Aika epätoivoinen on, kun tuntee, että itselle on se yksi ja ainoa oikea. Mutta se on varattu, vaikka sinusta olisikin kiinnostunut.
Tulee jotenkin mielettömän surullinen fiilis, kun ajattelee mitä olisi voinut olla, jos olisi itse kohdannut sen "ainoan oikean" ajoissa. Mutta ei.
Siipi on aika pahoin maassa. Miten sieltä noustaan?
Tulee jotenkin mielettömän surullinen fiilis, kun ajattelee mitä olisi voinut olla, jos olisi itse kohdannut sen "ainoan oikean" ajoissa. Mutta ei.
Siipi on aika pahoin maassa. Miten sieltä noustaan?
Vastaukset 14
Vanhimmat
tuttu viilis. Aika taas kerran auttaa ja uus "oikee" jos olis samanaikasta.
tsaude. jos se henkilö on sinusta kiinnostunut
hän voi erota kihlauksesa tai naimisista. Ei
se mahotonta ole vaikkei ne erot helppoja ole
mutta jos se tuntee siten kun sinä niin kato
ei huonoissa suhteissa tartte ennää elää. pitää
vain miettii mitä haluu ja voi. noustaan niin
sieltä että annat teil kaikki mahdollisuudet
mitä voi. ja sanot varovasti että hän on se
ainoa oikee. kun on ni sitten kannattaa. tsemii.
että on päätä pahkaan rakastunut, eikä se toinen ole kiinnostunut ollenkaan. Mites siitä noustaan?
tohon ollenkaan.Ei ole sitä yhtä ainoaa oikeaa.Oikea ei saa tehdä virheitä.Oikea on liian suuren taakan alla.Minäkin menin laittamaan kuvani tuonne Se Oikea palstalle vaikka en usko koko juttuun.Mutta löytääpä sopiva,se vasta olisi jotain!
eteen ? Jos se ns. "varattu" ihailijasi ihailee sinua kaukaa ja sinä teet samoin. Aika vaan kuluu. Meneehän se niinkin. Vai mitä ? Mutta, kaikki päättyy aikanaan. Tämäkin peli..
Pitkään en tehnyt, mutta sitten otin itseäni niskasta kiinni ja pyysin ulos, mutta hän pahoitteli asiaa koska on varattu... Ja keskustelusta tuli täysin selväksi, että sinkkuna hän olisi lähtenyt ulos intoa puhkuen. Surullinen oli myös varattu osapuoli, mutta näin se vaan on.
Pelit päättyy aikanaan, mutta tässä on kyse kuitenkin isommasta asiasta. Elämästä.
Minullakin on ollut kaikenlaisia suhteita ja vain muutaman kerran olen tosiaan rakastanut. Nyt olen rakastunut jo ennen kuin mitään seurustelua on edes alkanutkaan. Sairasta? Ehkä joku ymmärtää, joka on kohdannut sen oikean sielunkumppanin ja todennut, että tuossa se nyt on.
Minunkin sielunkumppanini on varattu, ei pitänyt tapahtua mitään vakavaa välillämme, mutta toisin kävi ja nyt olemme suhteessa josta ei kovin moni tiedä. Petosta miehen puolisoa kohtaan muttemme muutakaan enää pysty. Minä tiesin heti kun näimme toisemme et tuossa on minun rakas mutta en uskaltanut lähentyä heti, mut sitten tää juttu vaan alkoi soljua eteenpäin. Siis rakastuin myös ennenkuin mitään suhdetta edes oli, samoin hän tunnustanut rakastuneensa jo ensi näkemällä.
Miksihän minusta tulee skeptinen aina kun kuulen aikuisten puhuvan kuin jossain harlekiinikirjoissa?
Ei kai tuohonkaan voi sanoa muuta kuin että jos se varattu todella olisi se oikea ja itsekin tuntisi niin, niin eipä se kauaa olisi enää varattu sille nykyiselleen. Mun ex ainakin teki niin, ja propsit siitä hänelle että uskalsi lähteä sen tunteensa perään eikä alkanut salasuhteilemaan.
varata sielunkumppania itsellesi.Sielunkumppanuudesta puhuu vain kaksi-toisilleen.Miten se muuten voisi olla kumppanuutta?
En näköjään ole ainoa hullu, vähän samanlaista on täällä.
olen ollut sielunkumppanini kanssa monta vuotta avoliitossa.en kuitankaan halua häntä enää koska on liian pelottavaa löytää se oikea..haluaisinkin vielä elää.olemme jopa puhuneet asiasta ja miettineet että ehkä olemme tavanneet väärään aikaan ja pohtineet että pitäisikö erota, riehua hetki...ja palata takaisin yhteen?uskon tähän mahdollisuuten..on pelottavaa olla sen oikean kanssa, mutta on myös pelottavaa päästää hänet menemään.
Jos olet sielunkumppanisi kanssa, mitä ihmettä puhut eroamisesta ja muualla riehumisesta? Ymmärtäisin jos kyse olisi jostain ei-niin-sielunkumppanillisesta suhteesta, mutta tässä ei ole mitään logiikkaa... "En halua häntä enää"... haloo, miksi et?! Onko kyse siitä että olette kovin nuoria ja ajattelette että on jotenkin velvollisuus ruveta vielä riekkumaan ympäriinsä kun se ei ole liian myöhäistä? Jos näin on niin hei, jäitä hattuun. Ei ehdoin tahdoin pidä heittää pois jotain joka on (ainakin sanojesi mukaan) pelkästään hyvää.
onkin. se on liian pelottavaa, sitä pelottavampaa ei olekaan. ei sellasta edes uskonut olevan. me katselemme tilannetta ja uskon että pääsemme jossain vaiheessa hyvään, kummallekin sopivaan ratkaisuun.
Jos toinen on sitoutunut, miksi hänen päätöstään ei kunnioiteta? Ja jos sinä olisit hänelle se oikea, miksi hän sitoutuisi johonkuhun muuhun? Unohda koko ukko. Miten hän olisi voinut olla se oikea, jos hän ei ole vapaa?
Sitäpaitsi, tuo "yksi ja ainoa oikea" on täyttä sontaa. Jos sinä olet ihastunut, niin se ei todellakaan tarkoita, että toinen tuntee täysin samoin. Ja en ole koskaan tavannut ihmistä, joka olisi ihastunut/rakastunut vain kerran - juuri siihen oikeaan. Ei ihastuminen ole yhtäkuin "se oikea". Kaikki voivat olla oikeita.