Nojatuoli Jouluna 2024 !

Hyvät ovat anonyymi 12-16 12:08:13 Jouluaikataulut. Itsellä vaatimattomammat.
Jo sekin, etten ainakaan 5 vuoteen ole käynyt saunassa on erikoista.
Toki suihkussa yleensä joka päivä.

Lumityöt ovat pihassa vielä keskun, mutta puskin lumityöntimellä pihapolun pikitielle asti auki. Pääs siinä samalla hakemaan lehet mainokset ja laskut.
Aattelin maksaa kovan Vesilaitoksen maksun, mutta en löytänyt puhelimesta koodia, jolla maksu hoituisi. Ehtiihän tuon vielä kun maksuaikaa on yli Joulun.

Päin vastoin - toivon, että Tapaninpäivän aamu kohtpuoliin koittais. Kirjolohen ehtii vielä laittaa suolautumaan ennen pyhii ilman tönkkösuolausta.

Tanen toiseks vanhin poika.

Minua ottaa niin kaliin rasistiset loukkaukset, joita on syydetty kirkkonummilaiselle Lucia-neidolle, jonka isä on kotoisi Ghanasta (muistaakseni)
Tytär Danielle on syntynyt Suomessa, ja hänen äitinsä on suomenruotsalainen. Parikymppinen Danielle puhuu suomea ja ruotsia, ehkäpä vielä kolmatta kieltä isänsä kanssa, on solakka ja kaunis.
Kuulemma some tulvii rasistisia yhteydenottoja, on heti valinnan jälkeen aloitettu, ja jatkoa tulee päivittäin. Kuinka ala-arvoiseen käytökseen ennen niin puhdasotsainen suomalainen kansa onkaan vajonnut!
Hävetkööt!
Näiden räkyttäjien on paras totuttautua siihen ajatukseen, että parin-kolmen sukupolven jälkeen Suomi on todella monikulttuurinen maa, joiden asukkaiden vähemmistöstä saattaa löytyä joitakin sinisilmäisiä alkuperäiskansan sukukuntaan kuuluvia.
Mkr.

Minulla on tunnelmaa kerrakseen, kun vesiputkien yllätysvuodon takia vesi on poikki 2 päivää.
Joulustressi ei minuun yleensä iske, ja nytkin uskon,että pakollinen lepoaika lisää joulun taikaa. Sillä vuosikymmenten kokemuksella voin sanoa, että joulu tulee, sitä ei voi väistää!
Joulu - juhlista jaloin.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Minua ottaa niin kaliin rasistiset loukkaukset, joita on syydetty kirkkonummilaiselle Lucia-neidolle, jonka isä on kotoisi Ghanasta (muistaakseni)
Tytär Danielle on syntynyt Suomessa, ja hänen äitinsä on suomenruotsalainen. Parikymppinen Danielle puhuu suomea ja ruotsia, ehkäpä vielä kolmatta kieltä isänsä kanssa, on solakka ja kaunis.
Kuulemma some tulvii rasistisia yhteydenottoja, on heti valinnan jälkeen aloitettu, ja jatkoa tulee päivittäin. Kuinka ala-arvoiseen käytökseen ennen niin puhdasotsainen suomalainen kansa onkaan vajonnut!
Hävetkööt!
Näiden räkyttäjien on paras totuttautua siihen ajatukseen, että parin-kolmen sukupolven jälkeen Suomi on todella monikulttuurinen maa, joiden asukkaiden vähemmistöstä saattaa löytyä joitakin sinisilmäisiä alkuperäiskansan sukukuntaan kuuluvia.
Mkr.

Lue lisää

Voiko rumemmin rasismi enää ilmetäkään, kun valon ja lähimmäisenrakkauden lähettiläs Lucia- neito saa somessa vastaansa tuollaisia ala-arvoisia ryöppyjä. Sellaiselle ei voi eikä saa olla minkäänlaista ymmärrystä, eikä asiaa voi painaa villaisella, vaikka julkisuus voi olla tässä asianomaisille raskasta. Suvaitsevuuden ja tasa- arvon kannattajatkin ovat nyt antaneet äänensä kuulua ja Folkhälsanin keräys on saanut ennätysmäärän lahjoittajia liikkeelle ja tämä suloinen neito saanut paljon tsemppiä . Myös tasavallan presidentti puolisoineen otti Lucian kuoroineen kauniisti vastaan ja korosti yhdenvertaisuutta tuomiten kaikenlaisen rasismin.

Presidentin oma perhe on esimerkki monikulttuurisuudesta ja monikielisyydestä. Linnan juhlissa nähtiin myös Stubbien aikuiset lapset seurustelukumppaneineen, tyttären poikaystävän tumma ihonväri ei onneksi kai rasistisia kommentteja ole ryöpsäytellyt.

Niinpä Makriina, joulu tulee ja menee ohi samaa tahtia kuin muutkin päivät. Jos ei vesikatkon takia lattioiden luuttuamiseen tullut vettä varattua, voithan vanhaa marttavinkkiä käyttää: kostuta villasukka Tolulla ja työnnä sohvan alle, niin tuoksuu vastasiivotulle.

Ramoona kirjoitti:

Voiko rumemmin rasismi enää ilmetäkään, kun valon ja lähimmäisenrakkauden lähettiläs Lucia- neito saa somessa vastaansa tuollaisia ala-arvoisia ryöppyjä. Sellaiselle ei voi eikä saa olla minkäänlaista ymmärrystä, eikä asiaa voi painaa villaisella, vaikka julkisuus voi olla tässä asianomaisille raskasta. Suvaitsevuuden ja tasa- arvon kannattajatkin ovat nyt antaneet äänensä kuulua ja Folkhälsanin keräys on saanut ennätysmäärän lahjoittajia liikkeelle ja tämä suloinen neito saanut paljon tsemppiä . Myös tasavallan presidentti puolisoineen otti Lucian kuoroineen kauniisti vastaan ja korosti yhdenvertaisuutta tuomiten kaikenlaisen rasismin.

Presidentin oma perhe on esimerkki monikulttuurisuudesta ja monikielisyydestä. Linnan juhlissa nähtiin myös Stubbien aikuiset lapset seurustelukumppaneineen, tyttären poikaystävän tumma ihonväri ei onneksi kai rasistisia kommentteja ole ryöpsäytellyt.

Niinpä Makriina, joulu tulee ja menee ohi samaa tahtia kuin muutkin päivät. Jos ei vesikatkon takia lattioiden luuttuamiseen tullut vettä varattua, voithan vanhaa marttavinkkiä käyttää: kostuta villasukka Tolulla ja työnnä sohvan alle, niin tuoksuu vastasiivotulle.

Lue lisää

Juu, tolua onneksi löytyy.
Tämän päivän ilona oli lab.käynti verikokeessa. Tämä ilmainen terveydenhoito on vaan vähän kallista, kun joutuu taksilla meno-paluun hoitamaan. Bussipysäkit kun ovat monen sadan metrin takana kummassakin päässä, ja aura- auto oli tärkeämpiä kulkuväyliä kolaamassa.
Niin tokkurassa olin, että unohdin mennä kauppaan. Yleensä hoidan kerralla kaikki asiat, kun taksin tilaan. Isommat ostoksetkin saan kotiin kevyesti, kuten talouspaperisäkin, nyt en muistanut.
No uudelleen viikonloppuna!
Mkr.

Huomenta pakkasaamuun, piti vilkaista toisen kerran, kun en uskonut näkemääni, pakkasta 21 astetta, siis nyt on oikea talvi.
Kulta aikaa kuorma-autoilijoille, kun lunta taas riittää pois ajettavaksi, tuo parkkipaikka tuossa keittiön ikkunan takana aina tyhjennetään lumesta.

Radion lohdutonta kertomaa taas kerran, ambulanssia ei aina lähetetä, tai niitä ei ole saatavilla, joku lenkkipolulle uupunut ei ambulanssia saanut, kehotettiin omilla kyydeillä menemään. ensiapuun.
Turvattomaksi muuttuu elämä täällä onnellisten ihmisten keskuudessa, yöpäivystykset toden näköisesti loppuu, siihen lisätään ambulanssin puuttuminen, miten apua saa autoton ihminen, taksinumero on selvitettävä kaiken varalle.
Minkähän lainen avun tarve saa ambulanssin liikkeelle, minullakin 112 laitettu niin että löytävät nopsaan, mutta kai tarve ei koskaan sitä tarvetta ylitä.
Usko meinaa mennä koko hyvinvointialueen toimintaan, lääkäreitä ei saa, onnekseni en ole tarvinnutkaan, ei oota osaa itsekin itselleen määrätä ja ainahan on burana.

No eipä ollut kovinkaan jouluinen purkaus, mutta kaikkea ikävää tiedotetaan ymmälle menee vähemmästäkin.
Tuo Eliaanan korvakipu toi omat surinani mieleen, korvani soittaa jatkuvasti omia säveliään, eli sirinää, mikä kuunnellen nostaa niskakarvat pystyyn, yritän olemaan kuulematta sitä, mutta eipä anna rauhaa, aina sirinä vaan kuuluu, hiljaisuus voimistaa kuulemista.
Asia mille ei lääketiedekään apua anna, joten sen kanssa on vaan elettävä.
Kovin pahasti kylkesi loukkasitkin, onko niin, että herkemmin vaivat näin iän myötä pitkäaikaisesti kipuilee.
Juuri eilen tutkin joulukoristeeni ja pikkukassillinen lähtee kirpputorille, jospa jollekin iloa tuottavat.

Tuo rasismin ilmeneminen on todella paha juttu, miksi sivistysvaltiossa noin toimitaan, ihmisenä oleminen on kaikille se elämä mihin on syntynyt, ihonväri ei mitään ratkaise.
Kuinka moni joutuukaan tuon arvostelun kokemaan, syystä tai toisesta, hävettää todella olla tältä osin suomalainen.

Anojen viestit todistavat ihan tunnelmallisia jouluja, näin jokainen oman makunsa mukaisesti joulunkin tunnelmoi.
Aatto minullakin hieman poikkeava, mutta sen jälkeen kiireetöntä aikaa, nukkua voi vaikka koko joulun ohi;)
Linnuille ruokaa nyt pitääkin laittaa, jos siihen mahdollisuus on, eivät polot lumen alta mitään pysty löytämään.

Viikon päästä sitten jo aattoa vietämme, minäkin yhden vuosiluvun täyteen saan, aina tulee mieleen, vieläkö seuraavan joulun näenkään??
Pitää sanoa, että tallessa ikä eletty, tulevaisuus häämöttää.
Nyt muistatte pukea vaatetta reilummin, pakkanen piankin puraisee pienin varustein, hyvää tätä päivää kaikille

Hil-la kirjoitti:

Huomenta pakkasaamuun, piti vilkaista toisen kerran, kun en uskonut näkemääni, pakkasta 21 astetta, siis nyt on oikea talvi.
Kulta aikaa kuorma-autoilijoille, kun lunta taas riittää pois ajettavaksi, tuo parkkipaikka tuossa keittiön ikkunan takana aina tyhjennetään lumesta.

Radion lohdutonta kertomaa taas kerran, ambulanssia ei aina lähetetä, tai niitä ei ole saatavilla, joku lenkkipolulle uupunut ei ambulanssia saanut, kehotettiin omilla kyydeillä menemään. ensiapuun.
Turvattomaksi muuttuu elämä täällä onnellisten ihmisten keskuudessa, yöpäivystykset toden näköisesti loppuu, siihen lisätään ambulanssin puuttuminen, miten apua saa autoton ihminen, taksinumero on selvitettävä kaiken varalle.
Minkähän lainen avun tarve saa ambulanssin liikkeelle, minullakin 112 laitettu niin että löytävät nopsaan, mutta kai tarve ei koskaan sitä tarvetta ylitä.
Usko meinaa mennä koko hyvinvointialueen toimintaan, lääkäreitä ei saa, onnekseni en ole tarvinnutkaan, ei oota osaa itsekin itselleen määrätä ja ainahan on burana.

No eipä ollut kovinkaan jouluinen purkaus, mutta kaikkea ikävää tiedotetaan ymmälle menee vähemmästäkin.
Tuo Eliaanan korvakipu toi omat surinani mieleen, korvani soittaa jatkuvasti omia säveliään, eli sirinää, mikä kuunnellen nostaa niskakarvat pystyyn, yritän olemaan kuulematta sitä, mutta eipä anna rauhaa, aina sirinä vaan kuuluu, hiljaisuus voimistaa kuulemista.
Asia mille ei lääketiedekään apua anna, joten sen kanssa on vaan elettävä.
Kovin pahasti kylkesi loukkasitkin, onko niin, että herkemmin vaivat näin iän myötä pitkäaikaisesti kipuilee.
Juuri eilen tutkin joulukoristeeni ja pikkukassillinen lähtee kirpputorille, jospa jollekin iloa tuottavat.

Tuo rasismin ilmeneminen on todella paha juttu, miksi sivistysvaltiossa noin toimitaan, ihmisenä oleminen on kaikille se elämä mihin on syntynyt, ihonväri ei mitään ratkaise.
Kuinka moni joutuukaan tuon arvostelun kokemaan, syystä tai toisesta, hävettää todella olla tältä osin suomalainen.

Anojen viestit todistavat ihan tunnelmallisia jouluja, näin jokainen oman makunsa mukaisesti joulunkin tunnelmoi.
Aatto minullakin hieman poikkeava, mutta sen jälkeen kiireetöntä aikaa, nukkua voi vaikka koko joulun ohi;)
Linnuille ruokaa nyt pitääkin laittaa, jos siihen mahdollisuus on, eivät polot lumen alta mitään pysty löytämään.

Viikon päästä sitten jo aattoa vietämme, minäkin yhden vuosiluvun täyteen saan, aina tulee mieleen, vieläkö seuraavan joulun näenkään??
Pitää sanoa, että tallessa ikä eletty, tulevaisuus häämöttää.
Nyt muistatte pukea vaatetta reilummin, pakkanen piankin puraisee pienin varustein, hyvää tätä päivää kaikille

Lue lisää

Eikös Varkaudessa sentään lääkäriin kohtuudella pääse, ainakin päiväsaikaan ja nopeasti jos on todella kiireellinen tapaus. ?Olet kertonut lääkityksistäsi ja lääkärien tapaamisesta ja labroista, joten outoa väittää ettei lääkäreitä saa. Minun asuinpaikasta on lähimmille terveysasemalle yli 30 km ja yöpäivystystä ei ole koskaan ollutkaan kuin yli 50 km päässä. Kovin vanhoja ei enää virvotella henkiin eikä laiteta tehohoitoon , vaikka ambulanssi tulisi heti paikalla. Ei meistä paraskaan lääkäri enää terveitä tee, kun on nivelet sökönä sydän väsynyt.

Osanottoni, korkeaan ikään veljesi elikin.
Niin se käy, pikkuhiljaa voimat vähenee.
Ajattelin tuossa, kun 60+kin viestiteltiin, poljon on tullut sen jälkeen Sinullekin vaivoja.

Eräänä päivänä huomasin ajatella, miten olen kahdessa vuodessa laihtunut 9kg.
Huomaan miten lihakset ovat kutistuneet, iho laiskistunut.
Ennen aina laihduin kesäisin 5kg, kun kaikkea hommaa tein, jonka sitten lihoin talvella takaisin.
Nyt huomaan, että pariin vuoteen kilot ovat jääneet palaamatta.
Sinällään ei huono asia, mutta selvästi aineenvaihdunta muuttunut ´vanhentunut´.

Kävin taas autoa siivoomassa lumesta ja hiukan niitä työntelin kolalla pois. Kyllä vaan kylki muistutti, että ettei ole vielä kunnossa.
Huomenissa, jos ruokatarvikeostoksille lähtisi.

Heh, nyt meni vituralleen tuon lihaskuntotestin ohje. Sen piti olla näin: 15 sekunnissa piti nousta tuolilta (ilman käsien apua) viisi kertaa. Onnistui sekin - juuri ja juuri..))
demeter1

Eliaana kirjoitti:

Osanottoni, korkeaan ikään veljesi elikin.
Niin se käy, pikkuhiljaa voimat vähenee.
Ajattelin tuossa, kun 60 kin viestiteltiin, poljon on tullut sen jälkeen Sinullekin vaivoja.

Eräänä päivänä huomasin ajatella, miten olen kahdessa vuodessa laihtunut 9kg.
Huomaan miten lihakset ovat kutistuneet, iho laiskistunut.
Ennen aina laihduin kesäisin 5kg, kun kaikkea hommaa tein, jonka sitten lihoin talvella takaisin.
Nyt huomaan, että pariin vuoteen kilot ovat jääneet palaamatta.
Sinällään ei huono asia, mutta selvästi aineenvaihdunta muuttunut ´vanhentunut´.

Kävin taas autoa siivoomassa lumesta ja hiukan niitä työntelin kolalla pois. Kyllä vaan kylki muistutti, että ettei ole vielä kunnossa.
Huomenissa, jos ruokatarvikeostoksille lähtisi.

Lue lisää

Kiitos osanotosta Eliaana. Totta, pitkään ollaan tunnettu mekin. Muutaman vuoden taidan olla sinua edellä ja tuntuuhan se, jos vertaan sinun toimintakykyäsi omaani. Eikä minusta ole nuorempanakaan ollut näiden "miesten töiden" tekijäksi ehkä siksikin, että veljillä ja kumppaneilla on ollut erinomaiset kädentaidot, minulta on puuttunut se tärkein kannustin: pakko..))
Toivottavasti saat kylkesi kuntoon, pääset entiseen kuosiin.
Onpas kova painonpudotus sinulla. Ennen kilpirauhasvaivan löytymistä laihduin viisi kiloa, nyt suunta on valitettavasti ylöspäin. Tavoitteena on kyllä pysyä painoindeksin rajoissa.

Mukavaa joulunviettoa Väinön ja veljesi seurassa...
demeter1

demeter1 kirjoitti:

Kiitos osanotosta Eliaana. Totta, pitkään ollaan tunnettu mekin. Muutaman vuoden taidan olla sinua edellä ja tuntuuhan se, jos vertaan sinun toimintakykyäsi omaani. Eikä minusta ole nuorempanakaan ollut näiden "miesten töiden" tekijäksi ehkä siksikin, että veljillä ja kumppaneilla on ollut erinomaiset kädentaidot, minulta on puuttunut se tärkein kannustin: pakko..))
Toivottavasti saat kylkesi kuntoon, pääset entiseen kuosiin.
Onpas kova painonpudotus sinulla. Ennen kilpirauhasvaivan löytymistä laihduin viisi kiloa, nyt suunta on valitettavasti ylöspäin. Tavoitteena on kyllä pysyä painoindeksin rajoissa.

Mukavaa joulunviettoa Väinön ja veljesi seurassa...
demeter1

Lue lisää

Huomenet pimeydestä, kyllähän tuo lumi hieman pimeyttä valoistaa, mutta kyllä se pimein aika nyt on, kohta sekin alkaa muuttuu, voimme ihastella päivän jatkumisesta.
Aika pienistä ne ilot on etsittävä, kun mitään mahtavaa ei enää odotuksissa.
Joulu kuitenkin jo nurkan takana ja se yksi kohokohta odotusta tuottava vielä tämänkin ikäisenä.
Poikani soitti eilen, oli matkalla kohti Helsinkiä, kyseli lahjatoiveita, no enpä keksinyt mitään, viimein sain ajatuksen, osta kello, selkeä numeroin ja viisarein, nykyiset kelloni koristeellisia, en yön aikana selkeästi katuvalon loimussa aikaa näe.
Olen sitä ostamista miettinyt jo kauan, mutta kelloliike hieman edempänä, joten on jäänyt.
Samoin sanoi poikanikin, hänellä kaikkea mitä tarvitsee, mutta tasapuolisesti kaikkia muistan, siis rahakirjeen saa hän kuin toisetkin.
Sama tyyli hänelläkin omien jälkeläisten kohdalla.

Demeter, otan osaa suruusi, olitte jo osanneet varautuakin, että ikänsä puolesta ikiuneen nukkuminen lähellä.
Aina se tyhjän paikan jättää ja ikävä ei koskaan jätä, mutta hänelle itselleen varmaan hyvä, ei se elämä iäkkäänä koskaan helppoa ole.
Ilahduin, kun viestisi näin, ehdin jo kaikki ikävät asiat mielessä pohtia, mutta nyt helpotti, brinkkalaa ja monta muutakin kaipailen, toivottavasti heillä kaikilla asiat kunnossa.
Pitihän kokeilla tuota tuolilta nousemista, ei onnistu, polvista tukien ylös pääsen, en kovin nopsaan, mutta ylös kuitenkin, sitten puujaloin alkuun askellan, kunnes hieman totuttautuu käyntikin.
Tuo kilpirauhasen lääkitys onnistui minulla hyvin, kun muutaman viikon kokeiltiin, nyt sujuu melkein huomaamattomasti vaivan kanssaeläminen, paino ei kyllä putoa millään.
Ainahan johonkin kohtaan kolottaa, mutta olen ne laskenut iän tuomiin vaivoihin, pienikin liike saattaa venähdyksen aikaan saada, ohi menevät, kun jaksan odottaa.
Tästä kirjoittelusta on joku osa kadonnut, ehkä se, että aina noita kirjoituksia pitää selitellä, miten aiemmin toiset kirjoittajat osasivatkaan ymmärtää asiat oikein, selittelyjä ei kaivattu.
Onko palstalle tullut niin vaativia kirjoittajia, ettei mikään viesti ilman selitystä läpi mene.

Eliaana painoa en ole huomannut paljonkaan tippuneen, mutta" löysää" lihaa näkyy ilmaantuvan, käsivarsiani useinkin vilkuilen, ryppyiseksi muuttuvat.
No se kuuluu asiaan, annetaan tilaa nuorille olla sileä ihoisia ja kauniita, meidän iässä toivoisi sitä sydämen kauneutta olevan toisillekin jakaa.
Ikävää, että kylkesi paraneminen vain kestää, mutta lohdutuksen sana, se kestää aikansa, mutta paranee kuten pääni kuhmukin, tuo tasapainokin alkaa heittelemään.
Demeter. älä sure, en minäkään Eliaanan hommiin pysty, ihastella vaan voi hänen taitojaan.

Tuosta lääkäriin pääsystä täällä meillä en omasta kokemuksesta puhu, vaan toisten vaikeuksista asian suhteen kerron.
Onnekseni en usein lääkäriä ole tarvinnut ja en vähästä edes pyri heidän puheilleen, kokemukseni on kaiken suhteen se, että särkylääkkeitä määräävät, sen tutkimusten jälkeen, osaan itsekin sen tehdä.
Vävyni yli kuusi kuukautta odotti korvalääkäriin pääsyä, välillä kyselivät asiaa, ei oltu lähetettä edes mihinkään lähetetty, viimeisin hoitajan puheilla käynti selvitti, että korvalääkäriä ei paikkakunnalla käykään, nyt sitten odotellaan Kuopioon pääsyä.
Näitä kertomuksia näkee Facessa useinkin ja soittoja odottavia.

Kirjautuminen ei onnistunut, joten nyt anona minäkin, hyvää päivää ja toiminnallisuutta toivottaa hil-la.

Otan osaa, Demeter1, Pal.

Soljuta vaan sanoja tuttuun tapaasi Demeter, kun on mistä soljuttaa, nautin viestiesi lukemisesta ja tuttuuden tunteesta, joka on jo monen kirjoittajan kohdalla syntynyt. Vaikka tässä kotona kaverin kanssa elelenkin, kyllä tämä palstaseura antaa oman mausteensa- eipä nuo miehet kaikkea naiseuteen liittyvää edes ymmärrä. . Hauskaa kuulla, miten pikkumies siellä on linnuista kiinnostunut, rakkaus luontoon on parhaita perintöjä nuorille polville.

Liekon vointia minäkin olen ajatellut, osaako olla itse tarpeeksi kiitollinen terveydestään, mutta toisaalta hyvä kuulla myös, miten hoitojakin saa ja ne tepsivät .Ennenkaikkea elämä on merkityksellistä myös sairaana ja liikuntarajoitteisena, monta sitkeää sissiä täällä nojatuolissa tapaa.

Osanottoni Demeter suruusi. Varsinkin omien sisarusten kuolema tulee lähelle, heidäthän on tuntenut aina, on samat vanhemmat, perimä ja kasvuvuodet yhdessä. Olen nuoremman veljen menettänyt, kokoontumisissa väistämättä tulee mieleen kuka on seuraava. Palomalle osanotto myös, kyllähän langot ja kälyt ovat monasti kuin sisaruksia ja varmasti kaukana synnyinmaasta siteet uuteen sukuun ovat erityisen lujat. Musiikki on syvien tunteiden tulkki, kaukaakin asioita pulpahtaa taas elävinä pintaan.

Hyvää vointia teille kaikille!

Anonyymi kirjoitti:

Huomenet pimeydestä, kyllähän tuo lumi hieman pimeyttä valoistaa, mutta kyllä se pimein aika nyt on, kohta sekin alkaa muuttuu, voimme ihastella päivän jatkumisesta.
Aika pienistä ne ilot on etsittävä, kun mitään mahtavaa ei enää odotuksissa.
Joulu kuitenkin jo nurkan takana ja se yksi kohokohta odotusta tuottava vielä tämänkin ikäisenä.
Poikani soitti eilen, oli matkalla kohti Helsinkiä, kyseli lahjatoiveita, no enpä keksinyt mitään, viimein sain ajatuksen, osta kello, selkeä numeroin ja viisarein, nykyiset kelloni koristeellisia, en yön aikana selkeästi katuvalon loimussa aikaa näe.
Olen sitä ostamista miettinyt jo kauan, mutta kelloliike hieman edempänä, joten on jäänyt.
Samoin sanoi poikanikin, hänellä kaikkea mitä tarvitsee, mutta tasapuolisesti kaikkia muistan, siis rahakirjeen saa hän kuin toisetkin.
Sama tyyli hänelläkin omien jälkeläisten kohdalla.

Demeter, otan osaa suruusi, olitte jo osanneet varautuakin, että ikänsä puolesta ikiuneen nukkuminen lähellä.
Aina se tyhjän paikan jättää ja ikävä ei koskaan jätä, mutta hänelle itselleen varmaan hyvä, ei se elämä iäkkäänä koskaan helppoa ole.
Ilahduin, kun viestisi näin, ehdin jo kaikki ikävät asiat mielessä pohtia, mutta nyt helpotti, brinkkalaa ja monta muutakin kaipailen, toivottavasti heillä kaikilla asiat kunnossa.
Pitihän kokeilla tuota tuolilta nousemista, ei onnistu, polvista tukien ylös pääsen, en kovin nopsaan, mutta ylös kuitenkin, sitten puujaloin alkuun askellan, kunnes hieman totuttautuu käyntikin.
Tuo kilpirauhasen lääkitys onnistui minulla hyvin, kun muutaman viikon kokeiltiin, nyt sujuu melkein huomaamattomasti vaivan kanssaeläminen, paino ei kyllä putoa millään.
Ainahan johonkin kohtaan kolottaa, mutta olen ne laskenut iän tuomiin vaivoihin, pienikin liike saattaa venähdyksen aikaan saada, ohi menevät, kun jaksan odottaa.
Tästä kirjoittelusta on joku osa kadonnut, ehkä se, että aina noita kirjoituksia pitää selitellä, miten aiemmin toiset kirjoittajat osasivatkaan ymmärtää asiat oikein, selittelyjä ei kaivattu.
Onko palstalle tullut niin vaativia kirjoittajia, ettei mikään viesti ilman selitystä läpi mene.

Eliaana painoa en ole huomannut paljonkaan tippuneen, mutta" löysää" lihaa näkyy ilmaantuvan, käsivarsiani useinkin vilkuilen, ryppyiseksi muuttuvat.
No se kuuluu asiaan, annetaan tilaa nuorille olla sileä ihoisia ja kauniita, meidän iässä toivoisi sitä sydämen kauneutta olevan toisillekin jakaa.
Ikävää, että kylkesi paraneminen vain kestää, mutta lohdutuksen sana, se kestää aikansa, mutta paranee kuten pääni kuhmukin, tuo tasapainokin alkaa heittelemään.
Demeter. älä sure, en minäkään Eliaanan hommiin pysty, ihastella vaan voi hänen taitojaan.

Tuosta lääkäriin pääsystä täällä meillä en omasta kokemuksesta puhu, vaan toisten vaikeuksista asian suhteen kerron.
Onnekseni en usein lääkäriä ole tarvinnut ja en vähästä edes pyri heidän puheilleen, kokemukseni on kaiken suhteen se, että särkylääkkeitä määräävät, sen tutkimusten jälkeen, osaan itsekin sen tehdä.
Vävyni yli kuusi kuukautta odotti korvalääkäriin pääsyä, välillä kyselivät asiaa, ei oltu lähetettä edes mihinkään lähetetty, viimeisin hoitajan puheilla käynti selvitti, että korvalääkäriä ei paikkakunnalla käykään, nyt sitten odotellaan Kuopioon pääsyä.
Näitä kertomuksia näkee Facessa useinkin ja soittoja odottavia.

Kirjautuminen ei onnistunut, joten nyt anona minäkin, hyvää päivää ja toiminnallisuutta toivottaa hil-la.

Lue lisää

Kiitos osanotosta, Hil-la. Juuri näin kuin sanot, lähtö tuossa iässä, monisairaana on varmasti helpotus itse kullekin, vaikka sitä ei tohdita sanoa. Ikävä on meidän osamme, kun tämän ikäisiä olemme ja kai lähtö lähdöltä oppii siihenkin osaan tyytymään.
Muistot meille kuitenkin jää ja kyllä nekin lohduttavat etenkin kun saa niitä jakaa toisten kanssa. Ihminen on ihmisen toivo, taaskin.

Tuo rahalahja läheisille on tainnut jo vakiintua, ainakin meidän ikäisten keskuudessa, ellei sitten ole antaa niitä itse valmistettuja lahjoja - kuten sinulla ja varmasti monella muullakin. Käly kertoi, että hänen kaksikymppinen lapsenlapsensa toivoi lahjaksi villasukkia ..)) Niin että menekkiä ja arvostusta on..))
Kyllä minäkin olen yrittänyt palstan tapahtumia seurailla ja edelleen itsekin noteeraan, ellei tuttuja olen näkynyt vähään aikaan. Olen kuitenkin aika riippuvainen vallitsevasta ilmapiiristä ja jos se on raskas, ei oikein jaksa olla mukana etenkin jos on muuta murhetta päällä.

Siitä olen pahoillani, että tälle ajalle ominaiset tavat ovat siirtyneet tännekin: meitä vakikirjoittajia arvioidaan kuin olisimme sisällöntuottajia, pienetkin "virheet" ja epätarkkuudet noteerataan ja niistä huomautellaan ja tietysti tulilinjalla on aina se, joka isomman panoksen hankkeelle antaa, kuten ohjaaja/vetäjä.
Sama tilanne meidän kyläkerhossa - ohjaajan panosta pidetään jotenkin itsestään selvyytenä, häneen sijoitetaan kohtuuttomia toiveita ja vaatimuksia, vaikka juuri hän pistää persoonansa peliin, antaa eniten aikaansa yhteiseen hyvään. Livessä, elävässä elämässä, pidetään yleensä "mölyt mahassa", ollaan jotenkin maltillisempia kritiikin esittämisessä, täällähän ihmisiä ei pitele mikään..)) - noin kärjistäen.

Siinä mielessä kai me ikäihmiset olemme kuitenkin onnekkaita, että elämäkoulu on tehnyt meistä aika omavoimaisia ja neuvokkaita, meidän maailma ei romahda, jos jokin hanke menee puihin. Kai sekin täytyy vain sijoittaa sinne luovutettavien asioiden listalle, kuten monet suunnitelmat ja/tai harrastukset on pitänyt asettaa, minun ainakin.

Ai niin. La Promesassakin on tapahtunut paljon ja lisää käänteitä on tulossa. Ihmeesti se sarja vain pystyy koukuttamaan..)) Olen myös kiinnostuneena seurannut sarjaa Leonard Cohenin elämästä, tai suuresta rakkaudesta: So long, Marianne. Ei ole halppoa neroillakaan ! Me keskinkertaiset pääsemme kai sittenkin helpommalla..))

Brinkkalaa minäkin olen kaipaillut, eiköhän hänkin kohta istahda Nojatuoliin...
Mukavaa päivää itse kullekin,
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Otan osaa, Demeter1, Pal.

Kiitos, Pal. Luin toisesta ketjusta että myös sinulla on ollut murhetta. "Kun ystäväsi kuolee, hän palaa sinuun kuolemaan" ( Neruda).
En voi kuvitellakaan sitä surua, minkä puolison menetys aiheuttaa. Ja niin kai siinä käy, että uusi menetys nostaa pintaan myös ennen koetut. Jokin mekanismi meissä säännöstelee surun määrää ? Ja niinkin, että jonkinlainen johdatus tuntuisi olevan surevan suojana muutenkin: käly kertoi, että hän sai ennen veljen lähtöä yllätysvieraita Suomesta.
Olivat hänen luonaan raskaimman vaiheen yli.
demeter1

Ramoona kirjoitti:

Soljuta vaan sanoja tuttuun tapaasi Demeter, kun on mistä soljuttaa, nautin viestiesi lukemisesta ja tuttuuden tunteesta, joka on jo monen kirjoittajan kohdalla syntynyt. Vaikka tässä kotona kaverin kanssa elelenkin, kyllä tämä palstaseura antaa oman mausteensa- eipä nuo miehet kaikkea naiseuteen liittyvää edes ymmärrä. . Hauskaa kuulla, miten pikkumies siellä on linnuista kiinnostunut, rakkaus luontoon on parhaita perintöjä nuorille polville.

Liekon vointia minäkin olen ajatellut, osaako olla itse tarpeeksi kiitollinen terveydestään, mutta toisaalta hyvä kuulla myös, miten hoitojakin saa ja ne tepsivät .Ennenkaikkea elämä on merkityksellistä myös sairaana ja liikuntarajoitteisena, monta sitkeää sissiä täällä nojatuolissa tapaa.

Osanottoni Demeter suruusi. Varsinkin omien sisarusten kuolema tulee lähelle, heidäthän on tuntenut aina, on samat vanhemmat, perimä ja kasvuvuodet yhdessä. Olen nuoremman veljen menettänyt, kokoontumisissa väistämättä tulee mieleen kuka on seuraava. Palomalle osanotto myös, kyllähän langot ja kälyt ovat monasti kuin sisaruksia ja varmasti kaukana synnyinmaasta siteet uuteen sukuun ovat erityisen lujat. Musiikki on syvien tunteiden tulkki, kaukaakin asioita pulpahtaa taas elävinä pintaan.

Hyvää vointia teille kaikille!

Lue lisää

Kiitos sinullekin, Ramoona. Samoin olen sinut kokenut, alusta saakka: sielun sisar, jota aina seuraan, jolta aina opin, luonnosta, kirjallisuudesta, elämänasenteesta...

Tuo on hauska havainto, minkä itsekin tein joskus: vanhenevasta naisesta mies ei ymmärrä mitään..)) Siihen tarvitaan sisarseuraa. Onneksi useimmat miehet ovat kuitenkin opetettavissa...
demeter1

demeter1 kirjoitti:

Kiitos sinullekin, Ramoona. Samoin olen sinut kokenut, alusta saakka: sielun sisar, jota aina seuraan, jolta aina opin, luonnosta, kirjallisuudesta, elämänasenteesta...

Tuo on hauska havainto, minkä itsekin tein joskus: vanhenevasta naisesta mies ei ymmärrä mitään..)) Siihen tarvitaan sisarseuraa. Onneksi useimmat miehet ovat kuitenkin opetettavissa...
demeter1

Lue lisää

Juu, jyrän alle vaan!

Anonyymi kirjoitti:

Juu, jyrän alle vaan!

Mies vai ? Ano 13.58..)) Pitäisikö puhua miehen puolesta, Churshillin suulla:
"Olen aina ollut valmis oppimaan. En vain välitä tulla opetuksi"..))

Anonyymi kirjoitti:

Huomenet pimeydestä, kyllähän tuo lumi hieman pimeyttä valoistaa, mutta kyllä se pimein aika nyt on, kohta sekin alkaa muuttuu, voimme ihastella päivän jatkumisesta.
Aika pienistä ne ilot on etsittävä, kun mitään mahtavaa ei enää odotuksissa.
Joulu kuitenkin jo nurkan takana ja se yksi kohokohta odotusta tuottava vielä tämänkin ikäisenä.
Poikani soitti eilen, oli matkalla kohti Helsinkiä, kyseli lahjatoiveita, no enpä keksinyt mitään, viimein sain ajatuksen, osta kello, selkeä numeroin ja viisarein, nykyiset kelloni koristeellisia, en yön aikana selkeästi katuvalon loimussa aikaa näe.
Olen sitä ostamista miettinyt jo kauan, mutta kelloliike hieman edempänä, joten on jäänyt.
Samoin sanoi poikanikin, hänellä kaikkea mitä tarvitsee, mutta tasapuolisesti kaikkia muistan, siis rahakirjeen saa hän kuin toisetkin.
Sama tyyli hänelläkin omien jälkeläisten kohdalla.

Demeter, otan osaa suruusi, olitte jo osanneet varautuakin, että ikänsä puolesta ikiuneen nukkuminen lähellä.
Aina se tyhjän paikan jättää ja ikävä ei koskaan jätä, mutta hänelle itselleen varmaan hyvä, ei se elämä iäkkäänä koskaan helppoa ole.
Ilahduin, kun viestisi näin, ehdin jo kaikki ikävät asiat mielessä pohtia, mutta nyt helpotti, brinkkalaa ja monta muutakin kaipailen, toivottavasti heillä kaikilla asiat kunnossa.
Pitihän kokeilla tuota tuolilta nousemista, ei onnistu, polvista tukien ylös pääsen, en kovin nopsaan, mutta ylös kuitenkin, sitten puujaloin alkuun askellan, kunnes hieman totuttautuu käyntikin.
Tuo kilpirauhasen lääkitys onnistui minulla hyvin, kun muutaman viikon kokeiltiin, nyt sujuu melkein huomaamattomasti vaivan kanssaeläminen, paino ei kyllä putoa millään.
Ainahan johonkin kohtaan kolottaa, mutta olen ne laskenut iän tuomiin vaivoihin, pienikin liike saattaa venähdyksen aikaan saada, ohi menevät, kun jaksan odottaa.
Tästä kirjoittelusta on joku osa kadonnut, ehkä se, että aina noita kirjoituksia pitää selitellä, miten aiemmin toiset kirjoittajat osasivatkaan ymmärtää asiat oikein, selittelyjä ei kaivattu.
Onko palstalle tullut niin vaativia kirjoittajia, ettei mikään viesti ilman selitystä läpi mene.

Eliaana painoa en ole huomannut paljonkaan tippuneen, mutta" löysää" lihaa näkyy ilmaantuvan, käsivarsiani useinkin vilkuilen, ryppyiseksi muuttuvat.
No se kuuluu asiaan, annetaan tilaa nuorille olla sileä ihoisia ja kauniita, meidän iässä toivoisi sitä sydämen kauneutta olevan toisillekin jakaa.
Ikävää, että kylkesi paraneminen vain kestää, mutta lohdutuksen sana, se kestää aikansa, mutta paranee kuten pääni kuhmukin, tuo tasapainokin alkaa heittelemään.
Demeter. älä sure, en minäkään Eliaanan hommiin pysty, ihastella vaan voi hänen taitojaan.

Tuosta lääkäriin pääsystä täällä meillä en omasta kokemuksesta puhu, vaan toisten vaikeuksista asian suhteen kerron.
Onnekseni en usein lääkäriä ole tarvinnut ja en vähästä edes pyri heidän puheilleen, kokemukseni on kaiken suhteen se, että särkylääkkeitä määräävät, sen tutkimusten jälkeen, osaan itsekin sen tehdä.
Vävyni yli kuusi kuukautta odotti korvalääkäriin pääsyä, välillä kyselivät asiaa, ei oltu lähetettä edes mihinkään lähetetty, viimeisin hoitajan puheilla käynti selvitti, että korvalääkäriä ei paikkakunnalla käykään, nyt sitten odotellaan Kuopioon pääsyä.
Näitä kertomuksia näkee Facessa useinkin ja soittoja odottavia.

Kirjautuminen ei onnistunut, joten nyt anona minäkin, hyvää päivää ja toiminnallisuutta toivottaa hil-la.

Lue lisää

Poikasihan on menestyvä markkinatalouden hyväksikäyttäjä, näin olen ymmärtänyt.
Toivo sitten vain kelloa parhaasta päästä, sekunttarilla.

Olet Neeasa ollut tosikiltti ja mukava. Et koskaan sano pahasti kenellekkään ja aina niin muille hyvää toivotat. Suomi 24 tonttu antaa sinulle joulukukat💐

Vieläkö hurskainen sinnittelet siellä omassa tuvassa ? Sitkeä sissi olet. Kiva kun laitat hyväntuulisia terveisiä palstalle. Eikö sinullakin ole kohtapuoliin syntymäpäivä ? Hil-lan kanssa olette samanikäiset, niin muistelen.
demeter1

Kiitos Neeasa! Uskon, että Anon 8,31 sanoihin voi moni yhtyä, minä ainakin.
Näin on. Surua emme voi välttää, eikä ole syytäkään. Yhteinen, jaettu suku, voi viedä ihmisiä lähemmäksi toisiaan. Näin on moni kokenut.

Joululaulut radiosta yrittää joulumieltä kasvattaa, lunta sataa ja keli ei niin mukava, mutta uusi päivä kuitenkin alkamassa ja hyvät unet nukkuneena, pitäisi elämä sujua.
Joulukiireitä ei ole, tänään olohuoneen siistiminen, matot yön parvekkeella raitista ilmaa keräilivät, kohta pyyhkäisen pölyt ja hiukan kalusteita yritän uuteen muottiin laittaa ja siinä tämän päivän ohjelma.
Eilen tyhjensimme kirpputoripöydän, ei rikkautta sekään lisännyt ja loput tavarat lahjoitin lähetyksen kirpputorille, hyvin kelpasi.
Monen kassin voimalla sain kotiani tyhjennettyä.

Mira kerroit läheistesi pois nukkumisista, näin on minunkin sisarukseni taivaan kotiin muuttaneet, minä sukuni viimeinen mohikaani odottelen vuoroani.
Paljon ja monenlaista on elämääni sopinut, ei aina ruusuilla tanssia ole ollut, mutta kiitollisin mielin muistelen mennyttä aikaa, omin avuin kovalla työn teolla olen tähän pisteeseen päässyt, nyt voin turvallisin mielin eloni iltaa viettää.
Eihän eloni mitään luxsusta ole, mutta aina on tarpeeseen rahat riittäneet, mitä muuta tarvitsenkaan, entisistäkin yritän eroon päästä.
Uskon, että toisessa elämässä mieheni kohtaan, niin varmaan sinäkin Mira.

Olen samaa mieltä tontun kanssa, Neeassa aina valoisalla mielellä meitä tervehtii ja elämän iloja pimeyden keskelle lähettää.
Hyvää joulun odotusta sinullekin ja kun hoo hetki koittaa saat iloita jälkeläistesi kera joulun juhlaa.

Sitkeästi Hurskainen lumesta ja muista harmeistaan vaan selviää, voimia vaan edelleen, hiljakseen tehden ne voimatkin riittää.
Melkein samanikäisiähän me olemme, sinä muutaman viikon nuorempi, eri vuosiluku kirjoitetaan kohdallasi, hyvää tulevaa aikaa ja jaksamista.

Ano 15,32, en usko poikani mikään hyväksikäyttäjä olevan, työn tekemisissä menee aikaa ja paikasta toiseen siirtymisessä myös aikaa kuluu.
Monessa kohteessa työpisteet ja kaikista huoli pidettävä, miehet paikalle kutsuen on kaikki sujunut, terveyttä riittänyt ja homma motivoi.
Olen miettinyt, että mistä moisen sitkeyden tekemiseen onkaan saanut, koulut ei houkuttaneet, raaka työnteko veti ja onni on ollut myötä.
Jo pienenä hän sanoi haalarimieheksi haluavansa ja toteutti haaveensa.
Molemmat lapseni on työnteon toteuttaneet, nyt tytär jo eläkkeellä, ansaitulla liki 40 vuotta samalla työnantajalla.
Poikani juuri sanoikin minulle, että älä enää lahjoja anna kellekään, aikuiset lapset hänelläkin, hyvät työpaikat heilläkin, mutta se antamisen ilo vaan elää.
Kellon laatua kyselikin, sanoin ihan tavallinen vanhan ajan kello, ei mitään hienouksia, hyvä näyttö ja varma toimivuus, äitinsä tuntien varmaan oikea löytyy.

LaPromessa kiehtoo vaikka aika hidas on juonen meininki, mutta jostakin näin kuvan, että vihille Manuel ja Jana pääsee, sitä odottaen jaksaa katsoa ja onhan muidenkin elämä aika mietittävää, markiisitar myös tilille varmaan joutuu, kuin muutkin kieroilijat.
Tästä hengestä mistä ketjussa olemme seurailleet on omat harminsa tässäkin, mutta annetaan olla ja omia mieliämme kertoilkaamme, uskoni ihmisyyteen vaan sitkeästi elää.
Kyllähän miehet nykyään paljon touhuissa mukana ovat, mutta aina sitä nainen joitain asioita eritavalla käsittää ja kaipaa naisellista mielipidettä, kuten Ramoona ja sinä toteatte.
Kai sitä niin on luomisen aikaan ajateltu, että ne pienen pienet erot sukupuolten välillä ei aina kohtaa.
Miltä kanavalta tuota mainitsemaasi sarjaa katsot?

Nyt sitten toteuttamaan näitä päivän suunnitelmia ja sitten taas huilia hyvillä mielin, älkää paineita ottako mistään, joulu tulee vaikka vain istuen odotellen, itse tarpeemme määräämme.
Mistähän tonttu on nimimerkkini viereen tullut, kiva huomio sekin, joulun odotusta ja valmistelua päiväänne.
Kirjautuminen taas oikkuilee, hil-la tässä , jos ette arvanneet;)

Anonyymi kirjoitti:

Joululaulut radiosta yrittää joulumieltä kasvattaa, lunta sataa ja keli ei niin mukava, mutta uusi päivä kuitenkin alkamassa ja hyvät unet nukkuneena, pitäisi elämä sujua.
Joulukiireitä ei ole, tänään olohuoneen siistiminen, matot yön parvekkeella raitista ilmaa keräilivät, kohta pyyhkäisen pölyt ja hiukan kalusteita yritän uuteen muottiin laittaa ja siinä tämän päivän ohjelma.
Eilen tyhjensimme kirpputoripöydän, ei rikkautta sekään lisännyt ja loput tavarat lahjoitin lähetyksen kirpputorille, hyvin kelpasi.
Monen kassin voimalla sain kotiani tyhjennettyä.

Mira kerroit läheistesi pois nukkumisista, näin on minunkin sisarukseni taivaan kotiin muuttaneet, minä sukuni viimeinen mohikaani odottelen vuoroani.
Paljon ja monenlaista on elämääni sopinut, ei aina ruusuilla tanssia ole ollut, mutta kiitollisin mielin muistelen mennyttä aikaa, omin avuin kovalla työn teolla olen tähän pisteeseen päässyt, nyt voin turvallisin mielin eloni iltaa viettää.
Eihän eloni mitään luxsusta ole, mutta aina on tarpeeseen rahat riittäneet, mitä muuta tarvitsenkaan, entisistäkin yritän eroon päästä.
Uskon, että toisessa elämässä mieheni kohtaan, niin varmaan sinäkin Mira.

Olen samaa mieltä tontun kanssa, Neeassa aina valoisalla mielellä meitä tervehtii ja elämän iloja pimeyden keskelle lähettää.
Hyvää joulun odotusta sinullekin ja kun hoo hetki koittaa saat iloita jälkeläistesi kera joulun juhlaa.

Sitkeästi Hurskainen lumesta ja muista harmeistaan vaan selviää, voimia vaan edelleen, hiljakseen tehden ne voimatkin riittää.
Melkein samanikäisiähän me olemme, sinä muutaman viikon nuorempi, eri vuosiluku kirjoitetaan kohdallasi, hyvää tulevaa aikaa ja jaksamista.

Ano 15,32, en usko poikani mikään hyväksikäyttäjä olevan, työn tekemisissä menee aikaa ja paikasta toiseen siirtymisessä myös aikaa kuluu.
Monessa kohteessa työpisteet ja kaikista huoli pidettävä, miehet paikalle kutsuen on kaikki sujunut, terveyttä riittänyt ja homma motivoi.
Olen miettinyt, että mistä moisen sitkeyden tekemiseen onkaan saanut, koulut ei houkuttaneet, raaka työnteko veti ja onni on ollut myötä.
Jo pienenä hän sanoi haalarimieheksi haluavansa ja toteutti haaveensa.
Molemmat lapseni on työnteon toteuttaneet, nyt tytär jo eläkkeellä, ansaitulla liki 40 vuotta samalla työnantajalla.
Poikani juuri sanoikin minulle, että älä enää lahjoja anna kellekään, aikuiset lapset hänelläkin, hyvät työpaikat heilläkin, mutta se antamisen ilo vaan elää.
Kellon laatua kyselikin, sanoin ihan tavallinen vanhan ajan kello, ei mitään hienouksia, hyvä näyttö ja varma toimivuus, äitinsä tuntien varmaan oikea löytyy.

LaPromessa kiehtoo vaikka aika hidas on juonen meininki, mutta jostakin näin kuvan, että vihille Manuel ja Jana pääsee, sitä odottaen jaksaa katsoa ja onhan muidenkin elämä aika mietittävää, markiisitar myös tilille varmaan joutuu, kuin muutkin kieroilijat.
Tästä hengestä mistä ketjussa olemme seurailleet on omat harminsa tässäkin, mutta annetaan olla ja omia mieliämme kertoilkaamme, uskoni ihmisyyteen vaan sitkeästi elää.
Kyllähän miehet nykyään paljon touhuissa mukana ovat, mutta aina sitä nainen joitain asioita eritavalla käsittää ja kaipaa naisellista mielipidettä, kuten Ramoona ja sinä toteatte.
Kai sitä niin on luomisen aikaan ajateltu, että ne pienen pienet erot sukupuolten välillä ei aina kohtaa.
Miltä kanavalta tuota mainitsemaasi sarjaa katsot?

Nyt sitten toteuttamaan näitä päivän suunnitelmia ja sitten taas huilia hyvillä mielin, älkää paineita ottako mistään, joulu tulee vaikka vain istuen odotellen, itse tarpeemme määräämme.
Mistähän tonttu on nimimerkkini viereen tullut, kiva huomio sekin, joulun odotusta ja valmistelua päiväänne.
Kirjautuminen taas oikkuilee, hil-la tässä , jos ette arvanneet;)

Lue lisää

Olen tuntenut itseni ulkopuoliseksi lukiessani selostuksianne jouluun valmistumisestanne. En jaksa mitään tuollaista. Vaikka en ole minkään taudin kourissa, tunnen itseni kankeaksi ja kömpelöksi. Liikkeelle lähtö aamulla vaikeutuu. Kaikki arkeen kuuluvat harmit tuntuvat ylivoimaisilta.
Palstalaisten elämässä monella on surua ja kaipausta.
Lämpimät terveiseni teille. Omassa perheessäni on myös koettu haikeuden hetkiä. Tsemppaan itseäni ja muita. Joulun viettoon on koottava hyvän mielen aiheet. Kyllä niitäkin löytyy!
Eikös se talvipäivän seisauskin jo ole sivuutettu?
Mkr

Kiitos Mira. Viestisi kosketti kyyneliin saakka kuten tuo kappalekin. Ja miten vaikuttavia voivat Vexi Salmen yksinkertaiset sanat olla: "en sua koskaan enää nää"...
Sinun hiljainen, hyväksyvä elämänasenteesi asenteesi saa aina hiljaiseksi...
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos Mira. Viestisi kosketti kyyneliin saakka kuten tuo kappalekin. Ja miten vaikuttavia voivat Vexi Salmen yksinkertaiset sanat olla: "en sua koskaan enää nää"...
Sinun hiljainen, hyväksyvä elämänasenteesi asenteesi saa aina hiljaiseksi...
demeter1

Lue lisää

Voi sinua mkr, ei nämä puuhat helpolla suju, nytkin istahdin lepäämään.
Aikaa kuluu, mutta sen tietäen olen aloittanut hyvissä ajoin nämä puuhastelut, pakkohan ei olisi mitään tehdä, apua saisi, kaupat pullollaan valmista, mutta kun luonne on se mikä minullakin on, niin minä itse kaiken haluan yrittää tehdä.
Yritän valmistautua ajatukseen, että toisten apuun lopulta joudun kääntymään.
Tyydytään olevaan ja mieli hyvänä kaikesta huolimatta, onhan maailmassa vielä iloakin, täällä kotimaassakin, vaikka mustat pilvet kaiken yllä leijuu.
Taas suuri huumeyritys paljastettu, voi kunpa saisi ymmärrystä siihen, että kuolemaksi nuo aineet ovat.

Katselin eilen Vexi Salmesta kertovaa ohjelmaa, uuttera ja taitava sanoittaja oli, onneksi saamme näistä sanoituksista aina vaan nauttia.
Nyt tovi työn puuhastelua ja taas istumaan;)

Anonyymi kirjoitti:

Joululaulut radiosta yrittää joulumieltä kasvattaa, lunta sataa ja keli ei niin mukava, mutta uusi päivä kuitenkin alkamassa ja hyvät unet nukkuneena, pitäisi elämä sujua.
Joulukiireitä ei ole, tänään olohuoneen siistiminen, matot yön parvekkeella raitista ilmaa keräilivät, kohta pyyhkäisen pölyt ja hiukan kalusteita yritän uuteen muottiin laittaa ja siinä tämän päivän ohjelma.
Eilen tyhjensimme kirpputoripöydän, ei rikkautta sekään lisännyt ja loput tavarat lahjoitin lähetyksen kirpputorille, hyvin kelpasi.
Monen kassin voimalla sain kotiani tyhjennettyä.

Mira kerroit läheistesi pois nukkumisista, näin on minunkin sisarukseni taivaan kotiin muuttaneet, minä sukuni viimeinen mohikaani odottelen vuoroani.
Paljon ja monenlaista on elämääni sopinut, ei aina ruusuilla tanssia ole ollut, mutta kiitollisin mielin muistelen mennyttä aikaa, omin avuin kovalla työn teolla olen tähän pisteeseen päässyt, nyt voin turvallisin mielin eloni iltaa viettää.
Eihän eloni mitään luxsusta ole, mutta aina on tarpeeseen rahat riittäneet, mitä muuta tarvitsenkaan, entisistäkin yritän eroon päästä.
Uskon, että toisessa elämässä mieheni kohtaan, niin varmaan sinäkin Mira.

Olen samaa mieltä tontun kanssa, Neeassa aina valoisalla mielellä meitä tervehtii ja elämän iloja pimeyden keskelle lähettää.
Hyvää joulun odotusta sinullekin ja kun hoo hetki koittaa saat iloita jälkeläistesi kera joulun juhlaa.

Sitkeästi Hurskainen lumesta ja muista harmeistaan vaan selviää, voimia vaan edelleen, hiljakseen tehden ne voimatkin riittää.
Melkein samanikäisiähän me olemme, sinä muutaman viikon nuorempi, eri vuosiluku kirjoitetaan kohdallasi, hyvää tulevaa aikaa ja jaksamista.

Ano 15,32, en usko poikani mikään hyväksikäyttäjä olevan, työn tekemisissä menee aikaa ja paikasta toiseen siirtymisessä myös aikaa kuluu.
Monessa kohteessa työpisteet ja kaikista huoli pidettävä, miehet paikalle kutsuen on kaikki sujunut, terveyttä riittänyt ja homma motivoi.
Olen miettinyt, että mistä moisen sitkeyden tekemiseen onkaan saanut, koulut ei houkuttaneet, raaka työnteko veti ja onni on ollut myötä.
Jo pienenä hän sanoi haalarimieheksi haluavansa ja toteutti haaveensa.
Molemmat lapseni on työnteon toteuttaneet, nyt tytär jo eläkkeellä, ansaitulla liki 40 vuotta samalla työnantajalla.
Poikani juuri sanoikin minulle, että älä enää lahjoja anna kellekään, aikuiset lapset hänelläkin, hyvät työpaikat heilläkin, mutta se antamisen ilo vaan elää.
Kellon laatua kyselikin, sanoin ihan tavallinen vanhan ajan kello, ei mitään hienouksia, hyvä näyttö ja varma toimivuus, äitinsä tuntien varmaan oikea löytyy.

LaPromessa kiehtoo vaikka aika hidas on juonen meininki, mutta jostakin näin kuvan, että vihille Manuel ja Jana pääsee, sitä odottaen jaksaa katsoa ja onhan muidenkin elämä aika mietittävää, markiisitar myös tilille varmaan joutuu, kuin muutkin kieroilijat.
Tästä hengestä mistä ketjussa olemme seurailleet on omat harminsa tässäkin, mutta annetaan olla ja omia mieliämme kertoilkaamme, uskoni ihmisyyteen vaan sitkeästi elää.
Kyllähän miehet nykyään paljon touhuissa mukana ovat, mutta aina sitä nainen joitain asioita eritavalla käsittää ja kaipaa naisellista mielipidettä, kuten Ramoona ja sinä toteatte.
Kai sitä niin on luomisen aikaan ajateltu, että ne pienen pienet erot sukupuolten välillä ei aina kohtaa.
Miltä kanavalta tuota mainitsemaasi sarjaa katsot?

Nyt sitten toteuttamaan näitä päivän suunnitelmia ja sitten taas huilia hyvillä mielin, älkää paineita ottako mistään, joulu tulee vaikka vain istuen odotellen, itse tarpeemme määräämme.
Mistähän tonttu on nimimerkkini viereen tullut, kiva huomio sekin, joulun odotusta ja valmistelua päiväänne.
Kirjautuminen taas oikkuilee, hil-la tässä , jos ette arvanneet;)

Lue lisää

Aamupäivää ! Vähän pöllämystyneenä heräsin omaan aamuuni. Yöunet jäivät aika lyhyeksi. Olin toisaalta niin vaikuttunut siitä myötämielestä minkä sain taas täällä osakseni ja toisaalta minulla oli kirja kesken (!) - ranskalaisen kirjailijan rikostarina, joka oli kaunokirjallisuutta parhaimmillaan, Guillermo Musso: Kirjailijoiden salattu elämä.

Mutta ihan totta. Mielestäni eilen - ja sitä ennenkin - tuli todistetuksi se, että meissä "vanhoissa naisissa" - on viisauden lisäksi myös paljon sitä peräänkuulutettua empatiaa: kiinnostusta ja myötämieltä toisia ihmisiä kohtaan. Ei siis olla turhaa joukkoa..))

On aina mieltä kohottavaa lukea Hil-lan kuvausta omasta arjestaan: työt tehty tai vireillä, koti kunnossa, mieli levollinen ja tyytyväinen. Vaikka itse ei yltäisi samaan voi tuntea iloa siitä, että joku yltää..)) Yhteistä hyvää se lisää, eikä ole minulta pois.

Nuo katsaukset omaan elämään, muistelut, ovat minusta tämän elämänvaiheen suurinta rikkautta ja voimaannuttavat ainakin minua enemmän kuin tästä ajasta saadut vaikutelmat.
Niitä seuratessa tuntee lähinnä vierautta. Kai se on sitä "kehityksen" rattailta putoamista, mitä en kyllä itse koe edes puutteena.

Tuo Leonard Cohenista kertova, kahdeksanosainen sarja tuli alun alkaen Teemalta, välillä kertausjaksoja tuli ykköseltäkin ja ainakin Areenalla se lienee katsottavissa nytkin, siis "So long, Marianne".
Uskomaton lahjakkuus, uskomaton elämä ikuisella itse-epäilijällä ja kaikkensa antaneella rakkauden lähettiläällä.

Kyllä kai me La Promesan katsojat saamme edelleen pilkkaa osaksemme, mutta mitä välii..?
Jaetaan me vain edelleen kokemuksiamme sarjasta. Ei se nyt ihan kevyttä kamaa ole, kun jännite säilyy ja pohdittavaa jää jokaisesta jaksosta - jos niin tahdomme...))

Tänään yritän kestitä tuttuani, vaihdamme pienet joulupaketit, kirjoja luultavasti..))
Tästä tutusta olen kyllä huolissani. 83 v, asuu yksin ja muisti tökkii, tietää sen itsekin.

Juuri kuulin, että entinen naapurini menetti ajo-oikeutensa, ei saanut enää 80-vuotias korttia uusituksi, muistitestissä eivät pisteet riittäneet. Nyt on heidän kulkemisensa täysin vaimon varassa. Asuvat taajaman ja palvelujen ulkopuolella, miten pitkään, jää nähtäväksi.
Surettaa kun asiat kääntyvät tuohon suuntaan.

Jouluisia tapahtumia ja mietteitä riittää kuitenkin jaettaviksi, eikö ?

Minulla on nyt ollut täysi työ saada orava ruotuun. Röyhkeydessään on taas heittänyt toisen lintujen ruokinta-alustan hankeen. Ei ole tietääkseenkään puhuttelustani, kuuntelee vain ja napittaa silmiin. ..

Mukavaa joulunodotusta kaikille. Jospa se tästä..))
demeter1

Ei masennuta mutta joulu on Suomessa jouluaatto on jo ensi tiistaina . Moni haluaa olla yksin jouluna ihan vapaaehtoisesti. Teennäistä samaan joulupöytään matkustaa kaukaakin, kun muuten ei juuri yhteyksiä pidetä. Hyvä arki on parempi kuin yksi päivä pöydät tupaten täynnä ruokia jotka ei edes kaikille maistu. Itse en mihinkään naapuriinkaan menisi vaikka kutsuttaisiin, mitä minä siellä vieraiden ihmisten seassa. Joulun aikaan kuuluukin olla pimeää, mutta onhan sähkövalot. Joulun sanoma on Jeesuksen syntyminen Vapahtajaksi synneistä, ei sen ajatteluun tarvita isoa porukkaa yhdessä syöden.

Anonyymi kirjoitti:

Ei masennuta mutta joulu on Suomessa jouluaatto on jo ensi tiistaina . Moni haluaa olla yksin jouluna ihan vapaaehtoisesti. Teennäistä samaan joulupöytään matkustaa kaukaakin, kun muuten ei juuri yhteyksiä pidetä. Hyvä arki on parempi kuin yksi päivä pöydät tupaten täynnä ruokia jotka ei edes kaikille maistu. Itse en mihinkään naapuriinkaan menisi vaikka kutsuttaisiin, mitä minä siellä vieraiden ihmisten seassa. Joulun aikaan kuuluukin olla pimeää, mutta onhan sähkövalot. Joulun sanoma on Jeesuksen syntyminen Vapahtajaksi synneistä, ei sen ajatteluun tarvita isoa porukkaa yhdessä syöden.

Lue lisää

Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
(Pal)

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
(Pal)

Lue lisää

Laske uudestaan se aattopäivä, Joulupäivä ja Tapaninpäivä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
(Pal)

Lue lisää

Viikon päästä on tapaninpäivä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
(Pal)

Lue lisää

Aika törkeää luokitella kaikki yksinäiset noin, mutta siitähän sait varmaan hyvän joulumielen.

"On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,."

Anonyymi kirjoitti:

Aika törkeää luokitella kaikki yksinäiset noin, mutta siitähän sait varmaan hyvän joulumielen.

"On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,."

Lue lisää

Enhän minä kenenkään mieltä yrittänyt pahoittaa, mutta noinhan se on.
Ja jos luet tarkemmin, niin huomaat etten suinkaan puhunut kaikista yksinäisistä.
Jos eiräytyminen muista ihmisitä on oma valinta, eikä olosuhteista johtunutta, niin ei ole minun asiani mennä ssitä moittimaan ketään.

Anonyymi kirjoitti:

Enhän minä kenenkään mieltä yrittänyt pahoittaa, mutta noinhan se on.
Ja jos luet tarkemmin, niin huomaat etten suinkaan puhunut kaikista yksinäisistä.
Jos eiräytyminen muista ihmisitä on oma valinta, eikä olosuhteista johtunutta, niin ei ole minun asiani mennä ssitä moittimaan ketään.

Lue lisää

""On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi"

Tuoko tekee sinun mielestäsi erakon. Sinä et näytä ymmärtävän, että ihmisillä on muitakin menoja, kuin perhejuhlat.

Anonyymi kirjoitti:

""On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi"

Tuoko tekee sinun mielestäsi erakon. Sinä et näytä ymmärtävän, että ihmisillä on muitakin menoja, kuin perhejuhlat.

Lue lisää

Minun maailmassani perhe on tärkein .
Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Mitähän sekin tarkoittaa)
Onko se puiden latomista taapeliksi?

Anonyymi kirjoitti:

Minun maailmassani perhe on tärkein .
Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Mitähän sekin tarkoittaa)
Onko se puiden latomista taapeliksi?

Lue lisää

Siis tapuliksi.

Anonyymi kirjoitti:

Minun maailmassani perhe on tärkein .
Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Mitähän sekin tarkoittaa)
Onko se puiden latomista taapeliksi?

Lue lisää

Menoilla tarkoitin kaikkia menoja joita vuoden aikana on ihmisillä ja jos joku nyt jää jouluaaton ruokailusta veke, niin ei se tee hänestä erakkoa.

Todella surkeaa jos rakkaiden ihmisten kanssa on vain yksi ateria vuodessa.

mutta jokainen taaplaa tyylillään, vaikkakin haaveilee ohimarssista.

Anonyymi kirjoitti:

Enhän minä kenenkään mieltä yrittänyt pahoittaa, mutta noinhan se on.
Ja jos luet tarkemmin, niin huomaat etten suinkaan puhunut kaikista yksinäisistä.
Jos eiräytyminen muista ihmisitä on oma valinta, eikä olosuhteista johtunutta, niin ei ole minun asiani mennä ssitä moittimaan ketään.

Lue lisää

Ei se eristäytymistä ole, jos ei vietä syöpöttelyhetkeä esim. toisten appivanhempien , tai omien lastensakkaan perheiden kanssa.Me lähdetään useimmiten johonkin kylpylään , tällä kertaa Haikkoon toisen vanhan pariskunnan kanssa. Kyläillään nuorten kanssa enemmän muulloin ja etenkin mökkikaudella. Yhdessä voi tehdä muutakin kuin mussuttaa raskaita perunneruokia.
Seurakunta jyllä järjestää yksinäisten ruokailuja koko vuoden. Jos se jollekkin on niin kamalaa syödä yksin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se jouluaatto on täällä Ruotsissa ihan samana päivänä ja minun laskujeni mukaan siihen on tasan viikko :)

On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,.

Minä vain esitin oman näkemykseni joulun merkityksestä nykyperheille. Ei kaikki ole kristittyjä ja ei kaikki juhli edes lapsen syntymää, mutta siitä huolimatta he haluavat kokoontua läheistensä kanssa yhteiselle aterialle ja jakamaan lahjojakin. Ei joulunviettoon tai sen merkitykseen tarvitse ladata arvoja ja että jonkun tapa ja katsomus on parempi tai huonompi.

Toivotan kuitenkin sinulle, joka et jaa näkemystäni yhteisöllisestä joulusta kanssani hyvää joulunalusviikkoa ja hyvää joulua vapaaehtoisessa eristyksessäsi.
(Pal)

Lue lisää

Joulu ei ole mikään perhejuhla, kuten ei muutkaan kirkolliset juhlat. Häät, ristiäiset, rippijuhlat, synttärit jne ovat perhejuhlia. Niitäkään ei ole pakko syömällä viettää eikä mitenkään, silti on ihan terve ja sosiaalinen ihminen. Arjessa eläminen ja toisista välittäminen on arvokkaampaa kuin tuollaiset juhlanäytelmät joista pitää viikkokausia palstoillakin meuhkata. Kehtaatkin tuon autismin diagnoosin iskeä pöytään. Lataa nyt päähäsi paitsi peruukkisi, se ettet opeta ja halveksi toisin ajattelevia ja eläviä.

Anonyymi kirjoitti:

Joulu ei ole mikään perhejuhla, kuten ei muutkaan kirkolliset juhlat. Häät, ristiäiset, rippijuhlat, synttärit jne ovat perhejuhlia. Niitäkään ei ole pakko syömällä viettää eikä mitenkään, silti on ihan terve ja sosiaalinen ihminen. Arjessa eläminen ja toisista välittäminen on arvokkaampaa kuin tuollaiset juhlanäytelmät joista pitää viikkokausia palstoillakin meuhkata. Kehtaatkin tuon autismin diagnoosin iskeä pöytään. Lataa nyt päähäsi paitsi peruukkisi, se ettet opeta ja halveksi toisin ajattelevia ja eläviä.

Lue lisää

Siinä asiassa olen kyllä perusteellisesti eri mieltä kanssasi. Kristillinen joulu on nimenomaan perhejuhla. Kaikki joulun rituaalit keskittyvät kahden puolison ja vastasyntyneen lapsen ympärille.

Anonyymi kirjoitti:

Minun maailmassani perhe on tärkein .
Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Mitähän sekin tarkoittaa)
Onko se puiden latomista taapeliksi?

Lue lisää

Minunkin maailmassa perhe on tärkein, mutta ei vain yhtenä päivänä vuodesta. Meillä pidetään juhlia ympäri vuoden ja syödään yhdessä paitsi toistemme kodeissa ja mökeillä, myös ravintoloissa. Useimpien meidän ikäisten keski ikäisillä lapsilla on jo omat aikuiset lapset ja lastenlapset, todella isoja lähisukuja . Voi olla helposti 30-40 henkeä eikä ole järkeä kaikkien samaan pöytään kokoontua pitkistäkin matkoista. Kyllä isomummia pyydetään mukaan hyvin moneenkin joulunviettoon. On varaa mistä valita.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä asiassa olen kyllä perusteellisesti eri mieltä kanssasi. Kristillinen joulu on nimenomaan perhejuhla. Kaikki joulun rituaalit keskittyvät kahden puolison ja vastasyntyneen lapsen ympärille.

Lue lisää

Oman lapsen ristäiset on perhejuhla, Jeesuksen syntymä on kristillinen yleinen vuotuisjuhla.
Molempia voi viettää eri tavoin tai olla viettämättä.

Anonyymi kirjoitti:

Joulu ei ole mikään perhejuhla, kuten ei muutkaan kirkolliset juhlat. Häät, ristiäiset, rippijuhlat, synttärit jne ovat perhejuhlia. Niitäkään ei ole pakko syömällä viettää eikä mitenkään, silti on ihan terve ja sosiaalinen ihminen. Arjessa eläminen ja toisista välittäminen on arvokkaampaa kuin tuollaiset juhlanäytelmät joista pitää viikkokausia palstoillakin meuhkata. Kehtaatkin tuon autismin diagnoosin iskeä pöytään. Lataa nyt päähäsi paitsi peruukkisi, se ettet opeta ja halveksi toisin ajattelevia ja eläviä.

Lue lisää

Kenelle on ja kenelle ei, nimittäin joulu perhejuhla. Meille se on tosi mukava perhejuhla, mutta ei koko sukujuhla.
Oli mukava taas herätä leppeään aamuun+ 4 astetta ja vihreät nurmikot pihalla-ihanaa. Jouluvalmistelut pulkassa ja nyt olo kiitollisena nautintoa.
Tarkoittaa ,ettei mitään pakollista ole tehtävänä,,, mahtavaa tuo ruuankassien netistä tilaaminen useaksi viikoksi- olemme harrastaneet sitä jo muutaman vuoden. Keittiöön saakka tuodaan 5 pahvilaatikollista. Mitään ei mene koskaan hukkaan. Tarvitsee olla vain 2 jääkaappi/pakastin yhdistelmää. Suosittelen, mutta vaatii järjestelmällistä luonnetta.
Leppoisaa iltapäivää 😄

Anonyymi kirjoitti:

Aika törkeää luokitella kaikki yksinäiset noin, mutta siitähän sait varmaan hyvän joulumielen.

"On varmaan sellaisiakin jotka haluavat välttämättä olla yksi suurina perhejuhlina, kuten jouluna, heitä kutsutaan erakoiksi ; sosiaalinen eristyneisyys on aika tavallista autismin kirjoon lukeutuvilla henkilöillä tai sitten vain muuten elämän kolhimilla ja masentuneilla ihmisillä: heitä pitäisi juuri yrittää saada mukaan perheen yhteiseen joulupöytään osalliseksi yhteisöllisyyttä, iloa ja lämpöä,."

Lue lisää

Eikös elämä ole sinuakin kovasti kolhinut kun jäit vieraalla mantereella nuorena leskeksi ja yksinhuoltajaksi. Luulisi että puhuisit ymmärtäväisemmin elämän kolhuista. Kovaa elämää ei yksi joulupöytä hyvitä. Autismi ja masennus vaativat ammattimaista apua ja tukea kokoaikaisesti , miksi teet heistä silmätikun tässä jouluruokailussa?

Anonyymi kirjoitti:

Minun maailmassani perhe on tärkein .
Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Mitähän sekin tarkoittaa)
Onko se puiden latomista taapeliksi?

Lue lisää

Sinä, sinä, sinä, mutta kun et ymmärrä sitä, että kaikilla ei ole sitä perhettä ja sitten sinä empatia kyvyn puutteessa luokittelet heidät erakoiksi ym.

Oksettaa sinun kirjoituksesi.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä, sinä, sinä, mutta kun et ymmärrä sitä, että kaikilla ei ole sitä perhettä ja sitten sinä empatia kyvyn puutteessa luokittelet heidät erakoiksi ym.

Oksettaa sinun kirjoituksesi.

Lue lisää

Asennoitumisesi kirjoituksiini aiheuttaa reaktiosi, ei minun kirjoituksiensi siältö, koska niissä ei ole mitään loukkaavaa.
Olisikohan parasta ettet puuttuisi kirjoituksiini, ihan vain oman sielunrauhasi takia. En halua omalletunnolleni jonkun kanssaihmisen huonovointisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Minun maailmassani perhe on tärkein .
Sukukin on tärkeä, klaani ja yhteisö.
Ihmiset joista välitämme, jotka ovat läheisiä ja rakkaita.

En voi edes kuvitella mitään "menoja" jotka olisivat tärkeämpiä kuin jakaa yhteinen ateria rakkaiden ihmisten kanssa.

Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Mitähän sekin tarkoittaa)
Onko se puiden latomista taapeliksi?

Lue lisää

Ollaan jo sen ikäisiä, että ydinperheitä on monta alenevissa polvissa. 4 omaa lasta, heidän puolisot ja lapset tekee yhteensä 21. Siihen vielä lastenlasten perheet eli yhteensä jo 48. Me isoisovanhemmat vuorotellaan jouluina. Esim. ylioppilasjuhliin ja häihin kokoonnutaan isoilla kokoonpanoilla. Kukaan ei suutu jos vanhukset viettää joulua vaikka matkoilla, kun muuten tavataan paljon eri juttujen merkeissä. Kukaan ei epäile elämän kolhimaksi, masenstuneeksi , erakoksi tai autistiksi, vaikka en menisi jouluna minnekkään kutsuttuun paikkaan,

Väärässä taas, kalenterini oli auki keskiviikon kohdalta.
:)
Pal