut sitä jo vuosia. Aina kiivaimmissa väittelyissä olet luikkinut puskaam ja sieltä huudellut kärkkäimmät kommenttisi.

        sinäkin luikit puskiin ja olet yksi kiivain kieltäjä ettet anona kirjoita
        tervetuloa vain kaikki anoilemaan.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        sinäkin luikit puskiin ja olet yksi kiivain kieltäjä ettet anona kirjoita
        tervetuloa vain kaikki anoilemaan.

        Olen sanonut etten rekisteröidy ennen kuin tulee kaikille rekisteröintipakko. Niin kauan kuin voi kirjoittaa rekattuna tai anona.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        sinäkin luikit puskiin ja olet yksi kiivain kieltäjä ettet anona kirjoita
        tervetuloa vain kaikki anoilemaan.

        Minä en ole koskaan luikkinut puskiin kosken ole tänne kirjautunut enkä tule sitä tekemään. Sitten jos se tulee pakolliseksi niin lopetan kirjoittamisen.


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai viime aikoina olet kirjoittanut anona?

        Jos totta puhutaan niin olet harrastanut sitä jo vuosia. Aina kiivaimmissa väittelyissä olet luikkinut puskaam ja sieltä huudellut kärkkäimmät kommenttisi.

        Ei niin, Ano, 20.25, vaan niin, että viime aikoina olen jättänyt riitakejut väliin. Eli vastasin Anolle 16.42. Olehan tarkkana.

        Voi sinua rassukkaa. Tuollaisesta "totuudesta" joudut ilosi repimään.
        Talontavan mukaisesti pyydän sinua kuitenkin perustelemaan väitteesi.

        Ethän sinä tietysti sitä tee, maalittajat eivät sitä koskaan tee, joten toivotan sinulle hyvää joulua. Muistahan pysyä "totuudessa"..))

        Tein sinusta ilmoituksen ylläpitoon, vaikka ei sillä mitään merkitystä ole.
        demeter1


    • Anonyymi
      UUSI

      @Ramoona, Demeter1,
      minulle on aika luonteenomaista esittää asiat suoraan, sanoilla jotka tulevat ensiksi mieleen, spontaanisti ja ehkäpä siksi käytin termejä jotka voivat tuntua karsinoivilta, vaikka ei mielestäni loukkaavilta. Kevyellä kädellä ne tuli mainituksi, ja vaikka ne eivät olleet kohdistettu kenenkään erityisesti, niin jotkut saivat niistä pahaa mieltä. Olisin voinut pyytää anteeksikin, mutta en sen jälkeen kun minut oli lytätty maan rakoon ja henkilöön käyneet hyökkäykset tulivat niin rajuiksi, ettei mikään sovinnon rakentaminen ollut edes mahdollista enää.

      Hyvää minä tarkoitin; sosiaalisesti heikosti verkostuneita on lähipiirissäkin; minä yritän aina luotsata heitä "ihmisten ilmoille", mutta ei sekään onnistu aina, ja ihmisen oma valintahan se on lopullisesti,

      Hyvää joulunodotusta, "Lehmä" odottaa yöpöydällä, jos uskaltaisin alkaa lukea sitä. Saimme joululahjaksi kaikki lukupiiriläiset tämän vuoden Finlandia-palkitun kirjan.

      Netflix tarjoaa aivan upeaa katsottavaa joulunpyhiksi kirjallisuudesta kiinnostuneille: suursatsaus latinalaisamerikkalaiseen kirjallisuuten Gabriel García Marquezin mestariteoksen Sadan vuoden yksinäisyys) kahden kauden sarjana, ensimmänen kausi josssa on kahdeksan osaa on nyt katsottu ja kolmas kerta menossa. Toinen on elokuva Juan Rulfon klassikosta, myös maagista realismia, nimittäin hänen mestariteiksensa "Pedro Páramo"

      • UUSI

        Kyllähän me vakikirjoittajat olemme täällä ankaran syynin alla kaiken aikaa, Paloma. Yksikin "väärä" sana riittää huomauttelun aiheeksi, viestin kokonaisuutta ei juuri arvioida puhumattakaan viestin hengestä ja sanomasta.

        Kirjoittajalta liiallinen oman viestin kontrollointi taas vie kirjoittamisesta iloa, sen on moni todennut ja kun väärinymmärtämisestä on tullut maantapa, mikä näyttää pesiytyneen tännekin, niin kyllä motivaatio kirjoittaa on välillä vähissä. Tämänkin lienee moni todennut - ainakin omassa mielessään, ellei ääneen...

        Kyllä rohkaisisin sinua lukemaan "Lehmää", ainakaan kirjan päähenkilö ei ole luotaantyöntävä, jollaisena Bollan päähenkilöä saatettiin pitää. Tässä kirjassa päähenkilö herättää pikemminkin sympatiaa ja muun lohduttomuuden voi laittaa sodan piikkiin - tai sitten vain ihmisluonnon keskeneräisyyden.
        Jos ollaan kestetty Kaarna ja Punaorvot niin kyllä tämänkin voi kestää, ajattelen, ja kun kyseessä on kuitenkin kielellisesti ja ilmaisullisesti mestariteos niin olisi sääli jättää se lukematta...
        Leppoisaa joulunodotusta sinnekin, kaikesta huolimatta...
        demeter1


    • Anonyymi
      UUSI

      Eikös se ole tärkeintä MITÄ sanotaan eikä kuka sanoo?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      8
      3316
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      68
      1848
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      541
      1556
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      75
      1156
    5. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      60
      966
    6. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      32
      940
    7. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      208
      861
    8. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      170
      813
    9. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      59
      806
    10. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      758
    Aihe