Ensiksikin, pyydän nöyrästi anteeksi, etten ole vielä päässyt tänne ilmoittamaan torstaillisen lääkärillä käynnin tuloksia.
Torstaina suoraan kun tulin lääkäriltä niin kipaisin tänne kirjaston netille aikeenani kertoa kuinka kävi, mutta.. Kaikki kirjaston koneet olivat tehneet lakon! Yksikään ei toiminut, joten en päässyt kirjoittamaan. Kotona minulla ei ole nettiä. Minua harmitti, kun arvasin, että moni olisi varmaan halunnut kuulla, koska sen verran paljon olen nyt panikoinut tällä palstalla tilannettani.
Minulla ei ole syöpää. ARVATKAAPA KAHDESTI OLENKO HELPOTTUNUT JA OLIKO KIVA JUHLIA JUHANNUSTA! En vieläkään tahdo uskoa, että saan nyt unohtaa koko syöpäpelon ja keskittyä taas elämiseen. Minusta tuntuu kuin olisin saanut elämäni takaisin. Olin täysin varautunut kuulemaan huonoja uutisia ja olin puolikuollut jännityksestä ja pelosta kun menin tapaamaan lääkäriä. Ja sitten kun se sanoi, ettei ole mitään hätää niin en tahtonut uskoa sitä, hoin vain että "luojan kiitos" ja pillahdin itkemään. Pyysin lääkäriltä anteeksi itkuani ja kerroin kuinka huolissani olin ollut jo pitkän aikaa.
Elikäs. Ensinnäkin nyt vasta kolmannessa uä-lausunnossa oli tarkemmin eritelty imusolmukkeideni ulkonäköä ja mihin se viittaa jne. Lääkäri kertoi, että imusolmukkeeni ovat pitkulaisen ja kapean mallisia, mikä kertoo hyvälaatuisuudesta. Muutenkaan niissä ei näy mitään pahanlaatuiseen viittaavaa. Ohutneulakokeessa ei ilmennyt mitään normaalista poikkeavaa. Lääkäri sanoi, että tietenkään nämä kokeet eivät anna 100% varmuutta mutta että nämä uä ja ohutneulabiopsia yhdessä ja Radiologin ja korvalääkärin tulkinta, sekä verkikokeet ja yleiskuntoni kertovat 99% varmuudella, ettei minulla ole syöpää. Imusolmukettani on nyt tunnustellut ainakin viisi lääkäriä, ultrattu 3 kertaa, otettu biopsia, verikokeet monta kertaa, oloni on loistava jne.
Joten vaikka tämäkään ei nyt satavarmasti sulje syöpää pois niin olen jo heittänyt sen kamalan pelkoni ja luotan, että jos tässä viimeisimmässä ultrassa ja biopsiassa olisi ollut edes hivenen poikkeamaa niin minut olisi laitettu jatkotutkimuksiin. Lääkäri sanoi, ettei näe aiheelliseksi näiden tutkimusten perusteella alkaa leikkelemään kaulaani, koska mitään viitteitä pahanlaatuisuudesta ei ultrassa ja biopsiassa näkynyt.
Luotan tähän lääkäriin, koska hän alusta alkaen oli sitä mieltä että tilanne on selvitettävä, eikä asiaa voi jättää vain arvailujen varaan.
Hitto! Tämän jälkeen olen ollut kuin uudesti syntynyt ihminen. Nyt huomaan, kuinka masentunut jo tässä välillä olin.
Vaikka ehkä kuulostaa tekopyhälle sanoa, mutta tämä kokemus opetti minulle, että omaa terveyttään ei ole syytä pitää itsestäänselvyytenä ja mieluiten on elettävä täysillä ja tässä hetkessä.
Saattaahan tietenkin olla, että joskus vielä sairastunkin johonkin sairauteen, syöpään tai johonkin muuhun mutta sitä en aio nyt murehtia.
Nyt alan taas elämään!!!
Torstaina suoraan kun tulin lääkäriltä niin kipaisin tänne kirjaston netille aikeenani kertoa kuinka kävi, mutta.. Kaikki kirjaston koneet olivat tehneet lakon! Yksikään ei toiminut, joten en päässyt kirjoittamaan. Kotona minulla ei ole nettiä. Minua harmitti, kun arvasin, että moni olisi varmaan halunnut kuulla, koska sen verran paljon olen nyt panikoinut tällä palstalla tilannettani.
Minulla ei ole syöpää. ARVATKAAPA KAHDESTI OLENKO HELPOTTUNUT JA OLIKO KIVA JUHLIA JUHANNUSTA! En vieläkään tahdo uskoa, että saan nyt unohtaa koko syöpäpelon ja keskittyä taas elämiseen. Minusta tuntuu kuin olisin saanut elämäni takaisin. Olin täysin varautunut kuulemaan huonoja uutisia ja olin puolikuollut jännityksestä ja pelosta kun menin tapaamaan lääkäriä. Ja sitten kun se sanoi, ettei ole mitään hätää niin en tahtonut uskoa sitä, hoin vain että "luojan kiitos" ja pillahdin itkemään. Pyysin lääkäriltä anteeksi itkuani ja kerroin kuinka huolissani olin ollut jo pitkän aikaa.
Elikäs. Ensinnäkin nyt vasta kolmannessa uä-lausunnossa oli tarkemmin eritelty imusolmukkeideni ulkonäköä ja mihin se viittaa jne. Lääkäri kertoi, että imusolmukkeeni ovat pitkulaisen ja kapean mallisia, mikä kertoo hyvälaatuisuudesta. Muutenkaan niissä ei näy mitään pahanlaatuiseen viittaavaa. Ohutneulakokeessa ei ilmennyt mitään normaalista poikkeavaa. Lääkäri sanoi, että tietenkään nämä kokeet eivät anna 100% varmuutta mutta että nämä uä ja ohutneulabiopsia yhdessä ja Radiologin ja korvalääkärin tulkinta, sekä verkikokeet ja yleiskuntoni kertovat 99% varmuudella, ettei minulla ole syöpää. Imusolmukettani on nyt tunnustellut ainakin viisi lääkäriä, ultrattu 3 kertaa, otettu biopsia, verikokeet monta kertaa, oloni on loistava jne.
Joten vaikka tämäkään ei nyt satavarmasti sulje syöpää pois niin olen jo heittänyt sen kamalan pelkoni ja luotan, että jos tässä viimeisimmässä ultrassa ja biopsiassa olisi ollut edes hivenen poikkeamaa niin minut olisi laitettu jatkotutkimuksiin. Lääkäri sanoi, ettei näe aiheelliseksi näiden tutkimusten perusteella alkaa leikkelemään kaulaani, koska mitään viitteitä pahanlaatuisuudesta ei ultrassa ja biopsiassa näkynyt.
Luotan tähän lääkäriin, koska hän alusta alkaen oli sitä mieltä että tilanne on selvitettävä, eikä asiaa voi jättää vain arvailujen varaan.
Hitto! Tämän jälkeen olen ollut kuin uudesti syntynyt ihminen. Nyt huomaan, kuinka masentunut jo tässä välillä olin.
Vaikka ehkä kuulostaa tekopyhälle sanoa, mutta tämä kokemus opetti minulle, että omaa terveyttään ei ole syytä pitää itsestäänselvyytenä ja mieluiten on elettävä täysillä ja tässä hetkessä.
Saattaahan tietenkin olla, että joskus vielä sairastunkin johonkin sairauteen, syöpään tai johonkin muuhun mutta sitä en aio nyt murehtia.
Nyt alan taas elämään!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onneksi olkoon tuloksista!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!voinemme muutkin "pattipelkoiset"hieman enemmän luottaa noihin lääkäreihin ja ultraankin(itsellä kerran ultrattu eikä otettu näytettä,kun imusolmukkeet noin 4-5mm molemmat ja hyvänlaatuisen mallisia ja näköisiä).Tuo oli todella ihana uutinen!!!!!!!!!!!!!!eli sinullakin melko kookas kuitenkin tuo "patti"ja silti normaali.huh.lohduttavaa.
Sanottiinko sinulle voiko se jäädä siihen vaikka esim.loppuiäksesi?eli siis onko sekin normaalia?
No kaikkea hyvää sinulle ja nauti nyt elämästä ja kesästä!
t.pirpuli
Tosi hienoa sinulle!!!!!! (mitäs minä sanoin? :0) ) Lohduttelin tuolla alemmassa ketjussa kertomalla poikani syövästä. En tosin ollut tällä nimimerkillä siellä. Nyt voit sitten unohtaa sen syövän täysin. Jo pelkästään sen muoto kertoo hyvää kieltä. Poikani syöpäsolmuke oli niinkuin harpilla piirretty, täydellinen pyörylä.
ONNEA JA HYVÄÄ KESÄÄ SINULLE !!!!!!!!!!
Kiitos teille kannustavista viesteistä! Täytyy kyllä sanoa, että kun pelkäsin itselläni mahdollista sairautta niin tämä palsta oli kyllä minulle todella tärkeä. Ehkäpä en edes oikein ymmärrä, kuinka paljon kannustavat viestit ja asiatieto, kokemukset jne. helpottivat olemistani pelon keskellä. Kun asennoiduin siihen, että minulla ehkä diagnosoidaan syöpä niin pitkälti valmistauduin siihen tämän palstan kirjoitusten tuella. Elikä iso KIITOS! kaikille teille, jotka jaksoitte vastata ja lukea "tyhmiä" viestejäni. Pistäydyn kuitenkin vielä tällä palstalla, koska täällä on muita, joiden asioiden "edistymistä" haluan seurata.
Kiva kuulla välillä hyviäkin uutisia. Varmasti osaa arvostaa tuollaisen jälkeen terveyden aika korkealle arvoasteikossa.
Haloo, kuullostaa kovin itsekeskeiseltä. Oma mieheni on sairastanut syöpää, jota ei voida leikata eikä voida antaa sädehoitoa. Epätoivoon ei silti ole vaivuttu. Sytostaattihoito tainnuttaa pariksi päiväksi viikossa. Mutta elämä jatkuu. Jokainen päivä on toivoa täynnä.
Taidat olla aika huomionkipeä ihminen. Eiköhän se jo alusta asti ollut melko selvää ettei sulla mitään syöpää ole.
Hyvä tietenkin että sait varmuuden, mutta näin itse syöpää sairastavan näkökulmasta tuo sun meuhkaaminen tuntuu aivan älyttömältä. Miettisit vähän.
"Taidat olla aika huomionkipeä ihminen. Eiköhän se jo alusta asti ollut melko selvää ettei sulla mitään syöpää ole.
Hyvä tietenkin että sait varmuuden, mutta näin itse syöpää sairastavan näkökulmasta tuo sun meuhkaaminen tuntuu aivan älyttömältä. Miettisit vähän."
Miettisit itse vähän. Syöpä tai ei, paskamainen asenne sulla ainakin on.
Minä myös sairastan syöpää, mutta osaan olla iloinen siitä, jos joku muu saa hyviä uutisia. Ei kannata katkeroitua, vaikka itse on sairastunut.