Työkaveri taputteli ensihoitaja Minna Kettusta pyllylle kesken työvuoron – nyt Kettunen aikoo kitkeä häirinnän omalta työpaikaltaan
Häirintä pelastusalalla nousi otsikoihin vuosi sitten. Pohjois-Karjalassa asiasta on tehty Suomen ensimmäinen tutkimus, jonka tulokset hätkähdyttävät.
Kun valmiusasiantuntija Minna Kettunen aloitti uraansa ensihoitajana 2000-luvun alussa, hän oli työpaikallaan huutomerkki. Isolla ensihoidon asemalla oli töissä vain kolme naista. Kettunen koki asioita, jotka hän yritti ohittaa naureskellen.
– Sukupuolesta ja ulkonäöstä kuittailtiin. Ajotaitoa ja ammatillista osaamista epäiltiin naljaillen. Oli myös pyllylle taputtelua, Kettunen luettelee.
Vasta vuosia myöhemmin Kettunen on ymmärtänyt, että kyse oli häirinnästä. Kettusen uran aikana pelastusalalle on tullut paljon lisää naisia. Samalla remmiin on astumassa uusi sukupolvi, jonka käsitykset yhdenvertaisuudesta työpaikalla ovat erilaiset kuin takavuosina. Häirintä ei ole ehkä yhtä räikeää kuin ennen, mutta se ei ole kadonnut. Omalla työpaikallaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella Minna Kettunen on päättänyt, että asiaan on tultava muutos.
Lähes puolet kokenut epäasiallista käytöstä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on tehty tiettävästi Suomen ensimmäisenä kattava selvitys yhdenvertaisuuden tilasta. Sen tulokset hätkähdyttävät.
Kyselyn mukaan lähes puolet vastaajista on kohdannut työpaikallaan epäasiallista käytöstä. Lisäksi noin kolmannes kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että työpaikalla ilmenee syrjintää.
Vuosi sitten tehtyyn kyselyyn vastasi noin neljännes Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen yli 700 työntekijästä. Nyt kyselyn tulokset on perattu perusteellisesti läpi Minna Kettusen opinnäytetyössä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten. Työ on ensimmäinen tutkimus Suomessa yhdenvertaisuudesta pelastusalalla.
– Olin hämmästynyt, että aihetta ei ole tutkittu käytännössä lainkaan, vaikka esimerkiksi Me too -liike on läpäissyt laajasti yhteiskunnan, Kettunen sanoo.
”Rasistista puhetta esiintyy yleisesti”
Kyselyn avoimissa vastauksissa tuli ilmi monenlaista epäasiallista käytöstä:
”Ulkonäköä ja muita ulkoisesti havaittavia persoonallisia piirteitä kommentoidaan suoraan ja niistä vitsaillaan selän takana.”
”Kehonosia tuijotetaan avoimesti ilman asian hyväksyntää.”
”Rasistista suhtautumista ja puhetta esiintyy yleisesti esim. asiakkaista puhuttaessa. Sama koskee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevaa puhetta.”
”Kesämiehiä käytetään hyväksi aina välillä sellaiseen työhön, mitä itse vakituiset eivät tee.”
Eniten vastauksissa nousi esiin syrjintä sukupuolen tai iän perusteella.
– Mutta merkille pantavaa on, että syrjinnän kokemuksia on muillakin kuin naisilla ja nuorilla. Syrjintää koetaan myös esimerkiksi ammattinimikkeen, työkokemuksen tai perhetilanteen vuoksi, Kettunen sanoo.
Tutkimus vahvisti käytännön kokemukset
Kyselyn tulokset eivät yllättäneet Minna Kettusta. Päinvastoin ne todistivat sen, mitä Kettunen on itsekin pelastusalalla nähnyt ja kokenut.
Ongelma tunnistetaan myös sisäministeriössä. Ministeriö julkaisi vuosi sitten pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman. Häirinnän kitkeminen on kuitenkin monella pelastuslaitoksella vasta alkumetreillä.
Yle uutisoi vuosi sitten laajasti seksuaalisesta häirinnästä pelastusalalla. Tuolloin haastateltavat eri puolilta Suomea kertoivat työkulttuurista, jossa seksuaalinen häirintä, esimerkiksi sopimattomat kommentit, ehdottelut ja vihjailut, ovat arkipäivää.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ei ole tullut viime aikoina ilmi vakavaa seksuaalista häirintää.
– Ajattelen, että vakavimmat tapaukset ovat jäävuoren huippu. Suurin osa häirinnästä ja syrjinnästä jää yhä näkymättömiin pinnan alle, Kettunen sanoo.
Kettunen muistuttaa syrjinnän monista muodoista: se voi olla työporukan ulkopuolelle jättämistä tai sitä, että kun joku saapuu kahvihuoneeseen, muut hiljenevät. Myös selän takana puhuminen ja suoranainen valehtelu nousivat kyselyssä esiin syrjinnän kokemuksina.
Tasa-arvopuhetta vastustetaan edelleen
Pelastusalan työkulttuuri on edelleen miehinen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstössä naisten osuus on noin 16 prosenttia. Alan sisällä on vieläkin runsaasti vastustusta tasa-arvon ja monimuotoisuuden kehittämiseen.
– Monenlaisia reaktioita on ollut. Tiedän, että kuuluu jupinaa ”eikö mitään enää saa sanoa”, Minna Kettunen toteaa.
Osa työntekijöistä ei ymmärrä, että huumoriksi tarkoitettu puhe saatetaan kokea häirinnäksi. Missä sitten kulkee hurtin huumorin raja?
https://yle.fi/a/74-20006916
Työkaveri taputteli ensihoitaja pyllylle kesken työvuoron
Anonyymi-ap
0
69
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 795367
- 824331
Sanna Marin ja lähestymiskielto
No just joo. Kaikella sitä pitää saada lööppejä. Taas on joku ohimennen hipaissut pyhää Mariinia.3784273Ero 68-vuotiaana
Minkälaisen keskustelun saan aikaiseksi, kun minä 68-vuotias nainen haluan erota 70-vuotiaasta miehestäni. Olemme kumpi4943814- 1503411
- 483034
Minulla heräsi huoli sinusta ajatteluni kohteesta!
Toivottavasti sinulla on siellä jossain kaikki hyvin. Välitän sinusta edelleen vaikka olet varattu, etkä tykkää minusta.542835- 232738
Haluaisin niin paljon että
Tapahtuu jotain mutta siihen mitä toivot niin en vielä pysty. Täytyy tietää enemmän. Olen myös väsynyt tähän vaikka sydä192316- 522211