Olisi luultavasti hyödyllistä käydä tämä läpi kohta kohdalta kasvokkain. Saisin varmistuksen, onko ymmärtänyt kaiken oikein. Olisi myös pari kysymystä. Voin elää ilman tietoa niiden vastauksista, mutta jos tilaisuus tulee joskus niin kysyn. Esimerkiksi miksi valinta kohdistui juuri minuun. Oliko se sattumaa, ikään kuin tuli helppo tilaisuus, vai liittyikö siihen jotain muutakin.
Jälkipuinti
Anonyymi-ap
32451
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Ehkä paras tapa olisi, että molemmat kertoisivat omalta näkökannaltaan mitä tapahtui. Ilman keskeytyksiä.
Ap
mitä se hyödyttää?
Uskon, että se hyödyttäisi omalla tavallaan molempia osapuolia. Ihmisen mieli toimii sillä tavalla, hakee koostuneita kertomuksia.
Ap
En halua, kun olisin tiennyt että olet varattu niin en olisi sekaantunut. Anteeksi.
En ole varattu nyt, enkä ollut silloinkaan.
Ap
Markan draamaa gubelta itsekseen kirjoitellen. Jos ei tietäis että pää on sökö, niin tämä tylsämielisten jumittaminen tuntuisi jopa systemaattiselta toiminnalta, mutta kun ei se sitä ole
Älä pilaa tätä ketjua gubbehöpötyksellä. Pidä se siellä ikäväosastolla.
Ap
On se harmi jos sinun hönöjä monologeja pilaa sanamvapauden merkeissä
Voisitko laittaa minulle vaikka viestiä puhelimeen, haluaisin että jotain tapahtuu ;(
Etkö sitten enää tykkää, jos täytyy jälkipuinteja tehdä?
Tämä on monen vuoden vanha asia. Emme ole edes tekemisissä, minkäänlaisessa yhteydessä.
Ap
Koita ny pakottaa tämäkin gubbenarrariivi itseesi päin
Mitä sen jälkipuinnin jälkeen?
En tiedä, näkisi sitten. Ei sellaista voi ennustaa etukäteen, enkä koe siihen mitään tarvettakaan.
Ap
Noin itsekin joskus toivoin, mutta toisaalta ajattelen että jo se ettei toive sellaisen ole molemminpuolinen puhuu itsekseen. Oletan siis, että vaikutin helposti kiusattavasta ja myös turvalliselta, en tuottaisi ongelmia. Kai niissä asetelmissa sitten pysytään kun se on totta. Ei se että tunteilisin täällä tai että maalainen muita tulkintoja tarkoita sitä etten olisi kartalla. Ymmärrän enemmän kuin annan ymmärtää ja myös käyttäydyn tästä tylytyksestä huolimatta yhtä avoimesti omia heikkouksiani paljastaen kuin ennenkin. Se kun on arvovalintakysymys -vaikka ulkopuolinen ei niin uskoisi. (Sivu)
Kuulostaa pahalta. Itse en suhtaudu asioihin noin, mutta jokaisella on omat lähtökohtansa. Oma tilanteeni oli ja on hyvin erilainen. Kiusaaminen olisi väärä ilmaisu kuvaamaan mitä tapahtui. Lisäksi oli päivänselvää, että en ole siinä mielessä turvallinen kohde, että en voisi tuottaa ongelmia. Tämä siksi, että tapasimme kontekstissa, jossa oli tiedossa, että olen älykäs ja tiedän myös paljon sellaista, mikä jo itsessään estää olettaman. Myös arvoni olivat selviä juurikin tapaamiskontekstin kautta. Kyseinen tapaamisyhteys oli muutenkin jos itsessään sellainen luonteeltaan, että kuka tahansa ymmärtää, ettei siihen kannata yhdistää mitään negatiivista.
Ap
Jos = jo
Ap
No kerro ihmeessä gubbe lisää tästä tapaamisesta, ihan kiusalla kyselen, sillä tiedän että epätoivoiset roikkujat tarrautuu kronologisesti seuraavaan kommenttiin
Miksi et sovi tapaamista jos se kerran on mahdollista?
Ei ole minun asiani järjestää tapaamisia. Jos sellainen ilmaantuu, niin sitten ilmaantuu. Olen tietoinen, että tämä asia häiritsee toista osapuolta, joten voisi kuvitella että pyrkii selvittämään missä mennään. Toisaalta hänen toiminnassaan ei ole ollut tähänkään saakka mitään logiikkaa, joten saattaa olla ettei niin tee. Olemme täysin erilaisia persoonia ja hän pyrkii epäsuorilla menetelmillä saamaan tietoa asioista, mutta se ei ole tässä tapauksessa mahdollista. Vahingossa emme törmää missään, koska hän välttelee minua.
Ap
Pahoittelen omiakin kirjoitusvirheitäni. Ja lohdullista ettet koe tulleeksi kiusatuksi tai pelatuksi. Sen vertaa vielä sanoisin, että myös minun kohdalla kontekstista ehkä voisi jotain päätellä, mutta toisaalta hyvää että löytyy maailmasta piristävää ennakkoluulottomuutta.
Se, että en koe kiusaamista oikeaksi ilmaisuksi ei tarkoita, etteikö jotain negatiivista olisi tapahtunut. Se vain ei ollut kiusaamista. Toivon, ettei sinua kiusata enää ja voit ottaa etäisyyttä potentiaalisiin kiusaajiin.
Ap
Mikset jo usko, että et saa tapaamista vongattua gubbenarratiivien kautta? Etkä muutenkaa
Gubbe se puhua pulisee itsekseen ja tyrkyttää live-tiliään väliin
Aina kannattaa sanoa ja vaikka töksäyttää asiat, jos ei muuten saa sanottua. Monet vuosien takaiset sotkut olleet omalla bucketlistilla ja tälle syksyä laittanut anteeksipyyntöjä asioista. Uskomatonta mutta totta, mutta monissa on ollut oikeasti ihan väärinymmärrykset taustalla ja sellaisetkin suhteet, missä kerkesin leimaamaan toisen täydeksi mulkuksi, oli itse asiassa aika mielenkiintoista vaihdella niitä ajatuksia ja kuunnella mitä toisella oli mielen päällä.
Olen samaa mieltä, että asioista kannattaa puhua. En myöskään koe puhumista vaikeaksi ja olen tässäkin tapauksessa valmis puhumaan, jos sellainen tilanne tulee missä se on mahdollista. En ole aina ajatellut näin, mutta nyt ajattelen, kun aikaa on kulunut ja etäisyyttä riittävästi. On toki olemassa mahdollisuus, että mukana on jotain väärinkäsitystä. Sellainen on aina mahdollista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Ap
Ei ole mitään tarvetta jälkipuinnille. Oli väärin aloittaa projekti kysymättä keskeisessä osassa olevalta henkilöltä mitään siitä, mitkä hänen tulevaisuudensuunnitelmansa olivat! Elämä olisi ollut hyvää, jos olisi saanut pysyvän vakituisen itselle mieluisan työpaikan. On ollut tarve eron jälkeen tulla toimeen omillaan, koska ei ole mukavaa olla taloudellisesti miehestä riippuvainen! Se mahdollisuus vietiin kokonaan, koska muut luulivat tietävänsä paremmin kuin henkilö itse, mikä hänelle on tärkeää! Elämä on tuntunut painajaiselta siitä asti, kun projekti aloitettiin! Elämääni ikäänkuin räävittiin kaikkialla ja sitä ei lopetettu toistuvista pyynnöistä huolimatta! Täysin vieraat ihmiset osallistuivat siihen lupaa kysymättä! Kyse on hyvin kauan kestäneestä syvää ahdistusta, stressiä ja pahaa oloa aiheuttaneesta puuttumisesta yksittäisen ihmisen elämään tavalla, joka on saanut voimaan huonosti monella tapaa! Missä oli inhimillisyys, kun ei edes töitä saanut tehdä rauhassa. Menitpä minne tahansa, siltä ei päässyt pakoon! Mielenrauha on syvästi järkkynyt! Aivan liian paljon ihmisiä elämää pilaamassa joka ikinen päivä! Tietty henkilö olisi voinut lopettaa sen kaiken, kysymällä jo yli kahdeksan vuotta sitten: "hei, voidaanko jutella?" Kolme pientä sanaa ja kaikki olisi aivan toisin! Projektin aloittajat ovat vastuussa siitä yhdessä tietyn henkilön kanssa ettei projekti enää jatku! Minulla ei ole mitään sanottavaa tietylle henkilölle. Rahallinen korvaus on ainoa mikä olisi mielestäni kohtuullista. Se osoittaisi sen, että inhimillisyyttä yhä löytyy ihmisistä! Haluan asua tässä kaupungissa missä asun nyt ja tehdä töitä vielä kauan! Koin jo parisuhteessa ollessani olevani näkymätön ja sama toistui projektiin liittyen ja aikaisempien huonojen kokemusten takia hiljaisuus tuntui vieä rankenmmalta! Korvat olivat auki ensimmäisinä vuosina, joten kuulossa ei ollut mitään vikaa. Ovesta ulos lähtiessä ahdistus siitä, että joutuu kuulemaan ja näkemään kautta rantain esitystä oli niin syvää, että oli pakko sulkea korvat, muuten en olisi voinut poistua kokoa koskaan! Kautta rantain kertominen oli se mikä tuhosi kaiken hyvyyden elämästä. Jos sitä ei olisi ollut, olisin voinut tehdä vierassakin työpaikoissa! Yhä ihmettelen sitä joka päivä, miksi en ollut edes muutaman kysymyksen arvoinen, ennen projektin aloittamista!
Olet kokenut kovia. Toivottavasti sinulla on joku luotettava ihminen jolle puhua. Ehkä tänne purkaminen auttaa myös vähän.
Ap
Poistun nyt tästä keskustelusta, kiitos kommenteista. En valitettavasti jaksa tätä foorumia, joten en tule enää käymään.
Ap
Kiitos itsellesi! (Sivu yllä ☀️)
Harmillisesti omasta tapauksesta ei voi puhua kahdesta vuodesta niin ei koske minua
Olit laastari sille naiselle.