Mitäs ihmettä teen kun söin Cipralexiä neljä kuukautta, sitten asiat tuntui olevan tosi hyvin taas.. Ja lopetin kun ei ollut oikein rahaakaan hakea sitä apteekista. Nyt sitten muutamaa kuukautta myöhemmin oon taas täysin masentunut, poikaystäväkin jätti jälleen kun oon niin mulkku sitä kohtaan.. Haukun vaan sitä ja kiukuttelen kun itellä niin paha olla koko ajan.. Ja nyt on sitten vielä pahempi olo monen vuoden yhteisen elämän jälkeen. Ei se suostu enää edes yrittämään koska "en muutu mikskään". Hyvä se on selitellä että mä oon masentunut, en mä oikeesti oo tällänen.
Pelottaa vaan kun aloitin syksyllä lääkkeen niin olin todella sekaisin sen pari ensimmäistä viikkoa.. Siis järjettömän väsynyt, nukuin vaan ja juttelin hassuja. Sitten, melkein tasan kahden viikon päästä aloin hihittelemään. Se oli todella outoa niin pitkän synkkyyden jälkeen. Nauratti ajatuskin jostain miehistä tai muusta paskasta.
Nyt mietin että kerran resepti on vielä tallella niin pitäisikö vaan rohkeasti mennä hakemaan sitä apteekista? Ei kai se ole vanhentunut (kirjoitettu marraskuussa)..? Noloa mennä kun viimeks haettu joskus maaliskuussa ja nyt vasta seuraava..?
En kuitenkaan haluaisi olla sekaisin kahta viikkoa, silloin syksyllä sain sairaslomaakin sille parille viikolle.. Haluaisin vain olla "aidosti" iloinen.. En jaksa yrittää väkisin hymyillä kaikille ja esittää.. Pienellä pillerillä se kaikki tulee luonnostaan.
Ei helvetti mikä elämä. Kyllä mullakin on ongelmat.
Pelottaa vaan kun aloitin syksyllä lääkkeen niin olin todella sekaisin sen pari ensimmäistä viikkoa.. Siis järjettömän väsynyt, nukuin vaan ja juttelin hassuja. Sitten, melkein tasan kahden viikon päästä aloin hihittelemään. Se oli todella outoa niin pitkän synkkyyden jälkeen. Nauratti ajatuskin jostain miehistä tai muusta paskasta.
Nyt mietin että kerran resepti on vielä tallella niin pitäisikö vaan rohkeasti mennä hakemaan sitä apteekista? Ei kai se ole vanhentunut (kirjoitettu marraskuussa)..? Noloa mennä kun viimeks haettu joskus maaliskuussa ja nyt vasta seuraava..?
En kuitenkaan haluaisi olla sekaisin kahta viikkoa, silloin syksyllä sain sairaslomaakin sille parille viikolle.. Haluaisin vain olla "aidosti" iloinen.. En jaksa yrittää väkisin hymyillä kaikille ja esittää.. Pienellä pillerillä se kaikki tulee luonnostaan.
Ei helvetti mikä elämä. Kyllä mullakin on ongelmat.
Vastaukset 8
Vanhimmat
aloittelisit lääkkeen hyvin pienellä annostuksella? En tiedä lääkkeesi vahvuutta, mutta jos oletettaisiin, että se on 10mg niin laita se neljään osaan. Syö viikko sitä neljäsosaa ja sitten lisää neljäsosa jne. Tai jos alat jotenkin kummasti reagoida niin pidät vielä kauemminkin kuin viikon pientä annosta. Pitäisi onnistua.
Joo, saat lääkkeen apteekista. Ei siihen sen kummempaa tarvita kuin menet ja maksat.
Menehän nyt vain kiltisti hakemaan lääkettä. En tosin tiedä, onko se annostus enää sitten oikea. Resepti tuskin on vanhentunut. Ehkäpä lääkäriltä sitä kannattas kysyä, kuinka toimia. Mutta lääkkeitä on nieltävä pitkääkin pitempi kuuri, itsellä kohta kaksi vuotta eikä loppua vielä näy. Ei saa lopettaa heti kun olo on parempi eikä varsinkaan omin päin.
No "Mie":llä onkin varsin "positiivinen" asenne miehistä : "nauratti ajatuskin miehestä tai jostakin muusta paskasta". Ei ihme että p-ystävä jätti...mieti!
Niin no, en tarkoittanut että miehet olisi paskoja, vaan kaikkee paskaa mitä ero tuo tullessaan.. Ja sehän se hassua olikin että nauratti se mies.. Vaikka olin sitä siihen asti itkenyt!
Mä lopetin oman lääkityksen lääkärin seuratessa tilannetta viime keväänä. Nyt taas kaikki paska kaatuin päälle, joten aloittelen taas uudelleen lääkitystä. Se mikä mun silmään tossa sun tekstissä pisti oli toi ärtyneisyys. Mä en ole ennen sitä ajatellut, kun nyt, että myös mulla jotenkin ärtyneisyys ja masennus liittyvät yhteen. Olin tätä mun viimeisempää "romahdusta" ennen taas tosi äksynä ja muutenkin aivan hirveä. Niin tuntuu olleen joka kerta ennen masennusvaiheen puhkeamista nyt kun mietin taaksepäin asioita. Lääkkeitten kans kaikki meni hyvin.
Resepti on voimassa vuoden ajan, pitkäaikaissairauksien yhteydessä on lisäksi kuukauden joustoaika.
joo...mulla myös...
lääkäri on sanonut että masennus voi ilmetä myös ärtyisyytenä...minua onkin nyt alkanut kiinnostaa etttä miksi...
Itse popsin useamman vuoden vastaavanlaista (optipar 20mg), nyt talven-kevään-kesän aikana vähentänyt aikalailla ominpäin annokset neljäsosaan asti (eli ei pitäisi olla mitään vaikutusta) ja tulos näkyy. Vaikka olin omasta mielestäni hyvinkin tietoinen miten homma pitää tehdä, ja tietoinen olen omasta psyykkeestäni, luotin että kyllä se tästä. Pitää varata aika, hakea lisää ja jutella että mitäs nyt.
Tosin olen huomannut positiivisena seikkana (ennen viimeisten viikkojen down-vaihetta) että fiilikset ovat nousseet silloin kun siihen on aihetta ollut, ja elämästä on monilta osin saanut enemmän irti. Eli kohtuullisen mukavasti meni tietyissä vaiheissa. Tuolloin otin myös puolikkaan rivatrilin (0.5mg/2) päivässä. Aika vähällä sitä selvisi, mutta kun _niin_ paljon halusi lopettaa niin..