Oli talvinen aamupäivä Keravalla, kun 58-vuotias kiihkostallari Jorma päätti suunnata kohti Työvoimanpalvelukeskusta eli TYP:ä. Hän oli juuri saanut kutsun haastatteluun ja halusi varmistaa, että kaikki sujuisi ongelmitta. Matkansa taittamiseksi hän oli valinnut luotettavan Skodansa, jonka hän oli hankkinut jo vuosia sitten.
Jorma istui autonsa penkille ja käänsi avainta virtalukossa. Skoda heräsi eloon kumean murinan saattelemana, mutta hetken kuluttua moottori alkoi yskiä ja puhista oudosti. Jorma huokaisi syvään ja toivoi parasta.
Ensimmäinen ongelma tuli vastaan jo kotikadulla, kun Skodan pakoputkesta nousi paksua savua. Jorma pysäytti auton tien sivuun ja kirosi hiljaa itsekseen. Hän vilkaisi kelloaan ja tajusi, että aikaa oli niukasti. Jorma päätti jatkaa matkaa ja toivoi, että auto kestäisi perille asti.
Muutaman kilometrin päässä Skoda alkoi jälleen oireilla. Tällä kertaa moottori alkoi käydä epätasaisesti, ja auto nytkähteli eteenpäin kuin laiska muuli. Jorma pysähtyi läheiselle huoltoasemalle ja tarkisti moottorin. Hän ei kuitenkaan löytänyt mitään silminnähtävää vikaa, joten hän päätti jatkaa matkaa varoen.
Kun Jorma oli lähes puolivälissä TYP:lle, Skoda päätti jälleen osoittaa mieltään. Tällä kertaa auton rengas alkoi tyhjentyä hitaasti mutta varmasti. Jorma pysäytti auton ja vaihtoi renkaan kylmässä pakkasessa, kiroten huonoa onneaan. Hänen sormensa olivat kohmeessa ja aikaa oli kulunut jo liikaa.
Viimein Jorma pääsi TYP:in pihalle, mutta juuri kun hän oli pysäköimässä, Skodan moottori sammui lopullisesti. Hän nojasi autonsa oveen ja huokaisi syvään helpotuksesta. Vaikka matka oli ollut täynnä vastoinkäymisiä, Jorma oli kuitenkin selvinnyt perille. TYP:n virkailija saikin makeat naurut, kun Jorma kertoi ajomatkastaan, ja totesi, ettei hän tulisi koskaan koskemaan itäautoon.
Jorma istui autonsa penkille ja käänsi avainta virtalukossa. Skoda heräsi eloon kumean murinan saattelemana, mutta hetken kuluttua moottori alkoi yskiä ja puhista oudosti. Jorma huokaisi syvään ja toivoi parasta.
Ensimmäinen ongelma tuli vastaan jo kotikadulla, kun Skodan pakoputkesta nousi paksua savua. Jorma pysäytti auton tien sivuun ja kirosi hiljaa itsekseen. Hän vilkaisi kelloaan ja tajusi, että aikaa oli niukasti. Jorma päätti jatkaa matkaa ja toivoi, että auto kestäisi perille asti.
Muutaman kilometrin päässä Skoda alkoi jälleen oireilla. Tällä kertaa moottori alkoi käydä epätasaisesti, ja auto nytkähteli eteenpäin kuin laiska muuli. Jorma pysähtyi läheiselle huoltoasemalle ja tarkisti moottorin. Hän ei kuitenkaan löytänyt mitään silminnähtävää vikaa, joten hän päätti jatkaa matkaa varoen.
Kun Jorma oli lähes puolivälissä TYP:lle, Skoda päätti jälleen osoittaa mieltään. Tällä kertaa auton rengas alkoi tyhjentyä hitaasti mutta varmasti. Jorma pysäytti auton ja vaihtoi renkaan kylmässä pakkasessa, kiroten huonoa onneaan. Hänen sormensa olivat kohmeessa ja aikaa oli kulunut jo liikaa.
Viimein Jorma pääsi TYP:in pihalle, mutta juuri kun hän oli pysäköimässä, Skodan moottori sammui lopullisesti. Hän nojasi autonsa oveen ja huokaisi syvään helpotuksesta. Vaikka matka oli ollut täynnä vastoinkäymisiä, Jorma oli kuitenkin selvinnyt perille. TYP:n virkailija saikin makeat naurut, kun Jorma kertoi ajomatkastaan, ja totesi, ettei hän tulisi koskaan koskemaan itäautoon.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ja ettei hän tule myöskään kääkkänä koskaan työllistymään.