Kyllä tunnen, että nuoruusaika meni hukkaan juodessa. Syksyllä tuli 30v. mittariin. Eli 16vuotta runsasta juomista takana. Vain känniä ja krapulaa on muistoni täynnä. Yksinäinen olen ja sellaiseksi varmasti jään. Pääkoppa tuntuu jo lahonneen ihan riittävästi. Ulkonäkökin on varmaan jo viisikymppisen. Mielihyvän tunne asioista on kadonnut vuosien mittaan. Tänä päivänä kykenen sentään tajuamaan tämän menetyksen. En olisi aloittanut juomista, jos olisin tajunnut ajoissa tämän.
Aika meni kyllä hukkaan
Anonyymi-ap
2324
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei se mitään, pystyn samaistumaan, koska olen jauhanut tällä palstalla jo 20 vuotta perceestä ja packasta sekä miesten karvaisista perceistä ja loppua ei näy. Onneksi hallitus laittaa minut pakkotyöhön vuonna 2026 niin tämä rajoittaa minun pakkomielteitä kyseisiin asioihin ja saan muuta sisältöä elämääni.
Asd
Itsellänikin meni noin 16 vuotta 32-vuotiaaksi saakka päihteiden kanssa sekoillessa.
Turhan nuorena tuli päihteet kuvioihin.
Jossain välissä tuli ajateltua, että meni nuoruus ja nuori aikuisuus hukkaan, mutta sille ei voi jälkikäteen mitään.
Olen löytänyt raitistumisen jälkeen elämälleni vielä merkitystä ja tarkoitusta.
Jos nuoruus niin sanotusti " jää väliin ", ehtii aikuisena vielä tekemään ja kokemaan mielekkäitä asioita.
Mikään ei ole mielekästä, jos jää suremaan niitä hukattuja vuosia, ja velloo vain jossain itsesäälissä, että miten se nyt niin meni.
Oma asennoituminen omaa elämää kohtaan, myös sitä mennyttä, vaikuttaa isosti tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.