ajattelemasta sinua tai meitä, mutta aina aika ajoin käyt mielessäni. Onko se 'jotain pakonomaista' tai olenko vain liikaa yksin. Tai muistuttaako ympäristö liikaa sinusta. Ympäristönvaihdos tekisi hyvää.
Olen tavallaan luovuttanut
Anonyymi-ap
14549
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei uskoisi, että olet luovuttanut. Tulee ihan päinvastainen vaikutelma.
Niimpä kai. Ehkä en ole vielä käynyt niin pohjalla, että luovuttaminen on ainut vaihtoehto.
Onko realistisia mahdollisuuksia? Oletko selvittänyt?
En ole selvittänyt...Jutustamme on aikaa. Eiköhän tämä mene ohi. Tulee taas kaikkea muuta suorittamista eikä ehdi miettimään..
Jaa, tee mitä tykkäät.
Ajattelee, että olen kuitenkin lähettänyt nousuhiprakassa viestin. Hänen mielestään herääminen exän lakanoista ei kannata. Haluaisin vain kysyä, miten menee...
Näinkö koet nämä palstasedän viestit yhä uudelleen?
Ei se ohi mene kuten ei minullakaan.
Ympäristöä ei kannata vaihtaa jonkun häiskän takia.
No ei kyllä kannata...
Sulla on aika tämä vahva naisoletus palstaäijän tekstien suhteen ja rakastat tätä ylemmyydentuntoista neuvoskelua
Sun pieni elämä taitaa olla aika maagista tällä gubbepalstalla..
Kauhean myöhään heräät 🤣 Olisit jäänyt sänkyyn
Alkaa olla jokseenkin turhauttavaa nähdä joka päivä, kun en saa selvää, mitä toinen ajattelee. Ehkä hän kokee, että joutuu viettämään aikaa mun seurassa olosuhteiden pakosta. Vapaalla ei tahdo olla tekemisissä, se on käynyt selväksi. No muutama vuosi vielä ja hän lähtee pois, eikä me nähdä sitten enää ikinä. Hänelle varmaan hyvä juttu, mulle ei. Tulee kova ikävä. Tyhmää murehtia asiaa jo nyt, mutta tätä minä mietin.