Kunnille siirtyy pääosa nykyisin TE-toimiston vastuulla olevista henkilöasiakas- ja yrityspalveluista. Työvoimapalveluista tulee osa kuntien peruspalveluja, samaan tapaan kuin esimerkiksi sivistyspalvelut. Pieksäkin maksaa vuosittain ns. sakkomaksuja KELA:lle velvoitetyöttömistä. Palkkatukijärjestemä on lakkautumassa kokonaan ja tämä aiheuttaa vaikeastityöllistettävien henkilöiden siirtymiset velvoitetyöllistettäviksi viiverllä, josta seuraa lisäsakkomaksuja kaupungille.
TE palvelut kuntien vastuulla
Anonyymi-ap
42800
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Tilat remontoidaan uudelleen asiakaspalveluun paremmin sopiviksi.
Pieksämäen kaupungille on tulossa vuoden alusta vaiheittain nousevat maksut. Kuntien rahoitusvastuu aikaistuu ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Tähän asti Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää tai pidempään. Jatkossa Kela laskuttaa kuntaa henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyystukea 101 päivää. Muutos tarkoittaa myös valtion työntekijöiden siirtymiset TE-palveluista kuntiennpalkkalistoille ja puolen vuoden sisällä uudelleen järjestelyt TE henkilöstön osalta ja mahdolliset irtisanomiset.
Miten tällaiseen on varaudutta siirtymäaikojen jälkeiseen tilanteeseen? Onko kaupunki varautunut työllistämään vaikeasti työlistettäviä henkilöitä organisaatiossa tai muuten järjestelemässä työllisyyden velvoitteensa?
Varmuulla on selvää, että teknisen toimen henkilöstön järjestelyt on myös tulossa ja teknisen johtajan tehtävien ensisijaisesti tulee harkintaan uudella valtuustolla. Teknisen toimen sektorille tulee kaupungin velvoitetyöllistettävien järjestelyjen käytännön vastuut ja ne toimii elinkeinon alaisuudessa. Muutos tarkoittaa, että teknisessä toimessa ei tarvita jatkossa nykymoutoista johtajaa. Perusteluna on koulutuksen ja osaamisen puuttuminen uudenlaiseen tilanteeseen sekä nykymuotoisten tehtävien huomattava väheneminen.
On sovittu valtuustoryhmien puheenjohtajien palaverissa että elinkeinojohta ottaa 1/3 kaupunginjohtajan töistä. Elinkeino hoitaa tilapalvelut lisäksi työllistyminen asiat.
Kaupunginjohtaja keskittyy staregia suunnitteluun.
Sivistystoimeen tulossa myös muutoksia. Vanhasta pappilasta tulee mahdollisesti työtoimintakeskus velvoitetyöllistettäville.
Ei se noin mene. Miksi kirjoittelet tänne kun et tiedä asioista mitään? Voisitko vastata tähän, tonttu.
Nämä ovat luotettavalta kaupunginvaltuutetulta saatuja luottamuksellisia tietoja.
Ei ole päätöksiä ja on mahdollista vanhasta pappilasta tehdä työtoimintaan tiloja myös Alasinkadun kauoungin varikko sopii hyvin tiloiksi. Seuraavaan valtuuston kokoukseen mennessä alkaa tämäkin kirkastumaan.
Opettelepa luentun ymmärtämistä. Mahdollisesti sana, kun ei tarkoita, että on sovittu tai päätetty.
Kaupungin johtajan työt on määritetty johtajasopimuksessa ja niitä ei säädetä muutaman kuukauden välein.
Yrittäjien tilapalvelut hoiti ennen Turunen ja Polvi.
Nyt ne siirrettiinkin elinkeinojohtajalle.
Kaupunginjohtaja lisää kapasiteettiaan yhteityöhön 100 km säteellä oleviin kasvukeskuksiin.
Johtajasopimuksen painopistealueet päättää kaupunginjohtaja itse mihin panostaa.
Entinen johtaja maalitti ,repi ja raasti enemmän kuin rakensi yhteistyötä valtuutettuihin ja virkamiehiin.
.ikko Kärnä sai 2500€ lisää palkkaa eikä siinä tehty mitään uutta johtaja sopimusta.
Pieksämäen kaupungin johtajat menee kulloisenkin viiman mukaan kuin tuuli viiri. Ullalle oli vanhan piian elkeet ja sen sai tuntea ne jotka oli eri mieltä.
Markuksen puolustamisen ylireagointi oli liikaa työsuhteessa.
Elinkeinopalveluja ei ole siirretty kaupungin hallituksen alaisuudesta ja eikä ole näköpiirissäkään siirtoa. TE palvelut siirtyi valtiolta elinkeinoon ja tilat on tehty keskuskadun rakennukseen. Seuraavaksi on vuorossa tilapavelujen ja kunnallistekniikan yhtiöittäminen. Hyvinvointialue edellyttää tiloista, joissa toimitaan mm. yhtiöittämistä. Teknisestä toimesta on pian vain veteen piiretty viiva. Se on sitä rakennemuutosta ja sopeuttamista .
Pieksämäen kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kaupunginjohtajasopimuksen. Emilia Savolainen aloittaa Pieksämäen kaupunginjohtaja 1. syyskuuta. Savolaisen virkasuhde on voimassa toistaiseksi.
Savolaisen palkka on sopimuksen mukaan 9 700 euroa kuukaudessa. Palkka tarkastetaan työehtosopimuksen mukaisesti, ja sen lisäksi vuosittain kaupunginjohtajan työn arviointimenettelyn yhteydessä arvioidaan palkan taso. Palkkaa voidaan tarkistaa erillisellä kaupunginhallituksen päätöksellä.
Savolaisen sopimuksessa on kuuden kuukauden koeaika. Sen jälkeen irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta. Kaupunginjohtajan tulee nauttia kaupunginvaltuuston luottamusta.
Jos kaupunginjohtaja ei nauti poliittisen johdon luottamusta, kaupunginjohtaja sitoutuu eroamaan erokorvausta vastaan. Erorahan suuruus on ensimmäisen kolmen vuoden aikana puolen vuoden palkkaa vastaava summa. Kolmen vuoden jälkeen erokorvaus nousee yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavaan summaan.
Jos luottamuspula ilmenee, on kaupunginjohtajan ja luottamushenkilöiden neuvoteltava ensin keskenään, ennen kuin asetetaan valiokunta valmistelemaan kaupunginjohtajan irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin.
Kaupunginjohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelu. Siinä arvioidaan edellisen vuoden tavoitteiden toteutuminen ja sovitaan tulevan vuoden tavoitteista.
Kaupungin johtajien on oltavat valtakunnan hankkeissa itä-Suomesta yhdessä edistämässä niitä alueelle, koska on nyhteinen indressi. Kyläpolitikointi on näivettämistä.
Jälkimmäisessä asiassa kaupungin omistamia yritys-, teollisuus- ja liiketiloja koskeva toimivalta on ollut jaettuna kaupunginhallituksen ja teknisen toimen vastuualueiden välillä. Toimivallan jako on käytännössä osoittautunut epäkäytännölliseksi ja päällekkäistä työtä aiheuttavaksi.
Kaupungin elinkeinotoimi on vastannut tilojen vuokraamisesta.
Tekniselle toimelle ei jäänyt juurikaan hoidettavaa, koska isoimmat kiinteistöt ovat elinkeinon alaisuudessa ja loputkin siirtyy. Kiinteistön hoitotehtäviä jäi tekniseen, mutta nekin kilpailutetaan. Samoin katujen kunnossapito on tulossa kokonaisuudessa kilpailutukseen.
Meillä on yksityisiä lääkäriasemia, yksityisiä hoivakoteja ja yksityisiä lastentarhoja, miksi meillä ei saisi olla yksityisiä kouluja?
Kysymys ei ole sinänsä uusi. Helsingin yliopistonlehtori emeritus, dosentti Jari Salminen on esittänyt sen useissa julkaisuissaan jo toistakymmentä vuotta sitten. Asia on silti edelleen ajankohtainen – ja ehkä tulossa entistä ajankohtaisemmaksi. Tämä tarkoittaa Pieksämäelläkin muutoksia.
Tärkein Pieksämäen kehityshanke on jo nyt 1.7M€ maksanut Itärata hanke. Se tuottaa vielä enemmän kuin tuuli teollsuus. Junien matka-aika lyhenee 10min Helsinkiin.
TE-toimen johtaja tulee suoraan valtion organisaatiosta siirtona varmuudella puoleksi vuodeksi. Jatko riippuu miten palvelut organosoidaan lopulliseen muotoon. Pieksämäen TE-palvelut hoituu suurimmalta osalta etämä.
Keski-Savon TE johtajaksi on valittu 19.3.2024 maisteri Anne Valtonen Savonlinnasta.
Johtaja voi muuttuakin puolen vuoden sisällä.
Sittenhän olisi pitänyt vaihtua jo syyskuussa
Uusi työnantaja siitä päättää siirtymien jälkeen, valtio ei ole enää palkan maksajana. Moni om vaihtamassa työpaikkaansa muihin tehtäviinkin, koska työt tulee heikkenemään ja kehitys suorastaan pysähtyy TE palveluissa. Kukapa kyttäystoimistoon töihin haluaisi muut kuin itsensä työllistäjät. Eli palveluja pyöritetään määräaisilla työsopimuksilla.
Mitään velvoitetyöllistämistä ei enää ole. Viimeiset velvoitetyöllistämispäätökset tehtiin alkusyksystä ja kohta velvoitetyöllistettyjä ei ole kaupungin palkkalistolla ollenkaan.
Sakkomaksuja kaupungille kyllä tulee, mutta se on ihan eri asia kuin mitä eläkeikää lähestyvien velvoitetyöllistäminen oli.
Sakkomaksut voisi toki välttää sillä, että työttömälle järjestettäisiin työpaikka kaupungin tai jonkun muun palveluksessa. Mutta käytännössä se ei ole kannattavaa, koska palkkaamiskulut ovat paljon isompia kuin mitä sakkomaksu on.
Asiat ovat paljon monimutkaisempia, kun otetaan pitkäaikaisvaikutukset. Ensinnäkin työllistettävät maksaa palkastaan veroja kuntaan ja liiton päivärahoista ollessa niillä. Lisåksi eläkepotti kasvaa työissä ollessa ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä vähentävästi sosiaalietuuksia ja mitä isompi eläke sitä enemmän veroja maksaa.
Suurin vaikutus työllistämisestä on positiivisesti terveyteen liittyvä rahojen säästyminen. Eli sakkoa voisi olla myös hyvinvointialueen suuntaankiin.
Kerrannaisvaikutuisilla on iso merkitys kokonaiskustannuksissa työlliståmisessä.
Työllistettävät eivät juuri maksa veroja. Alle 15.000 euroa vuodessa palkkaa saavan veroprosentti on pyöreä nolla.
Nykyisin työpätkän pitääkin olla vuoden, jolloin tulot suuremmat kuin 15 000. On myös vaikutusta sosiaalietuuksiin. Monesti työ on kannattamaton, koska henkilön taloudellinen tilanne, kun ei muutu, vaikka yhteiskunnalista merkitystä olisikin.
Vuonna 2024 keskimääräisillä kunnallisvero- ja kirkollisveroprosenteilla kunnallisveroa aletaan maksaa noin 18 000 euron vuosipalkasta (kun muita ansiotuloja ei ole).
Pieksämäen ongelma ei varsinaisesti ole työttömyys, joka vastaa valtakunnan tasoa. Ongelma on enemmänkin työvoiman pieneneminen alati. Työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole ja etäisyydet muualle ovat melko pitkiä. Näin eläkeläisenä muistan ajat kun meidänkin firmassa oli lähes 50 työntekijää ja nyt koko firmaa ei enää ole paikkakunnalla. Sellaista se on. Kuntaverokertymä tulee pienenemään miljoonia tulevina vuosina.
Totta. Paikkakunnalle tarvitaan joko työpaikkoja tai kuluja tulee karsia rankalla kädellä. Samaan aikaan pitäisi saada lisää vaikka sitä tuulivoimaa paikkakunnalle.
Tuulivoima tuottaa melko paljon kiinteistöverotuloja mutta muutoin siitä ei juurikaan ole hyötyä paikkakunnan taloudelle.
Valtion veroleikkuri vie tuulivoimaloiden kiinteistöverot kunnilta nollaan.
tuulivoima ei lisää paikkakunnan elinvoimaa eli tuo työpaikkoja ja sitä kautta luo edellytyksiä kasvulle ja elämälle.
guuglen datakeskus pitäisi saada.. hukkalämpöä voisi hyödyntää muu tuottava teollisuus
Kyllä toimeliaisuus lähtee aina sisältä päin. Ulkoapåin tulevat tuo lisäarvoa kaupungin kehittämiseen. Suurista ikäpolvista aiheutuva rakennemuutos on yksittäinen meneilläån olevista haasteista kaupungin kehityksessä. Työelämästä poistuvien tilalle, kun pitäisi saada hallittu sukupolven vaihdos aikaiseksi alenevilla työikäisten työmarkkinoilla.
Ei pidä halpamyydä kaupunkia kasvottomille siirtomaa sijoittajille.
Pieksämäkeä johtaa virkamiesjohto Kuopiosta.
Ei Pieksämäen asiat todellisuudessa kiinnosta.
Pieksämäki on vain ponnahduslauta parempiin paikkoihin.
Haut päällä kokoajan.
Jokaisessa kunnassa on tarkoitus olla lähipalvelupiste. Pieksämäen ja Varkauden toimipisteet ovat avoinna jokaisena arkipäivänä, Leppävirralla ja Joroisissa muutamana päivänä viikossa. Pieksämäen toimipisteelle etsitään uusi paikka.
– Tilaa löytyy.
Nykyiset TE-palvelujen työntekijät siirtyvät uuteen järjestelmään. Pieksämäellä se tarkoittaa noin 11 henkilötyövuotta.
Keski-Savon työllisyysalue takaa kaikille osallistujakunnille tasa-arvoisen vaikuttamismahdollisuuden, linjasi Pieksämäen kaupunginhallitus tiistaina. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle Keski-Savon työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen hyväksymistä.
Henkilö- ja yritysasiakkaat saavat toimipisteissä neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen.
Pieksämäen toimipisteessä asiakkaita on palvelemassa 14 virkailijaa, joista kaksi on Pieksämäen kaupungin kotoutumispalveluiden työntekijää.
Työllisyysalueen virkailijat hoitavat sekä työnhakijoiden että työnantajien asioita.
– Asiakkaat on jaettu virkailijoille ja he alkavat ottaa vanhoihin asiakkaisiin yhteyttä, kertoo työllisyysaluejohtaja Anna Tolvanen
Kansainväliseksi on Pieksämäkikin muuttunut. 40 vuotta sitten asiat nähtiin, että oman kylän ihmiset jatkaa siitä mihin edellinen jäi.
Pieksämäen toimipiste on avoinna maanantaista torstaihin kello 9–11 ja 12–15.
Vuoden alusta alkaen Joroinen, Leppävirta, Varkaus ja Pieksämäki kuuluvat Keski-Savon työllisyysalueeseen.
Keski-Savon työllisyysalueen vastuukuntana toimii Varkaus. Työllisyysalueen toimintaa johtaa työllisyysaluejohtaja Anna Tolvanen.
Keski-Savon työllisyysalueen palveluista vastaa työllisyysaluelautakunta, joka toimii osana Varkauden kaupungin organisaatiota. Lautakunnassa on kymmenen jäsentä, jotka edustavat kaikkia työllisyysalueessa mukana olevia kuntia. Lautakunnan jäsenistä kaksi on Joroisista ja Leppävirralta, Pieksämäeltä ja Varkaudesta on kolme jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajuus kiertää.
Hyvä kun paikallisten poliitikkojen ja virkamiesten lapset pääsi TE keskukseen töihin.
piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii