KIRPUNKIKKAREEN PÄIVÄN PIIPITYS.

Kiitos! Possolasta tulee aina mieleen entinen naapurimme, kunnan tiemestari, joka oli pahasti vinksallaan päästä. Pakotettiin viiskymppisenä sairaseläkkeelle.

Oli aivan kuin Possola, kehuskeli olemattomilla asioilla joita jostakin alemyynnistä oli hankkinut ja ne kaikki oli aina maailman parhaita.

Jahtasi vaimoaan ympäri taloa kun tämä oli huonosti pessyt maailman parhaan Ford Escortin, joka oli kuulema ainoa maailmassa sellaisilla varusteilla.

Vaihdatti välioviin saranat, joissa oli rasvanipat ja purki uuden ruohonleikkurin osiin, jotta varmistuu että joka paikassa on rasvaa.

Heillä ei käynyt ikinä ketään kylässä, tuon seinähullun vuoksi. Kyttäsi katolla savupiipun takana kiikareiden kanssa, kun meillä oli naapureiden kanssa grillibileet.

Käppäili mittanauhan kanssa raksallamme vertailemassa kummalla on isompi olohuone. Silloin sanoin hänelle sen verran pahasti ettei tullut toista kertaa. Lakkasi morjestelemasta siinä vaiheessa kun vaihdettiin autot uudempiin.

Hänet todettiin oikeudessa syyntakeettomaksi, kun meni pankkiin aseen kanssa riehumaan epäillen pankin kavaltaneen hänen rahansa. Oli sitten pöpilässä muutaman viikon ja luvallinen ase luonnollisesti lähti lupineen valtiolle.

Lopulta vaimonsa otti teinpoikansa mukaan ja häippäsi. Lähestymiskielto hänen oli pakko järjestää tiemestarille, jotta lakkaisi piinaamasta. En tiedä heidän jatkosta sen enempää, kun muutettiin itse seuraavaan valmistuneeseen taloomme siitä, juurikin naapureiden takia.

Poikaparastaan tuli sellainen ujo pullukka, joka oli saanut pelätä isäänsä vauvasta saakka.
Isällään kun oli sama kasvatusmetodi kuin Possolalla eli isän tehtävä oli pelotella ja uhkailla lasta, jotta hän karaistuu pahaan maailmaan.

Ei mennyt sitten sekään tuubiin. Meitä on moneen junaan ja Frank Possola menee resiinalla väärään suuntaan matkalla lakritsitehtaalle, koska hän on aivan varma että Kouvola on Kotkasta länteen ja voi vakuuttaa että näin on aina ollut.

2010