Ufo Ufo Ufo jne

Jotkut näkee niitä yötäpäivää.

On nähty, koettu ja kuvattu.
Se on sitten ihan eri asia, miten sinä sen näet ja asian koet suhteessa todellisuuskuvaasi.

Kyllä. Ei ole mikään höpöjuttu.

Kyllä se vakavaksi vetää, kun kohdalle osuu.

Olen tämän muutamaan kertaan kertonut, mutta kerrataan!

Marraskuu 1977. Hentoinen ensilumi oli satanut maahan. Oltiin kymmenvuotiaita poikosia tuolloin. Meitä oli kolme poikaa, yksi meistä kolmesta tuli 50 metriä perässä.

Kävelimme askartelukerhosta kotiin kaupungin laitamalla sijaitsevassa kylässä, josta katuvalot olivat sammutettu säästösyistä. Valosaastetta hyvin vähän.

Käveltiin etelään päin kulkevaa päätietä, kun oikealla (lännessä) pellon takana oleva metsä värjäytyi punaiseksi niin että valokiilat tekivät peltoon juovia puiden varjostaessa.

Ajateltiin ensin oudoiksi auton perävaloiksi, mutta pian valot alkoivat nousta taivaalle ja nopeasti noin 20 astetta horisontin yläpuolelle.

Siinä vaiheessa punainen valo alkoi kiertämään samaan tyyliin kuin Ritari Ässän auton keulavalo. Aluksi se näytti pelkältä valolta. Kun hahmo alkoi erottua tähtitaivasta vasten, objekti olikin sivusta kuin B-2 häivepommittaja.

Sen koko keskikohta hehkui laavanpunaista valoa vaakatasossa. Kauhuksemme se alkoi lentää suoraan meitä kohti ottaen samalla kuitenkin korkeutta täysin äänettä.

Ehkä kymmenen sekunnin kuluttua se lensi ylitsemme kohti itää ja kun se oli suoraan yläpuolella sen muoto erottui selkeästi. Se oli täydellisen kolmion muotoinen ja sen "pohjassa" oli neljä punaista valoa. Yksi keskellä ja loput kulmissa.

Se pyöri vaaka-asennossa itsensä ympäri noin 5-7 sekuntia per kierros ja jatkoi suoraan matkaa kohti itää. Korkeutta oli arviolta ylilennon aikana noin 300 metriä.

Äänettömästi pyörien se lensi horisonttiin ja katosi sen taakse. Riennettiin kaverin isän juttusille joka oli insinööri. Hän epäili että pojat näki Siriuksen. No se ei ollut kyllä Sirius.

Meidän kotona kerroin innoissaan äidille ja äiti arveli pojan olevan sekoamassa ja joutuu hourulaan tuollaisia kun puhuu ja näkee.

Sinä yönä ei unta tullut, kun mietitytti että minnehän ne uffomiehet oikein oli menossa ja mistä tulossa ja minkähän näköisiä ne on jne.

Ajan mittaa asia ei sitten tullut puheeksi, kun aina tarjottiin höperön leimaa, kuten teki oma velipoikakin ja oli kertonut siskolle minun tulleen hulluksi.

Pysäyttävä kokemus tuli sitten noin 13 vuotta myöhemmin, kun Belgian ufoaallosta esitettiin piirroksia, kuvauksia ja yksi valokuva. Ne olivat täysin identtisiä meidän havainnon kanssa.

Tämä Belgian ufoaalto osaltaan vahvisti sen meidän havainnon omassa mielessäni, että emme nähneet näkyjä ja se ei ollut Sirius.

Mutta yksittäinen tapaus (vaikka se itselle sattuikin) ei ole se joka mielessäni vahvistaa ja todistaa ufoilmiön todellisuuden, vaan se on tämä kokonaisuus ja se kokonaisuus on massiivinen, maailmanlaajuinen ja historiallinen tosiasia.

Ollaan olevinaan omasta mielestämme jonkinlainen supersivilisaatio, sivistyneitä ja oppineita, mutta emme tunne edes Universumin perusasioita, kuten painovoiman mekanismia tai edes olemassaolomme syytä eikä sitä mistä tämä kaikki on alkanut.

Saadaanko koskaan tietää?

On kyllä uskomatonta , että todisteet, mm. valokuvat ja videot tänä päivänä puuttuu. Kun ajatellaan ettei maapallolla mikään jää huomaamatta ja tallentamatta. Pistää miettimään. Eikä muuten tarvitse suuttua, tämä on aito , rehellistä pohdintaa.

Kelpaisiko esim. BigFoot sellaiseksi ufo-kokemukseksi ?
https://youtu.be/4bfxCqpDVsc?si=KAHbDti-0VfUs9VO

Miksi kaikki koulupojat ovat taas noin kovasti tohkeissaan. Mutta heillähän on joululoma nyt ja sehän näkyy yhtä paljon kuin kaikki droonitkin.
Kaikki valot mitkä liikkuu niin niitä katsellaan silmät kiiluen ja sitten kerrotaan täällä kaikille muille yhtä löyhäpäisille muille koulupojillle. Siitä ei synny muuta kuin jatkuva noidankehä joka ruokkii itse itseään. Ja aina riittää joku vinksahtanut vanhuskin mukaan samaan seurakuntaan. (Solifer viitteenä)