Hei.
Minua vaivaa muutama asia kehossani ja haluaisinkin kysyä teiltä mitä mieltä olette.
Olen parinkuukauden kuluttua 16 vuotta täyttävä nuori. Noin 160cm/51kg.
Kuukautiseni alkoivat kolme vuotta sitten kesällä.
Minua on jo pitkään vaivannut ensinnäkin rintojeni kehittymättömyys.
Käytän rintaliiveissä kuppikokoa 75AA, vaikka nekin kyllä tuntuvat liian suurilta kun rupeaa ajattelemaan. Kupit eivät "täyty" kokonaan vaan liivien sisäpuolelle jää aina runsaastikin "tyhjää".
Kaikki ystäväni jotka vielä jokinaika sitten olivat samalla kehitystasolla kanssani, ovat ohittaneet minut aikapäiviä sitten, kun taas minä olen vieläkin muodoton.
Äitini ja isosiskoni kuppikoot taitavat olla jotain B:n luokkaa (?)
Muodottomuuteni todellakin käy itsetunnolle... ja kovasti.
Vähänaikaa sitten rupesin miettimään että onkohan karvankasvuni täysin normaalia.
Rintakehässäni/vatsassani on nimittäin karvaa.
En tiedä onko se miten huomattavaa, eli näkevätkö muut sen... vai minä ainoastaan.
Mutta sellaista siinä kuitenkin on.
Erilaisissa valaistuksissa katsoessa se näyttää välillä vaalealta ja välillä tummalta.
Ulkona aurinkoa ottaessanikin huomasin kyseisen karvaisuuden. En sanoisi kuitekaan että sitä olisi kauheita määriä, mutta sen verran kuitenkin että minä huomaan sen melko selvästi.
Onkohan se aivan normaalia, vai pitäisikö sitä ruveta epäilemään hormonihäiriötä...?
Tietysti voin ylireagoidakin, mutta kun mietin kyseistä karvan kasvua ja lisäksi vielä muodottomuuttani niin kyllähän siinä ajatukset rupesivat jylläämään.
Kiitoksia vastauksista… jo näin etukäteen.
Minua vaivaa muutama asia kehossani ja haluaisinkin kysyä teiltä mitä mieltä olette.
Olen parinkuukauden kuluttua 16 vuotta täyttävä nuori. Noin 160cm/51kg.
Kuukautiseni alkoivat kolme vuotta sitten kesällä.
Minua on jo pitkään vaivannut ensinnäkin rintojeni kehittymättömyys.
Käytän rintaliiveissä kuppikokoa 75AA, vaikka nekin kyllä tuntuvat liian suurilta kun rupeaa ajattelemaan. Kupit eivät "täyty" kokonaan vaan liivien sisäpuolelle jää aina runsaastikin "tyhjää".
Kaikki ystäväni jotka vielä jokinaika sitten olivat samalla kehitystasolla kanssani, ovat ohittaneet minut aikapäiviä sitten, kun taas minä olen vieläkin muodoton.
Äitini ja isosiskoni kuppikoot taitavat olla jotain B:n luokkaa (?)
Muodottomuuteni todellakin käy itsetunnolle... ja kovasti.
Vähänaikaa sitten rupesin miettimään että onkohan karvankasvuni täysin normaalia.
Rintakehässäni/vatsassani on nimittäin karvaa.
En tiedä onko se miten huomattavaa, eli näkevätkö muut sen... vai minä ainoastaan.
Mutta sellaista siinä kuitenkin on.
Erilaisissa valaistuksissa katsoessa se näyttää välillä vaalealta ja välillä tummalta.
Ulkona aurinkoa ottaessanikin huomasin kyseisen karvaisuuden. En sanoisi kuitekaan että sitä olisi kauheita määriä, mutta sen verran kuitenkin että minä huomaan sen melko selvästi.
Onkohan se aivan normaalia, vai pitäisikö sitä ruveta epäilemään hormonihäiriötä...?
Tietysti voin ylireagoidakin, mutta kun mietin kyseistä karvan kasvua ja lisäksi vielä muodottomuuttani niin kyllähän siinä ajatukset rupesivat jylläämään.
Kiitoksia vastauksista… jo näin etukäteen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pitää vielä tähän loppuun lisätä että ajattelin joskus puolisenvuotta sitten (?) hankkia itselleni hieman painoa lisää, josko vaikka silloin rintanikin saisivat enemmän muotoja. Onhan rinnat kuitenkin pääasiassa sitä rasvakudosta.
Sain toki painoa lisää, mutta kaikki putosi samantien suoraan vyötärölle...
rinnat pysyivät samanlaisina kuten aina muulloinkin.
Joten lihotuskaan ei tuottanut tulosta.
Jos niitä karvoja on tosiaan vain yksi siellä, toinen täällä, niin eiköhän se oo ihan normaalia. Itsellänikin on rinnoissa muutamia karvoja, ja käsittääkseni lähes kaikilla muillakin naisilla. Jos sua kuitenkin kauhesti häiritsee ja mietityttää niin voithan sä käydä lääkärillä näyttämässä ja kysäisemässä (tai jos oot koululainen/opiskelija niin koulun terkkarilla).
Itse olen myös suunnilleen samoissa mitoissa kuin sinä, ja tiedän miten turhauttavaa tuo pienirintaisuus voi olla... mutta rinnat on kuitenkin vain pieni osa ihmistä ja kun on tyytyväinen itseensä kokonaisuutena ja antaa sen näkyä ympärilleen, niin ei kukaan niitä pieniä rintoja ees huomaa. Ite oon myöskin kääntänyt homman niin, että ainakin tiedän poikien/miesten olevan kiinnostunut musta ihmisenä eikä vain mun rinnoista niinkuin nuorilla jampoilla tuppaa joskus olemaan tapana..
Yleensähän rintojen kasvu päättyy aika pian menkkojen alkamisen jälkeen, mutta oot kuitenkin sen verran nuori, että kehitystä voi vielä tapahtua.
Silti haluaisin painottaa, että koita miettiä niitä hyviä/kauniita puolia itsestäs ja keskittyä niihin, niin et pian itsekään muista pienirintaisuuttas. Lisäks voit onnitella itseäs siitä, että vältyt monilta isojen rintojen aiheuttamilta vaivoilta - isot rinnathan usein aiheuttaa selkäsärkyä, lisäksi ne rupeaa helposti roikkumaan polvissa eivätkä monet vaatteetkaan istu jos povi on kovin iso.. :)
Sinun tosiaan kannattaa keskittyä niihin omiin hyviin puoliin...niitä löytyy kyllä jokaiselta. Saattaa kuulostaa tätimäiseltä, mutta vähän vanhempana varmasti oivaltaisit tämän itsekin. Ja silloin ottaa päähän, että on vaivannut päätään kesittymällä johonkin niinkin mitättömään asiaan kuin rintoihin. Sen verran kokemusta on kertynyt hieman suuremmista rinnoista, että itse haluaisin pienemmät rinnat. Suuret rinnat tosiaan painaa (vanhempana alkavat roikkumaan ikävästi), hyvin istuvia liivejä on vaikea löytää, vaatteet istuu huonosti ja rinnat on tiellä ainakin urheillessa. Ja raskaiden rintojen kanssa on pakko käyttää aina niitä liivejä eli ei voi käyttää koko selän paljastavia asuja jne.
Lisäksi haluaisin korostaa sitä, että ei ne rinnat naista tee. Ryhdikäs ja timmissä kunnossa oleva kroppa näyttää omasta mielestä (ja myös monien miesten silmissä) paremmalta kuin povipommin kroppa.