Mulla on KAMALA koira kuume ja tietoa koiran hoidosta yms. on. Nyt pitäs saada vielä äiti suostumaan... Ole laatinut listan ehdoista mitä voisin toteuttaa. Eli äitin suostuttelu keinoja?? Ja voisitteko luetella koirarotuja jotka:
A. Soveltuvat ensimmäiseksi koiraksi.
B. Eivät vaadi turkinhoidolta kovin paljoa.
C. Ovat suhtellisen pieniä ja terveitä.
D. Eivät "sotke" karvoillaan kamalasti, toisin sanoen joista ei lähde hirveesti karvaa.
E. Ovat suht. helppoja kouluttaa.
A. Soveltuvat ensimmäiseksi koiraksi.
B. Eivät vaadi turkinhoidolta kovin paljoa.
C. Ovat suhtellisen pieniä ja terveitä.
D. Eivät "sotke" karvoillaan kamalasti, toisin sanoen joista ei lähde hirveesti karvaa.
E. Ovat suht. helppoja kouluttaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sun tapaus olisi vaikka mäyräkoira jos tahdot siistin ja kiltin koiran pieni ja terve ...
itse suosittelisin jotain 9. ryhmän koiraa, siis seurakoiraa. pieniä, seurallisia, miellyttämishaluisia.
mm. papillonilla ja phalenella ei ole aluskarvaa, joten ne ovat turkiltaan helpompia hoitaa. ne ovat myös pieniä ja suht terveitä. soveltuvat myös ensimmäiseksi koiraksi ja koska ovat miellyttämishaluisia, niitä on myös helppo kouluttaa.
karvanlähtö asiaan vielä lisäys, siis mitä pienempi koira ja lyhyempi turkki, sitä vähemmän karvaa siitä luonnollisesti lähtee. esim. chihuahua on niin pieni, ettei se pysty karvoillaan täyttämään koko asuntoa.
pienissä koirissa on myös se etu, että niitä on helppo ottaa mukaan, eivätkä ne tuhoa paikkoja niin paljoa, kuin isot koirat.
Meidän Venla painaa 1,6 kiloa ja on lyhytkarvainen. Kokoa ei tosiaan ole paljon, mutta karvanlähdön aikaan niitä pieniä sentin mittaisia vaaleita karvoja saa nyppiä matosta, sohvalta, autosta, vaatteista........ Aina kouluun tai töihin lähtiessä viuhuu Sini-teippiharja eteisessä! Että kyllä chihut pystyy koko asunnon karvoilla täyttämään, puhumattakaan sitten pitkäkarvaisista lajitovereistaan... =)
Se vois olla myös kääpiösnautseri. itse olen hankkimassa toista sellaista ne on pieniä ja niistä ei lähde karvaa. Ja ovat helppoja kouluttaa. No toivottavasti auttoi jonkun verran. =)
Villakoira tai bichon frise
Turkinhoitoa ei paljon tarvita jos se pidetään lyhyenä, karvaa ei myöskään irtoa. Pieniä ja terveitä ovat, niin terveitä kun nyt jalostetut voivat olla.
Villakoira varsinkin on helppo kouluttaa, on ystävällinen seurallinen ja kokoja ja värejäkin löytyy.
Mitään koiraa ei voi suositella ensimmäiseksi koiraksi tietämättä henkilön taustaa ja luonnetta. Mikä sopii yhdelle ei käy toiselle.
Kiitos vastauksistanne! Olin itsekin ajatellut jotain pientä koiraa. Sitten vielä muutama lisäkysymys... Eli lähteekö karkeakarvaisista ja villakoirista vähemmän karvaa kuin "normaaliturkkisista"? Sitten niitä suostuttelu keinoja...? Osaisiko villakoiran karvan leikata itse kotona, jos siihen ei halua mitään "erikois leikkausta"? Vastauksistanne oli paljon apua! Thanks!
Villakoirista ei käsittääkseni lähde karvaa ollenkaan, siksi se pitää leikata. Leikkaamisen oppii kyllä ja kasvattaja on varmasti valmis auttamaan opettelussa. Eikä nuo trimmaajien palkkiotkaan ihan hirveitä ole.
Karkeakarvaisista lähtee karvaa ihan samalla lailla kuin muistakin. Trimmattavista roduista lähtee aina vähemmän. Kannattaa selvittää eri koirarotujen kohdalla turkkijutut erikseen, vaikka rotujärjestön sivuilta.
Paras suostuttelu keino on osoittaa olevansa kypsä hoitamaan säännöllisisesti tylsiä asioita (läksyt, siivoaminen, tiskit, pyykit, roskat jne.). Huom! Ilman vanhempien eri pyyntöä ja huomautusta. Voit myös mennä johonkin koiranhoitajakurssille ja ulkoiluttaa toisten koiria. Jos saat luvan voit ottaa koiran hoitoon kotiinne.
Etsi tietoa eri roduista, jotka saattaisivat sopia teille. Ota huomioon myös muiden perheenjäsenten mielipiteet. Ota selvää paikkakuntasi koirakerhosta ja sen toiminnasta.
Keskustele koiran hankinnasta asiallisesti älä ruikuta, äläkä jankkaa. Jos keskustelua ei tänään saa aikaiseksi odota parempaa hetkeä. Kerro syitä miksi haluat koiran. "Siks ku mä haluun" ei ole perustelu.
Raha asiat tulee kanssa usein vastaan koiran hankinnassa. Kuka maksaa kalliin pennun, voit itse säästää osan rahoista jo etukäteen. Esitä vaihtoehtoja miten aiot hoitaa koiran rokotukset, yllättävät lääkärikustannukset tai muut vahingot. Kuka hoitaa koiran silloin kun lähdet matkoille? Vanhemmat ovat aina vastuussa koiran hoidosta ja sen aiheuttamista kuluista, mutta se ei estä sinuakin ajattelemasta ja suunnittelemasta niitä.
Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta koiran hoitaminen ei aina ole pelkkää onnea ja iloa vaikka koira sitä onkin.
Itse sain koiran 14 vuotiaana. Koiraa halusin niin kauan kuin jaksan muistaa. Olen viettänyt kaikki kesät isovanhempien luona koirankopin katolla istuen.
14 vuotiaana olin sääsänyt rahaa koiraa varten. Tein kotitöitäkin aika kiltisti. En koskaan ruikuttanut haluavani koiran (kovin pitkää kerrallaan). Luin kirjaston kaikki koirakirjat useampaan kertaan. Kerroin aina vanhemmilleni mikä koira tuo on joka kävelee tuolla. Osoitin siis perehtyneeni asiaan (ehkä liiankin kiihkeästi).
Varaudu myös siihen ettet saa koiraa. Voi kysyä miksi esim. onko jollain perheenjäsenellä ikäviä kokemuksia. Toiset ihmiset pelkäävät koiria, vaikka sille ei varsinaista perustetta olisikaan. Toisen pelkoa täytyy myös osata kunnioittaa, eikä vähätellä naurettavana.
..valitettavasti! Mulla oli aivan älytön koirakuume, koska olen aina ollut hulluna eläimiin, varsinkin koiriin ja hevosiin. En saanut koiraa kotona asuessani. NYT viisi vuotta kotoa poissaolleena sanoisin että onneksi! En siksi, että olisi vähemmän koirahullu nyt - päinvastoin, nyt mulla on koira ja tulee toivottavasti aina olemaan. Mutta kun koira kuitenkin hyvässä lykyssä elää pitkälti yli kymmenen vuotta niin olisi sitä aika sidotuksi tuntenut itsensä... Nimittäin lukion jälkeen halusin päästä maailmaa näkemään, ja pääsin, ja vasta muutettuani ulkomaille ja löydettyäni "oman paikkani" tuli ajankohtaiseksi ottaa koira. Olen onnellinen siitä että jaksoin odottaa. Tottahan koira reissaisi mukana, mutta kun se ei joka paikkaan pääse... Nyt meillä on hauvan kanssa tosi kivaa ja alkanut koirankasvattajan urani tuntuu menevän ylöspäin! ;)
Mutta, en minä tällä halua Sinun koiranhankintaasi jarruttaa - uskon että ajattelet pitkälle ja kannat vastuusi! Tässähän on muuten jo tullut hyviä vinkkejä.. JOS et omaa koiraa saa vielä, niin harkitsepa tosiaan koiran hoitoon ottamista. Siinä saisi äitikin "kokeiluajan".
Vai on koira kuume yllättäny, niin on mullaki, ja monta kertaa onkin, enkä mäkään saanu sitä heti. Jos tahdot koiran, joka on helppo kouluttaa, ei vaadi paljoa turkin hoitoa, ei vaadi oikeastaan mitään niin suosittelen lämpimästi posliini tai pehmolelu koiraa!=)