Mä rakastan sua, vaikka en saiskaan.. Vaikka sä et seurustelekaa, ni sä oot silti mulle kielletty hedelmä.. Miks meistä piti tulla ystäviä, ku nyt on niin hirvittävän paljo vaikeampi näyttää sulle tunteet ku sillon alussa ois ollu...? Mä tiedän, että rakastan sua. Aluksi ihastuin, mutta siitäkin on jo niin kauan.. Kuitenkaan en uskalla sulle kertoa.. Mitä mä sit teen?!?
Rakastan...
...
81567
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olin just kirjottamassa sulle tekstaria, jossa tunnustan tunteeni. Sen, että rakastan sua. Kahden vaiheilla lähetänkö..
Kerro ihmeessä tunteistasi Hänelle.
Mistä tiedät ettei hän tunne samoin?
Olitteko kenties aluksi ihastunneita toisiinne, mutta nyt vain kavereita?
Minulla on tilanne sellainen.
Päätin juuri rohkaistua ja kertoa tunteistani, vaikka hän ei ehkä enää tunnekkaan samoin.
Mitä menetettävää sulla on?
niin, kirjotin ton äskösen viestin.
-nainen-
Mulla on menetettävänä, koko mies.. Ollaan hyviä ystäviä hänen kanssaan, ja pelkään hänen häipyvän kokonaan, jos kerron hänelle.. En kestäisi sitä...
Kait sen tiedät ettei todellinen ystävä sinua pulaan jättäisi vaikka hänelle kertoisitkin tunteesi, ystävyyttä olisi ainakin omasta mielestäni helpompi jatkaa silloin kun tietää tarkalleen mitä toinen tuntee.
Silloinhan on helpompi kun tietää miten toista kohdella jottei turhaan satuta, ja ystävyyssuhde on varmaan muutenkin aika varautunut kun ei tiedä miten toista saa ja voi kohdella. Sillä tunteet loistaa kuitenkin jonkinverran kuoren läpi vaikka niitä sisälläsi yrittäisit pitääkkin, mutta jos ei ole toiselle kertonut tunteitaan niin tämä voi kuvitella kuvittelevansa että toisella on tunteita ja jättää siksi omalta osaltaan lähestymättä.
Mielestäni kannattaa aina kertoa ja osoittaa, sehän on kuitenkin maailman luonnollisin tunne.
Rohkeutta teille.
Sä annoit mulle toivoa, jota en uskalla itse itselleni antaa..
Annoit voimia ja uskoa joka oli kadoksissa,en luovuttanut koskaan,enkä luovuta!
varattu??