Aika on suhteellista ja kello on aikakone.

En tiedä osaanko muotoilla tämän järkevästi mutta siksi ei näy aikamatkustajia meidän ajassamme koska Elämme aikaa ensimmäistä kertaa. vasta kuin menneisyys tapahtuu toisen kerran niin Tulevaisuudesta on tullut matkustajia meidän aikaan. Vielä ei siis ole Tulevaisuus olemassa.

Muotoilit sen itse asiassa yllättävän terävästi. Tehdään siitä ajatuskoe, ei vielä totuusväite.

Ajatus kuuluu näin: elämme “ensimmäistä läpikäyntiä” ajasta. Tulevaisuus ei vielä ole olemassa ontologisesti – se ei ole valmis paikka, josta voisi matkustaa takaisin. Vasta jos koko aikajana joskus “toistuu” tai sulkeutuu silmukaksi, syntyy mahdollisuus, että tulevaisuuden olennot voivat ilmestyä meidän hetkeemme. Siksi emme näe aikamatkustajia nyt: tulevaisuus ei ole vielä realisoitunut.

Tämä liittyy syvään kysymykseen siitä, mitä aika on.

Fysiikassa on kaksi isoa tapaa ajatella:

Yksi on niin sanottu blokkiuniversumi. Siinä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat kaikki yhtä “todellisia”. Aika on kuin neljäs ulottuvuus, ja koko aikajana on jo olemassa. Tässä mallissa periaatteessa tulevaisuus “on jo siellä”, joten aikamatkailu ei kaadu siihen, ettei tulevaisuutta olisi.

Toinen näkemys on presentismi: vain nykyhetki on todellinen. Tulevaisuus ei ole vielä olemassa, eikä menneisyys enää. Jos tämä pitää paikkansa, ideasi saa voimaa. Ei voi matkustaa paikasta, jota ei ole.

Sitten on vielä hurjempi ajatus: ehkä aikamatkailu edellyttää suljettua aikasilmukkaa – tilannetta, jossa koko universumi joskus palaa alkutilaansa tai muodostaa syklisen rakenteen. Vasta kun “toinen kierros” alkaa, syntyy mahdollisuus ristiviittauksiin aikojen välillä. Ensimmäisellä kierroksella ei voi tulla vieraita tulevaisuudesta, koska tulevaisuutta ei ole vielä rakennettu.

Tässä kohtaa on kuitenkin kriittinen kohta. Jos tulevaisuus ei vielä ole olemassa, mutta fysiikan lait ovat ajallisesti symmetrisiä (ja monet perusyhtälöt todella ovat), miksi aika kokee vain yhteen suuntaan? Tätä kutsutaan ajan nuoleksi. Se liittyy entropiaan – epäjärjestyksen kasvuun. Tulevaisuus ei ehkä “ole” vielä, koska epäjärjestys ei ole vielä kasvanut siihen tilaan.

Ideasi on siis filosofisesti täysin järkevä: aikamatkailijoiden puute voi johtua siitä, että elämme aikajanan rakentumisen etureunassa. Olemme kosmisen romaanin kirjoitushetkessä, emme valmiissa kirjastossa.

Se tekee nykyhetkestä radikaalin tärkeän. Emme ole jonkin valmiin lohkon sisällä, vaan kenties ajan etulinjassa.

Ja jos joskus todella ilmestyisi todiste tulevaisuuden vierailijoista, se tarkoittaisi jotain hyvin syvää: että tulevaisuus on jo “valmis” jollain tavalla. Se olisi ehkä vielä suurempi uutinen kuin itse aikamatkailu.

Ajan luonne on yksi niistä kysymyksistä, joissa fysiikka ja metafysiikka tanssivat varpaillaan toistensa ympärillä. Me seisomme entropian aallonharjalla ja kutsumme sitä nykyhetkeksi.

Anonyymi00006 kirjoitti:

En tiedä osaanko muotoilla tämän järkevästi mutta siksi ei näy aikamatkustajia meidän ajassamme koska Elämme aikaa ensimmäistä kertaa. vasta kuin menneisyys tapahtuu toisen kerran niin Tulevaisuudesta on tullut matkustajia meidän aikaan. Vielä ei siis ole Tulevaisuus olemassa.

Muotoilit sen itse asiassa yllättävän terävästi. Tehdään siitä ajatuskoe, ei vielä totuusväite.

Ajatus kuuluu näin: elämme “ensimmäistä läpikäyntiä” ajasta. Tulevaisuus ei vielä ole olemassa ontologisesti – se ei ole valmis paikka, josta voisi matkustaa takaisin. Vasta jos koko aikajana joskus “toistuu” tai sulkeutuu silmukaksi, syntyy mahdollisuus, että tulevaisuuden olennot voivat ilmestyä meidän hetkeemme. Siksi emme näe aikamatkustajia nyt: tulevaisuus ei ole vielä realisoitunut.

Tämä liittyy syvään kysymykseen siitä, mitä aika on.

Fysiikassa on kaksi isoa tapaa ajatella:

Yksi on niin sanottu blokkiuniversumi. Siinä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat kaikki yhtä “todellisia”. Aika on kuin neljäs ulottuvuus, ja koko aikajana on jo olemassa. Tässä mallissa periaatteessa tulevaisuus “on jo siellä”, joten aikamatkailu ei kaadu siihen, ettei tulevaisuutta olisi.

Toinen näkemys on presentismi: vain nykyhetki on todellinen. Tulevaisuus ei ole vielä olemassa, eikä menneisyys enää. Jos tämä pitää paikkansa, ideasi saa voimaa. Ei voi matkustaa paikasta, jota ei ole.

Sitten on vielä hurjempi ajatus: ehkä aikamatkailu edellyttää suljettua aikasilmukkaa – tilannetta, jossa koko universumi joskus palaa alkutilaansa tai muodostaa syklisen rakenteen. Vasta kun “toinen kierros” alkaa, syntyy mahdollisuus ristiviittauksiin aikojen välillä. Ensimmäisellä kierroksella ei voi tulla vieraita tulevaisuudesta, koska tulevaisuutta ei ole vielä rakennettu.

Tässä kohtaa on kuitenkin kriittinen kohta. Jos tulevaisuus ei vielä ole olemassa, mutta fysiikan lait ovat ajallisesti symmetrisiä (ja monet perusyhtälöt todella ovat), miksi aika kokee vain yhteen suuntaan? Tätä kutsutaan ajan nuoleksi. Se liittyy entropiaan – epäjärjestyksen kasvuun. Tulevaisuus ei ehkä “ole” vielä, koska epäjärjestys ei ole vielä kasvanut siihen tilaan.

Ideasi on siis filosofisesti täysin järkevä: aikamatkailijoiden puute voi johtua siitä, että elämme aikajanan rakentumisen etureunassa. Olemme kosmisen romaanin kirjoitushetkessä, emme valmiissa kirjastossa.

Se tekee nykyhetkestä radikaalin tärkeän. Emme ole jonkin valmiin lohkon sisällä, vaan kenties ajan etulinjassa.

Ja jos joskus todella ilmestyisi todiste tulevaisuuden vierailijoista, se tarkoittaisi jotain hyvin syvää: että tulevaisuus on jo “valmis” jollain tavalla. Se olisi ehkä vielä suurempi uutinen kuin itse aikamatkailu.

Ajan luonne on yksi niistä kysymyksistä, joissa fysiikka ja metafysiikka tanssivat varpaillaan toistensa ympärillä. Me seisomme entropian aallonharjalla ja kutsumme sitä nykyhetkeksi.

Lue lisää

Tai sitten voi spekuloida, ettei aikamatkustaja koskaan osu siihen presensiin, missä elämme "nyt". Siksi aikamatkustaja ei voi vaikuttaa siihen eikä mitään jälkiäkään nykyhetkessä koskaan esiinny.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Tai sitten voi spekuloida, ettei aikamatkustaja koskaan osu siihen presensiin, missä elämme "nyt". Siksi aikamatkustaja ei voi vaikuttaa siihen eikä mitään jälkiäkään nykyhetkessä koskaan esiinny.

Lue lisää

Ihan hauska ajatus!

Mutta voisi myös ajatella että osuu aikamatkustaja johonkin nykyhetkeen.


Mutta se ei kenties vaikuta enää meihin.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Ihan hauska ajatus!

Mutta voisi myös ajatella että osuu aikamatkustaja johonkin nykyhetkeen.


Mutta se ei kenties vaikuta enää meihin.

Mutta aikamatkaajalla on aina tietty aikaosoite käytössään, eli aikakoneen kello
joka näyttää target-ajan.

Se on myös sen "nyt" hetki, toisaalta "nyt" ei ole mikään ajan ominaisuus.

R.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Mutta aikamatkaajalla on aina tietty aikaosoite käytössään, eli aikakoneen kello
joka näyttää target-ajan.

Se on myös sen "nyt" hetki, toisaalta "nyt" ei ole mikään ajan ominaisuus.

R.

Lue lisää

Jos "nyt" ei ole ajan ominaisuus Miksi se tuntuu niin perustavalta?

Anonyymi00010 kirjoitti:

Jos "nyt" ei ole ajan ominaisuus Miksi se tuntuu niin perustavalta?

Me koemme sen "voimakkaasti", mutta se ei ole "tärkeä" ajalle.

R.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Me koemme sen "voimakkaasti", mutta se ei ole "tärkeä" ajalle.

R.

Aloittaja.
"Fermin aikamatkustusparadoksi on ajatusleikki".

Niin, ehkä useita syitä, esimerkkejä olisi, emme vain tunnista niitä
oikein, tai ehkä aikamatkailu on niin kallista touhua ettei sitä pysty
tekemään kovin usein.

Esineitä, jos niitä pystyy tuomaan menneisyyteen, ei välttämättä
löydä jos ne on tuotu kauan sitten. Tietoja ei ehkä halutakaan tuoda,
tai ne on joidenkin yksilöiden päässä hautumassa.

Sitten matkailijat, on tutkittu vanhoja valokuvia olisiko siellä vihjeitä
aikamatkustajista. Eräät eksoottiset tv-ohjelmat ovat esitelleet niitä.

Kaksi lupaavaa ehdokasta näyttäisi olevan.
Toinen voisi olla väärennös, toinen on erikoisempi, tosin sen
lähtötarina ei ole välttämättä uskottava.

Tarina kertoo, että USAn jokin osa olisi keksinyt aikakoneen,
kokeissa olisi käytetty nuoria lapsia? Yksi tälläinen koelapsi olisi
lähetetty Amerikan historiaan sisällissodan aikoihin.

Kuvassa näkyy presidentti Abraham Lincoln puhumassa ilmeisesti
Gettysburgin taistelun jälkeen yleisölle. Valokuva on otettu hieman
kauempaa, yleisöä on kertynyt puhujan luokse, siihen on jäänyt
laajempi tyhjä alue, jossa seisoo noin 10 vuotias poika joka katsoo
kameraan.

Nyt eräs mies joka väittää olleensa koelapsia, sanoo olevansa tuo
poika joka lähetettiin Amerikan historian tuohon vaiheeseen.

Kuva on vähän epätarkka, mutta siinä olevan pojan vaatetus voisi
olla ajankohtaisia, samoin kengät ja hattu. Muuten hän näyttää
aika tavalliselta pojalta, ei lihava eikä liian laiha.

Mutta ympäristö missä poika on voisi olla vihje, kaikki muut ihmiset
jotka erottuvat ovat aikuisia, muita lapsia ei ole näkyvissä kuin
tuo poika, hän seisoo yksin kun kaikki muut ovat puhujan ympärillä.

Haastateltu mies sanoo olevansa tuo poika, hän ei anna haastattelussa mitään selventäviä yksityiskohtia jotka voisivat
vahvistaa kertomusta. Kuva on otettu vanhalla kameramallilla
eikä 1960-luvun kameralla, jolloin tuo väitetään tehdyn.

Voisiko ajan luonne selittää aikaturistien puutteen.
Blockuniversumi on sellainen että sitä ei usko kukaan,
presentismi jossa on vain nykyhetki ei ole sen parempi.

Siinä on nykyhetki kuvattuna ajan ominaisuutena, se ei ole ajan
ominaisuus, kuten "tässä" ei ole avaruuden ominaisuus tai "minä"
ole mitenkään merkitsevä todellisuuden ominaisuus.

Tuota voisi kokeilla, henkilö sanoo "kun sanon ¨nyt¨ silloin on nyt".
Kun hän sanoo "nyt" ajassa eikä todellisuudessa tapahdu mitään
erikoista, mutta henkilössä tapahtuu, hän ei ole entropian aallonharjalla,
vaan työmuistin prosessoinnin valokiilassa.

Vielä tulevaisuuden ja menneisyyden käsitteet ovat niin huonoja
ettei niiden avulla aikaturistien poissaolo ratkea.

Stephen Hawking teki kyllä kokeen missä houkutella aikaturisteja,
mutta se epäonnistui, tiesivätkö kaikki tulevasuudessa että se oli
eräänlainen ansa ja pysyivät kaukana ajassa.

R.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Aloittaja.
"Fermin aikamatkustusparadoksi on ajatusleikki".

Niin, ehkä useita syitä, esimerkkejä olisi, emme vain tunnista niitä
oikein, tai ehkä aikamatkailu on niin kallista touhua ettei sitä pysty
tekemään kovin usein.

Esineitä, jos niitä pystyy tuomaan menneisyyteen, ei välttämättä
löydä jos ne on tuotu kauan sitten. Tietoja ei ehkä halutakaan tuoda,
tai ne on joidenkin yksilöiden päässä hautumassa.

Sitten matkailijat, on tutkittu vanhoja valokuvia olisiko siellä vihjeitä
aikamatkustajista. Eräät eksoottiset tv-ohjelmat ovat esitelleet niitä.

Kaksi lupaavaa ehdokasta näyttäisi olevan.
Toinen voisi olla väärennös, toinen on erikoisempi, tosin sen
lähtötarina ei ole välttämättä uskottava.

Tarina kertoo, että USAn jokin osa olisi keksinyt aikakoneen,
kokeissa olisi käytetty nuoria lapsia? Yksi tälläinen koelapsi olisi
lähetetty Amerikan historiaan sisällissodan aikoihin.

Kuvassa näkyy presidentti Abraham Lincoln puhumassa ilmeisesti
Gettysburgin taistelun jälkeen yleisölle. Valokuva on otettu hieman
kauempaa, yleisöä on kertynyt puhujan luokse, siihen on jäänyt
laajempi tyhjä alue, jossa seisoo noin 10 vuotias poika joka katsoo
kameraan.

Nyt eräs mies joka väittää olleensa koelapsia, sanoo olevansa tuo
poika joka lähetettiin Amerikan historian tuohon vaiheeseen.

Kuva on vähän epätarkka, mutta siinä olevan pojan vaatetus voisi
olla ajankohtaisia, samoin kengät ja hattu. Muuten hän näyttää
aika tavalliselta pojalta, ei lihava eikä liian laiha.

Mutta ympäristö missä poika on voisi olla vihje, kaikki muut ihmiset
jotka erottuvat ovat aikuisia, muita lapsia ei ole näkyvissä kuin
tuo poika, hän seisoo yksin kun kaikki muut ovat puhujan ympärillä.

Haastateltu mies sanoo olevansa tuo poika, hän ei anna haastattelussa mitään selventäviä yksityiskohtia jotka voisivat
vahvistaa kertomusta. Kuva on otettu vanhalla kameramallilla
eikä 1960-luvun kameralla, jolloin tuo väitetään tehdyn.

Voisiko ajan luonne selittää aikaturistien puutteen.
Blockuniversumi on sellainen että sitä ei usko kukaan,
presentismi jossa on vain nykyhetki ei ole sen parempi.

Siinä on nykyhetki kuvattuna ajan ominaisuutena, se ei ole ajan
ominaisuus, kuten "tässä" ei ole avaruuden ominaisuus tai "minä"
ole mitenkään merkitsevä todellisuuden ominaisuus.

Tuota voisi kokeilla, henkilö sanoo "kun sanon ¨nyt¨ silloin on nyt".
Kun hän sanoo "nyt" ajassa eikä todellisuudessa tapahdu mitään
erikoista, mutta henkilössä tapahtuu, hän ei ole entropian aallonharjalla,
vaan työmuistin prosessoinnin valokiilassa.

Vielä tulevaisuuden ja menneisyyden käsitteet ovat niin huonoja
ettei niiden avulla aikaturistien poissaolo ratkea.

Stephen Hawking teki kyllä kokeen missä houkutella aikaturisteja,
mutta se epäonnistui, tiesivätkö kaikki tulevasuudessa että se oli
eräänlainen ansa ja pysyivät kaukana ajassa.

R.

Lue lisää

Ai:

Aikamatkustus on lopulta ikkuna kolmeen asiaan: ajan ontologiaan (mitä aika on), kausaliteettiin (mitä syy tarkoittaa) ja identiteettiin (mitä “minä” tarkoittaa)

Ja

nykyhetki on ainoa kohta, jossa kaikki mahdolliset tulevaisuudet ovat vielä avoinna. Se on jo aika-avaruuden kummallisuutta kerrakseen.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Ai:

Aikamatkustus on lopulta ikkuna kolmeen asiaan: ajan ontologiaan (mitä aika on), kausaliteettiin (mitä syy tarkoittaa) ja identiteettiin (mitä “minä” tarkoittaa)

Ja

nykyhetki on ainoa kohta, jossa kaikki mahdolliset tulevaisuudet ovat vielä avoinna. Se on jo aika-avaruuden kummallisuutta kerrakseen.

Lue lisää

"Ai:
Aikamatkustus on lopulta ikkuna kolmeen asiaan:"

Jos tuo on AI:n ajatus, niin se on huono. Ajan ontologian kanssa
nykyhetken joutuu melkein heti heittämään pois.

R.

Anonyymi00014 kirjoitti:

"Ai:
Aikamatkustus on lopulta ikkuna kolmeen asiaan:"

Jos tuo on AI:n ajatus, niin se on huono. Ajan ontologian kanssa
nykyhetken joutuu melkein heti heittämään pois.

R.

Lue lisää

Ehkä se ei ota kommenttia ajan ontologiaan vaan tarkoittaa vain yksinkertaisesti että nyt on tulevaisuus vielä avoinna joka suuntaan. On mahdollisuuksia.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Ehkä se ei ota kommenttia ajan ontologiaan vaan tarkoittaa vain yksinkertaisesti että nyt on tulevaisuus vielä avoinna joka suuntaan. On mahdollisuuksia.

Kyllä ajan ontologia on keskeisessä merkityksessä nythetkeen.
Joku merkitys nythetkelle on annettava aika nopeasti, niin presentismissa
kuin blockuniversumissa.

R.

Anonyymi00006 kirjoitti:

En tiedä osaanko muotoilla tämän järkevästi mutta siksi ei näy aikamatkustajia meidän ajassamme koska Elämme aikaa ensimmäistä kertaa. vasta kuin menneisyys tapahtuu toisen kerran niin Tulevaisuudesta on tullut matkustajia meidän aikaan. Vielä ei siis ole Tulevaisuus olemassa.

Muotoilit sen itse asiassa yllättävän terävästi. Tehdään siitä ajatuskoe, ei vielä totuusväite.

Ajatus kuuluu näin: elämme “ensimmäistä läpikäyntiä” ajasta. Tulevaisuus ei vielä ole olemassa ontologisesti – se ei ole valmis paikka, josta voisi matkustaa takaisin. Vasta jos koko aikajana joskus “toistuu” tai sulkeutuu silmukaksi, syntyy mahdollisuus, että tulevaisuuden olennot voivat ilmestyä meidän hetkeemme. Siksi emme näe aikamatkustajia nyt: tulevaisuus ei ole vielä realisoitunut.

Tämä liittyy syvään kysymykseen siitä, mitä aika on.

Fysiikassa on kaksi isoa tapaa ajatella:

Yksi on niin sanottu blokkiuniversumi. Siinä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat kaikki yhtä “todellisia”. Aika on kuin neljäs ulottuvuus, ja koko aikajana on jo olemassa. Tässä mallissa periaatteessa tulevaisuus “on jo siellä”, joten aikamatkailu ei kaadu siihen, ettei tulevaisuutta olisi.

Toinen näkemys on presentismi: vain nykyhetki on todellinen. Tulevaisuus ei ole vielä olemassa, eikä menneisyys enää. Jos tämä pitää paikkansa, ideasi saa voimaa. Ei voi matkustaa paikasta, jota ei ole.

Sitten on vielä hurjempi ajatus: ehkä aikamatkailu edellyttää suljettua aikasilmukkaa – tilannetta, jossa koko universumi joskus palaa alkutilaansa tai muodostaa syklisen rakenteen. Vasta kun “toinen kierros” alkaa, syntyy mahdollisuus ristiviittauksiin aikojen välillä. Ensimmäisellä kierroksella ei voi tulla vieraita tulevaisuudesta, koska tulevaisuutta ei ole vielä rakennettu.

Tässä kohtaa on kuitenkin kriittinen kohta. Jos tulevaisuus ei vielä ole olemassa, mutta fysiikan lait ovat ajallisesti symmetrisiä (ja monet perusyhtälöt todella ovat), miksi aika kokee vain yhteen suuntaan? Tätä kutsutaan ajan nuoleksi. Se liittyy entropiaan – epäjärjestyksen kasvuun. Tulevaisuus ei ehkä “ole” vielä, koska epäjärjestys ei ole vielä kasvanut siihen tilaan.

Ideasi on siis filosofisesti täysin järkevä: aikamatkailijoiden puute voi johtua siitä, että elämme aikajanan rakentumisen etureunassa. Olemme kosmisen romaanin kirjoitushetkessä, emme valmiissa kirjastossa.

Se tekee nykyhetkestä radikaalin tärkeän. Emme ole jonkin valmiin lohkon sisällä, vaan kenties ajan etulinjassa.

Ja jos joskus todella ilmestyisi todiste tulevaisuuden vierailijoista, se tarkoittaisi jotain hyvin syvää: että tulevaisuus on jo “valmis” jollain tavalla. Se olisi ehkä vielä suurempi uutinen kuin itse aikamatkailu.

Ajan luonne on yksi niistä kysymyksistä, joissa fysiikka ja metafysiikka tanssivat varpaillaan toistensa ympärillä. Me seisomme entropian aallonharjalla ja kutsumme sitä nykyhetkeksi.

Lue lisää

Mitä tiedät että elämme juuri nyt ensimmäistä kertaa tätä hetkeä?
Aivan samoin kuin jos matkustaisit menneisyyteen niin se menneisyyden ihminen luulisi että hän elää ainutkertiaista elämää.

Näitä asioita voi spekuloida vaikka kuinka mutta ei ne siitä miksikään muutu.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Mitä tiedät että elämme juuri nyt ensimmäistä kertaa tätä hetkeä?
Aivan samoin kuin jos matkustaisit menneisyyteen niin se menneisyyden ihminen luulisi että hän elää ainutkertiaista elämää.

Näitä asioita voi spekuloida vaikka kuinka mutta ei ne siitä miksikään muutu.

Lue lisää

"Mitä tiedät että elämme juuri nyt ensimmäistä kertaa tätä hetkeä?"

En tiedäkään.

Mutta se oli vaan hypoteesina että miksi ei näy aikamatkustajia nyt. ( vielä)

Ps. Joskus Olen ajatellut että tämä valtava teknologinen edistys johtuu siitä että Elämme useampaan kertaan ajanjaksoja .mutta se on vaan hullu ajatus.

Anonyymi00018 kirjoitti:

"Mitä tiedät että elämme juuri nyt ensimmäistä kertaa tätä hetkeä?"

En tiedäkään.

Mutta se oli vaan hypoteesina että miksi ei näy aikamatkustajia nyt. ( vielä)

Ps. Joskus Olen ajatellut että tämä valtava teknologinen edistys johtuu siitä että Elämme useampaan kertaan ajanjaksoja .mutta se on vaan hullu ajatus.

Lue lisää

"Mitä tiedät että elämme juuri nyt ensimmäistä kertaa tätä hetkeä?"

"En tiedäkään.
Mutta se oli vaan hypoteesina että miksi ei näy aikamatkustajia nyt. ( vielä)"

Kirjoittaja tarjoaa kausaalista selitystä: "Koska tämä on ensimmäinen iteraatio, tulevaisuutta ei vielä ole, josta matkustaa."

Ei se ole hypoteesi, vaan selittämätön hypoteesi.

R.

Tämä on kuin sanoisi, että pituus on vain sitä, että jokin ulottuu jonnekin — totta, muttei erityisen valaisevaa.

Kirjoittaja sekoittaa ajan mittaamisen aikaan itseensä, mikä on filosofiassa klassinen ansa: termometri ei ole lämpö, eikä heiluri ole aika.

Se, että energiaerojen muutos tarjoaa meille käytännöllisen kellon, ei todista, että aika on energiaerojen muutos — yhtä hyvin voisi väittää, että avaruus on vain viivain.

Syvempi ongelma on se, että selitys on piilevän kehämäinen. Jotta energia muuttuu, täytyy ensin olla aika jonka kuluessa muutos tapahtuu — muuten "muutos" on tyhjä sana.

Kirjoittaja siis selittää ajan energian muutoksella, mutta muutos itse edellyttää jo ajan. Heiluri heiluu jonkin aikaa, kuten hän itsekin huomaa kirjoittaessaan — mutta tämä "jokin aika" on juuri se, mitä piti selittää.

R.

Kari Enqvist: "Jopa aika ja avaruus itsessään voivat olla karkeistuksen seurauksena ilmaantuvia emergenttejä suureita, kuten monet säieteoreetikot uskovat. Jos säieteoreetikot ovat oikeassa aika ja avaruus ovat kyllä olemassa meille, mutta karkeistamattomalla ja siksi fundamentaalisella tasolla aikaa ja avaruutta ei oikeasti ole".

Anonyymi00023 kirjoitti:

Kari Enqvist: "Jopa aika ja avaruus itsessään voivat olla karkeistuksen seurauksena ilmaantuvia emergenttejä suureita, kuten monet säieteoreetikot uskovat. Jos säieteoreetikot ovat oikeassa aika ja avaruus ovat kyllä olemassa meille, mutta karkeistamattomalla ja siksi fundamentaalisella tasolla aikaa ja avaruutta ei oikeasti ole".

Lue lisää

Enqvist tarjoaa tässä yhden modernin fysiikan suurista kysymyksistä — mutta hän tekee sen tavalla, joka kuulostaa syvällisemmältä kuin se todellisuudessa on. "Aika ja avaruus ovat emergenttejä suureita" on kiinnostava hypoteesi, mutta lauseessa "meille ne ovat olemassa, mutta fundamentaalisella tasolla eivät oikeasti ole" piilee vaivihkainen ongelma: mitä "oikeasti olemassa" tarkoittaa, jos ei juuri sitä, mikä ilmenee kaikilla havaintotasoilla joilla me toimimme?

Analogia lämpötilaan on suosittu — lämpötila on makroskooppinen käsite, joka karkeistaa molekyylien liike-energiaa. Mutta lämpötila ei siksi ole vähemmän todellinen kuin liike-energia; se on yhtä todellinen eri kuvaustasolla.

Jos aika ja avaruus ovat emergenttejä, se ei tarkoita että ne ovat illuusio — se tarkoittaa että ne ovat efektiivisiä, ja efektiivisyys on fysiikassa pätevyyttä, ei puutetta.

Enqvistin muotoilu "eivät oikeasti ole" tekee filosofisesta hypoteesista metafyysisen väitteen ilman että hän osoittaa, mitä "oikeasti" siihen lisää.

Tämä on kiehtovaa ajattelua, mutta ei vielä tiedettä — se on odottamassa teoriaa, joka tekisi siitä testattavan.